Academic literature on the topic 'Taidong'

This article reviews two projects with citizen participation in China: the resource recovery project in Shenyang and Taidong facade renewal project in Qingdao. In Shenyang, the international experts’ team motivated about 600 inhabitants to separate bioorganic garbage with satisfying result. In Qingdao, the cooperation between the government and the voluntary artists’ organization effectively completed the facade renewal project of Taidong commercial area. These two projects are able to demonstrate that citizen participation helps improve the quality of Chinese urban space under present conditions, and that the push of the authority and the moderation of the specialists are the key factors for successfully integrating the strength of the citizens into planning practice.

The Taidong Tomb in the imperial tombs of the Qing dynasties has great aesthetic value and a rich history. In this study, we conducted the first investigation ever performed on the raw materials used in the paintings in the Taidong Tomb. Energy dispersive X-ray spectroscopy (EDX), polarized light microscopy (PLM), X-ray diffraction (XRD), micro-Raman spectroscopy (m-RS), Fourier-transform infrared spectroscopy (FTIR) and pyrolysis–gas chromatography–mass spectrometry (Py-GC/MS) were used to comprehensively analyze the painting of Long’en Hall, Xipei Hall and the ceiling of Minglou. In the conclusion of the study, the paintings were found to contain natural mineral and synthetic pigments, including atacamite (Cu2Cl(OH)3), azurite (2CuCO3·Cu(OH)2), vermilion (HgS), carbon black (C), anglesite (PbSO4), white lead (2PbCO3·Pb(OH)2), synthetic emerald green (Cu(CH3COO)2·3Cu(AsO2)2) and ultramarine ((Na,Ca)8(AlSiO4)6(SO4,S,Cl)2). This allows us to conclude that some of the architectural paintings were repainted in the mid-to-late 19th century. The mortar layer may consist of brick ash (albite, gismondine), lime water, tung oil and flour. The fiber layer material may be ramie. Researching the raw materials of the paintings in the Taidong Tomb is of great value because it provides scientific data for the future preservation of the paintings in the tomb.

This report presents current research on aboriginal activity centers in Taidong County, Taiwan, primarily in the townships of Chishang and Yanping with over 30% of the population being of aboriginal ancestry. Taidong County is the region with the most distinctive aboriginal communities in Taiwan. The research attempts to identify the actors behind the operation of such centers and their significance for aboriginal communities. The research investigates the process of selecting suitable location for the facilities, the specific features of such centers, the potential religious significance of the locations including the role of traditional beliefs in predominantly Christian aboriginal communities, the symbolic value of structures built in the traditional style for construction of ethnicity and financing that enables the construction of the facilities and the organization of the festivities held in them. The principle research method used was interviews with local actors including local representatives, organizers of festivities, as well as members of local communities. The research began in 2017.

The research on Putaohua oil layer in Taidong,Songliao Basin using core,logging and seisimic information shows that oil is divided into belts from east to west influenced by faults striking from south to north and oil potential is getting poorer from east to west, oil is mainly distributed in the middle of Putaohua oil layer showing double peaks, and the main reservoir type is fault-lithology reservoir formd by NStrending faults and NW trending channel sandbody on the slope dipping to the southeast. According to the match type between fault and sandbody in single trap ,we draw the accumulation law that oil accumulation area is controlled by single fault-terrace belt; the high-quality reservoir is composed of underwater distributary channel and river sheet sand; vertical oil accumulation height is influenced by fault lateral sealing ability; and oil accumulation horizon is controlled by the match type between fault and sandbody.

Meidän kulttuurissamme taidoista tärkeimpinä on perinteisesti pidetty henkisiä taitoja, kuten ajattelemisen taitoa ja ongelmanratkaisutaitoa. Sen sijaan ihmisen kehollisuuteen ja liikkuvuuteen perustuvat taidot ovat olleet vähemmän arvostettuja. Tämä Aristotelesta alkanut perinne on elänyt voimakkaana koulutuksen piirissä siitä huolimatta, että on esiintynyt myös toisenlaisia näkemyksiä. Muun muassa Dewey’n filosofiassa teoreettisen ajattelun ja käytännöllisen toiminnan, abstraktin ja konkreettisen, yhteys nähdään välttämättömänä sekä tiedon rakentamisessa että tietäjän (ihmisen) ymmärryksen kehittymisessä. Artikkelissa tarkastellaan ihmisen kehollisuuteen perustuvien taitojen olemusta mm. Martin Heideggerin filosofian valossa oppaana oman aikamme tutkija Timo Klemola ja hänen tutkimuksensa hengen ja liikunnan yhteydestä. Toisena artikkelin näkökulmana on taidon yksilöllisyys: taito on aina luonteeltaan taitajan omaa. Näkökulmaa lähestytään Thomas Hobbesin teorian pohjalta. Lopuksi kirjoittaja paneutuu ymmärretyn taidon oppimiseen Herbartin sivistyksellisyys-käsitteen valossa ja Pauli Siljanderin johdattamana.

The purpose of this study is to explore the influence path of organic agricultural landscape on tourists’ pro-environment behavior and loyalty, and put forward suggestions for realizing sustainable tourism of organic agriculture. The M-R model was employed to construct an integrated model of the influence of consumer landscape on pro-environment behavior and loyalty in organic agricultural tourism. The research framework and questionnaire design were constructed on the basis of literature review and 417 valid questionnaires which were collected from tourists in Eastern Taiwan (Hualien and Taidong). SPSS was employed to analyze the reliability and validity of the questionnaire and LISREL software was used to identify the influence path between variables. The results showed that: 1. The tourists’ cognition of consumer landscape will positively affect the environmental intimacy and environmental identity. 2. Tourists’ environmental intimacy and environmental identity will increase their pro-environmental behavior. 3. Tourists’ pro-environment behavior has a positive impact on their loyalty to organic agricultural tourism. The results show that organic agricultural tourism can stimulate tourists to understand the significance, importance and multiple values of the environment, and increase the intimacy and identity of tourists to the environment, which has a great effect on pro-environment behavior and loyalty. At the same time, it also shows that organic agricultural tourism is a sustainable tourism mode, which is worth promoting.

In this study, we investigated if reducing the amount of chemical fertilizer by combining it with organic fertilizer in Hemerocallis citrina Baroni (H. citrina) cultivation could improve plant growth and photosynthetic capacity and, consequently, increase yield and quality. A continuous two-year field experiment was conducted at a research farm in Zhangzhou City, China, during 2021–2022. Six fertilization levels with two locally grown H. citrina cultivars, “Taidong 6” and “Shibage”, were tested. The results showed that 100% of the recommended dose of chemical fertilizer (RDF) with bio-organic fertilizer yielded superior effects in promoting both vegetative and reproductive growth in comparison to RDF alone. However, reducing the application rate of chemical fertilizers, especially by more than 40%, resulted in a significant decline in certain agronomic traits such as plant width, leaf width, and scape length. Compared to RDF, the use of 100% or 80% RDF in combination with bio-organic fertilizer significantly increased chlorophyll content, net photosynthetic rate, and transpiration rate as well as yield production, while excessive reductions in chemical fertilizer rate produced results that demonstrated an opposite trend. The co-application of chemical and bio-organic fertilizer enhanced the contents of soluble sugar and lowered total acidity, whereas excessive chemical fertilizer reduction decreased vitamin C, total flavonoids, and soluble protein levels. Utilizing radar chart analysis for a comprehensive assessment of yield and quality demonstrates that the application of bio-organic fertilizer with 80% RDF could be a better field fertilization regime for H. citrina cultivation.

The experiment was conducted at the Taidong Base of Shandong Institute of Pomology, Tai’an City, Shandong Province, China, from May to October 2022. Using Fuji Apple Tianhong.2/SH/Malus robusta (M. robusta) as experimental materials, the differences and mechanisms of the effects of non-bagging and bagging cultivation on the growth and changes in some substance content of Fuji apple fruits were studied. The results showed that compared with bagging, non-bagging cultivation increased single fruit weight and decreased fruit shape index, increased fruit sugar content, reduced acid content, and increased taste. It increased the content of vitamin C (VC) and protein in the fruit, increased the types and content of aromatic components in the fruit, significantly increased the activity of sugar- and acid-related enzymes, and improved the antioxidant capacity of the fruit. Compared to bagging cultivation, non-bagging cultivation improved the weight, taste (sugar acid ratio), and aroma of Fuji fruit, which is related to increasing the content of auxin (IAA), cytokinin (ZR), and salicylic acid (SA) and reducing the content of abscisic acid (ABA) in the fruit, as well as increasing the content of medium and trace elements calcium (Ca), iron (Fe), manganese (Mg), and boron (B). One of the mechanisms involved is the significant increase in gene expression related to phenylpropanoid biosynthesis, pentose and glucuronate interconversion, starch and sucrose metabolism, zeatin biosynthesis, microtubules, motor proteins microtubule movement, xyloglucan metabolic process, cell division, and peroxidase activity. In short, non-bagging cultivation is more conducive to improving the intrinsic quality and flavor development of Fuji apples, and one of the mechanisms is that non-bagging cultivation is beneficial for increasing the expression of related genes.

This study was conducted at the Taidong Base of the Shandong Institute of Pomology, Tai’an City, Shandong Province, China, from May to October 2020. The effects of spraying calcium fertilizer on the photosynthetic characteristics, mineral element content, sugar and acid metabolism, and quality of apples were assessed. Fuji Apple Tianhong.2/SH/Malus robusta (M. robusta) was treated with the calcium fertilizers Niucui (Ca ≥ 100 g/L, B: 1–10 g/L) and Naipu 9 (Ca: 90 g/L, Mg: 21 g/L, N: 110 g/L) at the young fruit stage (25 May), the expansion stage (5 July), and the coloring stage (25 September). Water was sprayed as the control application. The results revealed that spraying calcium fertilizer increased the chloroplast pigment content and photosynthetic capacity of the apple leaves. Compared with the control, the net photosynthetic rate of apple leaves sprayed with Niucui increased by 4.3–34.6%, and that of leaves sprayed with Naipu 9 increased by 15.0–57.4%. Spraying calcium fertilizer promoted the accumulation of Ca, Mg, and B mineral elements in leaves and fruits while inhibiting the accumulation of Cu. Spraying calcium fertilizer improved the quality of apple fruit. Compared to the control fruit, the single fruit weight, fruit hardness, soluble solid content, and Vitamin C content of fruit sprayed with Niucui and Naipu 9 increased by 6.5 and 12.1%, 3.6 and 16.1%, 6.3 and 12.0%, and 30.5 and 29.4%, respectively. Spraying calcium fertilizer increased the sugar content and decreased the acid content of the apples. Naipu 9 was more effective at increasing fruit sugar content, especially sucrose and sorbitol, while Niucui was more effective at reducing the acid content, especially malic acid. This was observed because Naipu 9 increased the sugar metabolism enzyme activity, while Niucui increased the acid decomposition-related enzyme activity. In conclusion, according to the nutrition quality and flavor of the fruit, Naipu 9 application was determined to be the best fertilizer for the Fuji apple.

Purpose. The paper describes the most ancient archaeological culture of Taiwan and its significance for the reconstruction of the early stage of the human society’s development in the region. Results. Changbin, the culture of the Late Paleolithic Age, named after Changbin Township in Taidong County on the eastern coast of the island and its southern extremities where it was discovered. Excavations of the primary site, Baxiandong (Baxian caves; or Pahsientung), started in 1968, with new findings being made nowadays. The Baxian sea-cave samples were tested with radiocarbon measurement to have been dated from 15 to 5 thousand years ago, making earlier dates (around 50,000 years ago) debatable. The bulk of artifacts found includes chipped stone and bone tools, mainly of them are flint scrapers, sharp-edged flake tools, pebble chopping tools, shell scrapers and also tools made of bone, such as wedges, stitching awls and fish hooks. The ancient people, who lived in the caves, hunted, fished and gathered seafood on the coast. Typlogically, the Changbin tools are similar to the Hoabinhian industry. It is possible that Changbinhians came to Taiwan from the Southeast China, but also probably from the Phillipines. At its late stage, the Changbin culture overlaps with the Neolithic Dabenkeng culture (about 5000–2500 years BC), but there is no evidence to any contacts between them. Conclusion. Changbin Culture is extremely important for the understanding of the origin of the first settlements in prehistorical Taiwan. Farther research can bring new results in revealing the features of anthropogenesis on the territory of the Eastern Asia. Detailed reconstruction of the stages of development of this territory, with special attention to the initial settlement of Taiwan, is necessary to understand the basic characteristics of the cultural evolution of the early cultures in the region and can help solve the problem of the spread of a modern anthropological type in ecumene, make possible the identifying the ways of ancient migrations in the Asia-Pacific region. The initial period of studies of Baxian caves made possible to formulate the tasks for the new search, the answers to which will be received within the next stage of the archaeological works, having begun about 10 years ago.

Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus on jäsentää päiväkotikontekstissa näkyviä sosioemotionaalisia taitoja, haastavaa käyttäytymistä sekä tuen mahdollisuuksia. Sosioemotionaalisten taitojen haasteita käsittelen niiden syytekijöiden, ilmenemisen, arvioinnin ja merkitysten näkökulmista. Aihe ei ole uusi, mutta sosioemotionaalisten taitojen haasteiden koetaan lisääntyneen, mikä lisää aiheen ajankohtaisuutta. Aihe liittyy vahvasti varhaiskasvatusta määrittäviin tekijöihin, sillä esimerkiksi ryhmäkoko voi vaikuttaa haasteiden ilmenemiseen, ja siihen, millaisia resursseja niiden ratkaisemiseen on. Tutkielman alussa käsittelen sitä kontekstia, jonka yhteiskuntamme varhaiskasvatuslain sekä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisällöin päiväkodeille rajaa. Lait ja asiakirjat, sekä yhteiskunnan arvot ja normit, määrittävät päiväkodissa annettavaa varhais- ja erityiskasvatusta luomalla tietynlaiset odotukset lasten toiminnalle. Mikäli lapsi ei vastaa näihin odotuksiin, voidaan hänen käytöksensä kokea haastavana. Kontekstin merkitysten jälkeen kuvaan tutkielmassa alle kouluikäisen lapsen sosioemotionaalisia taitoja sosioemotionaalisen kompetenssin, eli pätevyyden, käsitteen kautta. Sosioemotionaalisen kompetenssiin kuuluvat lapsen sosiaaliset taidot, itsesäätely- ja tunnetaidot. Puutteet näissä taidoissa voivat ilmetä haastavana käytöksenä päiväkodin lapsiryhmässä. Toimintakonteksti arvoineen ja normeineen määrittää sitä, millaisen käytöksen koemme haastavana. Haastava käytös vaikuttaa sekä lapseen itseensä, että myös kasvattajiin, ja ryhmän muihin lapsiin kuormittavasti ja hyvinvointia heikentävästi. Onkin tärkeää, että haasteisiin puututaan varhain. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päiväkodissa lasten mahdollisiin tuen tarpeisiin kiinnitetään huomiota, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan ennalta ehkäistä, ja tarjota tukea mahdolisimman varhaisessa vaiheessa. Sosioemotionaalisia taitoja tukemalla voidaan vähentää haastavaa käytöstä. Käsittelen tässä tutkielmassa tuen antamista päiväkodissa lastentarhanopettajan mahdollisuuksista käsin. Lastentarhanopettajan rooli itsenäisenä tuen antajana toteutuu pääosin yleisten pedagogisten ratkaisujen kautta. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pienryhmäpedagogiikan käyttö. Lisäksi on kehitetty erilaisia materiaaleja ja menetelmiä, joilla sosioemotionaalisia taitoja voidaan arvioida ja tukea. Sosioemotionaalisten taitojen haasteet ovat kuitenkin usein hyvin monisyisiä ja laajoja, joten moniammatillinen yhteistyö korostuu. Yksittäisen tekijän mahdollisuudet ovatkin rajalliset, mikä siirtää osan vastuusta yhteiskunnalle, jonka rakenteiden tulisi mahdollistaa tuen saaminen tilanteissa, joissa se on tarpeen.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, esiintyykö frontaalilohkovaurion saaneilla henkilöillä vaikeutta pragmaattisissa taidoissa verrattuna neurologisesti terveisiin verrokkeihin. Lisäksi haluttiin selvittää millä pragmatiikan osa-alueilla ryhmien välisiä eroja tulee esille sekä onko suoritusajassa eroja ryhmien välillä. Tutkimukseen osallistui kahdeksan frontaalilohkoon vaurion saanutta aikuista henkilöä ja kahdeksan neurologisesti tervettä verrokkihenkilöä. Arviointimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin Assessment Battery for Communication -testiä (ABaCo), jonka avulla voidaan laaja-alaisesti arvioida pragmaattisia taitoja eri osa-alueilla. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että ryhmätasolla frontaalilohkoon vaurion saaneiden henkilöiden pragmaattisten taitojen hallinta on verrokkihenkilöitä heikompaa. Vaikeudet tulevat selvimmin esille paralingvistisillä (ilmeet, äänensävyt) ja ekstralingvistisillä (eleet) osa-alueilla. Ryhmien välillä ei löydetty merkitsevää eroa keskustelutaidoissa tai kommunikaation kontekstin kielellisessä ilmaisussa. Selvimmin vaikeudet tulivat esille eleiden tulkitsemisessa ja käytössä, etenkin ironian ja huijausyritysten ymmärtämisessä sekä tunteiden ilmaisussa ilmein ja äänensävyin. Tutkimuksessa myös havaittiin, että ironiaa ja huijausyrityksiä ei ymmärretty yleensä kirjaimellisesti; frontaalilohkovaurion saaneilla henkilöillä tulkinta jäi kuitenkin usein pinnalliseksi eikä kommunikaatioyrityksen perimmäistä tarkoitusta osattu perustella. Aivovaurion saaneilla henkilöillä kului testistä suoriutumiseen myös merkitsevästi kauemmin kuin verrokeilla. Tutkimuksen tulosten mukaan voidaan olettaa, että aivovaurion saaneilla henkilöillä on vaikeuksia tuottaa ja ymmärtää elein, ilmein ja äänensävyin ilmaistuja kommunikaatioyrityksiä. Sen sijaan tutkimuksessa ei tullut esille eroja arkipäiväisissä keskustelutaidoissa tai kontekstin mukaisessa kielenkäytössä. Tämän tutkimuksen tuloksissa löydettiin yhteneväisyyksiä sekä eroavaisuuksia aiempien tutkimustuloksien kanssa. Tämä tutkimus tukee havaintoja, että aivovaurion saaneilla henkilöillä esiintyy vaikeuksia pragmaattisten taitojen eri osa-alueilla. Lisäksi aiemmissa tutkimuksessa on löydetty vaikeuksia keskustelutaidoissa ja sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa, mitä tässä tutkimuksessa käytetyt mittarit eivät tuoneet esille. Tämän tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon pieni otoskoko sekä mahdolliset yksilölliset eroavaisuudet aivovaurion saaneiden henkilöiden välillä, sillä aivovaurion sijainnista ja vaikeusasteesta riippuen pysyväksi jääneet oireet voivat vaihdella. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan siis pitää vain suuntaa antavina. Frontaalilohkovaurion saaneiden henkilöiden pragmaattisista taidoista on Suomessa tehty vasta vähän tutkimusta, mikä antaa tälle tutkimukselle merkitystä.

Abstract Focusing on Swedish as the second official language of Finland, this study has two overarching aims. Firstly, it strives to outline and describe what is understood by the so-called Swedish for civil service, i.e., the written and spoken communication skills in the Swedish language laid down by the Act and Decree on State Civil Servants. A second aim involves establishing to what extent proficiency requirements are achieved through compulsory courses at Finnish institutions of higher education. By a government decree issued in 1987, university degrees came to include official recognition of the graduates' Swedish language skills. Thus, universities took on the responsibility of ascertaining whether their students have the skills required by the decree. In this work, the conceptualization and implementation of Swedish teaching are investigated by charting course design, implementation, testing, assessment and grading on a range of courses. A practical framework for this undertaking is provided by language policy legislation, analysis of teacher cognition and proficiency assessments. For evaluation of the results, I have used the CIPP curriculum evaluation model. The Discussion Section presents some suggestions for further measures relating to the acquisition and demonstration of public service Swedish language skills as part of a tertiary level degree. Empirical research material was collected using an e-mail survey sent to Swedish teachers at universities (n = 24) and polytechnics (n = 19), and the thus acquired data were complemented by personal interviews (n = 8). The focus of the survey was on elucidating, first of all, what the respondents understood by the terms Swedish for specific purposes and civil service language proficiency and, secondly, how they assessed goal attainment. Working at universities and polytechnics across the country, the respondents comprised a representative sample. Their responses were analyzed both from a qualitative and quantitative perspective, complemented by phenomenographic methods and content analysis. On the basis of the results, it is evident that responsibility for course planning rests largely with individual teachers or institutions. Moreover, making a clear distinction between Swedish for civil service and Swedish for specific purposes is difficult to the extent that, in terms of teaching and course examinations, many teachers view them as practically synonymous. As a result, testing and assessing whether students have acquired the competence level required by the act rarely conforms to the guidelines of the civil service language proficiency examination. Reading and listening comprehension skills, for example, are not examined by separate standardized tests. Each year, about 20% of students who pass the examinations for the courses do not in reality possess the B1 skill level of the Common European Framework of Reference for Languages (CEF), which is required by the civil service examination. These results confirm the assertion that increasing numbers of secondary school graduates who have passed the course of study laid down for B-level Swedish actually have such low language skills that, as degree students, they are unable to reach the proficiency level stipulated by the civil service examination. Follow-up measures to lower the proficiency requirements will be presented in the Discussion Section
Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla. Virkamiesruotsin merkityssisältöjä ja toteutumista tutkittiin kartoittamalla eri koulutusohjelmien ruotsin kielen opintojaksojen suunnittelua, opetuksen toteuttamista, opiskelijoiden kielitaidon testaamista, kielitaidon arviointia ja arvosanan määräytymistä. Tarkastelun viitekehyksen muodostivat kielilainsäädäntö, opettajan ajattelun hyödyntäminen tutkimuksessa sekä kielitaidon arviointi. Tutkimustulosten arvioinnin apuna käytettiin opetussuunnitelmien arviointiin tarkoitettua CIPP-mallia. Lisäksi tutkimuksen pohdintaosassa esitetään korkeakoulututkintoon kuuluvia virkamiehen kielitaitoa ja sen osoittamista koskevia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Empiirinen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeilla yliopistojen kielikeskusten ruotsinopettajilta (n = 24), ja ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajilta (n = 19) sähköpostitse kyselytutkimuksilla ja aineistoa täydennettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla (n = 8). Kyselytutkimuksessa selvitettiin korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä erityisalojen ruotsin ja virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja taitotasovaatimusten toteutumisesta. Eri puolilla Suomea sijaitsevat kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa on fenomenografisen tutkimuksen ja sisällön analyysin sovellusta. Tulosten mukaan korkeakoulututkintoon kuuluvien ruotsinopintojen suunnittelu oli etupäässä opettaja- tai oppilaitoskohtaista. Virkamiesruotsia ja erityisalojen ruotsia oli vaikea erottaa toisistaan, ja ne tarkoittivat monien ruotsinopettajien mielestä samaa asiaa opintojakson opetuksessa ja sen loppukokeissa. Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia. Korkeakouluissa virkamiesruotsin osuuteen kuuluvaa luetun ja puhutun ymmärtämistä ei testattu erillisillä standardikokeilla. Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1. Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. Pohdintaosassa esitetään jatkotoimenpiteitä korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen madaltamiseksi

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kolmevuotiaiden suomalaislasten tuottavan sanaston tasoa. Lisäksi tarkasteltiin lasten tuottavan sanaston ja iän yhteyttä heidän morfologisiin taitoihinsa sekä vertailtiin sukupuolten välisiä eroja tuottavan sanaston tasossa. Tutkielma liittyy Cost Action IS0804 ’Language impairment in a multilingual society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment’ -hankkeeseen (www.bli-sli.org), jonka tavoitteena on muun muassa luoda 2–5-vuotiaiden lasten sanaston arviointiin luotettava arviointimenetelmä. Sanaston arviointiin ei ole suomenkielisille lapsille riittävästi testimenetelmiä ja tutkielman tavoitteena olikin koota lisätietoa tyypillisestä sanaston kehityksestä, jotta kyseinen arviointimenetelmä saataisiin myös Suomessa puheterapeuttien käyttöön. Tutkimukseen osallistui 40 kolmevuotiasta lasta, joista yhdeksän osallistui myös morfologisten taitojen arviointiin. Aineisto kerättiin keväällä 2014. Sanastoa arvioitiin COST-kuvasanavarastotestillä ja taivutusmuotojen hallintaa Morfologiatestillä (Lyytinen, 1988). Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmevuotiaiden lasten tuottavan sanaston tasoa, sukupuolten välisiä eroja tuottavan sanaston tasossa sekä tuottavan sanaston tason ja lapsen iän yhteyttä morfologisiin taitoihin. Tutkimus osoitti, että kolmevuotiaiden suomalaislasten tuottavan sanaston tasossa ilmenee vielä melko runsaasti variaatiota. Sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa COST-kuvasanavarastotestissä. Tuottavan sanaston taso tai lapsen ikä eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä morfologisiin taitoihin. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kolmevuotiaiden lasten tuottavan sanaston tasossa ja morfologisissa taidoissa ilmenee vielä melko runsaasti normaalivariaatiota. Tuottavan sanaston taso vaikuttaisi paranevan ikäkuukausien kasvaessa jo kolmevuotiaiden ikäryhmän sisällä. Tuottavan sanaston tasosta yli kolmevuotiailla lapsilla kaivataan kuitenkin yhä lisätietoa. Sukupuolten väliset erot tuottavassa sanastossa eivät ilmenneet kolmevuotiailla lapsilla yhtä selvästi kuin aiemmassa kirjallisuudessa on raportoitu nuoremmilla lapsilla tai sanalistamenetelmien avulla arvioituna. Jatkossa olisi mielenkiintoista tarkastella sukupuolten välisiä eroja suuremmalla koehenkilöjoukolla ja eri ikäryhmiä ja arviointimenetelmiä vertaillen. Tuottavan sanaston taso ja lapsen ikä eivät olleet yhteydessä morfologisiin taitoihin, mikä on ristiriidassa aiemman kirjallisuuden kanssa. Tutkittavien määrä oli kuitenkin pieni, mikä heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä. Jatkossa olisikin mielenkiintoista tarkastella tuottavan sanaston tason ja iän yhteyttä morfologisiin taitoihin suuremmalla koehenkilöjoukolla.

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata Asperger-lasten ja -nuorten vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on antaa laaja käsitys siitä, miten haasteet sosiaalisissa taidoissa ilmenevät. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin niitä tukimuotoja ja interventioita, joista on hyötyä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Aspergerin oireyhtymä kuuluu osaksi autismikirjon häiriöitä. Ne ovat taustaltaan neurobiologisia, laaja-alaisia kehityshäiriöitä. Autismikirjon häiriöille yhteisiä piirteitä ovat haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnin vaikeudet sekä käyttäytymisessä ilmenevät poikkeavuudet. Autismikirjon henkilöillä esiintyvä epätavallinen käytös johtuu kognitiivisten taitojen kehityksen poikkeavuudesta. Käyttäytymismuodot ovat yksilöllisiä, vaikkakin usein haastavia. Hans Aspergerin 1940-luvulla tekemät kuvaukset Aspergerin oireyhtymän piirteistä ovat olleet lähtökohtana diagnoosikriteerien muotoutumiselle. Aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteereissä painottuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat, kapea-alaiset mielenkiinnon kohteet sekä rajoittuneet toimintatavat. Kansainväliseen tautiluokitusjärjestelmään tulevien muutosten vuoksi autismikirjon häiriö tulee korvaamaan Aspergerin oireyhtymän diagnosoinnin. Sosiaaliset taidot, kuten keskustelu- ja tunteiden käsittelytaidot, tulevat esiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Asperger-henkilöillä on vaikeuksia jokaisella sosiaalisten taitojen alueista. Haasteet näkyvät vaikeutena havaita vuorovaikutuksessa ilmeneviä sosiaalisia vihjeitä. Mielen teoria tarkoittaa ymmärrystä muiden ihmisten ajatuksista ja aikomuksista, mikä on Asperger-henkilöille vaikeaa tietynlaisten kognitiivisten puutteiden vuoksi. Haasteet sosiaalisissa taidoissa ilmenevät lapsuudesta lähtien. Asperger-lapsi saattaa muista lapsista poiketen viihtyä omissa oloissaan ympäristöään tutkien. Asperger-lasten sosiaaliset taidot voivat olla kouluiän kynnyksellä kaksi vuotta jäljessä muihin ikäisiinsä verrattuna. Asperger-lapset haluaisivat ystävystyä koulutovereihinsa, mutta se voi osoittautua haastavaksi. Nuoruudessaan Asperger-henkilö voi kokea stressaavia tilanteita esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa tapahtuvien muutosten myötä, ja Aspergerille tyypilliset piirteet tulevat esiin. Sosiaalisten taitojen opettamisella voidaan tukea Asperger-henkilöiden ystävyyssuhteiden muodostamista ja sosiaalista sopeutumista. Näin voidaan ehkäistä heidän syrjäytymistään. Koulussa tarjottavan tuen tulee olla yksilöllistä ja strukturoitua, että Asperger-oppilas voisi saavuttaa tavoitteensa sosiaalisten taitojen osalta. Opettajalla on merkittävä rooli sosiaalisten taitojen ja käyttäytymisen opettamisessa. Interventioiden avulla on onnistuttu parantamaan Asperger-lasten sosiaalisia taitoja sekä saavuttamaan hyväksyntää vertaisten keskuudessa.

Ennenaikaisena ja pienipainoisena syntyminen on yksi merkittävä lapsen kehitykseen vaikuttava tekijä. Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneillä lapsilla on raportoitu esiintyvän täysiaikaisina syntyneitä lapsia enemmän muun muassa hengityssairauksia, neurologisen kehityksen ongelmia sekä neurobehavioraalisia ongelmia. Myös orofakiaalisessa toiminnassa, kuten nielemisessä ja hengityksessä on havaittu poikkeavuuksia verrattaessa täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten orofakiaalisia taitoja 5–6-vuoden iässä, joka on koulun aloittamisen kannalta kriittinen ikävaihe. Lisäksi tarkasteltiin onko sukupuolella, syntymäpainolla tai raskauden kestolla yhteyttä kyseisiin taitoihin. Tutkielmassa käytetty ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten aineisto on osa laajempaa valtakunnallista tutkimusprojektia, johon ovat osallistuneet Suomen yliopistolliset sairaalat. Vertailuaineistona käytettiin Linköpingin yliopiston logopedian opiskelijoiden keräämää normiaineistoa. Lasten orofakiaalisia taitoja arvioitiin käyttämällä Nordic Orofacial Test–Screening-seulontamenetelmää (NOT–S). NOT–S-seulonta koostuu haastattelu- ja tutkimusosiosta, jotka jakautuvat yhteensä 12 alaosioon. Osioissa arvioidaan muun muassa sensoriikkaa, hengitystä ja leuan ja suun motoriikkaa. Tutkielman tulosten tilastollisessa analysoinnissa käytettiin SPSS©-tilasto-ohjelmaa (versio 19). Tutkielman tulosten perusteella ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten orofakiaalisessa toiminnassa oli havaittavissa poikkeavuuksia verrattaessa täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneet lapset suoriutuivat lähes jokaisessa NOT–S-seulontamenetelmän alaosiossa verrokkeja heikommin. Eroja havaittiin erityisesti sensoriikkaa ja hengitystä koskevissa osioissa. Ennenaikaisina syntyneet pojat suoriutuivat NOT-S-seulontamenetelmän haastatteluosiossa sekä verrokkipoikia että ennenaikaisina syntyneitä tyttöjä merkitsevästi heikommin. Tutkielman tuloksissa ei havaittu ennenaikaisuuden asteen olevan yhteydessä orofakiaalisen toiminnan poikkeavuuksiin, mutta pienipainoisuuden eri ryhmien välillä oli havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten orofakiaalisessa toiminnassa on havaittavissa poikkeavuuksia täysiaikaisina syntyneisiin verrattaessa. Tulokset osoittavat, että erityisesti NOT–S-seulonnan haastatteluosio erottelee lisätutkimusta vaativat orofakiaalisen toiminnan osa-alueet myös ennenaikaisina syntyneiden lasten kaltaisissa lievemmissä tapauksissa. Jatkotutkimusta tarvittaisiin NOT–S-seulonnan haastattelun käytettävyydestä erillisenä tutkimusmenetelmänä.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella suomalaisten kouluikäisten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö -diagnoosin saaneiden lasten pragmaattisia taitoja. Tutkittavina olivat 6 ADHD-diagnoosin saanutta lasta ja 6 tyypillisesti kehittynyttä lasta. Children’s Communication Checklist-2 -menetelmän avulla selvitettiin lasten pragmaattisten taitojen piirteitä vanhempien tekemän arvion perusteella. Edmonton Narrative Norms Instrument -menetelmän avulla tarkasteltiin puolestaan kerronnan pragmaattista hallintaa eli sitä, kuinka lapset osaavat ottaa kuulijan huomioon tarjoamalla tarpeeksi asianmukaista informaatiota ja käyttämällä tarkkoja viittauksia. Tässä tutkimuksessa vanhempien tekemän arvion mukaan ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla oli havaittavissa pragmaattisia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia, joita muutamissa tapauksissa voidaan pitää kliinisesti merkittävinä. Tulosten perusteella ADHD-diagnoosin saaneiden lasten puhetapa oli usein epäasiallinen ja heillä oli vaikeuksia kontekstin käytössä eli kyvyssä ymmärtää ja tuottaa ilmauksia eri tilanteissa. Kerrontatehtävässä ADHD-diagnoosin saaneet lapset saivat tyypillisesti kehittyneitä lapsia heikommat pisteet sekä kertomusten sisällöstä että viittaussuhteiden tarkkuudesta. Tämä antaa viitteitä siitä, että ADHD-diagnoosin saaneille lapsille oli verrokkilapsia vaikeampaa luoda kuulijan kannalta koherentti, helposti ymmärrettävissä oleva kertomus. Tämä piirre tuli esiin myös vanhempien tekemässä arviossa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, oliko CCC-2:n ja ENNI:n tulosten välillä havaittavissa yhteyttä. CCC-2:n osalta tarkasteltavina tekijöinä olivat kielellisistä taidoista kertova GCC-pistemäärä ja sosiaalisista vuorovaikutustaidoista kertova SIDC-pistemäärä. ENNI:n osalta tarkasteltavina tekijöinä olivat kertomuskielioppipisteet ja viittaussuhteiden tarkkuus. Tässä tutkimuksessa tarkasteltujen tekijöiden osalta havaittiin selkeä yhteys vain kielellisten taitojen (GCC) ja kertomusten sisällön eli kertomuskielioppipisteiden suhteen. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimustulosten kanssa. Ne antavat viitteitä siitä, että ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla voi esiintyä vaikeuksia pragmatiikan eri osa-alueilla ja heillä voi ilmetä yhtä aikaa sekä normaaleja että poikkeavia pragmaattisia piirteitä. Tässä tutkimuksessa johtopäätösten tekoa ja tulosten yleistettävyyttä heikentävät pieni otoskoko ja yksilölliset erot lasten välillä. Tutkimus lisää kuitenkin omalta osaltaan tietoa ADHD-diagnoosin saaneiden lasten pragmaattisista taidoista.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia 8-vuotiaiden kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 2.-luokkalaisten lasten morfologisia taitoja ja luetun ymmärtämistä sekä sitä, ilmeneekö näissä taidoissa eroja tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välillä yhteyttä. Tutkimukseen osallistui 15 Limingan kunnan peruskoulun 2.-luokkalaista lasta. Tutkittavista kahdeksan oli tyttöjä ja seitsemän poikia. Tutkittavien ikä vaihteli 8;4 ja 8;11 vuoden välillä iän keski-arvon ollessa 8;7 vuotta. Tutkimusmenetelminä käytettiin CELF-5-testin sanarakenteen ja luetun ymmärtämisen osatestejä (Wiig, Semel & Secord, 2013). Saatujen tulosten tilastollisessa analysoinnissa tarkasteltiin sijainti- ja hajontalukuja. Tyttöjen ja poikien taitojen välisten erojen vertailuun käytettiin Mann Withney U -testiä ja morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välisen yhteyden selvittämiseen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että 8-vuotiaiden 2.-luokkalaisten lasten morfologiset taidot ovat varsin hyvät, lukuun ottamatta passiivimuodon tietoisen muokkaamisen taitoja. Luetun ymmärtämisen osalta tekstin yksityiskohdat hallitaan hyvin, mutta päätelmien teossa on vielä puutteita. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa morfologisissa taidoissa eikä luetun ymmärtämisessä. Koko aineistosta analysoidut tulokset osoittivat, että morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan tulokset osoittivat tilastollisesti erittäin merkitsevän positiivisen erittäin korkean korrelaation, kun aineiston tarkastelu tehtiin ilman kahta poikkeavaa havaintoa. Tutkimustulosten perusteella 8-vuotiaiden 2.-luokkalaisten lasten morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välillä näyttäisi olevan selkeä yhteys. Pienestä otoskoosta johtuen tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaankin pitää lähinnä alustavina ja suuntaa-antavina. Suomalaislasten osalta tutkimustietoa morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välisestä suhteesta tarvittaisiinkin ehdottomasti lisää, jotta tietämys aiheesta lisääntyisi ja lukemisen arviointi ja kuntoutus voitaisiin kohdentaa entistä paremmin kaikkiin vaikuttaviin tekijöihin.

Du karate au taido, sport, art martial ou nouvelle maniere d'etre il s'agira, en partie, dans ce travail, de remonter aux sources, d'y reperer les differents choix effectues a des moments donnes entrainant des cheminements differents dans l'evolution socio-historique de l'activite et par la dans ces modalites de pratique. Le karate etant comme toutes les activites humaines au centre de differents enjeux. D'autre part, l'interaction des cultures (orient occident) devrait egalement permettre d'identifier les fondements et les principes essentiels devant mener l'homme a la maturite et de degager ce qui pourrait etre une veritable culture corporelle. En particulier, nous essaierons d'apporter des elements de reponses a un certain nombre de questions de fond. Pourquoi pratiquer un art ne dans une autre culture et a une autre epoque? Quelle est la legitimite, le degre de coherence et le sens de l'activite karate dans la societe d'aujourd'hui? A quel manque d'etre, le karate vient-il apporter un remede? Quelles plaies soignons-nous lorsque annees apres annees, nous repetons les memes gestes? Qu'y-a-t-il derriere le mythe de l'inviabilite de la toute puissance? Quel peut-etre un travail transformateur et constructeur du corps?
From karate to taido : sport, martial art or new lifestyle? The present inquiry will be partly concerned with going back to sources, there to trace the various choices made at given times that have led down various paths through the socio-historical evolution of the pursuit in question thereby affecting its lines of practice. Like all human pursuits, karate is in fact a focal point for various vested interests. At the same time, the interplay of eastern and western cultures should also enable the foundations - the essential principles that ostensibly bring mankind to maturity to be pinpointed and the possible meaning of a truly body-based culture to be elucidated. More precisely, we shall endeavour to provide at least partial answers to a number of basic questions. - why practise an art born of another culture at another period in time? - how legitimate, relevant and meaningful is the practise of karate in today's society? - what kind of personnal shortcoming is karate there to remedy? - what evils do we palliate by the repetition of the self-same gestures over many years?

Chapter 2 examines the entextualization of queerqueen Japanese into multimodal texts that endeavor to (re)create sonic qualities through visual means. It examines five books published in 1979–1980 by twin brothers Osugi (Sugiura Takaaki, cinema critic; 1945–) and Peeco (Sugiura Katsuaki, fashion critic; 1945–) that employ the taidan (conversational dialogue) format and incorporate illustrations from leading graphic artists. In a “boom” of popularity, Osugi and Peeco were renowned for their playful banter and were labeled the okama (pejorative slang for “fag/faggot/poofter”) twins. The rich textual fields of the books combine layout and graphic design with metalinguistic annotation and nonconventional orthography provided via stenography, transcription, and editing. Through visual mimesis and orthographic stylization, the “excessive” nature of the talk is visually highlighted. Censorship tropes visually mark that which must be contained. Spoken interactions emergent in “actual” conversations are thus entextualized and function as precursor for later articulations of queerqueen booms.