Bibliografías temáticas / Esittäjät

Literatura académica sobre el tema "Esittäjät"

Autor: Grafiati
Publicado: 25 de julio de 2024
Última modificación: 31 de julio de 2024

Crea una cita precisa en los estilos APA, MLA, Chicago, Harvard y otros

Elija tipo de fuente:

Índice

Consulte las listas temáticas de artículos, libros, tesis, actas de conferencias y otras fuentes académicas sobre el tema "Esittäjät".

Junto a cada fuente en la lista de referencias hay un botón "Agregar a la bibliografía". Pulsa este botón, y generaremos automáticamente la referencia bibliográfica para la obra elegida en el estilo de cita que necesites: APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

También puede descargar el texto completo de la publicación académica en formato pdf y leer en línea su resumen siempre que esté disponible en los metadatos.

Artículos de revistas sobre el tema "Esittäjät"

1

Turunen, Maija. "Monitaiteisen yhteistyön mustat ruusut". Trio 12, n.º 2 (31 de diciembre de 2023): 9–36. http://dx.doi.org/10.37453/tj.136179.

Texto completo
Resumen
Tässä artikkelissa tutkin Maikki Järnefeltin 1904 ja 1906 Gramophone Companyn levytyksiä käyttäen aineistona äänittäjän, äänityslaitteen sekä esittäjän vuorovaikutuksessa syntynyttä soivaa lopputulosta. Miten äänityslaitteen ominaisuudet muuttavat äänitteeltä kuultua esitystä verrattuna äänityshuoneessa esitettyyn versioon? Miten laulaja on muokannut esitystään äänitystilanteeseen sopivaksi omasta aloitteestaan tai äänittäjän ohjaamana? Äänitteeltä voidaan kuulla summa äänitysteknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä äänittäjän ja taiteilijan valintoja. Mekaaniselle äänityslaitteelle laulaminen on vaatinut muutoksia siihen, miten esittäjä käyttää kehoaan tai instrumenttinsa dynamiikkaa. Esimerkiksi voimakkailla äänillä tuli liikkua poispäin äänitystorvesta ja kaikkein hiljaisimpia nyansseja tuli välttää. Äänittäjän tehtävä oli ohjata esittäjän ja äänityslaitteen vuorovaikutusta. Lisäksi äänittäjä muokkasi soivaa lopputulosta valitsemalla äänityslaitteeseen osat, jotka tallentavat instrumentin soinnin parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, että äänitystilanne ei ehkä vaikuttanutkaan kovin paljon Järnefeltin laulutapaan tavoilla, jotka monissa historiallisia äänityksiä kuvaavissa teksteissä mainitaan, esim. liioiteltu teksti ja äärimmäisten nyanssien välttäminen. Äänitteeltä kuultava ääni on sen sijaan hyvin erilainen verrattuna samassa tilassa kuultuun. Liittämällä toisiinsa eri aineistoista koostuvia palasia, jotka kuvaavat Maikki Järnefeltin ääntää, on mahdollista luoda jonkinlainen kokonaiskuva, millainen se olisi voinut olla. Artikkelin tarkoitus on tuoda esiin vuorovaikutusta, jonka tuloksena äänitteet syntyvät sekä tutkia yhden maamme mielenkiintoisen laulajattaren laulutaidetta soivan aineiston pohjalta.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Pyylampi, Olli. "Agogiikka ja rekisteröiminen esittäjän keinovaroina saksalaisessa urkumusiikissa". Trio 10, n.º 1 (10 de julio de 2021): 86–90. http://dx.doi.org/10.37453/trio.110129.

Texto completo
Resumen
The subject of my doctoral studies is the use of agogics in German organ music between the 17th and the 19th century. The repertoire of my five concerts proceeded chronologically in order to demonstrate the evolution of agogics. In my written thesis, I investigate my methods of choosing stops when performing German romantic music.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Kärrylä, Ilkka. "Mihin katosi vaatimus taloudellisesta demokratiasta?" Väki Voimakas, n.º 32 (13 de septiembre de 2022): 299–338. http://dx.doi.org/10.55286/vv.121755.

Texto completo
Resumen
Taloudellisen demokratian käsite on viime vuosikymmeninä kadonnut poliittisesta kielenkäytöstä. Läpi 1900-luvun erityisesti työväenliike esitti vaatimuksia demokraattisen päätöksenteon laajentamisesta yrityksiin, työmarkkinoille ja kansantalouteen. 1990-luvun alussa taloudellinen demokratia jasen naapurikäsitteet, kuten yritysdemokratia, kuitenkin katosivat poliittisesta keskustelusta. Ilkka Kärrylä tulkitsee artikkelissaan, että vaatimukset kansalaisten tai työntekijöiden vallasta taloudessa ja yrityksissä sopivat huonosti yhteen kapitalistisen yksityisomistuksen sekä markkinamekanismiin ja asiantuntijuuteenperustuvan vallankäytön kanssa. Näiden legitimiteetti on vahvistunut 1970-luvulta alkaen talouskriisien, globalisaation ja reaalisosialismin romahduksen myötä. Uusliberaali ajattelu on esittänyt markkinatalouden ja yksityisomistuksen yksilönvapauden ja hyvinvoinnin takeina. Vaihtoehtoiset tavat järjestää talous ja yhteiskunta ovat jääneet marginaaliin, ja demokraattinen keskustelu niistä on hiipunut. Vahvasta yksilönvapauden eetoksesta huolimatta taloudellinen toiminta ei näytä erityisen vapaalta, vaan niin valtiot kuin yksilötkin joutuvat sopeutumaan erilaisiin välttämättömyyksiin kilpaillessaan muiden kanssa. Kärrylä esittää, että keskustelu taloudellisesta demokratiasta olisi edelleen aiheellista, vaikka todelliset muutokset pääoman vallan rajoittamiseksi edellyttäisivätkin ylikansallista yhteistyötä.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Frick, Maria, Soile Loukusa, Katja Dindar, Leena Mäkinen, Marja-Leena Mattila, Hanna Ebeling y Tuula Hurtig. "Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?" Puhe ja kieli, n.º 1 (16 de abril de 2021): 23–41. http://dx.doi.org/10.23997/pk.107690.

Texto completo
Resumen
Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon henkilöiden ja verrokkien referointikeinot ovat pääosin samankaltaisia, joskin verrokkiryhmän edustajien vastauksissa on hieman enemmän kuvailua ja autismikirjon henkilöillä esitystä. Kaksi tutkittavaa autismikirjon henkilöä käyttää myös ns. paljaita esityksiä, jotka eivät sisällä lainkaan sellaisia deonttisia markkereita, jotka sitoisivat sanotun meneillä olevaan puhetilanteeseen. Tällainen referointi on suomenkielisessä puheessa melko harvinaista, ja katsomme sen mahdollisesti kuvastavan yksittäisten autismikirjon henkilöiden erilaista tapaa hahmottaa tai käsitellä puhetilanteen osallistumiskehikkoa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Kleemola, Olli. "Sotienvälisen ajan kuvateosten sisällissota". Väki Voimakas, n.º 31 (1 de junio de 2018): 265–89. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122442.

Texto completo
Resumen
Artikkelissa tarkastellaan historiallisen valokuvatutkimuksen keinoin sotienvälisellä kaudella ilmestyneiden kahden kuvateoksen Suomen sisällissodasta konstruoimaa kuvaa. Artikkelin aineistona toimivat sotienvälisellä kaudella ilmestyneet kuvateokset Suomen vapaussota kuvissa (Otava 1934) ja Vapaussodan kuvahistoria (Otava 1938), jotka molemmat edustavat valkoisen Suomen näkökulmaa vuoden 1918 sotaan. Kuvateosten sisältöä analysoidaan kahden pääteeman kautta. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä sodankäyntiä ja valkoisten puolen sotilaita sekä heidän toimintaansa esittävät kuvat. Toisen teemakokonaisuuden muodostavat punaisia ja heidän toimintaansa esittävät kuvat. Artikkelissa vastataan kysymyksiin siitä, minkälaista mielikuvaa edellä mainituista sodan osa-alueista kirjoissa on pyritty luomaan, mistä syystä, ja millaisia kuvia tähän on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, miten teemojen esittely eri kirjoissa eroaa toisistaan, ja pohditaan, mistä nämä erot voisivat johtua.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Meretoja, Hanna. "Kertomusten eettinen potentiaali ja vaarat: kuusi mittapuuta". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n.º 1 (28 de marzo de 2018): 6–25. http://dx.doi.org/10.30665/av.70005.

Texto completo
Resumen
Artikkeli esittää heuristisen mallin kertomusten eettisen potentiaalin ja vaarojen erittelyyn ja arvioimiseen. Se edustaa kontekstualisoivaa lähestymistapaa, jonka mukaan kertomusmuoto itsessään ei ole eettinen tai epäeettinen, vaan kertomusten eettinen merkitys muotoutuu niiden kertomisen, tulkinnan ja käytön konteksteissa – osana kulloistakin maailmallista tilannetta, jossa ne toimivat. Artikkelissa tutkitaan tästä näkökulmasta erilaisia tapoja, joilla kertomukset voivat olla eettisesti arvokkaita tai ongelmallisia. Artikkelin esittämä heuristisen malli tarjoaa välineitä analysoida ja arvioida kertomusten eettistä potentiaalia ja vaaroja kuudesta näkökulmasta kysymällä, 1) laajentavatko vai supistavako kertomukset mahdollisen tajuamme, 2) kehittävätkö vai hämärtävätkö ne itseymmärrystämme, 3) edistävätkö vai haittaavatko ne toisten kokemusten ymmärtämistä niiden ainutkertaisuudessa, 4) osallistuvatko ne osallistavien vai poissulkevien kerronnallisten välitilojen rakentamiseen, 5) kehittävätkö vai heikentävätkö ne kykyämme tarkastella maailmaa eri näkökulmista ja 6) toimivatko ne eettisen tutkimisen vai dogmatismin muotoina. Dikotomioiden sijaan tarkoitus on rakentaa janoja, jotka auttavat sekä fiktiivisten että ei-fiktiivisten kertomusten eettisen ulottuvuuden erittelyssä. Artikkelissa mallia testataan analysoimalla sen valossa pohjoismaisen lehdistön lokakuussa 2017 julkaisemaa Sofi Oksasen avointa kirjettä Melania Trumpille. Mallin tarjoamat kuusi näkökulmaa auttavat tuomaan esiin Oksasen kirjeen ambivalentin kompleksisuuden ja erittelemään differentioidusti tapoja, joilla kirje yhtäältä tekee näkyväksi alistavia kulttuuristen tarinamallien mekanismeja ja toisaalta itse sortuu näiden mallien uusintamiseen. Samalla analyysi osoittaa tutkijan kriittisen itsereflektion merkityksen sekä sen, ettei mallia tulisi käyttää yksinkertaiseen kertomusten eettiseen pisteyttämiseen arviointijanoilla. Kertomusten eettisesti relevanttien ulottuvuuksien erittelyyn tarkoitettua mallia sovellettaessa on tärkeää muistaa, että kertomusten monisyisyyden ymmärtäminen vaatii viime kädessä pikemmin tulkintaa kuin lokerointia.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Toimituskunta. "Selvitysmies Pentti Arajärvi esittää : tutkintoihin johtavan aikuiskoulutuksen tulee olla maksutonta". Aikuiskasvatus 23, n.º 4 (1 de diciembre de 2003): 328–31. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93525.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Soini, Tiina, Janne Pietarinen y Kirsi Pyhältö. "Pedagoginen hyvinvointi peruskoulun opettajien työssä". Aikuiskasvatus 28, n.º 4 (1 de diciembre de 2008): 244–57. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93841.

Texto completo
Resumen
Oppiminen ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen. Ne voidaan jopa hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin eri ulottuvuuksina: riittävä hyvinvointi on tavoitteellisen oppimisen edellytys ja oppiminen mahdollistaa hyvinvointia edesauttavan muutoksen. Kirjoittajat esittävät, että pedagogisen hyvinvoinnin jäsentäminen ilmiönä voisi avata uuden näkökulman opettajien työssä jaksamiseen. Se voi myös auttaa löytämään tapoja tukea opettajien jaksamista. Artikkelin empiirinen osa perustuu perusopetuksessa toimivien opettajien haastatteluihin. Millaisia kuormittumista aiheuttavia ja toisaalta jaksamista tuottavia asioita tutkimuksessa nousi esille?
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Minn, Even. "Dramaturgin muistiinpanoja". Tiede & edistys, n.º 3 (31 de octubre de 2022): 190–98. http://dx.doi.org/10.51809/te.122724.

Texto completo
Resumen
Olen dramaturgi, kirjoittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja. Toimin nykytaiteen, esittävän taiteen ja kirjallisuuden kentillä. Minua kiehtoo tanssiva, henkinen ruumis, joka on sinut eläimyytensä kanssa. Ajatteluni nojaa transfeminismiin ja spekuttamiseen, mahdottomien todellisuuksien esiinpuljaamiseen ja mahdollistamiseen.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Tapola-Haapala, Maria y Eveliina Heino. "Sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuudesta sosiaalityön opetuksessa". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, n.º 2 (2 de junio de 2020): 133–49. http://dx.doi.org/10.30668/janus.74160.

Texto completo
Resumen
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuuden hyödyntämisestä sosiaalityön opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu 14 kyselyvastauksesta sosiaalityötä Suomen eri yliopistoissa opettavilta henkilöiltä. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin opettajat ovat käyttäneet kaunokirjallisuutta sosiaalityön opetuksessa? Millaisina opettajat näkevät kaunokirjallisuuden käytön annin ja esteet sosiaalityön opetuksessa? Millaisiin yleisempiin sosiaalityön tietoperustaa koskeviin käsityksiin opettajien kaunokirjallisuutta koskevien pohdintojen voidaan nähdä kytkeytyvän? Vastanneet opettajat suhtautuvat kaunokirjallisuuden hyödyntämiseen myönteisesti, ja kaunokirjallisuuden nähdään tukevan monin tavoin opetusta. Kuitenkin esille tuodaan myös kaunokirjallisuuden hyödyntämisen haasteita. Opettajien vastauksissa korostuu näkemys reflektiivisyyden, pohdinnan, empatian ja omien tunteiden tarkastelemisen tärkeydestä sosiaalityön ammatillisuudessa. Toisaalta opettajat esittävät erilaisia näkökulmia kaunokirjallisuuden luonteeseen tiedon lähteenä.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Tesis sobre el tema "Esittäjät"

1

Talus, S. (Sanna). "Kohti vallankumousta, isänmaallisuutta vai demokratiaa?:Saksan kolmen suurimman oppositiopuolueen valtiopäivillä esittämät vaihtoehdot yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseksi syksyllä 1932". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305231332.

Texto completo
Resumen
Työni käsittelee Saksan kolmen suurimman oppositiopuolueen näkemyksiä yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseksi syksyllä 1932. Kolme suurinta oppositiopuoluetta Saksassa kyseisenä aikana olivat kansallissosialistit, sosiaalidemokraatit ja kommunistit. Tutkimukseni aineistona olen käyttänyt Saksan valtiopäiväasiakirjoja. Tutkimuksessani olen hyödyntänyt historiallisen lähdekritiikin, viestintätaktiikan, retoriikan analyysin ja propagandan tutkimuksen metodeja. Työssäni mielenkiintoinen piirre oli se, että jokainen tutkimani puolue hahmotti alunperinkin Saksan tilanteen täysin eri näkökulmasta, joten puolueiden näkemykset yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemisesta erosivat hyvin voimakkaasti toisistaan. Puolueiden omat poliittiset sitoumukset ja näkemykset vaikuttivat myös tilanteen ratkaisemiseen merkittävästi. Saksan kansallissosialistisen puolueen näkemykset Saksan yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemisesta perustuivat voimakkaaseen nationalismiin. Kansallissosialistit halusivat perustaa kaikille saksalaisille yhteisen valtion, jonka jokaisella kansalaisella olisi oikeus tehdä työtä. Saksan kansan pelastajaksi puolue nimesi johtajansa Adolf Hitlerin. Puolue korosti lisäksi voimakkaasti laillisuuden merkitystä omissa valtapyrkimyksissään. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue yritti puheenvuoroissaan edistää ja ylläpitää kaikin tavoin Saksan demokratiaa. Sosiaalidemokraatit näkivät kommunistit ja kansallissosialistit uhkana saksalaisen demokratian kehitykselle, joten kahden muun oppositiopuolueen valtapyrkimysten estäminen oli puolueelle tärkeä asia. Puolue halusi lisäksi parantaa työväestön asemaa Saksassa. Saksan kommunistisen puolueen pyrkimyksenä oli proletariaatin vallankumous, jonka esikuvana puolue näki Neuvostoliitossa tapahtuneen vallankumouksen. Proletariaatin vallankumouksen tärkein ajatus oli luokkataistelun lopettaminen. Yhteiskunnallisen kriisin ratkaisuna proletariaatin vallankumous tarjoaisi erityisesti työväestölle paremman elämän.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Libros sobre el tema "Esittäjät"

1

Kaivanto, Petri. Suomen euroviisut kautta aikojen. Helsinki: F-kustannus, 2007.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Purovaara, Tomi. Ihmeen väkeä!: Suomalaisen sirkuksen sankaritarinoita. Helsinki: Like, 2008.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Arja, Elovirta, Meskus Jenni, Ojanne Sanna y Keravan taidemuseo, eds. Markku Hakuri ystävineen esittää: Reikä avaruudessa = Markku Hakuri and friends present : hole in the universe. Kerava: Keravan taidemuseo, 2011.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
También puede estar interesado en las bibliografías ampliadas sobre el tema "Esittäjät" para tipos de fuentes particulares:
Artículos de revistas
Ofrecemos descuentos en todos los planes premium para autores cuyas obras están incluidas en selecciones literarias temáticas. ¡Contáctenos para obtener un código promocional único!

Pasar a la bibliografía