Relevant bibliographies by topics / Taidehistoria

Academic literature on the topic 'Taidehistoria'

Author: Grafiati
Published: 25 July 2024
Last updated: 31 July 2024

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Contents

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Taidehistoria.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Taidehistoria"

1

Tuulas-Inkinen, Minna. "”Tyylin luojat, tunnelman tuojat”." Tahiti 13, no. 1 (May 10, 2023): 101–6. http://dx.doi.org/10.23995/tht.127324.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Minna Tuulas-Inkisen taidehistorian alan väitöskirja “'Tyylin luojat, tunnelman tuojat'. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla" tarkastettiin Turun yliopistossa 10.2.2023. Vastaväittäjänä toimi Dos. Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Stahl, Kai. "Dualismit marginaaleissa." Tahiti 13, no. 2 (October 24, 2023): 141–45. http://dx.doi.org/10.23995/tht.137849.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Kai Stahlin taidehistorian alan väitöskirja ”Dualismit marginaaleissa. Naistekijyys ja modernisaatio Natalie Mein 1910–1920-lukujen tuotannossa” tarkastettiin Turun yliopistossa 7.10.2023. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Räsänen, Elina. "Fragmentaarisuutta ja kuvakalsketta." Tahiti 13, no. 2 (October 24, 2023): 93–100. http://dx.doi.org/10.23995/tht.136028.

Full text
Abstract:
Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan esineiden fragmentaarisuutta ja tuotetaan tietoa siitä, miksi esineitä on hajotettu osiin ja miten ne ovat jatkaneet elämäänsä. Tutkimusmateriaali koostuu noin aikavälillä 1300–1600 Itämeren alueella valmistetuista tai käytössä olleista esineistä. Hankkeessa sovelletaan ja kehitetään edelleen ranskalaisen tieteenhistorioitsijan Bruno Latourin (1947–2022) ajatuksia ikonoklasmin eli kuvainraaston monitahoisuudesta ”kuvakalske”-käsitteen (iconoclash) avulla. Kolmevuotisessa (2020–2023), Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa toimii neljä taidehistorian alan tutkijaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Paavilainen, Kukka. "Freud, Morelli ja kerronnan kudelma." Tahiti 13, no. 1 (May 10, 2023): 36–60. http://dx.doi.org/10.23995/tht.128840.

Full text
Abstract:
Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja Della Pittura italiana (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon Unien tulkinnan (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani taidemaalarin kerronnallisia keinoja ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen museoiden puutarhoissa puoli vuotta aiemmin maalanneen Ellen Thesleffin (1869–1954) teoksia jäljittääkseni mielikuvia, joita Morellin kirjan lukeminen on saattanut Freudissa synnyttää. Pohdin lisäksi, saiko Freud vaikutteita Morellilta, kuten hän kertoi esseessään ”Michelangelon Mooses” (1914), sekä miten vaikutteet näkyivät Freudin varhaisissa julkaisuissa. Ehdotan lopuksi luovan kirjoituksen katkelmia aineistoksi taiteilijan teosta edeltävien mielikuvien tutkimiseen, korjaan taidehistorian alalle syntyneen väärinkäsityksen erottelemalla freudilaisen lipsahduksen sairauden oireesta ja osoitan Freudin erottaneen Mooses-veistoksesta kirjoittaessaan empiirisen havainnoinnin psykologisesta havainnoinnista. Morellin ja Freudin tarkastelutapojen leikkauspiste tarjoaa teoreettisen lähtökohdan tarkastella tutkivan taiteilijan syntyvän teoksensa äärellä harjoittamaa empiiristä havainnointia ja siitä seuraavan kokemuksen tulkintaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Lahelma, Marja. "Rappiosta renessanssiin." Historiallinen Aikakauskirja 121, no. 2 (June 19, 2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.120796.

Full text
Abstract:
Suomen taidehistoriassa on vakiintunut käsitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta kansallisen taiteen kultakautena. Tässä artikkelissa tarkastellaan kultakausikertomuksen historiallista rakentumista nostalgian käsitteen valossa. Aineistona toimivat kahden sotienvälisen Suomen keskeisen taidevaikuttajan Onni Okkosen ja Ludvig Wennervirran kirjoitukset. Niiden pohjalta pyritään osoittamaan kultakausikertomuksen taustalla vaikuttavia ideologisia ja poliittisia aatteita, jotka nykynäkökulmasta näyttäytyvät varsin epäilyttävinä. Okkonen ja Wennervirta vaalivat ajalleen tyypillistä kansallishenkeä ja suhtautuivat mielenkiinnolla myös fasismin ja kansallissosialismin kaltaisiin ilmiöihin. Näitä kirjoittajia motivoi entistävä nostalgia, jonka tarkoituksena oli muodostaa menneisyydestä kuva, joka palvelisi nykypäivän tarkoituksia. He näkivät oman aikansa taiteen rappeutuneena, ja uskoivat uuden taiteen kukoistuksen olevan mahdollista vain jos taiteilijat kääntyisivät jälleen ammentamaan oman maansa luonnosta ja kansasta. Näitä myytin ulottuvuuksia ei enää tietoisella tasolla muisteta, mutta ne jatkavat elämäänsä myytin rakenteissa tavalla, jolla on vaikutusta myös nykypäivään. On pohdittava esimerkiksi kysymystä siitä, kuka saa kuulua siihen kansaan, jonka tuntoja kansallisen taiteen tradition ajatellaan ilmentävän. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa kultakausikertomuksen myyttiluonne ja kohdistaa huomio sen historialliseen rakentumiseen. Asiasanat: nostalgia, kultakausi, Onni Okkonen, Ludvig Wennervirta, Suomen taide, taidehistoria
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Kaitaro, Timo. "Surrealismin taidehistoriaa psykoanalyyttisesti." Tiede & edistys 27, no. 4 (April 1, 2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104715.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Aaltonen, Susanna. "Taidehistorian seuran kuulumisia." Tahiti 8, no. 3 (December 29, 2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.77448.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Kuusamo, Altti. "Käytännön teoriapitoisuudesta: Emeritusprofessorin teoriatestamentti." Tahiti 8, no. 1 (February 10, 2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69294.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Lamberg, Essi. "Taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen suhde poikkitieteellisenä haasteena." Tahiti 11, no. 2 (December 7, 2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112172.

Full text
Abstract:
Kirjoituksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita arkkitehtuurihistorian tutkimus niin kutsutuissa kehitysmaissa nostaa esiin ja minkälaisia valmiuksia ne taidehistorian tutkijalta edellyttävät. Keskeisimpänä tarkastelun kohteena on taidehistorian tieteenalan suhde kehitysmaatutkimukseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan poikkitieteellisen, suomalaisten arkkitehtien liikkuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä 1960–1980-luvuilla tarkastelevan väitöskirjahankkeen aikana muodostuneisiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin. Kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuminen edellytti arkkitehdeilta uutta ammatillista aluevaltausta alakohtaisine tiedollisine ja kyvyllisine vaatimuksineen. Samalla tavalla alan tutkimus edellyttää tutkijalta muidenkin tieteenalojen kuin taidehistorian hallintaa. Se, miten tieteenalarajat ja niiden olemus mielletään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten luontevana tai epäluontevana taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen välinen suhde näyttäytyy.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Häyrynen, Maunu, and Linda Leskinen. "Pitkospuut vai laajentuva kenttä?" Tahiti 11, no. 2 (December 7, 2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112149.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee insinöörisuunnittelua sekä puutarha- ja maisemasuunnittelua suomalaisen taidehistorian marginaaleissa. Näin selvitetään, mitä niiden asemointi tutkimuksen kenttään kertoo alan institutionaalisista rajoista. Taidehistorian tutkimusalue määritellään nykyisin laajasti sekä taiteellisia että muita ilmiöitä käsittäväksi. Artikkelissa kuitenkin pohdimme, onko hierarkkinen jako taiteeseen ja ei-taiteeseen silti edelleen voimassa. Taide tutkimuskohteena määrittelee yhä tieteenalan identiteettiä ja jäsentyy edelleen kaanoneina. Vaikka niin puutarha- ja maisemasuunnittelu kuin insinöörisuunnittelu on kelpuutettu kotimaisen taidehistorian tutkimuskohteiksi, sen piirissä ylläpidetään silti näiden alojen ja arkkitehtuurin välistä erottelua. Tarkastelu osoittaa alan kaksijakoisen suhteen muihin kuin taiteellisiin tutkimuskohteisiin. Ne voidaan hyväksyä, mutta niiden näkyvyys taiteen kaanoniin yhä perustuvissa alan yleisteoksissa tai opetussisällöissä on satunnaista.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Dissertations / Theses on the topic "Taidehistoria"

1

Vuojala, Petri. "Pathosformel Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan /." Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1997. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/38263405.html.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Taidehistoria"

1

Pirkko, Heiskanen, Kallio Rakel, Eidos ry, and Helsingin tutkijanaiset, eds. Nainen, taide ja taidehistoria. Helsinki, Finland: Tilaukset, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 1985.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

laitos, Jyväskylän yliopisto Taidehistorian. Taidehistorian sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos, 1997.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Vuojala, Petri. Pathosformel: Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Holmström, Emma, and Anniina Hopeala. Rajantakaista Karjalaa. Helsinki]: Kulttuurien museo, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Dance images in temples of mainland Southeast Asia. Helsinki]: Theatre Academy, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Women's voices: Female authors and feminist criticism on the Finnish literary tradition. Helsinki: Finnish Literary Society, 2007.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
You might also be interested in the extended bibliographies on the topic 'Taidehistoria' for particular source types:
Journal articles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography