Literatura académica sobre el tema "Läänit"
Crea una cita precisa en los estilos APA, MLA, Chicago, Harvard y otros
Índice
Consulte las listas temáticas de artículos, libros, tesis, actas de conferencias y otras fuentes académicas sobre el tema "Läänit".
Junto a cada fuente en la lista de referencias hay un botón "Agregar a la bibliografía". Pulsa este botón, y generaremos automáticamente la referencia bibliográfica para la obra elegida en el estilo de cita que necesites: APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
También puede descargar el texto completo de la publicación académica en formato pdf y leer en línea su resumen siempre que esté disponible en los metadatos.
Artículos de revistas sobre el tema "Läänit"
Koskivirta, Anu. "Virkakunta varkaissa". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, n.º 5 (29 de octubre de 2021): 66–92. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.110303.
Texto completoMutka, Sari y Mirja Satka. "Uudenmaan läänin terveydenhuollon opetuskentän jännitteet sosiaalityön pioneerin näkökulmasta". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, n.º 1 (5 de marzo de 2018): 21–39. http://dx.doi.org/10.30668/janus.63231.
Texto completoHumppi, Sari-Leena. "DINE PM -projekti tuo tasa-arvoa koulumaailmaan". Aikuiskasvatus 17, n.º 4 (1 de diciembre de 1997): 297–99. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92465.
Texto completoKUMER-HAUKANÕMM, K. "TEISE MAAILMASÕJA AEGNE EESTLASTE SUNDMIGRATSIOON LÄÄNDE". Acta Historica Tallinnensia 17, n.º 1 (2011): 95. http://dx.doi.org/10.3176/hist.2011.2.06.
Texto completoVästrik, Ergo-Hart. "Lääne uus-paganluse piirjooni". Mäetagused 03 (1997): 41–52. http://dx.doi.org/10.7592/mt1997.03.ergopag.
Texto completoKelomees, Raivo. "Sillad ja konfliktid ida-lääne kunstiteljel: Ida-Euroopa kui „lähedase Teise“ kodustamine 1990. aastatel [Bridges and conflicts on the Eastern-Western art axis: the domestication of Eastern Europe as „close Other“ in the 1990s]". Philologia Estonica Tallinnensis, n.º 6 (2021): 145–61. http://dx.doi.org/10.22601/pet.2021.06.07.
Texto completoTamm, J. "PÕHJALIK UURIMUS LÄÄNE-EESTI LINNADE IMPORTKERAAMIKAST". Estonian Journal of Archaeology 11, n.º 2 (2007): 158. http://dx.doi.org/10.3176/arch.2007.2.05.
Texto completoGortfelder, Mark. "Maltusliku ehk Lääne-Euroopa abiellumustüübi kõrgaeg Eestis". Ajalooline Ajakiri. The Estonian Historical Journal 177, n.º 3/4 (20 de junio de 2022): 133–67. http://dx.doi.org/10.12697/aa.2021.3-4.01.
Texto completoRussow, E. "REVIEWS: RIIA LINNAARHEOLOOGIA IDA JA LÄÄNE VAHEL". Estonian Journal of Archaeology 14, n.º 2 (2010): 173. http://dx.doi.org/10.3176/arch.2010.2.06.
Texto completoKeevallik, J. "LÄÄNE-EUROOPA KUNSTIPÄRANDI RETSEPTSIOONIST EESTIS 19. SAJANDIL". Proceedings of the Estonian Academy of Sciences. Humanities and Social Sciences 42, n.º 3 (1993): 260. http://dx.doi.org/10.3176/hum.soc.sci.1993.3.03.
Texto completoTesis sobre el tema "Läänit"
Salmi, K. (Kyllikki). "Katokomiteat Oulun läänin talousseurassa vuosien 1948 ja 1952 katojen selvittäjinä". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291584.
Texto completoLassila, J. (Juhani). "Lapin koulutushistoria - Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, osa 1". Doctoral thesis, University of Oulu, 2001. http://urn.fi/urn:isbn:9514264541.
Texto completoTiivistelmä Tavoitteenani on selvittää Lapin kirkollisten alkuopetuskoulujen sekä kansa-, perus- ja oppikoulujen historiaa kuntakohtaisesti lukuvuoden 1998-99 loppuun saakka. Kyseessä on perustutkimus. Tarkastelu alkaa kunkin koulumuodon ensimmäisen oppilaitoksen käynnistymisestä. Vuoden 1750 tienoilla aloittivat Utsjoella Suomen ensimmäiset kiertävät katekeetat opetustyönsä. Ensimmäinen kansakoulu avattiin Rovaniemellä 1870. Lappi siirtyi peruskoulujärjestelmään 1972. Tornion pedagogio sai perustamisluvan 1630. Kirkolliset koulut olivat kiinteitä tai kiertäviä. Kiinteiden koulujen merkitys Lapissa oli vähäinen. Kiertävät koulut ryhmitellään katekeetta- ja kiertokouluiksi. Niiden opetustavoitteet olivat yhteneväiset. Katekeettojen palkat maksoi valtio. Kiertokoulujen toiminnan rahoittivat lähinnä seurakunnat. Katekeettakouluja perustettiin vain Pohjois- ja Itä-Lapin seurakuntiin. Muissa seurakunnissa opetuksesta vastasivat kiertokoulut. Lapin kiertävissä kouluissa oli vielä 1920-luvun alussa enemmän kouluikäisiä kuin kansakouluissa. Viimeinen katekeettakoulu suljettiin Inarissa 1954. Kansa- ja peruskoulujen toiminta-aika jakaantuu luontevasti neljään jaksoon. Lähtöpiste on kansakouluasetuksen syntymävuosi 1866, ja ensimmäinen etappi päättyy 1898 piirijakoasetuksen antamiseen. Kansakouluasetus ei määrännyt maalaiskuntia perustamaan kansakouluja, mutta teki sen mahdolliseksi. Lukuvuonna 1897-98 oli Lapissa vain 24 koulua. Piirijakoasetus toi kouluja myös suurimpiin sivukyliin. Lukuvuonna 1920-21 kouluja oli 96. Oppivelvollisuuslaki annettiin 1921. Lapin asukkaat olivat aktiivisia, ja syksyllä 1929 kansakouluja oli jo 205. Väkevästi elettyinä sodanjälkeisinä vuosina Lapissa käynnistettiin vielä yli 160 uutta kansakoulua. Lukuvuonna 1957-58 kouluja oli ennätysmäärä 425. Neljäs tarkastelukausi käsittää lukuvuodet 1958-99, jolloin kansa- ja peruskoululait olivat voimassa. Suomea ja ennenkaikkea Lappia kohtasi 1960-luvulla suuri murros. Väestön voimakas kasvu pysähtyi kääntyen laskuun. Muuttoliike suuntautui maatalouskylistä kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Ala-asteita oli 1974-75 enää 313. Valtion toimenpitein tilanne tasoittui 15 vuodeksi, ja kouluja oli 1989-90 vielä 281. Lama ravisteli 1990-luvulla Suomea. Lapissakin työttömyys kasvoi aiheuttaen poismuuttoaallon. Syksyllä 1998 ala-asteita oli 200. Torniossa oli pitkään Lapin ainoa oppikoulu. Kemistä tuli oppikoulukaupunki 1897. Syksyllä 1939 oli Lapissa kolme yliopistoon johtavaa oppilaitosta. Sodan jälkeen, erityisesti 1960-luvulla, perustettiin Lappiin runsaasti oppikouluja
Lassila, J. (Juhani). "Lapin koulutushistoria - Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, osa 2". Doctoral thesis, University of Oulu, 2001. http://urn.fi/urn:isbn:9514264630.
Texto completoTiivistelmä Tavoitteenani on selvittää Lapin kirkollisten alkuopetuskoulujen sekä kansa-, perus- ja oppikoulujen historiaa kuntakohtaisesti lukuvuoden 1998-99 loppuun saakka. Kyseessä on perustutkimus. Tarkastelu alkaa kunkin koulumuodon ensimmäisen oppilaitoksen käynnistymisestä. Vuoden 1750 tienoilla aloittivat Utsjoella Suomen ensimmäiset kiertävät katekeetat opetustyönsä. Ensimmäinen kansakoulu avattiin Rovaniemellä 1870. Lappi siirtyi peruskoulujärjestelmään 1972. Tornion pedagogio sai perustamisluvan 1630. Kirkolliset koulut olivat kiinteitä tai kiertäviä. Kiinteiden koulujen merkitys Lapissa oli vähäinen. Kiertävät koulut ryhmitellään katekeetta- ja kiertokouluiksi. Niiden opetustavoitteet olivat yhteneväiset. Katekeettojen palkat maksoi valtio. Kiertokoulujen toiminnan rahoittivat lähinnä seurakunnat. Katekeettakouluja perustettiin vain Pohjois- ja Itä-Lapin seurakuntiin. Muissa seurakunnissa opetuksesta vastasivat kiertokoulut. Lapin kiertävissä kouluissa oli vielä 1920-luvun alussa enemmän kouluikäisiä kuin kansakouluissa. Viimeinen katekeettakoulu suljettiin Inarissa 1954. Kansa- ja peruskoulujen toiminta-aika jakaantuu luontevasti neljään jaksoon. Lähtöpiste on kansakouluasetuksen syntymävuosi 1866, ja ensimmäinen etappi päättyy 1898 piirijakoasetuksen antamiseen. Kansakouluasetus ei määrännyt maalaiskuntia perustamaan kansakouluja, mutta teki sen mahdolliseksi. Lukuvuonna 1897-98 oli Lapissa vain 24 koulua. Piirijakoasetus toi kouluja myös suurimpiin sivukyliin. Lukuvuonna 1920-21 kouluja oli 96. Oppivelvollisuuslaki annettiin 1921. Lapin asukkaat olivat aktiivisia, ja syksyllä 1929 kansakouluja oli jo 205. Väkevästi elettyinä sodanjälkeisinä vuosina Lapissa käynnistettiin vielä yli 160 uutta kansakoulua. Lukuvuonna 1957-58 kouluja oli ennätysmäärä 425. Neljäs tarkastelukausi käsittää lukuvuodet 1958-99, jolloin kansa- ja peruskoululait olivat voimassa. Suomea ja ennenkaikkea Lappia kohtasi 1960-luvulla suuri murros. Väestön voimakas kasvu pysähtyi kääntyen laskuun. Muuttoliike suuntautui maatalouskylistä kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Ala-asteita oli 1974-75 enää 313. Valtion toimenpitein tilanne tasoittui 15 vuodeksi, ja kouluja oli 1989-90 vielä 281. Lama ravisteli 1990-luvulla Suomea. Lapissakin työttömyys kasvoi aiheuttaen poismuuttoaallon. Syksyllä 1998 ala-asteita oli 200. Torniossa oli pitkään Lapin ainoa oppikoulu. Kemistä tuli oppikoulukaupunki 1897. Syksyllä 1939 oli Lapissa kolme yliopistoon johtavaa oppilaitosta. Sodan jälkeen, erityisesti 1960-luvulla, perustettiin Lappiin runsaasti oppikouluja
Libros sobre el tema "Läänit"
Ross, Heino. Venevere: Lääne-Virumaal. Tartu: Väike Viru, 2004.
Buscar texto completoMarran, Mikk. Eesti pöördub läände: Laari valitsus. Tallinn: Avita, 1999.
Buscar texto completoEstonia) Kevadkonverents "Eesti valikud idas ja läänes" (2002 Tallinn. Kevadkonverentsi "Eesti valikud idas ja läänes" ettekannete kogumik. Tallinn: Audentes Mainor Ülikool, 2002.
Buscar texto completoTerje, Hallik, Kukk Kristi 1979- y Laidla Janet, eds. Eestlaste põgenemine Läände Teise maailmasõja ajal: Artiklid ja elulood. Tartu: Korp! Filiae Patriae, 2009.
Buscar texto completoHallik, Terje. Eestlaste põgenemine Läände Teise maailmasõja ajal: Artiklid ja elulood. Tartu: Korp! Filiae Patriae, 2009.
Buscar texto completoHallik, Terje. Eestlaste põgenemine Läände Teise maailmasõja ajal: Artiklid ja elulood. Tartu: Korp! Filiae Patriae, 2009.
Buscar texto completoLeete, Art. Kazõmi sõda: Šamanistliku kultuuri allakäik Lääne-Siberis. Tartu: Tartu Ülikool, 2002.
Buscar texto completoErkki, Vaisto y Veikkanen Raili, eds. Mikkelin läänin kirjallisuus 1970-1984: Tiedonlähdeopas ja kirjallisuusluettelo alueen kirjoista, tutkimuksista ja aikakafi au veikkanen rsta. Mikkeli: Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, 1986.
Buscar texto completoNiemi, Irmeli, Liisa Suvikumpu y Hilkka Helminen. Ainola: Jean ja Aino Sibeliuksen koti. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.
Buscar texto completoKarjahärm, Toomas. Ida ja lääne vahel: Eesti-Vene suhted 1850-1917. Tallinn: Eesti entsüklopeediakirjastus, 1998.
Buscar texto completo