Relevant bibliographies by topics / Tilat

Academic literature on the topic 'Tilat'

Author: Grafiati
Published: 26 July 2024

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Contents

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Tilat.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Tilat"

1

Raatikainen, Anu, Risto Kauppinen, Kati Partanen, and Ossi Tuuliainen. "Henkistä pääomaa ja taloudellista hyötyä tilojen välisellä yhteistyöllä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75424.

Full text
Abstract:
Eteläsavolaisten tilojen keskimääräinen peltopinta-ala on n. 10 ha pienempi kuin muualla maassa. Pienien peltoalojen ja -lohkojen lisäksi tilusrakennetta heikentää myös runsas vesistöjen määrä. Heikkoon tilusrakenteeseen haetaan vastausta muilla kilpailukykytekijöillä kuten esim. tilojen välisellä yhteistyöllä ja verkostoitumisella. Etelä-Savossa selvitettiin syksyllä 2012 teemahaastattelun avulla maatilojen (9) palvelutarpeita sekä tilojen välistä yhteistyötä. Haastatelluissa tiloissa oli lypsykarjatiloja, naudanlihan tuotantotiloja sekä yksi monialainen tila. Teemakysymykset pohjautuivat Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmassa esiin tulleisiin kehittämiskohteisiin. Tutkimuksen aluksi asetettiin kolme hypoteesia: 1. Maatilan yhteistyö lisääntyy tilakoon kasvaessa ja työn määrän lisääntyessä. 2. Tilan sijainti toisiin tiloihin nähden vaikuttaa yhteistyön määrään ja muotoihin. 3. Tilakoon ja työmäärän kasvaessa urakointipalveluja käytetään enemmän. Lisäksi haluttiin selvittää mitkä asiat kehittävät tilat kokevat tärkeimmiksi kilpailukykytekijöiksi. Tilakoon kasvaessa tilojen välistä yhteistyötä tehdään ja sillä koetaan olevan sekä taloudellista että sosiaalista merkitystä. Tilakoko ja tilan muuttuvat tarpeet vaikuttavat toteutuvan yhteistyön muotoihin ja yhteistyökumppanin valintaan. Yhteistyön muodostumiseen ja uusien verkostojen luomiseen vaikuttavat mm. aikaisemmat kokemukset yhteistyöstä. Tilan sijainti suhteessa potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin ei ole merkittävä tekijä yhteistyön syntymiselle. Enemmän kuin tilojen välinen keskinäinen etäisyys yhteistyön syntymiseen vaikuttivat tilan strategia, tarpeet sekä henkilökemiat. Lähekkäin sijaitsevat tilat eivät ole aina toimivin yhteistyöverkosto, vaikka se olisikin taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Tilakoon kasvu ei välttämättä lisää urakointipalvelujen käyttöä. Tutkimukseen osallistuneet tilat halusivat pitää maidontuotannon perusprosessit, lypsyn ja säilörehun tuotannon, omassa hallinnassa, koska esim. säilörehun laatua pidettiin merkittävänä tekijänä tilan talouden kannalta. Tilakoon kasvaessa joudutaan tekemään strateginen valinta ulkoistetaanko tuotantoprosessi vai kotiutetaanko prosesseja ja palkataan tilalle työvoimaa. Laajentavat tilat saattavat valita prosessien ulkoistamisen sijaan jopa mieluummin prosessien kotiuttamisen ja palkata vierasta työvoimaa. Urakointipalvelut nähtiin strategisena vaihtoehtona korvausinvestoinnin tekemiselle. Tutkimukseen haastatellut tilat tunnistivat kilpailukykytekijöiksi mm. ammattitaidon, säilörehun hyvän laadun, koneyhteistyön sekä hyvän tilusrakenteen. Lisäksi kilpailukykytekijöiksi mainittiin kohtuullinen vieraan pääoman määrä, työtä helpottavat yksinkertaiset tuotantotekniikan ratkaisut, kustannusten karsiminen, tilan toiminnan ennakointi ja talouden hallinta. Maatilojen välinen yhteistyö ja verkostoituminen tuovat maatilalle paitsi taloudellisia hyötyjä, myös lisää henkistä pääomaa, osaamista ja kokemusta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Niemi, Jarkko K., Alina Sinisalo, Heikki Lehtonen, Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, and Terhi Virtanen. "Kotieläintalouden rakennemuutos – millainen tila jatkaa ja missä?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75559.

Full text
Abstract:
Kotieläintilojen määrä Suomessa on puolittunut noin kerran kymmenessä vuodessa. Samalla tilojen keskikoko on kasvanut ja suurten tilojen merkitys on lisääntynyt. Kotieläintuotannon rakennekehitys on herättänyt kysymyksiä siitä, ovatko eläintauteihin liittyvät riskit samalla kasvaneet tai muuttuneet. Tässä tutkimuksessa selvittiin miten kotieläintuotannon rakenne (tilojen määrä, tilakoko, tuotannon alueellinen sijoittuminen) on muuttunut ja millaisia muutostekijöitä siihen liittyy. Tutkimusaineistona käytettiin kotieläintiloja koskevia rekisteriaineistoja vuosilta 1997 ja 2009 sekä simulaatiomallien avulla kerättyä tietoa. Muutostrendien hahmottamisessa hyödynnettiin osittaisen tasapainon mallia (DREMFIA) ja asiantuntijatyöpajoja. Logistinen regressio sika- ja nautakarjatiloista vuosina 1997 ja 2009 paljasti, että tila jatkoi sitä todennäköisemmin tuotantoa mitä suurempi se oli. Esimerkiksi lähes kaikilla vuonna 1997 yli 50 lehmää pitäneillä tiloilla oli nautoja 2009. Kotieläintilojen määrä 10 km säteellä tilasta vaikutti eri tuotantosuunnissa eri tavoin. Nautatilojen jatkaminen oli hieman todennäköisempää alueilla, joilla oli vähän nautatiloja. Emakkojen pito vuonna 1997 lisäsi sikatuotannon jatkamisen todennäköisyyttä ja emo- ja lypsylehmien pito nautakarjatuotannon jatkamisen todennäköisyyttä. Tilat, joilla oli vuonna 1997 sekä sikoja että nautoja, olivat todennäköisempiä jatkajia kuin yhtä eläinlajia pitäneet tilat. Makrotason muuttujien (mm. työttömyysaste) vaikutus vaihteli tuotantosuunnittain. Sikatuotannon jatkaminen oli yleisempää alueilla, joilla kotitalouksien käytettävissä oleva tulo vuonna 1997 oli pieni. Jatkaneiden tilojen koon kasvussa oli paljon vaihtelua. Tilat olivat tuotantokeskittymissä jo vuonna 1997 hieman keskimääräistä suurempia. Tuotannon mahdollinen alueellinen keskittyminen johtunee ensisijassa paikallisista eroista tilakoon kasvussa, ei niinkään erilaisesta tilojen määrän kehityksestä. Keskimääräisen tilakoon arvioitiin kasvavan nykyvauhdilla tai jopa nopeammin ja tilojen erikoistumisen lisääntyvän edelleen. Pieniä tiloja poistuu toimialalta, suuria tulee tilalle ja osa jatkajista laajentaa tiettyä tuotannonhaaraa. Eviran ja MTT:n simuloiman aineiston mukaan suu- ja sorkkataudin kaltaisen herkästi tarttuvan eläintaudin esiintymisestä seuraavat taloudelliset menetykset ovat yhteydessä tautia levittävien kontaktien (eläinkuljetukset, maitoautot, vierailijat yms.) ja tartunnan saaneen tilan lähistöllä sijaitsevien muiden kotieläintilojen määrään. Kontaktien määrä kasvaa tilan koon kasvaessa, mutta tilan koko itsessään ei ole hyvä taudinlevityskyvyn indikaattori. Suurissa tuotantoyksiköissä ja alueellisissa tuotantokeskittymissä eläintaudeille voi altistua entistä suurempi eläinmäärä. Voi käydä myös niin että koko kontaktiverkosto muuttaa luonnettaan ja esimerkiksi eläinkuljetusten kautta syntyvät tilojen väliset kontaktit harvenevat.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Ivaska, Laura, Sakari Katajamäki, Tiina Holopainen, Hanna Karhu, Lauri A. Niskanen, and Outi Paloposki. "Trekstuaaliset tilat." Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 13 (April 1, 2020): 124–37. http://dx.doi.org/10.61200/mikael.129325.

Full text
Abstract:
Translation studies and textual scholarship have much common ground. In this paper, we set to explore how three of their central concepts, translation, transmission and text, can be approached from a multidisciplinary point of view. Combining these three central terms, we call this approach trextual. This paper is based on the workshop on trextuality held at the KäTu Symposium in Tampere in 2019. In the workshop, the discussion built upon an introduction, which examined the foundations of trextuality, and four papers, which addressed genetic translation criticism, retranslation, polyphony and translation of intertextuality, as well as multi-modality of audiovisual translation, respectively. The workshop revealed that the juxtaposing of two text-oriented disciplines, translation studies and textual studies, and comparing their similarities and differences reveals unexplored areas and weaknesses in their axiomatic fundaments. In particular, the papers presented in the workshop invited to reconsider transmission, definitions of text, and source text-target text pairs in different contexts. The workshop provided a starting point for further trextual studies exploring such cross-disciplinary questions.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Rantamäki-Lahtinen, Leena, and Minna Väre. "Tilanpidon vakiinnuttaminen: Yritystoimintaansa kehittävien ja vakiinnuttavien viljelijöiden selviytymisstrategioita." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75590.

Full text
Abstract:
Sukupolvenvaihdoksen on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa vaikuttavan positiivisesti tilan kasvuun. Siitä, miten tilat selviytyvät aloitusvaiheen jälkeen, ei ole kuitenkaan olemassa kovin paljoa tietoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten hiljattain tilanpidon aloittaneet viljelijät eroavat kokeneemmista kollegoistaan joidenkin tilan liikkeenjohdon kannalta olennaisten tekijöiden suhteen. Tarkasteltavia tekijöitä ovat mm tilan ja viljelijän ominaisuudet, strategiset tavoitteet ja kehittämissuunnitelmat. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä Lounais-Suomessa sijaitsevan Salon kaupungin alueelta. Tilat jaettiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään viljelijän iän ja yrittäjäkokemuksen perusteella. Tulosten mukaan tilanpitoa aloittavilla viljelijöillä on joillakin osa-alueilla paremmat edellytykset toimia yrittäjänä kuin vanhemmilla viljelijöillä. Nuoremmilla viljelijöillä on parempi koulutus ja paremmat verkostot kuin muilla viljelijöillä. Lisäksi nuoremmat viljelijät pitävät verkostojaan tärkeämpinä kuin vanhemmat kollegansa. Kuten olettaa saattoi, aloittelevat viljelijät olivat investoineet enemmän ja heillä oli enemmän velkaa kuin muilla viljelijöillä. Aloittelevat viljelijät myös kehittivät tilaansa muita viljelijöitä aktiivisemmin. Tilanpidon lopetteluvaiheesa olevat viljelijät taas olivat vähiten aktiivisia, jopa vaikka heillä olisi ollut sukupolvenvaihdossuunnitelmia seuraavien vuosien aikana. Tämä saattaa olla ongelmallista myös tilanpitoa jatkavan nuoren viljelijän kannalta. Tilan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tiloja tulisi kuitenkin kehittää jatkuvasti.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Viitala, Hannu, Risto Kauppinen, Pirjo Suhonen, Ville Hautalahti, Esa-Pekka Oinonen, Arto Huuskonen, and Maiju Pesonen. "Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75406.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilojen välisen työnjaon mahdollisuuksia emolehmätilojen uudistuseläinten kasvatuksessa. Keväällä 2012 toteutetussa kyselyssä selvitettiin tuottajien kiinnostusta uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamiseen ja ulkoistamisen vaikutusta tilojen tuotantokustannuksiin. Kysely lähetettiin 245 emolehmätilalle. Kyselyyn vastasi 120 tilaa (vastausprosentti 48,9 %). Tilat jaettiin vastausten perustella neljään kokoluokkaan: alle 20, 21–50, 51–80 ja yli 80 emolehmän tiloihin. Reilu viidennes (22,5 %) vastaajista oli kiinnostunut uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamisesta. Kiinnostus oli jokseenkin tasaisesta kaikissa kokoluokissa. Eniten kiinnostusta (28 % vastaajista) oli tilakokoluokassa 21–50 emoa. Kyselyyn vastanneista 61 % ostaisi uudistuseläimen mieluummin toiselta tilalta, kuin käyttäisi ammattimaista hiehojen kasvattajaa. Yleisin tilojen vuosittainen uudistuseläinmäärä oli 3–8 kappaletta. Vastaajista 42 % uskoi tilan työmäärän vähenevän, jos tila ulkoistaisi uudistuseläinten kasvatuksen. Tilat arvioivat emolehmiensä määrän kasvavan 10–20 kappaleella mahdollisen ulkoistamisen myötä. Tämän todettiin vaikuttavan kannattavuuteen, koska myytävät lihamäärät kasvaisivat (40 % vastaajista). Toisaalta arvioitiin, että uudistuseläimiltä vapautuneita paikkoja ei kaikilta osin voida ottaa emojen käyttöön. Uudistuseläimille tarkoitetut paikat ja rakenteet ovat liian pieniä täysikasvuisille emolehmille. Tiloista 74 % olisi valmis maksamaan hiehon kasvattajalle 500–900 euroa eläintä kohti kasvatusajalta. Kasvatusaika ajoittuu välille vieroitus–kaksi kuukautta ennen poikimista, jolloin hieho siirretään takaisin emolehmätilalle. Kasvattamon kannattavuuden kannalta tärkein tekijä on hinta, jonka emolehmätuottajat olisivat valmiita maksamaan kasvatuspäivää kohti. Tämän tutkimuksen mukaan yleisin päivältä maksettava hinta olisi 1–2 euroa (1,81±1,07) päivältä. Korkein hinta oli 5 euroa päivältä. Päivähinta 0,74 € ei kata kasvattamon kustannuksia. Kasvatuspäivän hinta 2,88 € on taas niin korkea, että jos kasvattamo pyytäisi tätä hintaa, olisi eläinten tuotantokustannus korkeampi kuin omalla tilalla kasvattaessa (1296–1497 €). Päätoiminen uudistuseläimen kasvatus on taloudellisesti haastavaa. Toiminta sopisi emolehmätiloille tai muille nautatiloille, joilla on ylimääräisiä, toimivia rakennuksia. Kasvatustoiminta voisi tuoda lisäansioita päätuotannon ohessa. Kasvatuspäivän hintaa koskevaan kysymykseen vastaajia oli vähän (n=20). Hinnan suuri keskihajonta viittaa siihen, että uudistuseläinten kasvatuksen kustannuksia ei riittävästi tunneta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Sulkava, Mika, Anne-Mari Sepponen, Maria Yli-Heikkilä, and Arto Latukka. "Itseorganisoivan kartan ryvästys paljastaa maatilojen kannattavuusprofiilit." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75304.

Full text
Abstract:
Suomen maa- ja puutarhatilojen kannattavuutta ja muita taloudellisia tekijöitä on tässä työssä analysoitu itseorganisoivan kartan ryvästykseen perustuen. Itseorganisoiva kartta on akateemikko Teuvo Kohosen 1980-luvulla kehittämä neuroverkkomenetelmä, jonka avulla suuri, moniulotteinen havaintoaineisto voidaan esittää havainnollisena kaksiulotteisena karttana. Menetelmän avulla aineistoja voidaan visualisoida tehokkaasti, ja visualisointien avulla aineistosta voidaan löytää useiden muuttujien välisiä epälineaarisia yhteyksiä. Tämän lisäksi itseorganisoivan kartan pohjalta aineistoja voidaan ryvästää eli klusteroida, ja tällä tavoin jakaa aineisto toisistaan poikkeaviin ryhmiin, jotka ovat kuitenkin sisäisesti suhteellisen homogeenisia. Tutkimuksessamme analysoimme kannattavuuskirjanpitoaineistoa vuodelta 2010, ja löysimme useita kiinnostavia yhteyksiä tarkkailtavien taloudellisten muuttujien välillä. Ryvästyksen avulla muodostimme erilaisten maatilojen taloudellisia profiileja. Löydösten merkityksellisyys varmistettiin tilastollisten testien avulla. Jaoimme kannattavuuskirjanpitotilat itseorganisoivan kartan ryvästyksen avulla kymmeneen seuraavanlaiseen ryhmään. 1. Suuret tilat, joilla on suuri viljelyala, matala pääoman tuotto ja kannattavuuskerroin sekä korkea velkarasite. 2. Keskikokoiset tilat, joilla on erittäin suuri velkarasite sekä matala omavaraisuusaste ja kannattavuuskerroin. 3. Tilat, joilla on hyvin pieni viljelyala, pieni tase, kokoluokkaan suhteutettuna paljon työtunteja, hyvin matala kokonaispääoman tuotto ja kannattavuuskerroin. Kasvihuonetilojen osuus tässä ryhmässä on suhteellisen suuri. 4. Suuret tilat, joilla on suuri viljelyala, korkea pääoman tuotto ja kannattavuuskerroin sekä keskitason velkarasite. 5. Keskikokoiset, korkeariskiset tilat, joilla on suuri viljelyala ja erityisen suuri vuokrattu viljelyala. Muut nautakarjatilat ovat tässä ryhmässä keskimääräistä paremmin edustettuina. 6. Keskikokoiset, pieniriskiset tilat, joilla on pieni velkarasite, erittäin korkea omavaraisuusaste, ja jotka ovat lähes pelkästään lypsykarjatiloja. 7. Pienet, matalariskiset tilat, jotka ovat useimmiten viljanviljelytiloja, ja joilla on hyvin pieni viljelyala ja velkarasite, pieni tase, hyvin vähän työtunteja ja eläimiä sekä hyvin matala kannattavuuskerroin. 8. Keskikokoiset, erittäin kannattavat tilat, joiden viljelyala on suurempi ja työtuntien määrä pienempi kuin muilla vastaavankokoisten tilojen ryhmillä. 9. Pienet tilat, joiden kannattavuuskerroin on korkea, ja jotka ovat suhteellisen harvoin lypsykarjatiloja, mutta melko usein viljanviljelytiloja. 10. Pienet korkeariskiset tilat, joiden kannattavuus on keskimääräinen ja vieraan pääoman takaisinmaksuaika melko lyhyt.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Kataja, Jyrki, Sanna Ahonen, and Mirja Riipinen. "Laajentava maitotila – kestävillä eläimillä tuotanto käyntiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75168.

Full text
Abstract:
Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon –hankkeen osana tehtiin teemahaastatteluja 13 investointeja suunnittelevalla tai jo toteuttavalla maitotilalla Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Teemahaastattelujen tulosten analysoinnissa tilat ryhmiteltiin sen mukaan, mitä tekijöitä he pitivät tärkeinä eläinmäärän lisäämisen, pellonkäytön ja rakentamisprosessien kannalta. Haastattelututkimuksen tilat olivat toteuttaneet ensimmäisen investointinsa keskimäärin 6,9 vuoden kuluttua sukupolvenvaihdoksestaan. Useita investointeja tehneillä tiloilla oli vuosituhannen vaihteessa kulunut aikaa 9,25 vuotta ensimmäisen investointinsa toteutumiseen, kun taas tuotannon vakiinnuttamisvaiheessa olevat tilat olivat käyttäneet siihen 2010 luvun vaihteessa 4,8 vuotta. Investointia suunnittelevan maitotilan tulisi aloittaa suunnittelu eläinmäärän lisäämiseksi noin kolme vuotta ennen investointia. Usein investoinnin laukaisevana tekijänä on lisääntynyt peltoala, joka mahdollistaa tuotannon laajentamisen. Eläinten hankintaan on useita vaihtoehtoja: tuotetaan itse tai ostetaan eläimiä vasikoina, siemennettyinä hiehoina tai jo lypsävinä lehminä. Kaikki vaihtoehdot ovat käyttökelpoisia, mutta toimenpiteet on suunniteltava huolellisesti. Usein sopivin vaihtoehto on yhdistelmä edellä mainituista. Huomioitavaa oli, että haastatellut maidontuottajat eivät olleet kovin tarkasti suunnitelleet eläinmäärän lisäystä. Navetan uskottiin ja toivottiin olevan mahdollisimman täynnä nopeasti. Hankkeessa toteutetun laskentamallin avulla todennettiin, että ilman toimenpiteitä uusi navetta ei täyty. Tiineytystapana voidaan käyttää tavallista siemennystä, tilasonnia, alkiota, seksattua siementä, seksattua alkiota tai liharotuista sonnia. Tutkimuksen mukaan investoineet tilat olivat sitä mieltä, että omasta kasvatuksesta sai parempaa eläinainesta. Näin eläimet tottuivat hoitajiin, paikkoihin ja olosuhteisiin vasikasta asti. Koko karjan ostamisessa oli se hyvä puoli, että samalla saatiin eri-ikäistä eläinainesta. Peltoviljelyn toteutuksen ja sen töiden organisoinnin näkökulmasta haastattelututkimuksen tilaryhmäjakoa tärkeämmäksi tekijäksi nousi investoivien maitotilojen sijainti keskittyvän tai harvenevan maataloustuotannon alueilla. Haastattelussa mukana olleilla tiloilla oli keskimäärin 1,53 ha peltoa lypsylehmää kohti. Ensimmäistä investointiaan toteuttavat tilat olivat varautuneet kasvavan eläinmäärän rehuntuotantoon hankkimalla hallintaansa peltoa keskimäärin 3,63 ha lehmää kohti. Kaikilla haastattelututkimuksen tiloilla nähtiin peltojen hallintaan ja hankintaan liittyvät asiat yhtenä maitotilan kehittämisen perustekijänä. Lisäksi kaikki haastattelussa mukana olleet tilat pitivät peltoviljelyn tärkeimpänä tavoitteena perusrehujen tasaista, omien asettamiensa tavoitteiden mukaista laatua, johon pyritään pitämällä avaintyöprosessit omana suoritteena.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Niemi, Jarkko K., Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Terhi Virtanen, and Heikki Lehtonen. "Kuka hyötyisi sikatilojen tautiriskiluokittelusta?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75786.

Full text
Abstract:
Herkästi tarttuvat eläintaudit, kuten suu- ja sorkkatauti, voivat Suomeen levitessään aiheuttaa mittavaa taloudellista vahinkoa. Menetyksiä aiheuttavat mm. taudin hävittämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannukset ja kansainväliseen kauppaan liittyvien rajoitusten riski. On tärkeää kohdistaa riskinhallintatoimenpiteet siten, että ne estävät tarpeettomat taloudelliset menetykset. Tässä voi auttaa kotieläintilojen riskiluokittelu niiden taudinlevittämiskyvyn mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten sikatilan riski levittää suu- ja sorkkatautia vaikuttaa tautipurkauksen sikasektorille aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Tässä keskitytään sikatiloihin rajoittuvaan tautipurkaukseen, koska sikatalous on pitkälle eriytynyt ja vain harvalla sikatilalla on muita eläimiä. Siat eivät ole taipuvaisia saamaan tartuntaa ilmavälitteisesti. Suu- ja sorkkataudin leviämistä sikatilojen välillä arvioitiin Monte Carlo-simulaatiomallilla ja tautipurkauksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia sikamarkkinoihin arvioitiin osittaisen tasapainon mallilla. Taudin leviäminen oletettiin mahdolliseksi naapurileviämisenä alle 3 km säteelle tartuntatilasta sekä tartuntatilalta lähtevän eläinkuljetuksen, eläinkuljetusajoneuvon tai eläinsuojassa tai tilalla käyvän ihmisen välityksellä. Taloudelliset vaikutukset simuloitiin kuluttajille, tuottajille (ml. teurastamot) ja veronmaksajille. Tilat luokiteltiin klusterianalyysilla neljään ryhmään (pieni, keskisuuri, suuri tai erittäin suuri riski) sen mukaan, miten vakavia tiloilta alkaneet tautipurkaukset olivat. Erittäin suuren riskiluokan tiloilla oli yleensä enemmän eläinkontakteja ja ne sijaitsivat eläintiheämmällä alueella kuin pienen riskiluokan tilat. Muun muassa nämä tekijät lisäävät tilan riskiä levittää tautia. Tilan todennäköisyys levittää tauti toiselle sikatilalle vaikutti tilojen välisiin eroihin menetyksissä. Vaihtelu menetyksissä oli suurta. Pienen tautiriskin tilalta alkava tautipurkaus aiheutti yhteiskunnalle keskimäärin 18 miljoonan euron menetykset. Erittäin suuren riskiluokan tiloilta alkaneiden tautipurkausten aiheuttama menetys oli keskimäärin 26 miljoonaa euroa. Tuottajien menetykset olivat pienen riskin tiloilta alkaneissa tautipurkauksissa keskimäärin 23 miljoonaa euroa ja suuren riskin tilalta alkaneissa tautipurkauksissa 28 miljoonaa euroa. Suhteellisesti voimakkaimmin kasvoivat verovaroista maksettavat kustannukset. Erittäin suuren riskiluokan tiloilla ne olivat 4 miljoonaa euroa, mikä oli 18 kertaa enemmän kuin pienen riskiluokan tiloilla. Kuluttajien hyöty tilapäisesti alemmista hinnoista väheni kun riskiluokka kasvoi. Tulokset viittaavat siihen, että etenkin pienen riskin tilat ja veronmaksajat hyötyisivät, mikäli tiukimmat taudin leviämistä ennaltaehkäisevät riskinhallintatoimenpiteet kohdennettaisiin ensi sijassa suuren riskin tiloille. Pitkällä aikavälillä myös kuluttajat voisivat hyötyä. Riskiluokittelutietoa voidaan hyödyntää kohdennettaessa riskinhallintatoimenpiteitä ja mahdollisesti määriteltäessä tilojen riskiperusteista vastuuta tautivahingoista.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Ovaska, Sami, Timo Sipiläinen, and Matti Ryhänen. "Maitotilojen kustannustehokkuus ja sen kehittäminen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75898.

Full text
Abstract:
Maidontuottajat toimivat useiden teknisten, taloudellisten ja hallinnollisten rajoitteiden sekä kannustimien ympäristössä. Maidontuotannon tärkeimpiin ohjauskeinoihin on kuulunut tilakohtainen maitokiintiö, minkä vuoksi maitoa pyritään usein tuottamaan kiintiötä vastaava määrä mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Benchmarkingin avulla pyritään kehittämään oman tilan toimintaa. Tämä tehdään vertaamalla oman tilan toimintaa tehokkaampiin vertailutiloihin ja ottamalla oppia niillä sovelletuista käytännöistä. Tällä hetkellä tilakohtaisia vertailuja käytetään laajasti ProAgrian neuvontatyössä. Tuotosseurannassa on mukana yli 11 000 maitotilaa. Tätä laajempaa talousseurantaa (laaja Matu - maidontuotannon tuloslaskelma) tehdään vuosittain noin 2 000 maitotilalla. Sen tavoitteena on tuottaa tuotannon ja talouden mittarilukuja tilan suorituskyvyn vertailuun suhteessa muihin tiloihin. Tilakunto on puolestaan ProAgrian internetpohjainen vertailupalvelu maitotiloille, missä seuraava kehitysaskel on parhailta tiloilta oppimisen tehostaminen. Tutkimuksessa käytettiin DEA (Data Envelopment Analysis) –malleja, joiden avulla voidaan määrittää esimerkiksi maatilojen keskinäisiä suhteellisia tehokkuuksia (Färe ym. 1994; Coelli ym. 1998). Niiden avulla voidaan selvittää mahdollisuus vähentää panoskäyttöä ja/tai yksikkökustannuksia pitäen tuotos ennallaan. Tulosten perusteella maitotilojen tekninen tehokkuus sekä kustannustehokkuus olivat suurilla tiloilla keskimäärin pieniä tiloja korkeammalla tasolla. Jos kaikki alle 25 lehmän tilat pystyisivät toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aineiston parhaat tilat, niiden yksikkökustannukset alenisivat keskimäärin 33 %. Vastaavasti yli 70 lehmän tiloilla alennus olisi 18 %. On kuitenkin huomattava, että tehokkuuserot eivät aiheudu pelkästään viljelijän hallittavissa olevista tekijöistä. Tämän vuoksi eroja ei voida kokonaan poistaa. Maidontuotannon yksikkökustannukset olivat yli 50 lehmän tiloilla keskimäärin 0,43 €/l (peltotuet vähennetty kotoisen rehun osalta). Pienillä alle 25 lehmän tiloilla vastaava luku oli keskimäärin 0,58 €/l. Tiloilla, joilla maidontuotannon kustannustehokkuus oli korkea, saavutettiin pääosin myös hyviä kannattavuuslukuja. Kustannustehokkuudeltaan aineiston 105 parhaasta tilasta 75 % saavutti myös omalle työlle ja omalle pääomalle vaaditut korvaukset. Pienillä, alle 20 lehmän tiloilla, kustannustehokkuudet jäivät alhaiselle tasolle. Tähän kokoluokkaan kuului 35 % aineiston tiloista, mutta kustannustehokkuudeltaan parhaimpien 105 tilan joukossa niiden osuus oli vain 7 %. Sen sijaan yli 50 lehmän tiloja oli aineistossa vain 5 %, mutta kustannustehokkaimpien tilojen joukossa niiden osuus oli 18 %.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Kanto, Kati Marjaana. "”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö." Sananjalka 61, no. 61 (November 26, 2019): 182–201. http://dx.doi.org/10.30673/sja.69998.

Full text
Abstract:
Kati Kanto ”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö Artikkelissani tarkastelen, millaisia ovat tyttöjen tila- ja paikkakokemukset Haakanan teoksissa Ykköstyttö (1981) ja Kukka kumminkin (1983). Teokset sijoittuvat lappilaiskuntaan ja kuuluvat 1970–1980-luvun ongelmarealistiseen nuortenkirjallisuuteen. Tulkinnassani nojaudun paitsi nuortenkirjallisuuden tutkimukseen myös humanistisen maantieteen näkemyksiin tilasta ja paikasta. Haakanan teosten olennainen piirre on päähenkilöiden kokemusympäristön laajeneminen kotoa erilaisiin nuorten kokoontumispaikkoihin sekä paikkoihin, joissa he voivat olla täysin yksin (ks. esim. Donelson & Nilsen 1989, 102; Heikkilä-Halttunen 2000, 228). Tämä johtuu heidän kasvunsa sisäisistä ristiriidoista: tytöistä alkaa vähitellen tuntua siltä, että vanhemmat ja muut läheiset vievät heiltä liikaa tilaa (esim. Tuan 2011, 58–59; 1990, mm. 93, 247). Poistuminen tutusta lapsuuden maailmasta ja oman itsen kohtaaminen oudommassa ympäristössä merkitsee heille paitsi vapautta tehdä omia valintoja, myös vaikeuksia ja pelkoa. Uuden tilanteen hämmentäminä he tekevät elämässään usein myös vääriä valintoja, päätyvät umpikujaan ja joutuvat kääntämään jopa täysin elämänsä suuntaa. (Vrt. Dewan 2010, 55, 57, 100.) Teosten päähenkilöiden, Suvin ja Anitran, irtautuminen vanhemmista ja ahdistavasta kodin vaikutuspiiristä tapahtuu vuoropuheluna erilaisten luonnon tilojen ja paikkojen kanssa. Pohjoinen on heille kokonaisuutena topofiliaa eli turvallisuudentunnetta ja muita myönteisiä tunteita tuottava tila, josta he eivät halua luopua. Koti ja kyläyhteisö ovat muuttuneet kuitenkin nuoruusikäisille tytöille topofobiaa synnyttäviksi, elämää rajoittaviksi paikoiksi. Luonnon erilaiset tilat herättävät tytöissä puolestaan topofiliaa tai -fobiaa riippuen heidän senhetkisestä tunnetilastaan ja mielessään olevista asioista. Tytöt käyvät ikään kuin jatkuvaa neuvottelua luonnon tilojen ja konkreettisen kotinsa kanssa. Lapsuuden sidos vanhempiin tunkee välillä väkisinkin mukaan myös niihin tiloihin, joissa tytöt haluaisivat olla jo itsenäisesti, ilman vanhempiensa kontrollia. Lopulta sekä Anitralle että Suville käy samoin kuin nuortenkirjoissa yleensä: he ”muuttavat” kotoa sivilisaation parista luontoon ja palaavat takaisin kotiin (vrt. Dewan 2010, 184), kun ovat saavuttaneet monien vaikeuksien jälkeen itsenäisyytensä. Vasta sitten, kun Anitra ja Suvi ovat hyväksyneet oman naiseutensa ja erillisyytensä suhteessa omiin vanhempiinsa, he voivat tuntea paitsi kotona ja luonnossa myös muissa pohjoisen paikoissa ja tiloissa topofiliaa. Totean artikkelissani lisäksi, että vaikka Haakanan teoksissa luonto antaa tytöille hyvin paljon vapautta toimia itsenäisesti, vanhempien kontrollin ulottumattomissa, representoituvat luonnon tiloissa myös tyttöjä koskevat rooliodotukset.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Dissertations / Theses on the topic "Tilat"

1

Erickson, Caitlin. "Tilt." DigitalCommons@USU, 2014. https://digitalcommons.usu.edu/etd/3567.

Full text
Abstract:
This thesis is a memoir that explores the evolution and disintegration of two major relationships in my life, one insidious, the other toxic, as well as the factors that led to those relationships. The first two chapters explore my relationship with Adam, a twenty-one-year-old man who forced his way into my heart, while the final chapters navigate the relationship with my college boyfriend and ex-fiance, Cameron, as well as the aftermath and slow path toward healing after his departure. The two sections are divided by a middle chapter that shows moments in my childhood that, while small, signify powerful messages about what it meant to fit in and be accepted in my world. Altogether, this thesis explores the idea of trauma. While many other memoirs touch on the same theme, my thesis differs in the type of trauma experienced, particularly in the relationship with Adam. Statutory rape is rarely talked about, and when it is, it seems to be met with derision, condemnation, and marginalization. The speaker in my thesis does not take the stance of a victim or a perpetrator, but as someone who is confused about the situation and how she feels, particularly in relation to how others tell her how she should feel. As the memoir progresses, the speaker has to grapple how to find her own voice after she's been silenced her entire life.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Suorsa, H. (Henri). "Kolme tilaa musiikille." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805311970.

Full text
Abstract:
Diplomityössäni olen tutkinut arkkitehtuurin ja musiikin suhdetta. Työn ytimenä on suunnitelma uudesta julkisesta musiikkirakennuksesta Oulun keskustan edustalla sijaitsevaan Linnansaareen. Suunnitelmaa taustoittaa työn kirjallinen osa, joka on jaettu temaattisesti kahteen lukuun. Työn ensimmäinen luku käsittelee arkkitehtuurin ja musiikin vuorovaikutusta ja toisiinsa linkittynyttä historiaa, sekä akustiikan roolia välittävänä rajapintana. Lisäksi luvussa tutkitaan lähtökohtia musiikin tilojen suunnittelulle ja avataan sitä kautta myös tämän työn suunnitteluprosessia. Työn toisessa luvussa tarkastellaan Linnansaarta miljöönä ja erityisesti saaren keskeistä merkitystä Oulun historiassa. Linnansaari tunnetaan historiallisen Oulun linnan sijaintina, mutta tavoitteenani oli myös laajemmalti ymmärtää paikan henkeä sekä eritellä sen toiminnallisia tekijöitä suunnittelun lähtökohdaksi. Diplomityön kolmannessa luvussa esitellään suunnitelma uudesta musiikkirakennuksesta Linnansaareen. Rakennukseen kuuluu kolme eri musiikkityyleille suunnattua, akustiikaltaan erilaista esitystilaa. Puurakenteisen arkkitehtuurin lähtökohtana on luoda harmoninen kokonaisuus sekä teatterin ja kirjaston muodostaman monumentaalikeskustan, että Pikisaaren sympaattisen puukaupunki-idyllin kanssa
In this thesis I have studied the relationship of architecture and music. The body of the work consists of a design of a new public music building on the isle of Linnansaari, Oulu. The design is backgrounded with a literary part, which consists of two thematically divided chapters. The first chapter examines the intertwined history of music and music architecture. The primary objective is to investigate what the architect should know about acoustics when designing spaces for music — and how this theoretical basis can be used to influence the design process positively. In the second chapter Linnansaari is studied as a setting, and its central role in the history of Oulu is reflected: the isle is the location of a historical castle, of which only ruins remain. The aim is to understand the genius loci of Linnansaari, and to analyse its characteristics and functional aspects to form a solid starting point for the design task. The third chapter presents the design of a new building for music, containing three separate performance spaces with different acoustical profiles. The structural system and most of the surfaces are made of wood. The goal was to create a harmonious whole both with the nearby monumental cultural buildings and with the small scale wooden architecture of the nearby Pikisaari
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Tiusanen, I. (Iita). "Biodiversiteetin tila Suomessa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605051651.

Full text
Abstract:
Luonnon monimuotoisuus heikkenee maailmanlaajuisesti. Ihminen on käynnistänyt ns. kuudennen sukupuuttoaallon, minkä vaikutukset näkyvät myös Suomen lajistossa. Viimeisen 15 vuoden aikana Suomen lajiston uhanalaistumiskehityksen voidaan katsoa olleen kokonaisuudessaan kielteistä. Joidenkin lajien tilanne on parantunut, mutta suuremmalla osalla lajeista kehitys on ollut negatiivista. Tärkeimpinä syinä tälle kehitykselle voidaan pitää metsäelinympäristöissä tapahtuvia muutoksia, erityisesti vanhojen metsien häviämistä, perinneympäristöjen ja muiden avoimien ympäristöjen sulkeutumista sekä muuta maankäyttöä, joka tuhoaa ja pirstouttaa elinympäristöjä. Ilmastonmuutos nähdään merkittävänä tulevaisuuden uhkana, vaikka sen ei uskotakaan vielä vaikuttaneen kuin muutaman Suomalaisen lajin uhanalaistumiseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut luonnonsuojelualueet edistävät luonnon monimuotoisuuden suojelua. Lisäksi luonto on otettava huomioon kaikessa suojelualueiden ulkopuolisessa toiminnassa. Jotta luonnonsuojelu olisi onnistunutta, tarvitaan myös tietoa, jota saadaan esimerkiksi tutkimuksesta ja seurannoista.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Crompton, Richard E. "Tilt-up construction." Thesis, Gainesville, Florida : University of Florida, 1992. http://handle.dtic.mil/100.2/ADA250778.

Full text
Abstract:
Thesis (Master of Engineering)--University of Florida, 1992.
"Spring 1992." Description based on title screen as viewed on April 7, 2009. Includes bibliographical references (p. 64). Also available in print.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Dyba, Tadeusz. "Precision of cancer incidence predictions based on poisson distributed observations." Helsinki : University of Helsinki, 2000. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/tilas/vk/dyba/.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Heinävaara, Sirpa. "Modelling survival of patients with multiple cancers." Helsinki : University of Helsinki, 2003. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/tilas/vk/heinavaara/.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

French, Anton. "Tilt-up Panel Investigation." Thesis, University of Canterbury. Master of Engineering Management, 2014. http://hdl.handle.net/10092/8944.

Full text
Abstract:
The aim of this report is to investigate the ductile performance of concrete tilt-up panels reinforced with cold-drawn mesh to improve the current seismic assessment procedure. The commercial impact of the project was also investigated. Engineering Advisory Group (EAG) guidelines state that a crack in a panel under face loading may be sufficient to fracture the mesh. The comments made by EAG regarding the performance of cold-drawn mesh may be interpreted as suggesting that assessment of such panels be conducted with a ductility of 1.0. Observations of tilt-up panel performance following the Christchurch earthquakes suggest that a ductility higher than μ=1.0 is likely to be appropriate for the response of panels to out-of-plane loading. An experimental test frame was designed to subject ten tilt-panel specimens to a cyclic quasi-static loading protocol. Rotation ductility, calculated from the force-displacement response from the test specimens, was found to range between 2.9 and 5.8. Correlation between tensile tests on 663L mesh, and data collected from instrumentation during testing confirmed that the mesh behaves as un-bonded over the pitch length of 150mm. Recommendation: Based on a moment-rotation assessment approach with an un-bonded length equal to the pitch of the mesh, a rotation ductility of μ=2.5 appears to be appropriate for the seismic assessment of panels reinforced with cold-drawn mesh.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Lee, Yongho [Verfasser]. "Development of an advanced tilt actuator for tilt-to-length coupling investigations / Yongho Lee." Hannover : Gottfried Wilhelm Leibniz Universität, 2021. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:101:1-2021093002165433981052.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Remes, H. (Heini). "Valikoiva metsästys ja riistaeläinpopulaatioiden tila." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708302771.

Full text
Abstract:
Metsästysharrastus on johtanut vaihtelevista syistä valikoivaan metsästykseen ts. jonkin ominaisuuden suosimiseen verotuksessa. Tällainen metsästystapa keskittyy esim. ennalta määriteltyihin sukupuoli- ja ikäryhmiin sekä yksilöihin, joten sillä on mm. elinkiertoon ja populaatioiden kasvuun väistämättömiä vaikutuksia. Tässä tutkielmassa käsitellään, mitä on valikoiva metsästys, kuinka se vaikuttaa riistaeläinpopulaatioihin ja pitäisikö metsästyksen ihmislähtöisen valikoivuuden sijaan jäljitellä luonnollista kuolevuutta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Mäkinen, J. M. (Juha-Matti). "Flow-tila elektronisten laitteiden käytössä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710112982.

Full text
Abstract:
Flow-tila on mielentila, jossa henkilö on uppoutunut suorittamaansa aktiviteettiin energisellä tavalla. Sen ominaisuuksiin kuuluvat erityisesti syventyminen ja nautinnollisuus. Flow-tilan huomaa mm. siitä, että henkilö on kokonaan syventynyt aktiviteettiinsa ja menettänyt ajantajunsa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erityisesti flow-tilan vaikutuksia elektronisten laitteiden käytössä, ja miten flow-tila koetaan yksilöllisellä tasolla elektronisten laitteiden kanssa työskenneltäessä. Aluksi tehtiin katsaus aikaisemmista flow-tiloja käsittelevistä tutkimuksista. Katsauksen pohjalta valittiin kriteerit, kategoriat ja tutkimuksessa käytetyt työkalut. Tutkimus tehtiin seuraten laadullisen tapaustutkimuksen periaatteita, hyödyntäen aineistonkeruussa haastattelua ja dokumenttien tutkimista. Tätä lähestymistapaa sovellettiin tutkimukseen ensin aikaisemmista tapaustutkimuksista. Aiemmista tapaustutkimuksista mallia ottamalla saatiin aikaan tutkimuksen käyttämä lähestymistapa. Aineistoa tutkimukseen kerättiin tutkimukseen valittujen tutkimuksen osanottajien haastatteluilla, tarkkailulla ja itseraportointidokumenttien tutkimisella. Lopuksi kerrottiin tutkimuksen tuloksista ja esitettiin mahdollisia tutkimuskysymyksiä jatkotutkimuksille, pohjautuen tutkimuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Tutkimuksen vastaukseksi saatiin esille flow-tilan vaikutuksia elektronisten laitteiden käytössä, ja miten flow-tila koettiin yksilöllisellä tasolla. Tutkimuksessa käytettiin aiempiin tutkimuksiin perustuvaa määritelmää flow-tilan vaatimuksista, ominaisuuksista ja seuraamuksista. Vaatimukset: Haasteiden ja taidon tasapaino, haastavuus, nopea palaute, usko omaan kykyyn vastata haasteeseen, tulosten näkyvyys, haasteiden ja taitojen nouseminen. Ominaisuudet: äärimmäinen keskittyminen, muiden aatteiden kadottaminen, tekojen ja tietoisuuden yhdistyminen, ajantajun kadottaminen, positiivinen kokemus, nautinnollisuus. Negatiiviset ominaisuudet: Harhautuminen, ajantuhlaus, riippuvuus, mahdollista kokea antisosiaalisessa kontekstissa. Seuraamukset: parantunut oppiminen, teknologian käytön parantuminen, parempi työmotivaatio, tutkiva käytös. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikutuksia. Tutkielman loppuvaiheessa havainnoitiin seuraavia positiivisia vaikutuksia: Positiiviset: Syvä keskittyminen, parantunut motivaatio, nautinnollisuus, parantunut käyttökokemus, parantunut suorituskyky, parantunut oppiminen, ajantajun hämärtyminen, muiden ajatusten kadottaminen, positiivinen yksilöllinen kokemus. Tutkimuksessa havainnoitiin myös negatiivisia vaikutuksia: Turhautuminen, antisosiaalisuus, ajantuhlaus, havainnoinnin heikkeneminen, aggressio, tärkeiden asioiden unohtaminen, riippuvuus, riippuvuuden kehitys. Tutkimuksen tarkoituksia varten ominaisuudet ja seuraamukset yhdistettiin vaikutuksiksi, joista saatiin flow-tilan vaikutukset elektroniikan käytössä esille. Tutkimuksessa todettiin flow-tilan tapahtuvan elektronisten laitteiden käytössä, mutta siihen pääsemisen kriteerit olivat enemmän henkilöiden mielestä ja havainnoinnista riippuvaisia. Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että havaittiin samojen sääntöjen pätevän flow-tilaan käytettäessä elektronisia laitteita, kuin muissakin aktiviteeteissa, joissa flow-tiloja on aiemmissa tutkimuksissa havainnoitu.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Books on the topic "Tilat"

1

Ihalainen, Olli. Mielen tilat. Helsinki: Vankeinhoidon koulutuskeskus, 1991.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Åkerblom, Satu. Tilat toimiviksi vanhustenhuollossa. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, 1991.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Kuorikoski, Arto. Uskon tilat ja kuvat: Moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide. Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Ruuskanen, Annukka. Kätketty näkyväksi: Mielikuvituksen ja toden tilat Kristian Smedsin teatterissa. Helsinki: Tammi, 2005.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Eletyt tilat ja sukupuoli: Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Leena, Suurpää, Hoikkala Tommi, Nuorisotutkimusverkosto, and Nuorisotutkimusseura, eds. Masculinities and violence in youth cultures. Helsinki: Finnish Youth Research Network, 2005.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Ríain, Ailís Ní. Tilt. London: Nick Hern, 2007.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Hopkins, Ellen. Tilt. New York: Margaret K. McElderry Books, 2012.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Breda, Netherlands) Bredaphoto (2010. Tilt. Breda: De Geus, 2010.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Ken, Campbell. Tilt. [London]: Ken Campbell, 1989.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Book chapters on the topic "Tilat"

1

Kendall, Stephen H., and N. John Habraken. "TILA." In Open Building for Architects, 56–61. London: Routledge, 2023. http://dx.doi.org/10.4324/9781003243076-10.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Jha, Priyanka. "Tilak, B.G." In Hinduism and Tribal Religions, 1–4. Dordrecht: Springer Netherlands, 2018. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-024-1036-5_5-1.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Jha, Priyanka. "Tilak, B.G." In Hinduism and Tribal Religions, 1630–33. Dordrecht: Springer Netherlands, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-024-1188-1_5.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Mercado, Gustavo. "tilt shot." In The Filmmaker's Eye, 173–78. 2nd ed. New York: Focal Press, 2022. http://dx.doi.org/10.4324/9781315770857-29.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Sangeeta. "Bal Gangadhar Tilak." In Reappraising Modern Indian Thought, 147–67. Singapore: Springer Nature Singapore, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-981-19-1415-7_7.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Genesee, Fred, and Jasone Cenoz. "First words." In Trends in Bilingual Acquisition, 1–9. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.02gen.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Meisel, Jürgen M. "The simultaneous acquisition of two first languages." In Trends in Bilingual Acquisition, 11–41. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.03mei.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Serratrice, Ludovica. "The emergence of verbal morphology and the lead-lag pattern issue in bilingual acquisition." In Trends in Bilingual Acquisition, 43–70. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.04ser.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Bosch, Laura, and Núria Sebastián-Gallés. "Early language differentiation in bilingual infants." In Trends in Bilingual Acquisition, 71–93. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.05bos.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Poulin-Dubois, Diane, and Naomi Goodz. "Language differentiation in bilingual infants." In Trends in Bilingual Acquisition, 95–106. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.06pou.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Conference papers on the topic "Tilat"

1

Sihvonen, Markus, and Marina Weck. "Data Driven Sustainable Business Strategy." In 13th International Conference on Applied Human Factors and Ergonomics (AHFE 2022). AHFE International, 2022. http://dx.doi.org/10.54941/ahfe1002284.

Full text
Abstract:
This paper describes e-Tilat use case which is Seniotek company’s new product. The use case describes application of Data Driven Business Model (DDBM) in product development and business operations for the new e-Tilat product. The research question is: Is it possible for a small SME to achieve business advantage by applying DDBM and can it bring true value for its customers and its products end users? The research has been conducted by analyzing real life use case where municipality of Liminka acquired Seniortek’s new innovative e-Tilat system to provide sport facility reservation services for its residents. Based on use case analysis, it is obvious that applying DDBM did provide proven advantage for all interest groups; end users, Liminka municipality and Seniortek.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Grünewald, Elias, and Frank Pallas. "TILT." In FAccT '21: 2021 ACM Conference on Fairness, Accountability, and Transparency. New York, NY, USA: ACM, 2021. http://dx.doi.org/10.1145/3442188.3445925.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

DeFazio, Christian, John Peronto, and Robert Sinn. "Tilt." In Structures Congress 2015. Reston, VA: American Society of Civil Engineers, 2015. http://dx.doi.org/10.1061/9780784479117.066.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Allgeue, Philipp, and Sven Behnke. "Tilt Rotations and the Tilt Phase Space." In 2018 IEEE-RAS 18th International Conference on Humanoid Robots (Humanoids). IEEE, 2018. http://dx.doi.org/10.1109/humanoids.2018.8624928.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Alexander, Jason, Andrés Lucero, and Sriram Subramanian. "Tilt displays." In the 14th international conference. New York, New York, USA: ACM Press, 2012. http://dx.doi.org/10.1145/2371574.2371600.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Rahman, Mahfuz, Sean Gustafson, Pourang Irani, and Sriram Subramanian. "Tilt techniques." In the SIGCHI Conference. New York, New York, USA: ACM Press, 2009. http://dx.doi.org/10.1145/1518701.1518997.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Powell, Evie, Rachel Brinkman, Tiffany Barnes, and Veronica Catete. "Table tilt." In the International Conference. New York, New York, USA: ACM Press, 2012. http://dx.doi.org/10.1145/2282338.2282386.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Tian, Feng, Lishuang Xu, Hongan Wang, Xiaolong Zhang, Yuanyuan Liu, Vidya Setlur, and Guozhong Dai. "Tilt menu." In Proceeding of the twenty-sixth annual CHI conference. New York, New York, USA: ACM Press, 2008. http://dx.doi.org/10.1145/1357054.1357269.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Blackmon, Ferrol R., and Michael Weeks. "Wireless tilt mouse." In the 1st ACM international conference. New York, New York, USA: ACM Press, 2008. http://dx.doi.org/10.1145/1389586.1389678.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Ando, Toshiyuki, Toshiya Isomoto, Buntarou Shizuki, and Shin Takahashi. "Press & tilt." In OzCHI '18: 30th Australian Computer-Human Interaction Conference. New York, NY, USA: ACM, 2018. http://dx.doi.org/10.1145/3292147.3292178.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Reports on the topic "Tilat"

1

Fowler, T. K. Whirl plus tilt. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), October 1994. http://dx.doi.org/10.2172/10121834.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Peters, John, Jochen Kumpel, and Christopher Beaumont. Borehole Tilt Results from Charlevoix, Quebec. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, April 1987. http://dx.doi.org/10.21236/ada205824.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Vance, David, Francois Koenig, and Russell Harris. Prognostics and Diagnostics Program, Tilt Demonstration. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, June 2006. http://dx.doi.org/10.21236/ada450039.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Scott, Ryan. Characterizing Tilt Effects on Wind Plants. Portland State University Library, January 2000. http://dx.doi.org/10.15760/etd.6911.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Fung, Nicholas, and Philip David. Implementation of Efficient Pan-Tilt-Zoom Camera Calibration. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, April 2009. http://dx.doi.org/10.21236/ada497476.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Strong, D. F., and C. M. Saunders. Geological Setting of Sulphide Mineralization At Tilt Cove, Newfoundland. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1986. http://dx.doi.org/10.4095/120380.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Carico, Dean, and Singli Garcia-Otero. Tilt Rotor Aircraft Modeling Using a Generic Simulation Structure,. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, December 1995. http://dx.doi.org/10.21236/ada305253.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Goncharoff, V., E. VonColln, and R. Morris. Efficient Calculation of Spectral Tilt from Various LPC Parameters,. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, May 1996. http://dx.doi.org/10.21236/ada308580.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Read, Robert R. A Technique for Assessing Short Baseline Array Tilt Errors. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, May 1991. http://dx.doi.org/10.21236/ada236903.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Tofsted, David H. Short-exposure Turbulent Tilt-phase Frequency Dependence in Passive Imaging. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, November 2012. http://dx.doi.org/10.21236/ada573281.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
You might also be interested in the extended bibliographies on the topic 'Tilat' for particular source types:
Journal articles Dissertations / Theses Books
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography