Dissertations / Theses on the topic 'Tautog'
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Tautog.
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'Tautog.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Arendt, Michael D. "Seasonal Residence, Movement, and Activity Patterns of Adult Tautog, Tautoga onitis, in Lower Chesapeake Bay." W&M ScholarWorks, 2000. https://scholarworks.wm.edu/etd/1539617767.
Full text
2
White, Geoffrey Gordon. "Reproductive Biology of Tautog, Tautoga onitis, in the Lower Chesapeake Bay and Coastal Waters of Virginia." W&M ScholarWorks, 1996. https://scholarworks.wm.edu/etd/1539617702.
Full text
3
Choudhury, Arpita. "The use of microsatellite DNA fingerprinting for aquaculture and fisheries science /." View online ; access limited to URI, 2005. http://0-wwwlib.umi.com.helin.uri.edu/dissertations/dlnow/3186898.
Full text
4
Grigaliūnas, Domas. "Valstybės ir tautos atskirtis (susvetimėjimas): politinė ir kultūrinė globalizacija kaip tautos ir valstybės atskirties veiksniai." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2009. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2009~D_20090630_095322-66169.
Full textAbstract:
Darbo tema: valstybės ir tautos santykis (susvetimėjimo aspektas), darbą atliko Vilniaus Pedagoginio Universiteto Socialinių mokslų fakulteto Sociologijos ir politologijos katedros Politinės sociologijos magistrantūros studentas Domas Grigaliūnas.
Kadangi globalizacija supa mus ir daro poveikį mūsų kasdienybei, paliesdama mums artimą pasaulį, iškeldama diskusiją su mums įprastomis mūsų politinėms bei kultūrinėmis vertybėmis, buvo iškeltas tyrimo tikslas - išsiaiškinti tautos ir valstybės atskirties (susvetimėjimo) politinės ir kultūrinės globalizacijos kontekste priežastis.
Darbo uždaviniai: 1. Išanalizuoti globalizacijos sampratos teorinius aspektus, Europos Sąjungos vaidmenį; 2. Apibendrinti valstybės ir tautos santykį politinės ir kultūrinės globalizacijos kontekste vertybiniu ir atskirties aspektai; 3. Atlikti tyrimą, leidžiantį išsiaiškinti tautos ir valstybės atskirties (susvetimėjimo) politinės ir kultūrinės globalizacijos kontekste priežastis.
Tyrimo objektas: politinės ir kultūrinės globalizacijos vertinimas.
Tyrimo metu patvirtintos šios hipotezės:
1. Respondentai laiko globalizaciją visuotinai paplitusiu reiškiniu, tačiau šią sąvoką iš dalies tapatina su globalizmo sąvoka. Politinė ir kultūrinė globalizacija yra laikoma aktualiausia, daugelis respondentų globalizaciją mano esant iššūkiu tautos vertybėms.
2. Daugelio respondentų pagrindinis Europos Sąjungos tikslas – sukurti kuo glaudesnę Europos tautų sąjungą, vertinamas tik iš dalies teigiamai. Pilietiškumas... [toliau žr. visą tekstą]The subject of the work is “The relation between the polity and nation (the aspect of alienation). The work was made by Domas Grigaliūnas, Political sociology master’s degree student of VPU Social sciences faculty Sociology and political sciences department. The globalization is around us and influences our commonness, touching the world that is close to us, raising the discussion with our ordinary political and cultural values. Because of that there was raised the purpose of the investigation – to ascertain the causes of the disjuncture (alienation) between the nation and polity in political and cultural globalization context. The tasks of the work: 1. To analyze the theoretical aspects of the conception of the globalization, the role of European Union; 2. To summarize the relation between the polity and the nation in the political and cultural globalization context in the value and disjuncture aspects; 3. To fulfill the investigation that would let us to ascertain the causes of the of the disjuncture (alienation) between the nation and polity in political and cultural globalization context The object of the investigation is the evaluation of the political and cultural globalization. These hypotheses were proved during the investigation: 1. Respondents consider the globalization as the universally prevailing phenomenon, but they partly identify this concept with the globalization concept. Political and cultural globalization is considered as the most topical, many... [to full text]
5
Martinonytė, Gintarė. "Lietuvos Respublikos Seimas kaip Tautos atstovybė." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2008. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2007~D_20080131_105915-67492.
Full textAbstract:
Šiame darbe analizuojama Seimo kaip Tautos atstovybės konstitucinė samprata. Atskleidžiama Tautos suvereniteto samprata – vienintelė suvereniteto turėtoja – tęstinė tauta, kuri deleguodama dalį savo suvereniteto, legitimuoja parlamento galią veikti Tautos vardu ir interesais. Nagrinėjamos parlamentarizmo ištakos Lietuvoje, atskleidžiant, jog jau LDK laikais egzistavo parlamentarizmo užuomazgų. Aptariami Lietuvos tarpukario Seimai bei „Lietuvos TSR Aukščiausiosios Tarybos“, kodėl jos nėra ir negali būti laikomos Lietuvos valstybės parlamentais. Remiantis Konstitucinio Teismo jurisprudencija, nagrinėjami Lietuvos Respublikos Seimo teisiniai santykiai su vykdomąja ir teismine valdžiomis. Atskleidžiamas Seimo nario kaip Tautos atstovo teisinis statusas - parlamentaro mandato turinys, įgaliojimų įgijimo ir pasibaigimo teisiniai pagrindai, parlamentaro teisių ir pareigių visuma bei veiklos garantijos. Taip pat nagrinėjamos konstitucinės nuostatos, kuriomis remdamasis Seimas gali ir turi nustatyti savo struktūrą ir darbo tvarką.This work analyses the constitutional concept of the Seimas as representation of the Nation. Under the Constitution, only Members of the Seimas are representatives of the Nation and only the Seimas is the representation of the Nation. One of the most important features according to which a state institution is to be ascribed to the representation of the Nation is that it is a collegiate state institution, which is comprised from representatives of the Nation and which adopts decisions only after debates, only by majority of votes and by taking account of various opinions. Uncovering nation’s concept of sovereignty as the only holder, continues Nation which by delegating part of its sovereignty is legitimizing the power of parliament to act on behalf of the Nation. Examined is the outcomes of parliamentary in Lithuania, disclosing the fact that might of started forming as late as times of Great Lithuanian Kingdom. Also discussed is in-between war period the Seimas as well as Highest Council of Lithuanian Soviet Socialist Republic, why it can’t be treated as true Lithuanian parliament. Considering Constitutional Court jurisprudence, analyzed is relationship between the Seimas and executive as well as judiciary powers. Disclosed is the status of member of the Seimas as representative of the Nation, the content of his mandate, legal ground of the capacity of its authority, parliament member right and responsibilities as well as the action assurance. Also analyzed is a... [to full text]
6
Latiševičius, Janis. "Tautos reprezentacijos problema postsovietiniame Lietuvos dramos teatre." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2011. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2011~D_20110804_094905-81040.
Full textAbstract:
Šio darbo analizės objektas – tautinio identiteto išraiškos teatre. Jame siekta išsiaiškinti, kokio pobūdžio tautiškumas atsispindi dramos teatrų spektakliuose. Pasirinkta analizuoti įvairius šaltinius (teatrų repertuarai, spektaklių recenzijos), taip pat atlikti interviu su teatralais bei padaryti visuomenės anketinę apklausą, siekiant išsiaiškinti, kokią vietą teatras užima visuomenės gyvenime.
Lietuvoje veikia 13 valstybinių teatrų, iš jų 8 – dramos teatrai. Toks skaičius gali būti sietinas su nusistovėjusia tradicija Lietuvos kultūriniame gyvenime. Tyrimui pasirinkti 4 valstybinių dramos teatrų (Nacionalinio, Kauno, Panevėžio J. Miltinio ir Šiaulių) repertuarų analizė, siekiant išsiaiškinti, kokią vietą užima nacionalinė dramaturgija teatrų repertuaruose bei kokios yra vyraujančios tendencijos, susijusios su tam tikrais Lietuvos įvykiais ar jų pasekmėmis.
Teatro svarba visuomenėje yra labai didelė. Jis – visuomeninio meno forma, leidžianti bendrauti, kalbėti apie visuomenei ar individui svarbias temas. Neatsitiktinai teatras yra viena iš tų kultūrinių įstaigų, kurių veikla yra kontroliuojama totalitariniuose ar autoritariniuose režimuose (galima prisiminti SSRS pavyzdį). Sovietmečiu Lietuvos teatras sugebėjo išlikti, kaip priešprieša buvusiai tvarkai, bei puoselėti tautinę savimonę, pavyzdžiui, per istorinius pastatymus. Po 1990 m., pasikeitus politinei situacijai, teatras perėjo į ieškojimų , eksperimentinių spektaklių statymų stadiją.
Tautinio identiteto samprata teatre... [toliau žr. visą tekstą]Subject of the present Paper is expressions of national identity at theatre. The aim of the present Paper is to find out what type of nationality is reflected at plays of drama theatres. Analysis of various sources (repertoires of theatres, reviews of plays) has been selected as well some theatre people were interviewed and questionnaires for the society have been prepared in order to find out what part of the society’s life was taken by theatre. There are 13 state theatres operating in Lithuania, 8 of them are drama theatres. Such a number could be related to the established tradition in the cultural life in Lithuania. Analysis of 4 state drama theatres’ (National, Kaunas, Panevėžys J. Miltinis, and Šiauliai) repertoires has been selected for the research in order to find out what part of theatre repertoires is taken by national dramaturgy and what are the prevailing tendencies related to certain events in Lithuania or consequences thereof. The importance of theatre is very great in the society. Theatre is a form of public art enabling communication, speaking about the subjects that are relevant to the society or an individual. There is no coincidence that theatre is one of those cultural institutions where activities are under censorship in case of totalitarian or authoritarian regimes (we can remember the example of USSR). During the Soviet period the Lithuanian Theatre managed to remain as an opposite of the former order and to foster national consciousness, for instance... [to full text]
7
Vorobjovaitė, Marija Anna. "Trečios kartos žmogaus teisės ir Jungtinės Tautos." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2006. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2006~D_20061211_090027-41118.
Full textAbstract:
There are right to healthy environment and right to sustainable development analized in regard of climate change and degradation of Earth ecosystem as a whole in this paper. The aim of this issue is to identify at what level the nexus between two of the third generation human rights – the right to healthy and sound environment and right to sustainable development – is established in the framework of United Nations. The paper is structurized into three parts, where the typology of three generation human rights, so specific for United Nations, is discussed. There are also jurisprudence of main United Nations conventional human rights bodies overviewed in a prospective of the right to healthy environment and coordinative activity of the United Nations in accordance to sustainable development analized here.
8
Snežko, Julija. "Tautos poetika Nikolajaus Karamzino tekstuose (1787-1803 m.)." Doctoral thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2012. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2012~D_20121130_091534-77051.
Full textAbstract:
Disertacijoje yra tiriama, kokiu būdu yra „įsivaizduojama“ tauta Nikolajaus Karamzino mažųjų žanrų kūriniuose. Skirtingai nuo esančios tautos problematikos tyrinėjimo tradicijos Karamzino kūryboje, disertacijoje dėmesys yra sutelkiamas ne į rašytojo idėjų visumą, ar tautos sampratos analizę, bet į jos poetikos tyrimą pačiuose tekstuose. Pagrindiniais tautos poetikos elementais yra laikomi erdvė, laikas bei emocijos, kurių reikšmės yra sistemingai analizuojamos panegiriniuose, politiniuose bei grožiniuose Karamzino tekstuose. Šitoks tyrinėjimo rakursas leidžia atskleisti ryšį tarp estetinio teksto lygmens ir rašytojo politinės „vaizduotės“. Darbe yra parodoma, kad tautos poetikos elementų reikšmių specifika atsiskleidžia per estetines grožio bei pakylėtumo kategorijas (suprantamas, remiantis Edmundo Berko estetika), kurios, savo ruožtu, yra susijusios su rašytojo realistine bei utopine politinio mąstymo tendencija. Be to, darbe yra išryškinami sąveikos ypatumai bei skirtumai tarp tautos ir imperijos poetikos. Darbas yra tarpdisciplininio pobūdžio, kadangi jame yra atsižvelgiama į įvairias prieigas, taikomas kitose mokslo srityse (emocijų ir idėjų istorijoje, estetikoje, politinėje teorijoje), tiesiogiai ar netiesiogiai susijusias su tautos problematikos nagrinėjimu. Disertacijoje yra laikomasi konstruktyvistinės prieigos, atsisakančios esencializuoti reiškinius, bei taikomas struktūrinis analizės metodas.The dissertation is devoted to the question how the nation is “imagined” in Nikolaj Karamzin’s works of the small genre. Unlike the existing tradition of researches of the problematics of the nation in Karamzin’s works, in this doctoral thesis attention is focused not on the set of his ideas, or on analysis of the concept of the nation, but on the poetics of the nation his texts on their own. The main elements of the poetics of the nation are considered to be space, time and emotions, whose meanings are systematically analyzed in Karamzin’s panegyric, political and prose fiction texts. Such study perspective allows revealing a connection between aesthetic dimension of the text and his political “imagination”. It is shown that the meaning of the elements of the poetics of the nation is defined through the categories of the sublime and the beautiful (understood basing on Edmund Burke’s aesthetics) that, in turn, are related to realistic and utopian tendency in Karamzin’s political “imagination”. Besides, the work highlights the peculiarities of the interrelation between the poetics of the nation and the empire in his texts. It has an interdisciplinary character, because it draws on different approaches applied in various areas of science (history of ideas and emotions, aesthetics, political theory) directly or indirectly related to analysis of the problematics of the nation. The dissertation uses the constructivist approach and structural method of analysis.
В диссертации исследуются способы «воображения» нации в произведениях Николая Карамзина малых жанров. В отличие от существующей традиции исследования проблематики нации в творчестве Карамзина, в диссертации анализируется не совокупность идей писателя, но поэтика нации в самих текстах. Конститутивными элементами ее поэтики полагаются пространство, время и эмоции, значения которых систематически исследуются в его панегирических, политических и художественных текстах. Такой исследовательский ракурс позволяет раскрыть связь между эстетическим измерением текста и политическим воображением писателя. В работе показывается, что специфика значений элементов поэтики нации раскрывается посредством эстетических категорий возвышенного и прекрасного (понимаемых, основываясь на эстетике Эдмунда Берка), которые, в свою очередь, связаны с реалистической и утопической тенденциями его политического мышления. Кроме того, в диссертации рассматриваются особенности взаимодействия между поэтикой нации и империи. Работа имеет междисциплинарный характер, так как в ней учитываются различные подходы, применяемые в других областях (историй эмоций и идей, эстетике, политической теории), прямо или косвенно связанных с исследованиями проблематики нации. В диссертации применяется конструктивистский подход, а также структурный метод анализа.
9
Willgrén, I.-L. (Iina-Lotta). "Dupuytrenin tauti." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201803021287.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Dupuytrenin tauti on kämmenkalvon hyvänlaatuinen sidekudossairaus, joka aiheuttaa sormia koukkuun taivuttavan sidekudosjuosteen. Koukkuun taipuneet sormet voivat pahimmillaan aiheuttaa käteen alentuneen toimintakyvyn. Dupuytrenin tauti on pääosin valkoihoisten miesten tauti, jonka riskitekijöitä vaikuttaisivat olevan ikä, perimä, diabetes, tupakointi ja alkoholin suurkulutus. Dupuytrenin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, vaan käden toimintakykyä pyritään parantamaan poistamalla kurovaa juostetta leikkauksin tai katkaisemalla juoste kollagenaasia pilkkovalla injektiovalmisteella. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään leikkaushoidon ja Xiapex-pistoshoidon komplikaatioiden yleisyyden kolmen kuukauden seurannassa. Tutkimus toteutettiin perehtymällä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikalla aikavälillä 21.9.2011–31.12.2016 käyneiden potilaiden asiakirjoihin. Tutkimustulokset olivat selviä; Xiapex-pistoshoidon saaneilla komplikaatioita oli huomattavasti vähemmän kuin leikkaushoidon saaneilla. Leikkaushoidossa komplikaatioiden yleisyys oli 43,8% ja pistoshoidolla 6,0%. Vakavia, kädentoimintakykyyn vaikuttavia komplikaatioita oli kuitenkin kummassakin ryhmässä vain yksittäisiä. Tutkimuksen ongelmana oli se, että pistoshoidon saaneiden taudinkuva oli usein lievempi ja osalla leikkaushoitoon päätyneistä oli aikaisemmin tehtyjä toimenpiteitä, pistoshoitoja tai taudinkuva oli vaikempi.
10
Sorvali, M. (Mikko). "Kienböckin tauti." University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201508041903.
Full textAbstract:
Tämän tutkielman aiheena oli Kienböckin tauti. Tutkimus tehtiin käsikirurgian klinikalle käsikirurgi Marko Sunnarin ohjauksessa. Tässä tutkimuksessa oli potilasmateriaalina Oulun yliopistollisessa sairaalassa Kienböckin taudin takia hoidetut potilaat vuosien 2000–2010 välillä. Tavoitteena oli tutkia hoidon kulkua sekä hoidon onnistumista, huomioida mahdollisten tunnettujen riskitekijöiden esiintyvyys potilasaineistossa, selvittää hoidon pitkäaikaistulokset (yli 2 vuotta) sekä Kienböckin taudin vaikeusaste diagnoosihetkellä. Erityisesti huomiota kiinnitettiin revaskularisaatio- ja salvageleikkaushoitojen eroihin seurannan aikana.
Aineistona toimii edellämainitulla aikavälillä hoidetut 43 potilasta. Heistä kerättiin potilasasiakirjojen perusteella tietoja: nimi, henkilöturvatunnus, sosiaaliturvatunnus, ammatti, ikä hoitoon hakeutuessa, tupakointi, dominoiva käsi, sairastunut käsi, ranteen liikkuvuus ennen ja jälkeen leikkauksen, suunniteltu hoito, toteutunut hoito, jonotusaika, jatkotoimenpiteet, preoperatiiviset tutkimukset, toipumisaika, taudin vaikeusaste hoitoon hakeutuessa, ulnaarivarianssi ja aiemmat käsien vammat. Pienen potilasaineiston takia tilastollisesti merkittäviä tuloksia ei saatu, mutta saatuja tuloksia käsiteltiin silti esimerkiksi vertailemalla tässä tutkimuksessa tulleita tuloksia aikaisempiin, kirjallisuudesta löydettyihin tuloksiin.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina voidaan pitää molemminpuolisen Kienböckin taudin esiintyvyyttä potilasaineistossa. Lisäksi leikkaushoitoina ei tehty radiuksen lyhennysosteotomioita, mikä nykytiedon valossa vaikuttaa perustellulta ratkaisulta, koska negatiivista ulnaarivarianssia ei pidetä merkittävänä tekijää taudin synnyssä. Näin pystyttiin vertailemaan revaskularisaation ja salvagetoimenpiteiden eroja seurannan aikana. Tulosten mukaan revaskularisaatiolla hoidetut potilaat joutuvat useammin uusintatoimenpiteeseen, toipumisajat ovat pidemmät, ja hieman pienempi osa pystyi palaamaan entiseen työhönsä.
11
Nikola, R. (Ritva). "Huimaava elämä:Menieren tautia sairastavan terveysinformaatiokäyttäytyminen." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503281193.
Full textAbstract:
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Menieren tautia sairastavien terveysinformaatiokäyttäytymisestä tarkastelemalla Meniere-potilaiden terveystiedontarpeita, -hankintaa, -lähteitä ja -käyttöä. Menieren tauti on krooninen, mutta ei hengenvaarallinen sairaus, jossa potilaalla on iso rooli sairauden päivittäisessä hoidossa. Tästä aiheesta ei ole aiempaa tutkimusta informaatiotutkimuksen tai -käyttäytymisen näkökulmasta. Laadullisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavana oli 14 henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa ilmeni, että Menieren tautiin liittyvää tietoa haetaan aktiivisesti. Passiivisesti tietoa ei löydy. Tiedontarpeet ovat saman suuntaisia kuin muita tauteja sairastavilla. Terveystiedonhankinta on monipuolista sairauden alussa ja sairauden aktiivisessa vaiheessa. Tietoa hankitaan myös sairauden passiivisessa vaiheessa. Oma kokemus, Suomen Meniere-liiton ja toisten Meniere-potilaiden jakama informaatio sairaudesta ja vertaistuki nähtiin tärkeinä. Lääkäreiltä koetaan saatavan liian niukasti tietoa. Poikkeuksena ovat Menieren tautiin erikoistuneet korvalääkärit. Asiantuntevan tiedon saannilla voi olla suuri merkitys taudin hallinnan saavuttamisessa. Terveystiedonkäyttöön saadaan vaikutteita monista terveystiedonlähteistä, mutta lopulta kokemus omasta voinnista saa muuttamaan käyttäytymistä.
Meniere-potilaiden tiedonsaantiin ja tiedonlähteille ohjaamiseen kannattaa kiinnittää diagnosointivaiheessa tarkempaa huomiota. Tutkimus antaa alustavan kuvan aiheesta. Tarvitaan lisätutkimuksia, jotka voivat antaa yleistettävää tietoa kroonista, ei-hengenvaarallista, mutta potilaan kannalta ikävää tautia sairastavien terveysinformaationkäyttäytymisestä.
12
Bourscheid, Marcelo. "Ifigênia entre os tauros, de Eurípides." reponame:Repositório Institucional da UFPR, 2012. http://hdl.handle.net/1884/29040.
Full textAbstract:
Resumo: Esta dissertacao apresenta uma traducao, acompanhada de estudo introdutorio e notas, da obra Ifigenia entre os Tauros, de Euripides, a partir da edicao de J. DIGGLE (1981). Na introducao, propoe-se um estudo critico sobre a recepcao da obra, desde a Poetica de Aristoteles, em que foi vista como um modelo para a composicao tragica, ate seu desprestigio pela critica moderna e a reavaliacao de sua importancia por estudos recentes. Apresenta-se tambem uma discussao sobre aspectos concernentes a performance da obra e a possivel relacao entre sua textualidade e as reproducoes imageticas relacionadas a variante taurica do mito de Ifigenia. Segue-se a traducao em verso livre, acompanhada do texto grego utilizado e, por fim, notas em que se discutem aspectos estruturais, literarios e filologicos do texto. Por se tratar de uma obra cuja escritura estava orientada para o horizonte performativo das representacoes teatrais atenienses no seculo V a. C., a abordagem tradutoria e critica deste trabalho enfatiza as relacoes entre performance e textualidade, elementos indissociaveis na escritura dramaturgica da tragedia atica.
13
Moilanen, M. (Marjo). "Muistelutikku Alzheimerin tautia sairastavien vuorovaikutuksen tukemisessa." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811293152.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja kuvata palvelutalossa asuvien muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen muuttumista viiden viikon muistelutikun käyttämisen aikana yhdessä heidän omaistensa ja hoitajiensa kanssa. Toisena tavoitteena oli kartoittaa muistelutikun mahdollisuutta vuorovaikutusta tukevana menetelmänä. Muistelutikku on muisteluterapiaan perustuva digitaalinen apuväline, jonka vaikutuksia vuorovaikutuksen eri osa-alueille ei ole aikaisemmin tutkittu. Tarkastelen tässä tutkielmassani, miten muistelutikku vaikuttaa muistisairaiden ihmisten verbaalisen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Lisäksi tarkastelen, miten muistelutikku toimii vuorovaikutusta tukevana menetelmänä. Pyrin tekemään johtopäätöksiä muistelutikun soveltumisesta muistisairaiden ihmisten heikkenevän vuorovaikutuksen aktivoimiseen, tukemiseen ja kuntouttamiseen.
Tähän tutkimukseen osallistui kaksi tehostetussa palvelutalossa asuvaa keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä sekä kaksi heidän omaistaan ja kaksi hoitohenkilökunnan jäsentä. Tutkittavien muistisairaiden ihmisten keski-ikä oli 77,8 vuotta. Tutkimusaineisto koostui kahden arviointikerran tuloksista sekä hoitajien tekemistä muistiinpanoista. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti alkuarvioinnilla ja loppuarvioinnilla. Arviointi toteutettiin CETI- ja AKE-mittareilla, jotka omaiset ja hoitajat täyttivät tutkimuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen lopussa omaiset ja hoitajat osallistuivat lisäksi haastatteluun, joka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä systemaattista aineistolähtöistä teemahaastattelun analyysia. Tulokset esitettiin taulukoiden ja haastatteluiden katkelmien avulla.
Tutkimuksessa hoitajan tekemien CETI-arvioinnin ja haastatteluiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että muistelutikku vaikutti positiivisesti yhden tutkittavan verbaalisen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Tutkimus osoitti, että muistelutikku voi toimia muistisairaiden ihmisten vuorovaikutusta aktivoivana ja lisäävänä välineenä, mikäli sitä käytetään säännöllisesti. Muistelutikku koettiin pääasiassa mieluisana kokemuksena ja konkreettisena välineenä, joka on helposti lähelle saatavissa. Hoitajien haastatteluiden mukaan muistelutikku auttoi vuorovaikutuksen tukemisessa ja etenkin muistisairaan ihmisen tuntemisessa paremmin. Muistelutikku voi auttaa hoitohenkilökuntaa näkemään muistisairauden takana olevan yksilöllisen ihmisen.
Tämän työn havainnot olivat pääosin samansuuntaisia kuin aikaisemmassa kirjallisuudessa raportoidut tulokset. Tutkimuksen tulosten avulla ei voitu kuitenkaan tehdä yhteneviä johtopäätöksiä muistelutikun merkittävistä positiivista vaikutuksista muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen muuttumiseen tai vuorovaikutuksen tukemiseen etenkään omaisten kanssa. Suurempi otoskoko ja pidempi tutkimusjakso voisivat antaa tarkempaa tieteellistä tutkimusnäyttöä muistelutikun vaikutuksista muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen osa-alueisiin. Tulevaisuudessa muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen tukemisesta ja toimivista menetelmistä olisi tärkeää saada laajempaa tieteellistä tutkimusta, jotta muistisairaiden ihmisten puheterapeuttiset käytänteet kehittyisivät ja muistisairaiden ihmisten vuorovaikutusta pystyttäisi tukemaan parhain päin sairauden edetessä.
14
Petrauskaitė, Dovilė. "Principle of self-determination of peoples in international law and the borders of implementation." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2008. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2008~D_20080924_213505-88461.
Full textAbstract:
Principle of self-determination of peoples is one of the issues of international law, which is complicated. International commentators agree that the content of the principle is unclear. The same should be said about the borders of implementation of the principle. There are a number of legal acts on the question, however the two problems remain. This master thesis was aimed to analyze and to reveal the purport of the principle of self-determination of peoples and the borders of implementation.Laisvas tautų apsisprendimo principas tarptautinėje teisėje yra priskiriamas sudėtingesniems klausimams. Mokslininkai analizavę principą pabrėžia, kad sunku yra atskleisti principo esmę, nes ji yra labai neapibrėžta. Sunku apibrėžti ir aiškias principo taikymo ribas. Nors yra priimta daug teisinių dokumentų, kurie reglamentuoja laisvo tautų apsisprendimo principo taikymą, jie neatskleidžia principo esmės bei mažai prisideda prie ribų nustatymo. Šio darbo tikslas buvo išanalizuoti ir atskleisti laisvo tautų apsisprendimo principo esmę bei jo taikymo ribas.
15
Flannagan, Christopher T. "Subaqueous Soil Survey of Taunton Bay, Maine." Fogler Library, University of Maine, 2005. http://www.library.umaine.edu/theses/pdf/FlannaganCT2005.pdf.
Full text
16
Harwood, Jessica Lynn. "Taunton Weir renovation project : independent project proposal /." View online version, 2007. http://digitalcommons.rwu.edu/archthese/7/.
Full text
17
Lakmann, Marie-Luise. "Der Platoniker Tauros in der Darstellung des Aulus Gellius /." Leiden : E. J. Brill, 1995. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb35727897s.
Full text
18
Sutha, Gde Pradnyana. "Non-linear dynamics of tautly moored offshore platforms." Thesis, University of Oxford, 1992. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.314874.
Full text
19
Dundar, Murat. "A study on Bruno Taut's way of thought." 京都大学 (Kyoto University), 2006. http://hdl.handle.net/2433/144004.
Full text
20
Mikšytė, Lina. "Jungtinių Tautų taikos palaikymo misijų teisinis reglamentavimas." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2011. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2011~D_20110207_105027-07954.
Full textAbstract:
Šiame magistriniame darbe autorė analizuoja Jungtinių Tautų taikos misijų teisinį reglamentavimą.
Autorės iškeltas darbo tikslas – išanalizuoti taikos misijų rūšių teisinius pagrindus, pamatinius taikos principus ir atskleisti praktikai būdingas problemas.
Darbą sudaro dvi dalys. Pirmosios dalies pirmame poskyryje pateikiamas Jungtinių Tautų taikos misijų istorinis vystymasis nuo Šaltojo karo iki šių dienų, išskiriamos skirtingos taikos misijų rūšys. Antrame poskyryje analizuojamas Jungtinių Tautų taikos misijų rūšių teisinis pagrindas, trečiajame ‒ atribojama pagrindinių Jungtinių Tautų organų kompetencija, vykdant saugumo politiką. Analizei naudojama Jungtinių Tautų Chartija, Tarptautinio Teisingumo Teismo praktika. Ketvirtajame poskyryje autorė pateikia trijų pamatinių taikos principų turinio analizę.
Antroji dalis skirta praktinėms taikos misijų problemoms. Analizuojant Jungtinių Tautų Organizacijos oficialius dokumentus, pateikiamos tradicinių taikos misijų Konge, platesnio masto taikos misijų Bosnijoje ir Afganistane esminės teisinio pagrindo ir pamatinių taikos misijų principų taikymo problemos. Paskutiniame poskyryje analizuojamas Lietuvos valstybės dalyvavimas taikos misijose: a) pateikiama nacionalinių teisės aktų, susijusių su Lietuvos dalyvavimu taikos operacijose teisinė analizė; b) Lietuvos vadovavimas Afganistano Goro provincijos atkūrimui.
Darbo pabaigoje autorė pateikia teisinio reglamentavimo ir praktinių problemų išvadas. Pagrindinės praktikoje sutinkamos... [toliau žr. visą tekstą]In this paper the author performs analysis of United Nations peacekeeping legal regulation. The author’s goal ‒ to analyze legal basis of different kinds of peacekeeping operations, fundamental peacekeeping principles and disclose typical problems in practice. The work is divided in two parts. First part begins with section devoted to historical development of peacekeeping missions ‒ from the Cold War to the present, and classification of peacekeeping missions. In the second section the author analyses legal basis of different types of peacekeeping operations. The third section comprises separation of powers of the main United Nations organs, while conducting security policy. Furthermore, the author analyses The Charter of The United Nations and the practice of The International Court of Justice. The fourth section consists of content analysis of three substantial peacekeeping principles. In the second part the practical peacekeeping challenges are analysed. The author reviews Official United Nations documents and raises problems related to application of legal basis and fundamental principles of traditional peacekeeping in Congo and wider peacekeeping operations in Bosnia and Afghanistan. The second part is concluded by legal analysis of Lithuanian participation in peacekeeping operations: a) national legislation related to the participation in peacekeeping operations b) Lithuania’s leadership in one of Afghanistan province – Ghor ‒ reconstruction. At the end, the author... [to full text]
21
Kunnas, K. (Kari). "Alzheimerin tauti ja insuliiniresistenssin osuus taudin kehityksessä." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606072464.
Full textAbstract:
Alzheimerin tauti on muistia ja kognitiota heikentävä hermoston rappeutumissairaus. Sen oireisiin kuuluu aivojen insuliiniresistenssi, jonka osuus Alzheimerin taudin kehittymisessä on tutkielmani kohteena. Insuliiniresistenssi heikentää aivojen energiatasapainoa, mikä johtaa vaurioihin hermosoluissa ja mahdollisesti solujen kuolemaan. Tyypin 2 diabetes ja ei-alkoholiperäinen rasvamaksa voivat johtaa insuliiniresistenssin muodostumiseen aivoissa. Lisäksi vaikuttaisi siltä, että viime vuosikymmeninä ravinnossa yleistyneet nitrosoamiinit lisäävät aivojen insuliiniresistenssiä. Tulevaisuudessa häiriöitä aivojen insuliinin toiminnassa pyritään näillä näkymin parantamaan nenän kautta hengitettävällä lisäinsuliinilla sekä muilla, vielä kehitysvaiheessa olevilla, lääkkeillä.
22
Säkkinen, E. (Emma). "Subtalaamisen tumakkeen stimulaation vaikutus Parkinsonin tautia sairastavien ääneen ja puheeseen." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805311979.
Full textAbstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten subtalaamisen tumakkeen stimulaatio vaikuttaa Parkinsonin tautia sairastavien äänen voimakkuuteen, intonaatioon, äänenlaatuun, artikulaatioon, puhenopeuteen sekä puhunnoksen pituuteen. Lisänäkökulma tutkimukseen oli myös tarkastella elektrodien sijaintien yhteyttä STN-stimulaation vaikutukseen.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän Parkinson-potilasta, jotka olivat käyneet subtalaamisen tumakkeen stimulaatioleikkauksessa (STN-DBS) vuonna 2015. Näistä kahdeksan tutkittavan (n = 8) tulokset sisällytettiin tähän tutkimukseen. Tutkittavilta äänitettiin pitkää vokaaliääntöä (fonaatiota), luentaa (sanat ja teksti) sekä spontaanipuhetta. Aineistonkeruu toteutettiin samoilla tutkittavilla asetelmassa: stim-on (stimulaatio aktiivinen) ja stim-off (stimulaatio kytkettynä pois päältä). Aineiston akustinen analysointi toteutettiin Praat-ohjelmalla. Lisäksi tutkittavilta kerättiin itsearvioinnit ennen tutkimusta (VHI) ja heti tutkimusasetelmien jälkeen (äänioire-lomake).
Tässä tutkimuksessa STN-stimulaatiolla saavutettiin ryhmätasolla tilastollisesti merkitsevä kasvu tutkittavien puheen keskiarvoisessa perustaajuudessa stim-on -tilassa verrattuna stim-off -tilaan. Lisäksi stimulaatio kasvatti tilastollisesti merkitsevästi puhenopeutta tutkittavilla, joilla oli tutkimushetkellä stimulaation rinnalla Parkinson-lääkitys. Ainoastaan puhunnoksen pituuden tuloksissa havaittiin sukupuolella olevan merkitystä stimulaation tilastollisesti merkitsevään puhunnoksen pituutta kasvattavaan vaikutukseen. Muilta osin tutkimustulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Yksilötasoisen tarkastelun perusteella stimulaatiolla oli vaihtelevia vaikutuksia niin tutkittavien välillä kuin tehtävien välillä. Elektrodien sijaintien yhteys positiivisiin tai negatiivisiin STN-stimulaation vaikutuksiin vaihtelivat tutkittavilla tehtävien välillä, paitsi kahdella tutkittavalla positiiviset vaikutukset olivat johdonmukaisia.
Tutkimuksesta saadut tulokset olivat yhdenmukaisia aikaisemmin julkaistujen tutkimusten kanssa tulosten vaihtelevuuden ja ristiriitaisuuksien vuoksi. Tulosten perusteella STN-stimulaatiolla näyttäisi olevan enemmissä määrin myönteinen vaikutus tai ei laisinkaan vaikutusta tutkittavien ääneen ja erityisesti puheeseen. Negatiiviset vaikutukset ilmenivät eniten äänenlaadussa. Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina pienen otoskoon (n = 8) vuoksi. Yksilöllisten tekijöiden, kuten kielellisten taitojen, henkilökohtaisen historian sekä elektrodien sijainnin subtalaamisessa tumakkeessa, merkitys tutkimustuloksiin jää kaipaamaan jatkotutkimusta. Aihetta olisi hyvä tutkia lisäksi suuremmalla tutkittavajoukolla verrattaen terveeseen joukkoon ennen STN-leikkausta ja leikkauksen jälkeen.
23
Skiauterytė, Simona. "Jungtinių Tautų Tarptautinio Teisingumo Teismo kompetencija ir jurisdikcija." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2010. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2007~D_20101124_204044-45000.
Full textAbstract:
Tarptautinis Teisingumo Teismas (TTT) – tai pagrindinė Jungtinių Tautų Organizacijos teisminė institucija, nuolatinis teismas, kuris nagrinėja jam valstybių perduotus teisinius ginčus ir teikia Jungtinių Tautų institucijų bei kitų įgaliotų įstaigų prašymu konsultacines išvadas. Teismas gali nagrinėti ir spręsti ginčus tik tais atvejais, kai valstybės išreiškia sutikimą dėl jo jurisdikcijos. Toks sutikimas gali būti išreikštas tiesiogiai dėl tam tikro ginčo ar iš anksto tam tikroms ginčų rūšims; Tarptautinio Teisingumo Teismo Statutas taip pat nustato valstybių galimybę pripažinti Teismo privalomąją jurisdikciją vienašalėmis deklaracijomis su išlygomis ar be jų. Visos valstybės Jungtinių Tautų Organizacijos narės yra Tarptautinio Teisingumo Teismo Statuto dalyvės ir gali kreiptis į Teismą, tačiau tik nedidelis valstybių skaičius yra pripažinęs jo privalomąją jurisdikciją ir tai...Teisingumo Teismas taip pat turi teisę teikti konsultacines išvadas teisės klausimais, kai to prašo Jungtinių Tautų Saugumo Taryba ar Generalinė Asamblėja; konsultacinių išvadų taip pat gali prašyti ir kitos Jungtinių Tautų institucijos bei įstaigos, kai jos turi Generalinės Asamblėjos joms suteiktus įgaliojimus. Teismo pateiktos konsultacinės išvados – tai autoritetinga Teismo nuomonė dėl tarptautinės teisės principų taikymo konkrečioms situacijoms, dėl kurių kreipiamasi į Teismą, ir jos nėra privalomos. Tarptautinis Teisingumo Teismas padarė svarbų indėlį skatindamas taikius ginčų sureguliavimo... [toliau žr. visą tekstą]The International Court of Justice (ICJ), the principal judicial organ of the United Nations, is a standing tribunal to which States may bring their disputes, and which is empowered to give advirsory opinions to United Nations organs and specialized agencies. No dispute can be the subject of a decision of the Court unless the States parties to it have consented to the Court‘s jurisdiction over that specific dispute, or over a class of disputes of which that dispute is one. The consent may be given either directly in respect of a specific dispute, or in advance in respect of a defined class or category of diputes; the Statute of the Court also provides for acceptance of a general compulsory jurisdiction by simple declaration, wich may however be subject to reservations. All members of the United Nations are automatically parties to the ICJ Statute and enjoy access to the Court, but its compulsory jurisdiction is accepted by only but a fairly small number of States, and for most part with reservations that limit effective jurisdiction to certain classes of dispute. The Court is further empowered to give advirsory opinions on legal questions at the request of the Security Council or the General Assembly; such opinions may also be requested by other organs and agencies autherized by the General Assembly. Advirsory opinions are not binding but are authoritative statements of the principles of international law applying to the speciffic situations on which the advice of the Court... [to full text]
24
Alcantara, Hernandez Rocio Del Pilar. "Cine Tauro: espacio de difusión y expresión cultural." Bachelor's thesis, Pontificia Universidad Católica del Perú, 2020. http://hdl.handle.net/20.500.12404/19665.
Full textAbstract:
La arquitectura moderna en Lima recorrió el centro de la ciudad antes de expandirse
a otros distritos. Este contexto experimental dio lugar a una serie de proyectos
abordados por arquitectos de la época, entre los cuales se encuentra el cine Tauro,
diseñado por el arquitecto Walter Weberhofer en 1959 y con una tipología de sala
única. Con el paso de las décadas, se ha convertido en un contenedor obsoleto sin
vigencia con respecto a su uso original. Por este motivo, se propone la recuperación
del edificio y cine en abandono, a partir de una estructura contemporánea que permita
resaltar las cualidades del proyecto original. Asimismo, utilizarlo como pieza esencial
para devolver el carácter cultural a la zona y reintegrarlo a su entorno, a partir del
tratamiento del nivel cero, utilizando los lotes baldíos contiguos y creando espacios
públicos que respondan al uso de la nueva intervención. Esto se logra a partir de tres
acciones principales. Primero, se crea un nuevo programa compatible con las
necesidades actuales del centro histórico y con la estructura del cine. Luego, se
diseñan espacios intermedios, en los cuales se insertan las actividades recreativas,
culturales y comerciales, tomando como base la esencia del jirón Quilca. Finalmente,
se busca generar un recorrido continuo dentro del edificio y permitir el ingreso de la
calle dentro del cine para revertir la inaccesibilidad actual. Se incorpora un elemento
unificador de un carácter más suelto, que nace del edificio existente y se transforma
en un circuito que da cabida al programa del segundo piso y articula la zona de
creación y difusión. Por otro lado, se completa la torre de manera contemporánea,
teniendo siempre al volumen del cine como protagonista. A partir de estas
intervenciones, se busca poder darle un nuevo ciclo de vida a una pieza emblemática
de la ciudad.
25
Ševeliovaitė, Toma. "Jungtinių Tautų Organizacijos Saugumo Taryba: bendrieji ir specialieji įgaliojimai." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2013. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2013~D_20130205_085957-82604.
Full textAbstract:
Saugumo Taryba yra viena pagrindinių Jungtinių Tautų institucijų. Ji turi tiek bendruosius, tiek specialiuosius įgaliojimus. Bendrasis įgaliojimas – tarptautinės taikos ir saugumo užtikrinimas. Specialieji įgaliojimai yra išvardinti Chartijos VI, VII, VIII ir XII skyriuose. Saugumo Taryba gali imtis įvairių priemonių ir pritaikyti atitinkamas sankcijas agresoriams. Ši institucija priima teisiškai įpareigojančias rezoliucijas pagal Chartijos VII skyrių ir jos yra privalomos
Magistrinio darbo bendrojoje dalyje aptariama Saugumo Tarybos istorinė raida, jos sudėtis. Specialiojoje dalyje analizuojami bendrieji ir specialieji įgaliojimai. Atkreipiamas dėmesys į Chartijos VI bei VII skyrius. VI skyriuje nurodomos taikios priemonės, kurių gali imtis Saugumo Taryba, siekdama išspręsti ginčą. Chartijos VII skyriaus straipsniuose įtvirtinama institucijos teisė taikyti ekonomines, socialines, diplomatines ar net karinio pobūdžio sankcijas.
Probleminiai aspektai atskleidžiami kalbant apie Saugumo Tarybos priimamas rezoliucijas ir jomis taikos misijoms suteikiamą mandatą, pačių misijų efektyvumą. Analizuojamas įgaliojimų įgyvendinimas ir problemos, su kuriomis susiduriama veikiant visos tarptautinės organizacijos vardu. Taip pat aptariamas Saugumo Tarybos reformos būtinumas, galimi reformos variantai, kadangi dėl nuolatinių narių turimos veto teisės stringa institucijos darbas, nesugebama susitarti dėl svarbių sprendimų priėmimo. Dėmesys skiriamas ir Saugumo Tarybos bei konkrečių... [toliau žr. visą tekstą]Security Council is one of the main institutions of the United Nations. It has both general and special powers. General power is maintenance of international peace and security. Special powers are indicated in VI, VII, VIII and XII chapters of the Charter of United Nations. Security Council can undertake various sanctions against aggressors. This institution enacts legally binding resolutions according to VII chapter of the Charter. They are obligatory. Historical process and composition of the Security Council is being discussed in the first part of this work. General and special powers of the Security Council are described in another part of this master thesis. The main problems of this work are concentrated on enactment of resolutions of the institution and effectiveness of peace – keeping missions. Also necessity of the reform of the Security Council is mentioned. Cooperation between Security Council and regional organizations is described too. Finally, author of this work provides conclusions using logical method. The importance of the Security Council in maintaining international peace and security is beyond a reasonable doubt. However, often states are not willing to obey the requirements of the Security Council. More effective and operative participation in solution of conflict would be possible after the reform of the Security Council.
26
Setterqvist, Eric. "Taut Strings and Real Interpolation." Doctoral thesis, Linköpings universitet, Matematik och tillämpad matematik, 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-132421.
Full textAbstract:
The taut string problem concerns finding the function with the shortest graph length, i.e. the taut string, in a certain set of continuous piecewise linear functions. It has appeared in a broad range of applications including statistics, image processing and economics. As it turns out, the taut string has besides minimal graph length also minimal energy and minimal total variation among the functions in Ω. The theory of real interpolation is based on Peetre’s K-functional. In terms of the K-functional, we introduce invariant K-minimal sets and show a close connection between taut strings and invariant K-minimal sets. This insight leads to new problems of interpolation theory, gives possibility to generalize the notion of taut strings and provides new applications. The thesis consists of four papers. In paper I, connections between invariant K-minimal sets and various forms of taut strings are investigated. It is shown that the set Ω′ of the derivatives of the functions in can be interpreted as an invariant K-minimal set for the Banach couple (ℓ1, ℓ∞) on Rn. In particular, the derivative of the taut string has minimal K-functional in Ω′. A characterization of all bounded, closed and convex sets in Rn that are invariant K-minimal for (ℓ1, ℓ∞) is established. Paper II presents examples of invariant K-minimal sets in Rn for (ℓ1, ℓ∞). A convergent algorithm for computing the element with minimal K-functional in such sets is given. In the infinite-dimensional setting, a sufficient condition for a set to be invariant K-minimal with respect to the Banach couple L1 ([0,1]m) ,L∞ ([0,1]m) is established. With this condition at hand, different examples of invariant K-minimal sets for this couple are constructed. Paper III considers an application of taut strings to buffered real-time communication systems. The optimal buffer management strategy, with respect to minimization of a class of convex distortion functions, is characterized in terms of a taut string. Further, an algorithm for computing the optimal buffer management strategy is provided. In paper IV, infinite-dimensional taut strings are investigated in connection with the Wiener process. It is shown that the average energy per unit of time of the taut string in the long run converges, if it is constrained to stay within the distance r > 0 from the trajectory of a Wiener process, to a constant C2/r2 where C ∈ (0,∞). While the exact value of C is unknown, the numerical estimate C ≈ 0.63 is obtained through simulations on a super computer. These simulations are based on a certain algorithm for constructing finite-dimensional taut strings.
27
Mason, Blair Joseph. "The Analysis of Taupo Pumice as an Effective Partial Cement Replacement in Concrete." Thesis, University of Canterbury. Geological Sciences, 2012. http://hdl.handle.net/10092/6825.
Full textAbstract:
Concrete is an integral material in modern infrastructural requirements worldwide. The production of Portland cement is however expensive, energy intensive, and results in globally significant greenhouse gas emissions. Natural pozzolans such as pumice can be used as a partial replacement for Portland cement in concrete, which can reduce production costs and greenhouse gas emissions, and improve concrete performance.
A fluvial pumice deposit which may be suited for use as a natural pozzolan has been identified on the floodplains of the Waikato River. A sample was milled in Germany, and returned to New Zealand in two subsamples. These were tested in concrete, with tests divided into four rounds. The first two rounds established baseline concrete strengths at water/binder (w/b) ratios of 0.6 and 0.5, with pumice replacing cement at 5, 10, 15 and 30%. Round Three assessed the use of high pH mix water (pH=12.9), and Round Four assessed the use of a polycarboxylate superplasticiser, both with 10% pumice.
Pumice is known to retard early concrete strength, however through optimisation of mix design, improvements in concrete strength and durability can be made. Indeed, all 28 day concrete strengths in this research were below Ultracem, however half of these achieved or exceeded Ultracem strengths at 91 days. The use of superplasticiser achieved the best 28 day concrete strengths, and dosage optimisation is expected to yield further improvements.
Concrete durability was tested at w/b=0.5, with 10% and 30% pumice. After prolonged curing (231 days), composite concrete showed substantial improvements in electrical resistivity and resistance to chloride attack, most notably with 30% pumice. Concrete porosity was essentially unaffected.
This pumice has shown significant promise as a partial cement replacement. Further mix optimisation is likely to yield greater improvements in concrete strength and durability, and will provide a more economically and environmentally sustainable product for the New Zealand concrete market.
28
Bružaitė, Gabrielė. "Laisvo tautų apsisprendimo principas tarptautinėje teisėje ir jo įgyvendinimo ribos." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2008. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2007~D_20080125_095402-67249.
Full textAbstract:
Darbo tema – laisvo tautų apsisprendimo principas tarptautinėje teisėje ir jo įgyvendinimo ribos. Darbo tikslas - išanalizuoti ir įvertinti esminius laisvo tautų apsisprendimo principo reglamentavimo tarptautinėje teisėje bei realizavimo teorinius ir praktinius aspektus. Pirmoje darbo dalyje nagrinėjame šio principo evoliuciją tarptautinėje teisėje. Laisvo tautų apsisprendimo principo kilmė siejama su Amerikos ir Prancūzijos revoliucijomis ir idėja, kad valdžia remiasi tautos valia. Po Pirmojo pasaulinio karo jis tapo JAV prezidento Woodrow Wilson idealu, perbraižant Europos žemėlapį, tačiau nebuvo taikomas nuosekliai. Kadangi Europos imperijų suskaldymas ir naujų tautinių valstybių sukūrimas buvo įtakojamas ekonominių interesų, istorinių pretenzijų ir strateginių išskaičiavimų, laisvo tautų apsisprendimo principą iki Antrojo Pasaulinio karo pabaigos galime vertinti tik kaip politinę deklaraciją. Laisvo tautų apsisprendimo principas teisės statusą įgijo Jungtinių Tautų režime dekolonizacijos kontekste. Nors Jungtinių Tautų chartijoje įtvinta tik labai abstrakti šio principo formuluotė, jo ribas apibrėžia vėlesnės Generalinės Asamblėjos rezoliucijos. Šaltojo karo pabaiga privertė persvarstyti analizuojamo principo turinį. Tapo akivaizdu, kad apsisprendimo teisė peržengė dekolonizacijos ribas, tačiau iškilo naujų klausimų dėl to, kam priklauso šis principas bei, ar jis apima teisę atsiskirti. Antroje darbo dalyje analizuojame laisvo tautų apsisprendimo principo apimtį... [toliau žr. visą tekstą]The topic of the paper is the principle of self-determination of peoples in international law and the limits of its implementation. The aim of the paper is to analyze and evaluate theoretical and practical aspects of regulation and implementation of the principle of self-determination of peoples. In the first part of the paper we examine the evolution of the principle in international law. The origin of the principle of self-determination of peoples is connected with the American and French revolutions in late XVIII century and the idea that government derives from the will of people. After the First World War the principle became the ideal of USA president Woodrow Wilson and it was used in redrawing the map of Europe, its practical application was inconsistent though. Since the dismemberment of European empires and the creation of the new national states were based on economic interests, historical claims and strategic calculations we can think of the principle of self-determination of peoples till the Second World War as the political declaration only. The principle of self-determination of peoples got the status of the right of international law under the regime of United Nations in the context of decolonization. Though the formulation of the principle in the Charter of United Nations is abstract, its content is clarified by the resolutions of the General Assembly. The scope of the principle was revised after the Cold War. It became obviously that the right of... [to full text]
29
Karhunen, Ritva Annikki. "The Pokai and Chimp ignimbrites of NW Taupo Volcanic Zone." Thesis, University of Canterbury. Geology, 1993. http://hdl.handle.net/10092/5791.
Full textAbstract:
Taupo Volcanic Zone (TVZ) is the largest active volcanic belt in New Zealand, and has erupted >10.000 km3 of dominantly rhyolitic magma during the last 1.6 m.y. This study concerns the field relations, volcanology and petrology of two post-Whakamaru (330 ka) - pre-Mamaku (140 ka) ignimbrites, informally named as the Pokai and Chimp ignimbrites, occurring in a ca. 360 km2 area SW and W from Rotorua in the north-western TVZ.
The Pokai Ignimbrite has a minimum volume of ca. 33 km3 DRE, whereas the older Chimp Ignimbrite has a minimum volume of only ca. 5 km3 DRE. Of the two ignimbrites the younger Pokai Ignimbrite is better preserved and is thus the main emphasis in this thesis.
The Chimp Ignimbrite is relatively pumice- and crystal-poor (1-2 vol. % phenocrysts), and the exposed flow units are relatively thin (4-6 m). A short plinian phase preceded the Chimp Ignimbrite, whereas the Pokai Ignimbrite is marked by a number of pre-ignimbrite air-fall pumice and ash layers. The Pokai Ignimbrite represents a multiple flow unit ignimbrite, with single flow units usually ranging from 6-30 m. Thick deposits (>20 m thick) are usually welded in the upper middle part of the deposit. Ground deposits, i.e. layer 1 deposits, are rare. Field evidence suggest that the Pokai Ignimbrite
originated from the Kapenga Volcanic Centre, a multiple caldera structure in the northern central TVZ.
Two pumice types occur in the Pokai Ignimbrite; a crystal-poor type (2-3 % phenocrysts) and a crystal-rich type (6-12 % phenocrysts). Plagioclase is the dominant phenocryst throughout, with minor amounts of orthopyroxene, Fe-Ti oxides and quartz, which occurs in ca. 30 % of the pumices.
Hornblende and clinopyroxene are present occasionally. The Pokai Ignimbrite ranges from mildly to strongly peraluminous, whereas the Chimp Ignimbrite is mildly peraluminous, both coinciding with other TVZ rhyolitic ignimbrites, but clearly differing from the rhyolitic lavas which are usually metaluminous to only mildly peraluminous.
Whereas most TVZ rhyolitic eruptives have been regarded as relatively homogeneous, the Pokai Ignimbrite shows significant geochemical variation. The magma chamber was compositionally
zoned from crystal-poor, high silica, low Sr (77 % SiO2 , 50 ppm Sr) rhyolitic top to more crystal-rich, low silica, high Sr (70 % SiO2 , 130 ppm Sr) rhyolite at the deeper levels. Prior to the eruption vigorous mixing of magma from different levels occurred, producing different pumice types in the airfall deposits, and multiple phenocryst populations in single pumice clasts. As the eruption progressed successively deeper levels of the magma chamber were tapped, the last eruption products representing the less evolved, crystal-rich magma. Least squares and Rayleigh fractionation models indicate that the Pokai, and the Chimp magmas most probably generated by AFC from TVZ andesitic magmas contaminated by Mesozoic basement sediments.
30
Ylönen, S. (Susanna). "Genetic risk factors for movement disorders in Finland." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526223988.
Full textAbstract:
Abstract Parkinson’s disease and Huntington’s disease are progressive neurodegenerative movement disorders that typically manifest in adulthood. In this study, genetic risk factors contributing to these two movement disorders were investigated in Finnish patients. Patients with early-onset or late-onset Parkinson’s disease as well as population controls were examined. The p.L444P mutation in GBA was found to contribute to the risk of Parkinson’s disease. POLG1 compound heterozygous mutations were detected in two patients with Parkinson’s disease and rare length variants in POLG1 were associated with Parkinson’s disease. Variants in SMPD1, LRRK2 or CHCHD10, previously detected in other populations, were not detected, suggesting that they are rare or even absent in the Finnish population. Patients with Huntington’s disease were investigated for HTT gene haplotypes as well as whether these haplotypes alter the stability of the elongated CAG repeat. Haplogroup A was less common in Finns than in other European populations, whereas it was significantly more common in patients with Huntington’s disease than in the general population. Certain HTT haplotypes as well as the parental gender were found to affect the repeat instability. We found that compound heterozygous mutations in POLG1 were causative of Parkinson’s disease, rare length variants in POLG1 were associated with Parkinson’s disease and GBA p.L444P was significantly more frequent in patients than in the controls, which suggests that these mutations are associated with the development of Parkinson’s disease. The low prevalence of Huntington’s disease in Finland correlates with the low frequency of the disease-associated HTT haplogroup A. Paternal inheritance combined with haplotype A1 increased the risk of repeat expansion. Movement disorders in Finland were found to share some of the same genetic risk factors found in other European populations, but some other recognized genetic variants could not be detectedTiivistelmä Parkinsonin tauti ja Huntingtonin tauti ovat hermostoa rappeuttavia eteneviä liikehäiriösairauksia, jotka tyypillisesti ilmenevät aikuisiällä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin näiden kahden liikehäiriösairauden geneettisiä riskitekijöitä suomalaisilla potilailla. Tutkimme potilaita, joilla oli varhain alkava Parkinsonin tauti tai myöhään alkava Parkinsonin tauti sekä väestökontrolleja. GBA-geenin p.L444P mutaation havaittiin lisäävän Parkinsonin taudin riskiä. Kaksi Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta oli yhdistelmäheterotsygootteja haitallisten POLG1-geenin varianttien suhteen ja harvinaiset POLG1 CAG toistojaksovariantit assosioituivat Parkinsonin tautiin. Tutkittuja variantteja SMPD1-, LRRK2- ja CHCHD10-geeneissä ei löydetty tästä aineistosta lainkaan, mikä viittaa siihen, että ne puuttuvat suomalaisesta väestöstä tai ovat harvinaisia. Huntingtonin tautia sairastavilta potilailta tutkittiin HTT-geenin haploryhmiä ja niiden vaikutusta Huntingtonin tautia aiheuttavan pidentyneen toistojakson epästabiiliuteen. Haploryhmä A oli suomalaisessa väestössä harvinainen verrattuna eurooppalaiseen väestöön ja se oli huomattavasti yleisempi Huntingtonin tautipotilailla kuin väestössä. Toistojakson epästabiiliuteen vaikuttivat tietyt HTT-geenin haplotyypit samoin kuin sen vanhemman sukupuoli, jolta pidentynyt toistojakso periytyy. POLG1 yhdistelmäheterotsygoottien katsottiin aiheuttavat Parkinsonin tautia ja harvinaisten POLG1 CAG toistojaksovarianttien todettiin assosioituvan Parkinsonin tautiin Suomessa. GBA p.L444P mutaatio merkittävästi yleisempi Parkinsonin tautipotilailla kuin kontrolleilla, mikä viittaa siihen, että se on Parkinsonin taudin riskitekijä. Huntingtonin tautiin assosioituvan haploryhmä A:n matala frekvenssi selittää taudin vähäistä esiintyvyyttä Suomessa. Paternaalinen periytyminen ja haplotyyppi A1 lisäsivät HTT-geenin toistojakson pidentymisen riskiä. Liikehäiriösairauksilla todettiin Suomessa osittain samanlaisia riskitekijöitä kuin muualla Euroopassa, mutta kaikkia tutkittuja variantteja emme havainneet
31
Matiukas, Marius. "Ginčo sprendimo organų jurisdikcija pagal 1982 m. Jungtinių Tautų Jūrų Teisės Konvenciją." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2007. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2007~D_20070119_113650-30883.
Full textAbstract:
Šiame darbe yra analizuojama ginčo sprendimo organų jurisdikcija pagal 1982 m. JT Jūrų Teisės Konvenciją. Ši Konvencija nustato planetos jūrų ir vandenynų naudojimo teisinį rėžimą. Todėl, siekiant suderinti valstybių interesus ir pasiekti kiek įmanomą platesni Konvencijos pripažinimą, Konvencijos nuostatos dėl ginčo sprendimo procedūrų suteikia valstybėms laisvę rinktis pageidaujamas ginčo sprendinio procedūras ir platų spektrą pasirinkimo galimybių. Tačiau dėl šios aplinkybės Konvencijos nuostatos tapo labai sudėtingos ir apibrėžti ginčo sprendimo organų jurisdikciją tapo labai sudėtinga. Pirmiausia, Konvencijos nuostatos įtvirtina ginčo šalių savanoriško ginčo sprendimo prioritetą. Nepasiekus tokio sutarimo, pradeda veikti privalomos ginčo sprendimo procedūros, numatančios įpareigojančius sprendimus. Šiame darbe detaliai išanalizavus ginčo sprendimų procedūras, autorius konstatuoja, kad nors ir galima bendrais bruožais apibrėžti ginčo sprendimo organų jurisdikciją, tačiau tikslaus atsakymo dėl jurisdikcijos negalima pateikti abstrakčiai. Išvada, patvirtinanti darbo tezę yra tokia, kad į klausimą ar konkrečiu atveju atitinkamas teismas ar arbitražas turės jurisdikciją, gali atsakyti tik tas teismas ar arbitražas, išsamiai išnagrinėjęs visas bylos bei su bylos šalimis susijusias aplinkybes.Present thesis aims to define jurisdiction of dispute settlement forums under the 1982 UN Convention on the Law of the Sea. The Convention embodies the regime-building conception for the two thirds of the planet, covered by the seas and oceans. Therefore in order to achieve high number of participating States in the Convention, it provides wide choice of dispute settlement procedures and freedom for the States Parties to choose their preferred means for dispute settlement. However this poses a problem of defining jurisdiction of the dispute settlement forums for the disputes under the Convention. First, it should be noted, the provisions of the Convention reflects the underlying view, that voluntary resolution of disputes are preferred. Where no such resolution has been reached, compulsory procedures, entailing binding decisions comes into play. Although the provisions of the Convention provides the framework to establish jurisdiction of the dispute settlement forum, the question whether the particular forum will have jurisdiction, could not be answered in abstract. Hence the author concludes that final answer whether particular dispute settlement forum under the Convention will have jurisdiction or not could be given only by that forum after thoroughly consideration on the merits of the dispute and legal relations of the dispute parties.
32
Leschhorn, Wolfgang. "Antike Ären : Zeitrechnung, Politik und Geschichte im Schwarzmeerraum und in Kleinasien nördlich des Tauros /." Stuttgart : F. Steiner, 1993. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb366672659.
Full text
33
Ančiūtė, Asta. "Tautų apsisprendimo principo santykis su teritorijos vientisumo ir sienų neleliečiamumo principais." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2010. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2007~D_20101124_200856-68631.
Full textAbstract:
Šio darbo tema yra tautų apsisprendimo principo santykis su teritorijos vientisumo ir sienų neliečiamumo principais. Pagrindinis darbo tikslas yra, remiantis tarptautinėmis sutartimis, Jungtinių Tautų Saugumo Tarybos ir Generalinės Asamblėjos priimtomis rezoliucijomis, Jungtinių Tautų Tarptautinio Teisingumo Teismo praktika, teisės doktrina, išryškinti pagrindinius principų sąveikos aspektus bei pateikti galimus pagrįstus prieštaravimų sprendimo būdus. Nagrinėjama šių principų raida, jų įgyvendinimas, priežastys, dėl kurių principų santykis vertinamas nevienodai, kai kurie susiję probleminiai klausimai. Atskiruose darbo skyriuose pateikiamas tautų apsisprendimo principo santykis su teritorijos vientisumo ir sienų neliečiamumo principais tautų, turinčių teisę į apsisprendimą ar jau įgyvendinusių šią teisę, atžvilgiu.The theme of this work is the relation of the principle of self-determination of peoples with the principles of territorial integrity and frontiers‘ inviolability. The main purpose of the work is to clarify main aspects of the interface between these principles, on the base of international treaties, resolutions, adopted by the United Nations General Assembly and Security Council, practice of the International Court of Justice, doctrine of law, and to present the possible manners to solve contradictions. It is analysed evolution of these principles, its implementation, reasons for different interpretation of the relation of these principles, some problematical issues, related to the theme of this work. Separate sections of this work provide the relation of the principle od self-determination of peoples with the principles of territorial integrity and frontiers‘ inviolability in regard to nations which have a right to self-determination or which have already exercised this right.
34
Jarimavičiūtė, Neringa. "Jungtinių Tautų ir Europos Sąjungos teisinės priemonės sprendžiant klimato kaitos problemas." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2011. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2008~D_20110709_152142-63353.
Full textAbstract:
Klimato kaita yra sąlygota pasaulinio atšilimo, kuris pasireiškia vidutinės pasaulinės oro temperatūros augimu. Tolesnis klimato šilimas gali pakenkti kai kurių regionų ekonomikai ir sugriauti ekosistemas. Jungtinių Tautų bendrosios klimato kaitos konvencijos (JTBKKK) priėmimas 1992 m. buvo svarbus žingsnis sprendžiant globalinio atšilimo problemą. Šiltnamio dujų išmetimo lygiui pasaulyje nepaliaujamai augant, tapo akivaizdu, kad tik tvirtas ir aiškus išsivysčiusių valstybių įsipareigojimas sumažinti šiltnamio dujų išmetimo lygį gali išspręsti klimato kaitos problemą. JTBKKK Kioto protokolas buvo pasirašytas Kioto mieste, Japonijoje, 1997 m. gruodžio 11 d. Esminis JTBKKK ir Kioto protokolo skirtumas yra tai, kad JTBKKK skatino išsivysčiusias šalis stabilizuoti šiltnamio dujų išmetimą, o Kioto protokolas įpareigojo tai padaryti. Protokolas numato reikalavimą išsivysčiusioms šalims sumažinti šiltnamio dujų išmetimą iki tam tikro kiekvienai šaliai nustatyto lygio. Šie tikslai turi būti įgyvendinti per penkerių metų laikotarpį nuo 2008 iki 2012 m. ir prisidėti prie bendro šiltnamio dujų sumažinimo mažiausiai 5 % lyginant su baziniais 1990 m. Siekiant šalims suteikti lankstumo įgyvendinant išmetimų sumažinimo tikslus, Kioto protokole numatyti trys pažangūs mechanizmai – emisijų prekyba, bendras įgyvendinimas (BĮ) ir švarios plėtros mechanizmas (ŠPM). Šių mechanizmų įgyvendinimui skirtos detalizuotos taisyklės buvo nustatytos Marakeše 2001 m. ir yra vadinamos „Marakešo... [toliau žr. visą tekstą]Climate change is caused by global warming, an increase in the average air temperature of the world. Continued warming can harm the economy of certain regions and damage ecosystems. The adoption of the Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) in 1992 was a major step forward in tackling the problem of global warming. Yet as greenhouse gas emission levels continued to rise around the world, it became increasingly evident that only a firm and binding commitment by developed countries to reduce emissions could solve the problem of climate change. The Kyoto Protocol of the UNFCCC was adopted in Kyoto, Japan, on 11 December 1997. The major distinction between the two, however, is that while the UNFCCC encouraged developed countries to stabilize greenhouse gas emissions, the Protocol commits them to do so. The Protocol requires developed countries to reduce their greenhouse gas emissions below levels specified for each of them in the Treaty. These targets must be met within a five-year time frame between 2008 and 2012, and add up to a total cut in greenhouse gas emissions of at least 5 % against the baseline of 1990. In order to give Parties a certain degree of flexibility in meeting their emission reduction targets, the Protocol developed three innovative mechanisms - known as Emissions Trading, Joint Implementation (JI) and the Clean Development Mechanism (CDM). The detailed rules for its implementation were adopted in Marrakesh in 2001, and are called the “Marrakesh... [to full text]
35
Leonard, Graham S. "The evolution of Maroa Volcanic Centre, Taupo Volcanic Zone, New Zealand." Thesis, University of Canterbury. Geology, 2003. http://hdl.handle.net/10092/5437.
Full textAbstract:
Maroa Volcanic Centre (Maroa) is located within the older Whakamaru caldera, central Taupo Volcanic Zone, New Zealand. Dome lavas make up the majority of Maroa volume, with the large Maroa West and East Complexes (MWC and MEC, respectively) erupted mostly over a short 29 kyr period starting at 251 ± 17 ka. The five mappable Maroa pyroclastics deposits are discussed in detail. The Korotai (283 ± 11 ka), Atiamuri (229 ±12 ka), and Pukeahua (~229 -196 ka) pyroclastics are all s 1 km3 and erupted from (a) northern Maroa, (b) a vent below Mandarin Dome and (c) Pukeahua Dome Complex vents, respectively. The Putauaki (272 ± 10 ka) and Orakonui (256 ± 12 ka) pyroclastics total ~ 4 km3 from a petrologically and geographically very similar central Maroa source. The ~ 220 ka Mokai pyroclastics outcrop partly within Maroa but their source remains unclear, whereas the ~ 240 ka Ohakuri pyroclastics appear to have come from a caldera just north of Maroa. The ages of the Mamaku, Ohakuri and Mokai pyroclastics are equivocaL The Mamaku and Ohakuri pyroclastics appear to be older (~ 240 ka) than the age previously accepted for the Mamaku pyroclastics.
Maroa lavas are all plagioclase-orthopyroxene bearing, commonly with lesser quartz. Hornblende +/- biotite are sometimes present and their presence is correlated with geochemical variation. All Maroa deposits are rhyolites (apart from two high-silica dacite analyses) and are peraluminous and calcic. They all have the trace element signatures of arc-related rocks typical of TVZ deposits. Maroa deposits fall geochemically into three magma types based on Rb and Sr content: M (Rb 80-123 ppm,
Sr 65-88 ppm), T (Rb 80-113 ppm, Sr 100-175 ppm) and N (Rb 120-150 ppm, Sr 35- 100 ppm). The geochemical distinction of these types is also seen in the concentrations of most other elements. Based on the spatial, chronological and petrological similarities of the MWC/MEC and Pukeahua eastern magma associations (termed (1) and (2)) a further four magma associations are determined ((3) through (6)). These six associations account for almost all Maroa deposits. Two end-member models are proposed for the sources of each of the Maroa magma associations: (a) a single relatively shallow magma source feeding spatially clustered eruptions, and (b) a deeper source feeding multiple
shallower offshoots over a wider area. Sources for the Maroa magma associations probably lie on a continuum between these two model end members. The distinction between Maroa and Taupo Volcanic Centres is somewhat arbitrary and is best considered to be the easting directly north of Ben Lomond, north of which most volcanism is older than 100 ka and M and N type, and south of which most volcanism is younger than 100 ka and T type. The remaining boundaries (north to include Ngautuku, west to include Mokauteure and east to include Whakapapa domes) are arbitrary, and
include the farthest domes linked closely, spatially and magmatic ally, to the other Maroa domes.
From 230 to 64 ka there was a hiatus in caldera-forming ignimbrite eruptions. Maroa and the Western Dome Belt (WDB) constitute the largest concentrated volume of eruptions (as relatively gentle lava extrusion) during this period. The rate of Maroa volcanism has decreased exponentially from a maximum prior to 200 ka. In contrast volcanism at Taupo and Okataina has increased from ~ 64 ka to present. The oldest Maroa dome (305 ± 17 ka) constrains the maximum rate of infilling of Whakamaru
caldera as 39-17 km3/kyr. This highlights the extraordinarily fast rate of infilling common at silicic calderas and is in agreement with international case studies, except where post-collapse structural resurgence has continued for more than 100 kyr. The majority of caldera fill, representing voluminous eruption deposits in the first tens of thousands of years post collapse, is buried and only accessible via drilling. The WDB and Maroa are petrologically distinct from one another in terms of some or all of Rb, Sr, Ba and Zr content, despite eruption over a similar period. Magma sources for Maroa and
the WDB may have been partly or wholly derived from the Whakamaru caldera magma system(s), but petrological distinctions among all three mean that Maroa and the WDB cannot be considered as simple magmatic resurgence of the Whakamaru caldera.
Maroa's distinct Thorpe Rd Fault is in fact a fossil feature which hasn't been active in almost 200 kyr. In addition, the graben across Tuahu Dome was likely created by shallow blind diking. Several recent studies across TVZ show structural features with some associated dike intrusion/eruption. Such volcano tectonic interaction is rarely highlighted in TVZ but may be relatively common and lie on a continuum between dike-induced faulting and dikes following structural features. Although rates of
volcanism are now low in Maroa magmatic intrusion appears to remain high. This raises the possibility of a causative link between faulting and volcanism in contrast to traditional views of volcanism controlled by rates of magmatic ascent. Probable future eruptions from Maroa are likely to be of similar scale (<0.1 km3 ) and frequency (every ~ 14,000 years) to most of those over the last 100 ka. Several towns lie in a range of zones of Maroa volcanic hazard from total destruction to possible ash fall. However, the probability of a future eruption is only ~ 0.6 % in an 80 year lifetime.
36
Ashwell, Paul. "Controls on rhyolite lava dome eruptions in the Taupo Volcanic Zone." Thesis, University of Canterbury. Geological Sciences, 2014. http://hdl.handle.net/10092/8965.
Full textAbstract:
The evolution of rhyolitic lava from effusion to cessation of activity is poorly understood. Recent lava dome eruptions at Unzen, Colima, Chaiten and Soufrière Hills have vastly increased our knowledge on the changes in behaviour of active domes. However, in ancient domes, little knowledge of the evolution of individual extrusion events exists. Instead, internal structures and facies variations can be used to assess the mechanisms of eruption.
Rhyolitic magma rising in a conduit vesiculates and undergoes shear, such that lava erupting at the surface will be a mix of glass and sheared vesicles that form a permeable network, and with or without phenocryst or microlites. This foam will undergo compression from overburden in the shallow conduit and lava dome, forcing the vesicles to close and affecting the permeable network. High temperature, uniaxial compression experiments on crystal-rich and crystal-poor lavas have quantified the evolution of porosity and permeability in such environments. The deformation mechanisms involved in uniaxial deformation are viscous deformation and cracking. Crack production is controlled by strain rate and crystallinity, as strain is localised in crystals in crystal rich lavas. In crystal poor lavas, high strain rates result in long cracks that drastically increase permeability at low strain. Numerous and small cracks in crystal rich lavas allow the permeable network to remain open (although at a lower permeability than undeformed samples) while the porosity decreases.
Flow bands result from shear movement within the conduit. Upon extrusion, these bands will become modified from movement of lava, and can therefore be used to reconstruct styles of eruption. Both Ngongotaha and Ruawahia domes, from Rotorua caldera and Okataina caldera complex (OCC) respectively, show complex flow banding that can be traced to elongated or aligned vents. The northernmost lobe at Ngongotaha exhibits a fan-like distribution of flow bands that are interpreted as resulting from an initial lava flow from a N – S trending fissure. This flow then transitioned into intrusion of obsidian sheets directly above the conduit, bound by wide breccia zones which show vertical movement of the sheets. Progressive intrusions then forced the sheets laterally, forming a sequence of sheets and breccia zones. At Ruawahia, the flow bands show two types of eruption; long flow lobes with ramp structures, and smaller spiny lobes which show vertical movement and possible spine extrusion. The difference is likely due to palaeotopography, as a large pyroclastic cone would have confined the small domes, while the flow lobes were unconfined and able to flow down slope. The vents at Ruawahia are aligned in a NE – SW orientation. Both domes are suggested to have formed from the intrusion of a dyke.
The orientations of the alignment or elongation of vents at Ngongotaha and Ruawahia can be attributed to the overall regional structure of the Taupo Volcanic Zone (TVZ). At Ngongotaha, the N – S trending elongated vent is suggested to be controlled by a N – S trending caldera collapse structure at Rotorua caldera. The rest of the lobes at Ngongotaha, as well as other domes at Rotorua caldera, are controlled by the NE – SW trending extensional regional structure or a NW – SE trending basement structure. The collapse of Rotorua caldera, and geometry of the deformation margin, are related to the interplay of these structures. At Ruawahia, the NE – SW trending vent zone is parallel to the regional extension across the OCC, as shown by the orientation of intrusion of the 1886AD dyke through the Tarawera dome complex.
The NE – SW trending regional structures observed at both Rotorua caldera and Okataina caldera complex are very similar to each other, but differ from extension within the Taupo rift to the south. Lava domes, such as Ngongotaha, that are controlled by this structure show that the ‘kink’ in the extension across Okataina caldera complex was active across Rotorua caldera during the collapse at 240 ka, and possibly earlier.
This study shows the evolution of dyke-fed lava domes during eruption, and the control of regional structures in the location and timing of eruption. These findings improve our knowledge of the evolution of porosity and permeability in a compacting lava dome, as well as of the structures of Rotorua caldera, the longevity of volcanic activity at dormant calderas and the hazard potential of dyke-fed lava domes.
37
Tautz, Thomas [Verfasser]. "Totalsynthese von Antalid und Studien zur Totalsynthese von Hexacyclinsäure / Thomas Tautz." Hannover : Technische Informationsbibliothek (TIB), 2016. http://d-nb.info/110882126X/34.
Full text
38
Jalava, L. (Laura). "Tauti, vaiva vai ominaisuus?:semioottinen tulkinta myöhemmän iän korkean verenpaineen merkityksellistymisestä." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505141519.
Full textAbstract:
Korkea verenpaine on yleisimpiä suomalaisten terveyteen liittyviä ongelmia, yksi kansantaudeistamme. Tässä tutkimuksessa tarkastelen korkean verenpaineen merkityksellistymistä sitä sairastavien näkökulmasta. Tutkimusaineistoni ytimen muodostavat kymmenen teemahaastattelua, jotka toteutin vuoden 2013 aikana. Lisäksi aineistoon kuuluu osallistuvaa havainnointia, jossa havainnoinnin kohteena oli sairauteen liittyvä verenpaineen kotiseuranta ja -hoito. Tutkimukseni informanteilla oli todettu iän myötä kohonnut verenpaine, johon ei liittynyt muita sairauksia. Tutkimukseni liikkuu mikrotasolla: siinä, miten aikaan ja paikkaan sidotut yksittäiset henkilöt merkityksellistävät korkeaa verenpainetta.
Tutkimus kuuluu lääketieteellisen antropologian erityisalaan, jonka puitteissa hyödynsin merkityksien tutkimukseen kohdistuvaa teoriaa antropologian ja semiotiikan aloilta. Käsittelin aineistoani narratiiveina, joiden analyysiin sovelsin Clifford Geertzin tulkitsevaa antropologiaa sekä A. J. Greimasin strukturalistista semiotiikkaa. Tutkimuksessani sairaus ei näyttäydy pysyvänä tilana, vaan biologisena ja kulttuurisena merkityksellistymisprosessina. Tätä prosessia avaan tutkimuksessani selvittämällä, mitä korkean verenpaineen merkityksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä informantit nostavat esiin, ja millaisissa rooleissa ja vuorovaikutussuhteissa nämä tekijät ovat suhteessa informantteihin.
Korkean verenpaineen seuranta ja hoito tapahtui informanttieni tapauksessa pääosin kotona. Tutkimuksen narratiiveista välittyi, että suurin osa informanteista koki itse olevansa vastuussa myös hoidon suhteen tehtävistä päätöksistä. Elämäntapamuutokset hoitomuotona vaativat paljon aikaa ja vaivaa, eikä tuloksista ole takuuta. Lääkkeet puolestaan saattavat aikaansaada hankalaksi koettuja sivuvaikutuksia. Harkittujen ratkaisujen tekeminen edellyttää, että korkeasta verenpaineesta on saatavissa yksilöityä ja monipuolista tietoa. Tässä tutkimuksessa tuotettu tieto auttaa ymmärtämään varsinkin sitä, miten korkea verenpaine näkyy ja merkityksellistyy lääkärinvastaanoton ovien ulkopuolella, jokapäiväisessä arkielämässä.
39
Huhtala, H. (Heli). "Tieteellinen tauti, inhimillinen tarina ja yhteinen taistelu:syövän tulkintakehykset ja metaforat journalismissa." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805241929.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -työn aihe on syöpäjournalismi suomalaisessa lehdistössä. Tutkielmassa selvitetään, miten syöpää kehystetään ja millaisia metaforia siitä käytetään sekä pohditaan journalismin syövästä antamaa kuvaa. Tutkimuksen aineistona on kuuden lehden syöpää käsittelevät artikkelit (166 kpl) yhden vuoden ajalta. Viestinnän kehysanalyysin apuvälineenä on käytetty Sinikka Torkkolan terveyden ja sairauden kolmen ulottuvuuden mallia (2008) ja Ulla Järven terveysjournalismin lajijaottelua (2011). Metafora-analyysi pohjaa George Lakoffin ja Mark Johnsonin teoriaan metaforista abstraktin ajattelun välineinä. Syöpäjournalismi jakautuu kolmeen pääkehykseen, jotka ovat tiedeusko, potilastarina ja kollektiivinen syöpä. Tiedeusko valaa toivoa syövän parannettavuudesta, kun taas potilastarinat antavat realistisemman kuvan syövän todellisuudesta. Kollektiivisen syövän kehyksessä yksilön ongelmat nostetaan yleiselle tasolle ja yhteisön kohtaamaan syövän uhkaan etsitään ratkaisuja yksilön tasolta.
Kuolema on syöpäjournalismissa kuin kansantarinoiden karhu, jonka oikeaa nimeä ei saa mainita, ettei se vain tule manatuksi esille. Syövän aiheuttama kuoleman uhka kuvataankin suoran ilmaisun sijasta sotametaforilla ja henkilöllistämisellä, jotka korostavat syövän vaarallisuutta sekä valmistavat yhteisöä ja yksilöä taisteluun sitä vastaan. Kokonaisuutena journalismi siis kuvaa syövän vihollisena, jota vastaan taistellaan lääketieteen keinoin ja hoito on matka, jonka päämääränä on paraneminen. Tutkielmassa pohditaan kehysanalyysin tuloksen kautta myös terveysjournalismin tehtäviä. Alan teorioissa toistuu kolmijako, joka oli havaittavissa myös tässä aineistoanalyysissa. Kolmijaon perusteella voidaan terveysjournalismin tehtävinä nähdä sairauden uhan hallinta tieteen avulla, yksilön elämän hallinnan tukeminen ja sairastamisen yhteisvastuullisuuden ylläpito.
40
Souza, Anyelle Nogueira de. "Imersões Taut de superfícies não compactas." reponame:Repositório Institucional da UnB, 2007. http://repositorio.unb.br/handle/10482/5502.
Full textAbstract:
Dissertação (mestrado)—Universidade de Brasília, Instituto de Ciências Exatas, Departamento de Matemática, 2007.Texto parcialmente liberado pelo autor.
Submitted by Mariana Fonseca Xavier Nunes (nanarteira@hotmail.com) on 2010-09-17T21:13:02Z No. of bitstreams: 1 2007-Anyelle Nogueira de Souza.pdf: 153774 bytes, checksum: 3267f4a8d0ea6664f812238373824288 (MD5)
Approved for entry into archive by Carolina Campos(carolinacamposmaia@gmail.com) on 2010-09-28T14:29:42Z (GMT) No. of bitstreams: 1 2007-Anyelle Nogueira de Souza.pdf: 153774 bytes, checksum: 3267f4a8d0ea6664f812238373824288 (MD5)
Made available in DSpace on 2010-09-28T14:29:42Z (GMT). No. of bitstreams: 1 2007-Anyelle Nogueira de Souza.pdf: 153774 bytes, checksum: 3267f4a8d0ea6664f812238373824288 (MD5) Previous issue date: 2007
O objetivo deste trabalho é provar, com base no artigo de Thomas E. Cecil, que se f: M(seta para direita) R3 é uma imersão taut de uma superfície não compacta e conexa, então f(M) é um hiperplano ou uma cíclide de Dupin completa. _____________________________________________________________________________ ABSTRACT
Our purpose is to prove, based on a paper of Thomas E. Cecil, that if f : M −! R3 is a taut immersion of a connected noncompact surface, then f(M) is either a hyperplane or a complete cyclide of Dupin.
41
Rogan, William. "New insights on magmatic processes from trace element zonation in phenocrysts." Thesis, Open University, 1996. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.363965.
Full text
42
Vegelevičiūtė, Giedrė. "Tarpininkavimo faktorius Izraelio-Arabų konflikto reguliavime." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2009. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2009~D_20090616_155925-86016.
Full textAbstract:
Ilgai trunkantis konfliktas tarp Izraelio ir kaimyninių arabų valstybių yra procesas, įtraukiantis vis naujus tarptautinius veikėjus, kurie mėgina pritaikyti įvairias strategijas ir metodus, galinčius nulemti šalių sutarimą tokiu būdu, kad jis būtų naudingas ne tik konfliktuojančioms šalims, bet ir tarptautiniu mastu, sukuriant taikią aplinką regione.
Tarptautinis tarpininkavimas yra vienas iš dažniausiai naudojamų derybų metodų, kaip priemonė skirta spręsti tarptautinius konfliktus. Tačiau tai nėra vien tik empatija ir gerų norų grindžiamas procesas, tai iš esmės yra užsienio politikos instrumentas, naudojamas valstybių, norint pasiekti savo tikslų.
Šiuo darbu mėginama analitiškai pažvelgti į tris realius tarpininkavimo atvejus Vidurio Rytų regione (Jungtinės Tautos, JAV Prezidentas J. Carteris, JAV kaip valstybė) ir pateikti jų išsamią analizę, remiantis tikrais įvykiais, oficialiais dokumentais ir įvairiomis monografijomis, kurios sudaro teorinį darbo pagrindą. Tokiu būdu atskleidžiama, kad tarpininkavimas visų pirma siejasi su trečiosios šalies intervencija į konfliktą, kai ši siekia palengvinti ar išspręsti nesutarimus derybų metu. Taip pat šiame darbe įrodoma, kad tarpininkavimas dar gali būti naudojamas kaip priemonė, skirta plėsti savo įtakos zonas.
Pagrindinė darbo išvada - tokie veiksniai kaip konflikto šalys, jų tarpusavio santykiai, tarptautiniai veikėjai, suinteresuoti konfliktu, jų galios šaltiniai, bei tų šaltinių panaudojimo priemonės, konfliktuojančių... [toliau žr. visą tekstą]Conflict between Israel and its neighboring Arab states is the process of increasing involvement of new international actors who are trying to adapt different strategies and methods that might lead parties to the consensus, which would be useful not only for themselves but also to international politics, creating a peaceful environment for the region. International mediation is the method of negotiations that is one of the most commonly used means of international conflict resolution. However, it is important to highlight that there is no independent international mediation theory that can justify the behavior of actors in world politics so the main problem which enforced to make this study is the lack of integral international mediation theory and its analysis. Thus, the main objective of this study is to examine the effectiveness of different mediation models and its efficiency regarding the mediation type and time perspectives. The following tasks were set to achieve the main objective of this study: • To discuss the aspects of the selection of effective solutions to conflict resolution; • Review the diversity of mediation factors; • Analyze the most important theoretical foundations of the international mediation studies, including the essential role of mediation and its types; • Find and assess the effectiveness concept of the international mediation; • Perform a comparative analysis of the types of international mediation; The study was to discuss three real... [to full text]
43
Ala-Kopsala, M. (Minna). "Aivojen subtalaamisen tumakkeen stimulaatiohoidon vaikutukset Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheen ymmärrettävyyteen ja äänen akustisiin piirteisiin." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404171279.
Full textAbstract:
Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jossa aivojen liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua. Lihaksiston ongelmat vaikuttavat myös puhe-elimistön tasolla heikentäen puheen ymmärrettävyyttä ja äänen laatua. Aivojen syvien osien pitkäaikainen stimulaatio (Deep Brain Stimulation, DBS), joka kohdistuu subtalaamiseen tumakkeeseen (STN) hillitsee Parkinson-potilaan poikkeavan vilkasta neuronaalista aktivaatiota. Hoito helpottaa merkittävästi Parkinson-potilaiden motorisia oireita, mutta vaikutukset puheeseen ja ääneen ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä vaikutus STN-stimulaatiolla on Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheen ymmärrettävyyteen ja mitattaviin äänen akustisiin parametreihin kuukauden kuluttua leikkauksesta.
Tutkimuksen osallistui neljä aivojen subtalaamisen tumakkeen DBS-asennukseen osallistunutta Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta. Koehenkilöiden puhe ja ääni analysoitiin leikkausta edeltävänä päivänä ja kuukausi operaation jälkeen stimulaattorin ollessa päällä. Koehenkilöille tehtiin Frenchayn dysartriatesti kokonaisuudessaan sekä he lukivat ääneen listan erillisiä testilauseita ja -sanoja. Puhe- ja ääninäytteistä arvioitiin kuulonvaraisesti puheen ymmärrettävyys. Tätä verrattiin koehenkilöiden omaan arvioon puheensa ymmärrettävyydestä ja vokaaliartikulaatiota kuvaaviin formanttianalyysein määritettyihin akustisiin parametreihin. Äänen laadullista puolta arvioitiin fonaatiota kuvaavien akustisten muuttujien avulla.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että STN-stimulaatiolla on kuukauden kuluttua leikkauksesta vain pientä vaikutusta Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheeseen ja ääneen. STN-stimulaatiolla ei ryhmätasolla tarkasteltuna ollut vaikutusta kuulonvaraisesti arvioituun puheen ymmärrettävyyteen eikä ääninäytteistä määritettyihin akustisiin parametreihin. Yksilötasolla tarkastellen joitakin pieniä muutoksia oli kuitenkin havaittavissa. Koehenkilöllä, jonka puheen ymmärrettävyys sekä äänen laadulliset parametrit olivat heikoimmat ennen leikkausta, STN-stimulaatiolla oli hienoinen myönteinen vaikutus vokaaliartikulaatiota kuvaaviin parametreihin. Myös hän itse koki puheensa sujuvan paremmin STN-stimulaation aikana. Lisäksi joissain äänen laadullisissa parametreissa oli yksilötasolla havaittavissa kohenemista. Toisaalta yksilötasolla muutamat äänen laadulliset parametrit puolestaan hieman heikkenivät STN-stimulaation seurauksena.
Saadut tulokset ovat linjassa julkaistun kirjallisuuden kanssa. Seuranta-ajan lyhyyden vuoksi koehenkilöiden puheessa ja äänessä ei havaittu vielä suuria muutoksia. Aiempien tutkimusten perusteella puhekyvyn heikkenemistä tapahtuu eniten 1–3 vuotta operaation jälkeen. Kuitenkin lyhyelläkin seuranta-ajalla on havaittu, että fonaatiota tai artikulaatiota kuvaavat yksittäiset parametrit, voivat STN-stimulaation seurauksena jopa parantua, vaikka puheen kokonaisymmärrettävyys on heikentynyt. Nämä vaikutukset ovat yksilöllisiä riippuen useista eri taustatekijöistä, joiden tarkempi tuntemus olisi jatkossa hyödyllistä selvittää sivuoireiden minimoimiseksi.
44
Harrison, A. J. "Crustal and upper mantle structure of the Taupo Volcanic Zone, New Zealand." Thesis, University of Cambridge, 2004. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.603773.
Full textAbstract:
The Taupe Volcanic Zone (TVZ) is a major Pliocene-Quaternary NNE-SSW orientated volcano-techonic complex, in central North Island, New Zealand. It is a region characterised by voluminous rhyolitic eruptions, high natural heat flow, intense shallow seismic activity and active NW-SE extension. The central portion of the TVZ is regarded as the most frequently active and productive silicic volcanic system on Earth, yet to date no direct evidence for the source for the magmatisim has been found. In February and December 2001, as part of the NIGHT (North Island GeopHysical Transect) experiment, a total of ten 500 kg land slots were fired into an NW-SE array that ran the width of central North Island, New Zealand. An additional passive array of broad-band and short-period instruments centred on the TVZ recorded local and teleseismic earthquakes for six and a half months. Forward and inverse modelling of this active and shallow (< 10 km) earthquake data shows low-velocity (2.0-3.5 km/s) volcanic sediments reaching a maximum thickness of 3 km beneath the central TVZ. Underlying these sediments to 16 km depth are velocities of 5.0-6.5 km/s, interpreted as quartzo-fieldspathic crust. East and west of the TVZ, these velocities are observed to depths of 30 and 23 km respectively. Beneath the TVZ, material with P-wave velocities of 6.9-7.3 km/s are observed to ~30 km depth and are interpreted as heavily intruded or underplated lower crust. Modelling of deep (> 40 km) earthquake events originating near the top of the subducting Pacific plate, reveals a low-velocity region (LVR) (Vp of 7.4-7.8 km/s) overlying a northwest dipping high-velocity structure that coincides with the Wadati-Benioff zone.
45
Spinks, Karl D. "Rift architecture and Caldera volcanism in the Taupo Volcanic Zone, New Zealand." Thesis, University of Canterbury. Geological Sciences, 2005. http://hdl.handle.net/10092/4944.
Full textAbstract:
The Taupo Volcanic Zone (TVZ) is investigated to determine the interaction of regional structure and volcanism. A three-tiered approach is employed involving (i) analysis of rift geometry and segmentation in Modem TVZ(<300 ka) from remote sensing and digital topographic data; (ii) fault kinematic data collected along the length of TVZ; and (iii) combining new and existing volcanological data for TVZ. Modem TVZ is a NNE-SSW trending intra-arc rift zone, subject to dextral transtension, and characterised by a segmented axial rift zone with a number of offset and variably oriented rift segments. These segments are subject to varying degrees of extension, and a general correlation exists between the amount of extension and the volume and style of volcanism in each segment. Segments with the highest degrees of extension correspond to the Okataina and Taupo Caldera Complexes in the central rhyolitic zone of Modem TVZ, while segments with a higher degree of dextral transtension correspond to the volumetrically-subordinate andesitic extremities.
The influence of the structural framework on the shape and formation of calderas in Modem TVZ has been inferred from remote sensing and ground-based structural analysis. Detailed analysis of caldera structure and geometry in Modem TVZ indicates that caldera evolution is largely a function of caldera location relative to the axial rift zone. Calderas peripheral to the rift are simple, single-event structures, while those located within the axial rift zone are multiple-event caldera complexes with geometries dictated by their coincidence with rift faulting. These results show that in Modem TVZ the type, volume, and spatial distribution of magmatic activity is strongly influenced by rift structure and kinematics.
The inter-relationship between rift geometry and caldera-complex development is particularly clear at the intra-rift Okataina Caldera Complex (OCC). OCC is located at a step-over in the rift where local rotation of the extension direction accompanies the development of a major transfer zone. Three main collapse events are spatially concentrated in a zone of orthogonal extension within the transfer zone. The 28 x 22 km OCC is elongate parallel to the extension direction, with a complicated topographic margin largely controlled by regional faulting. Major embayments occur on each side of OCC where it is intersected by adjacent rift segments. These are contiguous with two intra-caldera dome complexes forming two overlapping linear vent zones, which transect the caldera complex. The development of volcanism at OCC records the progressive interaction between offset rift segments and the propagation of overlapping rift segment axes. As rift propagation proceeded, a diffuse zone of volcanism progressively concentrated in the centre of the transfer zone then divided into two spatially restricted eruptive centres as through-going faults became established.
Field investigations at OCC reveal a major revision to the eruptive stratigraphy that has implications for the development of the caldera and for hazard assessment in northern TVZ. Kawerau Ignimbrite is a partially welded pumice-rich ignimbrite that fills Puhipuhi Basin on the eastern side of the caldera complex and forms a thick terrace in and around the Kawerau township area. Within Puhipuhi Basin it is ~100 m thick, exposed on clear-felled knolls and locally forms jointed bluffs in thickest sections where it is valley ponded. Originally mapped as Kaingaroa Ignimbrite, it was subsequently considered distinct and renamed Kawerau Ignimbrite by Beresford & Cole (2000) with an accepted age of 240 ka.
In Puhipuhi basin the Kawerau Ignimbrite overlies both the ~280 ka Matahina and ~65 ka Rotoiti ignimbrites and also the older tephras of the 43-31 ka Mangaone Subgroup. Whole-rock and glass geochemistry tie the ignimbrite specifically to the 33 ka Unit I eruptive phase of the subgroup, vastly increasing the eruptive volume of that unit and implying caldera collapse in this recent phase of OCC activity. Two pumice compositions are identified, reflecting eruption of two distinct magma bodies.
Vertical variation in the ignimbrite records rapid depletion of a subordinate dacitic magma such that pumices of this composition are rare beyond proximal exposures. Lithic and pumice size distribution data indicate a source within OCC to the west of Puhipuhi basin. The residual volume of the ignimbrite is <15 km3, but estimates of the original volume approach 50 km3 when intra-caldera volumes are considered. Kawerau Ignimbrite thus represents the largest eruption from OCC in the last 65 ka since the Rotoiti event, and is the youngest partially-welded ignimbrite in TVZ.
46
Beresford, Stephen Willis. "Volcanology and geochemistry of the Kaingaroa Ignimbrite, Taupo Volcanic Zone, New Zealand." Thesis, University of Canterbury. Geological Sciences, 1997. http://hdl.handle.net/10092/5738.
Full textAbstract:
The 0.23 Ma Kaingaroa Ignimbrite is a composite multiple flow-unit ignimbrite erupted from Reporoa Caldera, Taupo Volcanic Zone (TVZ), New Zealand.
The Kaingaroa Ignimbrite has a complex internal stratigraphy with a complex basal tephra sequence of intercalated fall, surge and flow deposits, and three ignimbrite units, with strikingly proximal to medial facies variation. Proximal facies deposits are dominated by coarse lithic breccias up to 45m thick which are interpreted as co-ignimbrite lag breccias. These lag breccias are-some of the thickest so far documented. Welding and thickness variations in the extensive Old Waiotapu Rd (OWR; kg1) and Webb ignimbrite unit (WIU; kg2) suggests gradual thickening away from source, interpreted to represent ponding in a shallow alluvial lowland or basin.
A detailed lithic componentry study indicates changes in lithic diversity and abundance between stratigraphic units which mark changes in vent conditions, increasing depth of lithic provenance and hence inferred fragmentation level. Lithic fragments reveal aspects of the sub-caldera geology, which is dominated by an andesitic volcano with leuco-gabbroic subvolcanic roots, intercalated welded ignimbrites, rare low-grade metasedimentary basement and meta-rhyolites. Gabbros and meta-rhyolites suggest complex metasomatic and fumarolic processes adjacent to the Kaingaroa magma system. The presence of tourmaline-bearing meta-rhyolites and meta-ignimbrites and tourmalinite is the first documented occurrence of tourmaline and tourmalinite in TVZ.
Four pumice types are defined on pumice chemistry and mineralogy. These pumices are interpreted to represent samples of a weakly continuously zoned magma chamber (70-75% SiO2), which was progressively tapped during the eruption. Trace element and rare earth element systematics are consistent with an origin of type A magma from a type D parent by minor fractionation of plagioclase, zircon, and trace contents of Fe/Ti oxides and orthopyroxene. An additional hornblende-, 2-pyroxene-phyric dacite pumice/bleb (69% SiO2) was sampled from the Tokiaminga sub-unit, but is mineralogically and compositionally different from Kaingaroa pumices. Post-caldera rhyolites are
mineralogically and chemically variable, with broad similarities to Kaingaroa pumices. The Kaingaroa magma components show reverse isotopic zonation i.e. decreasing 87Sr/86Sr and increasing 143Nd/144Nd with differentiation, suggesting syn-eruptive mingling and evisceration of the multiple magma batches occurred during the climactic caldera collapse phase.
The Kaingaroa Ignimbrite has been mis-correlated by previous workers with the Matahina, Mamaku, and Rangatira Point ignimbrites, and three new units described in this thesis; Kawerau ignimbrite, Wheao sheet, and the welded ignimbrite of Wairakei drill holes. It is clear that ignimbrite correlation is difficult in TVZ because of the poor exposure and the limited stratigraphic sections that document multiple units. The Kawerau ignimbrite remains an enigma, largely because of the anomalously high Zr, Hf and Zn contents, suggestive of a relationship to 'alkaline' rhyolites, and the presence of unusual magnesium poor manganoan fayalite of vapour-phase origin. Identification of these units and other
intermediate size ignimbrite in the stratigraphic interval between Whakamaru-group, and Mamaku ignimbrites requires further careful documentation, but suggests a temporal clustering of ignimbrites sourced from throughout TVZ.
47
Ritchie, Alistair B. H. "Volcanic geology and geochemistry of Waiotapu Ignimbrite, Taupo Volcanic Zone, New Zealand." Thesis, University of Canterbury. Geological Sciences, 1996. http://hdl.handle.net/10092/6588.
Full textAbstract:
Waiotapu Ignimbrite (0.710 ± 0.06 Ma) is a predominantly densely welded, purple-grey coloured, pumice rich lenticulite, which is exposed on both eastern and western flanks of Taupo Volcanic Zone. The unit is uniform in terms of lithology and mineralogy over its entire extent and has been deposited as a single flow unit. The unit contains abundant pumice clasts which are often highly attenuated (aspect ratios of c.1 :30) and are evenly distributed throughout the deposit. Lithic fragments are rare, never exceeding 1% of total rock volume at an outcrop and no proximal facies, such as lithic lag breccias, have been identified.
The deposit is densely welded to the base and only in more distal exposure does the ignimbrite become partially welded at the top of the deposit. Post-depositional devitrification is pervasive throughout the deposit, often destroying original vitroclastic texture in the matrix. Vapour phase alteration is extensive in welded and partially welded facies of the deposit.
Pumices within Waiotapu Ignimbrite appear to have been derived from two distinct magma batches, with differing Rb concentrations, that originated along different fractionation trends. Type-A pumices have significantly lower Rb than the subordinate type-B pumices. The presence of the pumices may represent the simultaneous evisceration of two spatially discrete magma chambers or the type-B chamber may have been intruded into type-A body, the magmas subsequently mingling prior to, or during, the eruption.
The source of Waiotapu Ignimbrite is poorly constrained, largely owing to the lack of meaningful maximum lithic data, and poor exposure of the unit. The distribution of the ignimbrite suggests that it was erupted from within Kapenga volcanic centre. If so the most proximal exposures of Waiotapu Ignimbrite are approximately 10km from the vent. Intensive and voluminous silicic volcanism, beginning with the eruption of the 0.33 Ma Whakamaru Group Ignimbrite eruptions, and extensive faulting within Kapenga volcanic centre will have obscured any intra-caldera Waiotapu Ignimbrite. The mechanism of eruption suggests that the source may not have been a caldera in the strictest sense, but instead a series of near linear fissures aligned with the trend of regional faulting.
Waiotapu Ignimbrite was generated in one sustained eruption and produced an energetic and high temperature pyroclastic flow. The lack of any recognised preceding plinian deposit, coupled with the energetic nature and paucity of lithics suggests eruption by an unusual mechanism. The eruption most likely resulted from the large scale collapse of a caldera block into the underlying chamber resulting in high discharge rates, which were no conducive to the development of a convecting column, and minimal vent erosion, resulting in negligible entrainment of lithics.
The density of welding and recrystallisation textures suggest that the flow retained heat to considerable distances which allowed the ignimbrite to weld densely to the base. The deposit was most likely progressively aggraded from the base, with material being supplied from an overriding particulate flow.
48
Sidabraitė, Vaida. "Jungtinių Tautų Saugumo Tarybos veikla ir efektyvumas palaikant tarptautinę taiką ir saugumą." Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2014. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2014~D_20140603_133253-66129.
Full textAbstract:
Magistro baigiamajame darbe tiriama Jungtinių Tautų Saugumo Tarybos veikla 2003–2013 m., siekiant įvertinti institucijos efektyvumą palaikant tarptautinę taiką ir saugumą. Darbą sudaro keturi skyriai. Pirmajame skyriuje aptariami instituciniai Saugumo Tarybos požymiai, Jungtinių Tautų Chartijoje nustatyti įgaliojimai ir pagrindiniai veiklos po Šaltojo karo bruožai. Antrajame skyriuje, remiantis išsamia surengtų posėdžių ir priimtų sprendimų analize, nagrinėjama Saugumo Tarybos veikla 2003–2013 m. Trečiajame skyriuje analizuojama pastebėtų veiklos tendencijų ir sprendimų priėmimo proceso įtaka Saugumo Tarybos efektyvumui. Atsižvelgiant į vykstančias diskusijas dėl Saugumo Tarybos reformos, pristatomi pagrindiniai reformos aspektai siekiant stiprinti efektyvumą. Ketvirtasis skyrius yra skirtas apžvelgti Lietuvos santykį su Saugumo Taryba, atkreipiant dėmesį į Saugumo Tarybos veiklą Lietuvos pirmininkavimo 2014 m. vasario mėnesį metu ir Lietuvos poziciją dėl Saugumo Tarybos reformos.This Master Thesis examines the activity of the United Nations Security Council during the period of 2003–2013, in order to assess the effectiveness of the institution in maintaining international peace and security. The paper consists of four chapters. The first chapter presents the institutional character of the Security Council, its powers established by the United Nations Charter and the key features of post-Cold War activity. Based on the extensive analysis of the meetings held and decisions taken, the second part of this paper examines the activity of the Security Council during the period of 2003–2013. The third chapter assesses the effectiveness of the Security Council based on the observed trends of actions and the decision making processes. In light of the ongoing discussions on the reform of the Security Council, the main aspects of the reform are presented, taking into account the stated aim of strengthening the effectiveness. The fourth chapter is devoted to an overview of Lithuania’s relationship with the Security Council, with the focus on the activity of the Security Council during the Lithuanian Presidency in February 2014 as well as the official position of Lithuania on the Security Council reform.
49
Taut, Andreas [Verfasser]. "Pickup Ions in the Heliosphere / Andreas Taut." Kiel : Universitätsbibliothek Kiel, 2018. http://d-nb.info/1155760824/34.
Full text
50
Christenson, Bruce William. "Fluid-mineral equilibria in the Kawerau hydrothermal system, Taupo Volcanic Zone, New Zealand." Thesis, University of Auckland, 1987. http://wwwlib.umi.com/dissertations/fullcit/8904865.
Full textAbstract:
The Kawerau hydrothermal system lies at the northern end of the Taupo Volcanic Zone, on the some 20 km south of the Bay of Plenty. The system, which is thought to have been active for at least 200,000 years, is situated over an area which has been volcanically active through time. Relatively recent local magmatism is found in the 800 m high, 3000-10,000 year old Mt. Edgecumbe dacite massif and the 200 m high Onepu Dome complex which lie adjacent to and within, respectively, the present day resistivity anomaly. Shallow reservoir fluids show evidence of steam heating as expressed by elevated bicarbonate and/or sulphate contents and mildly to strongly acidic pH, whereas the deep fluids are dominantly alkaline at their respective temperatures. The calculated base fluid composition is comprised of 2.5 wt% CO$/sb2$ and ca. 890 mg/kg Cl at 310$/sp/circ$C. Fluid inclusion studies show a largely stable, boiling point thermal regime through time, whereas oxygen stable isotope studies on hydrothermal carbonates prove the existence of one or more pulses of isotopically heavy fluids into the reservoir at some time(s) in the past. Hydrothermal alteration associated with these isotopic anomalies indicate strongly oxidising conditions relative to both alteration elsewhere in the reservoir and the present day reservoir redox conditions. Collectively, the data suggest a magmatic source for these transient, isotopically heavy fluids. The present day system is ore forming, as evident from both metal rich scales formed in the production silencers of the geothermal wells and open fracture reservoir mineralogy. Stockwork environments in the deep reservoir are host to both base and precious metals, and evidence indicates that boiling is the main depositional mechanism for these ore phases.Subscription resource available via Digital Dissertations only.