Academic literature on the topic 'Siksā'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Siksā.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Siksā"
1
Laine, Tarja. ""Pukeudun Dolce&Gabbanaan, siksi olen."." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 17, no. 4 (December 1, 2004): 60–67. http://dx.doi.org/10.23994/lk.116032.
Full text
2
Safitri, Febi, and Devi Triwidya Sitaresmia. "Pengaruh Sentra Industri Kecil Somber Terhadap Kondisi Sosial-Ekonomi di Kelurahan Muara Rapak, Balikpapan." Ruang 10, no. 1 (May 3, 2024): 27–36. http://dx.doi.org/10.14710/ruang.10.1.27-36.
Full textAbstract:
Penelitian ini mengkaji dampak sosio-ekonomi dari Pusat Industri Kecil Somber (SIKS) terhadap komunitas lokal di Muara Rapak, Balikpapan. Studi ini berfokus pada penilaian pengaruh SIKS terhadap berbagai aspek sosial dan ekonomi masyarakat, terutama mengingat kedekatannya dengan area permukiman dalam radius kurang dari 2 km. Pendirian SIKS telah mendapatkan perhatian signifikan dari Pemerintah Kota Balikpapan karena perannya yang potensial dalam mendorong pertumbuhan ekonomi di kota tersebut. Makalah ini menyelidiki fase sebelum dan sesudah pendirian SIKS dari tahun 1998 hingga sekarang untuk menentukan dampaknya terhadap penggunaan lahan, kondisi kesehatan akibat polusi lingkungan, generasi pendapatan, dan mata pencaharian. Dengan menggunakan metode analisis skoring dengan skala penilaian, penelitian ini mengidentifikasi perubahan nyata dalam kondisi sosio-ekonomi komunitas sekitar, mendokumentasikan pergeseran dalam struktur sosial dan kesejahteraan ekonomi. Temuan menunjukkan bahwa sebelum pendirian SIKS, area tersebut sebagian besar adalah lahan hutan yang belum dikembangkan dengan aktivitas sosio-ekonomi minimal, berbeda jauh dengan kontribusi sosio-ekonomi signifikan yang diamati setelah pendirian. Studi ini menekankan peran kritis pusat industri lokal dalam membentuk pengembangan regional dan menyoroti interaksi kompleks antara pertumbuhan industri dan kesejahteraan komunitas. Kata Kunci: Dampak Ekonomi, SIKS, Kondisi Sosial, Pengembangan Komunitas, Muara Rapak
3
Alnoza, Muhamad. "NILAI DAN NORMA PADA PRASASTI-PRASASTI KAWALI DAN KEBERLANJUTANNYA DI NASKAH SANGHYANG SIKSA KANDA NG KARESIAN." JURNAL PENELITIAN SEJARAH DAN BUDAYA 8, no. 1 (May 28, 2022): 23–44. http://dx.doi.org/10.36424/jpsb.v8i1.250.
Full textAbstract:
Kajian ini secara umum membandingkan nilai dan norma pada prasasti-prasasti Kawali dengan naskah Sanghyang Siksa Kanda Ng Karesian. Masalah utama dalam penelitian ini adalah meninjau pertautan nilai dan norma antara prasasti-prasasti Kawali dengan naskah Siksa Kanda Ng Karesian. Tujuan dari dilakukannya kajian ini adalah untuk mengetahui adanya indikasi keberlanjutan norma dan nilai pada dua sumber tertulis. Penelitian dilakukan dengan menerapkan tiga tahapan yang di antaranya pengumpulan data, analisis dan penafsiran. Berdasarkan penelitian yang dilakukan, dapat diketahui bahwa terdapat beberapa nilai dan norma yang dilanjutkan dari masa dikeluarkannya prasasti-prasasti Kawali hingga masa ditulisnya naskah Sanghyang Siksa Kanda Ng Karesian. Nilai dan norma yang dilanjutkan di antaranya, anjuran untuk mengabdi pada raja, menjaga alam, berperilaku adil dan tidak berjudi.
4
Darling, Nicola J., and Philip Cohen. "Nuts and bolts of the salt-inducible kinases (SIKs)." Biochemical Journal 478, no. 7 (April 16, 2021): 1377–97. http://dx.doi.org/10.1042/bcj20200502.
Full textAbstract:
The salt-inducible kinases, SIK1, SIK2 and SIK3, most closely resemble the AMP-activated protein kinase (AMPK) and other AMPK-related kinases, and like these family members they require phosphorylation by LKB1 to be catalytically active. However, unlike other AMPK-related kinases they are phosphorylated by cyclic AMP-dependent protein kinase (PKA), which promotes their binding to 14-3-3 proteins and inactivation. The most well-established substrates of the SIKs are the CREB-regulated transcriptional co-activators (CRTCs), and the Class 2a histone deacetylases (HDAC4/5/7/9). Phosphorylation by SIKs promotes the translocation of CRTCs and Class 2a HDACs to the cytoplasm and their binding to 14-3-3s, preventing them from regulating their nuclear binding partners, the transcription factors CREB and MEF2. This process is reversed by PKA-dependent inactivation of the SIKs leading to dephosphorylation of CRTCs and Class 2a HDACs and their re-entry into the nucleus. Through the reversible regulation of these substrates and others that have not yet been identified, the SIKs regulate many physiological processes ranging from innate immunity, circadian rhythms and bone formation, to skin pigmentation and metabolism. This review summarises current knowledge of the SIKs and the evidence underpinning these findings, and discusses the therapeutic potential of SIK inhibitors for the treatment of disease.
5
Syaefullah, Syaefullah, Christoffel Hutabarat, Rafida NL, and Davano GD. "OPTIMALKAN PERAN DINAS SOSIAL MELALUI PENGGUNAAN PYTHON UNTUK DATA MINING PUSDATIN KEMENSOS DALAM PELAKSANAAN VALIDASI DAN VERIFIKASI DTKS DI PROVINSI MALUKU." EXPLORE 12, no. 2 (July 10, 2022): 30. http://dx.doi.org/10.35200/explore.v12i2.605.
Full textAbstract:
Sejak pindah ke Kementerian Sosial, pengendalian teknis pengelolaan DTKS dilakukan oleh unit Pusat Data dan Informasi (PUSDATIN). Sesuai amanat undang-undang, pengelolaan data dilakukan secara terkoordinasi dengan Kementerian/Lembaga (K/L) lainnya. Untuk itu, Menteri Sosial melalui Kepmensos No.30/HUK/2017 telah membentuk tim pengelola lintas kementerian yang disebut Kelompok Kerja Pengelolaan Data Terpadu Program Penanganan Masyarakat Miskin (Pokja Data Terpadu). Pengelolaan DTKS oleh Pusdatin Kementerian Sosial terintegrasi ke dalam Sistem Informasi Kesejahteraan Sosial (SIKS). SIKS adalah aplikasi on-line dan off-line yang berfungsi sebagai tol untuk mengumpulkan, mengolah, menganalisis, menyajikan dan menyebarluaskan data dan kegiatan kesejahteraan sosial. SIKS telah mengalami evolusi hingga versi terbaru disebut SIKS generasi berikutnya (SIKS NG) 2.0. Tujuan dari penelitian ini adalah: 1.Untuk mengetahui bagaimana mengoptimalkan peran dinas sosial melalui pemanfaatan python untuk data mining di Pusdiklat Kemensos untuk validasi dan verifikasi terintegrasi data kesejahteraan sosial di Provinsi Maluku, 2. Untuk mengetahui kendala/hambatan dalam optimalisasi peran dinas sosial. melalui penggunaan python untuk data mining. Metode penelitian, penelitian ini dilakukan dengan mengumpulkan data berupa angka-angka. Karena pada dasarnya pendekatan ini berupa sampel yang besar karena data yang disajikan adalah data empiris. Metode penelitian yang digunakan adalah deskriptif kuantitatif. Dalam penelitian dengan pendekatan kuantitatif.
6
Santoso, Budhi, and Thoriq Tri Prabowo. "Implementasi Aplikasi SIKS sebagai Electronic Records Management System (ERMS) di Arsip UGM." Khazanah: Jurnal Pengembangan Kearsipan 14, no. 1 (April 30, 2021): 74. http://dx.doi.org/10.22146/khazanah.59503.
Full textAbstract:
Pengelolaan arsip sangat penting untuk diperhatikan sebab dengan adanya arsip tersebut institusi dapat mengevaluasi kinerja dan memprediksi kemungkinan-kemungkinan yang akan terjadi di masa mendatang untuk melakukan perubahan. Pada era digital sekarang ini, arsip tidak hanya berupa kertas tetapi juga dalam format digital dan elektronik. Penanganan arsip dalam bentuk kertas dan elektronik berbeda. Arsip UGM memiliki ERMS (Electronic Records and Management System) yaitu sistem yang digunakan untuk mengelola arsip elektronik. Sistem tersebut diberi nama SIKS (Sistem Informasi Kearsipan Statis). Tulisan ini bertujuan untuk mengetahui penerapan SIKS sebagai ERMS, serta menguraikan kelebihan dan kekurangan SIKS sebagai ERMS dengan harapan dapat dijadikan bahan evaluasi di Arsip UGM untuk meningkatkan pelayanan kearsipan. Dari hasil analisis yang dilakukan oleh penulis beberapa temuan yang perlu dikembangkan dalam optimalisasi SIKS yaitu perlu dikembangkanya model pencarian tingkat lanjut misalnya pencarian dengan boolean operator. Selain itu, perlunya sinkronisasi data terutama setelah migrasi server, dan perlu ditambah sumber daya manusia khususnya SDM bidang IT.
7
Ansori, Isa. "MEMAHAMI HADIS MAYIT DI SIKSA SEBAB TANGISAN KELUARGANYA." Nizham Journal of Islamic Studies 8, no. 01 (June 2, 2020): 84. http://dx.doi.org/10.32332/nizham.v8i01.2123.
Full textAbstract:
Hadith has an important position as the source of the second law after the Qur'an. It is often found that some of the hadith texts appear to conflict with each other either with the text of the hadith itself or the Qur'an. A person especially a hadith and / or legal expert needs to have the ability to complete the texts of the hadith or the Qur'an which sometimes seem to conflict with one another. The hadith about the deceased was tortured because of the crying of his family, is one example of a hadith that is contrary to the word of God that one cannot bear the guilt of others. With the approach of matan criticism (ilmnaqdal-matan), it is obtained that if the text of the hadith contradicts the Qur'anic texts, then the texts because of their qath'i values must be prioritized. Meanwhile, if resolved using the science of mukhtalifal-hadīth, the conflict can be resolved through two ways, namely: First, through al-jam'u which is to compromise these two conflicting traditions, as practiced by Imam Bukhari who explained that the weeping that causes torture is a cry which is traditionalized and done with lamentation; Secondly, through superstitious means, namely maintaining textual understanding of hadith as understood by Umar and Ibn Umar and ignoring the history of Aisha's traditions, is that the deceased was tortured because of the crying of her family, or choosing the hadith as understood by Aisha by ignoring the understanding of Umar and Ibn Umar , as did the critics of Matan Hadith.
8
Apriani, Yeni, and Yosi Wulandari. "BENTUK SKEMA SIKSA NERAKA DALAM SYAIR BAYAN BUDIMAN." Jurnal Nusantara Raya 1, no. 2 (September 20, 2022): 68–75. http://dx.doi.org/10.24090/jnr.v1i2.6676.
Full textAbstract:
Penelitian ini bertujuan untuk mendeskripsikan bentuk skema siksa neraka pada syair “Bayan Budiman”. Jenis penelitian ini adalah deskriptif kualitatif, kemudian subjek penelitainnya adalah syair “Bayan Budiman. Sedangkan objek penelitian yang digunakan berupa objek material dan objek formal. Objek materialnya adalah syair “Bayan Budiman” dan objek formalnya adalah struktur naratif. Teknik yang digunakan untuk pengumpulan data dalam penelitian ini adalah teknik baca. Metode yang digunakan dalam penelitian ini adalah metode deskriptif. Hasil penelitian ini menunjukkan bahwa didalam syair “Bayan Budiman” ditemukan skema tentang siksa neraka dalam bait 221-231, dengan bentuk skema berupa ζ– ζ – a – ζ – N – N – a – γ – N – a –N – ζ – a - β - Rs – γ – a – N – a – N.
9
Syaefullah, Christoffel Hutabarat, Rafida NL, and Davano GD. "Optimalkan Peran Dinas Sosial Melalui Penggunaan Python Untuk Data Mining Pusdatin Kemensos Dalam Pelaksanaan Validasi Dan Verifikasi Dtks Di Provinsi Maluku." Explore 12, no. 2 (July 25, 2022): 156–68. http://dx.doi.org/10.35200/ex.v12i2.80.
Full textAbstract:
Sejak pindah ke Kementerian Sosial, pengendalian teknis pengelolaan DTKS dilakukan oleh unit Pusat Data dan Informasi (PUSDATIN). Sesuai amanat undang-undang, pengelolaan data dilakukan secara terkoordinasi dengan Kementerian/Lembaga (K/L) lainnya. Untuk itu, Menteri Sosial melalui Kepmensos No.30/HUK/2017 telah membentuk tim pengelola lintas kementerian yang disebut Kelompok Kerja Pengelolaan Data Terpadu Program Penanganan Masyarakat Miskin (Pokja Data Terpadu). Pengelolaan DTKS oleh Pusdatin Kementerian Sosial terintegrasi ke dalam Sistem Informasi Kesejahteraan Sosial (SIKS). SIKS adalah aplikasi on-line dan off-line yang berfungsi sebagai tol untuk mengumpulkan, mengolah, menganalisis, menyajikan dan menyebarluaskan data dan kegiatan kesejahteraan sosial. SIKS telah mengalami evolusi hingga versi terbaru disebut SIKS generasi berikutnya (SIKS NG) 2.0. Tujuan dari penelitian ini adalah: 1.Untuk mengetahui bagaimana mengoptimalkan peran dinas sosial melalui pemanfaatan python untuk data mining di Pusdiklat Kemensos untuk validasi dan verifikasi terintegrasi data kesejahteraan sosial di Provinsi Maluku, 2. Untuk mengetahui kendala/hambatan dalam optimalisasi peran dinas sosial. melalui penggunaan python untuk data mining. Metode penelitian, penelitian ini dilakukan dengan mengumpulkan data berupa angka-angka. Karena pada dasarnya pendekatan ini berupa sampel yang besar karena data yang disajikan adalah data empiris. Metode penelitian yang digunakan adalah deskriptif kuantitatif. Dalam penelitian dengan pendekatan kuantitatif. Hasil penelitian menunjukkan bahwa penggunaan program python pada pusdatin memberikan manfaat yang cukup besar dalam validasi dan verifikasi DTKS.
10
Harliana, Harliana, Subana Subana, Dimas Ari Setyawan, Abd Charis Fauzan, Muhammat Maariful Huda, Raden Mohamad Herdian Bhakti, and Tito Prabowo. "Pelatihan Penggunaan Aplikasi SIKS-NG Dalam Mendata Penerima Bantuan Sosial Di Desa Kandangan." JAMU : Jurnal Abdi Masyarakat UMUS 3, no. 01 (August 19, 2022): 1–8. http://dx.doi.org/10.46772/jamu.v3i01.669.
Full textAbstract:
Desa Kandangan merupakan salah satu dari 16 desa yang terdapat di Kecamatan Srengat, Kabupaten Blitar dengan luas sekitar 326 Ha, 90% luas wilayahnya merupakan lahan kering dan 9% adalah tanah sawah. Dari 1.483 KK jumlah KK Desa Kandangan terdapat 54,61% KK yang masuk kedalam kategori keluarga prasejahtera. Saat ini pendataan keluarga prasejahtera di Desa Kandangan sudah menggunakan aplikasi SIKS-NG yang merupakan basis data terpadu dari kemnetrian sosial. Aplikasi ini digunakan untuk merekomendasikan penerima bantuan pemerintah di tahun berikutnya. Namun sayangnya penggunaan aplikasi SIKS-NG di Desa Kandangan belum optimal. Berdasarkan hal tersebut maka kegiatan pengabdian ini akan difokuskan untuk membantu perangkat Desa Kandangan dalam memahami penggunaan aplikasi SIKS-NG. Untuk mencapai tujuan tersebut maka tim akan melakukan pendekatan kepada perangkat Desa serta melakukan pelatihan sekaligus membuatkan handbook dengan bahasa yang lebih mudah dimengerti oleh operator SIKS-NG. Selain itu handbook ini juga akan dilengkapi dengan QnA mengenai beberapa kendala saat operator menggunakannya. Dengan adanya hal tersebut maka solusi yang tim tawarkan dapat terlaksana semua sehingga pelaksanaan pengabdian dapat bermanfaat bagi seluruh perangkat Desa Kandangan Kabupaten Blitar
Dissertations / Theses on the topic "Siksā"
1
Lämsä, K. (Kalevi). "Jonas Lagus (1798–1857) kasvattajana ja opettajana ? —'En siksi, että olisin opettajanne...'." Doctoral thesis, University of Oulu, 2001. http://urn.fi/urn:isbn:9514264088.
Full textAbstract:
Abstract The aim of this study is to clear up Pietist Jonas Lagus point of view to Jonas Lagus's objects, aims, courses of action, results and background effectors of the education work by the sources of materials. Jonas Lagus's home backround made him to interest already in the early years of his life in philosophy and literature. He continued to study them in youth at the University of Turku in the atmosphere of enlightenment, neology and preromanticism. At the age of 19 he started to work as a priest at Vöyri where his Christianity concept became more serious by the work and friends in the mid 1920's. In 1828 he mowed to Ylivieska where he worked as a assistant vicar. At Ylivieska there started in the beginning of 1830's an impressive religious revival that was led by Lagus as an ecclesiastical movement. Jonas Lagus took care of the Pietist movement besides the traditional education and teaching of the family and parish. He was one of the developers of the prayer meetings typical of the Pietists. Lagus was 1834-1838 one of the most important initiators, reporters and contributors in the Pietist journalism. He also worked actively in the end of 1830's to get a missionary association to Finland but it did not succed. He defended the Pietist movement and its way of working by speeches, announcements, letters, writings, plays and newspaper articles when the movement was attacked. Besides these things he took part of the development of the children's education work. He expressed his opinions about the reformation of so-called Ahlman's schools already 1828. In 1839 he presented a very modern plan of a village school to be established at Ylivieska. His plan was that the school would be a kind of a working school. The school was not accepted by the cathedral chapter. By the same time of outside misfortunes and losses in his family Jonas Lagus made friends with Paavo Ruotsalainen and his teaching got new contents. The extrovert, active person started to become an introspective person at the same time. He moved 1845 Pyhäjärvi (Oulu area) and was an assistant vicar there until his death 1857. Though he concentrated more on his parish and family there, he also did a lot of pastoral care of the souls, education and teaching by letters. It also included normative guiding of his friends to keep them on the right way in the schism of the Pietist movementTiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus on selvittää herännäispappi Jonas Laguksen (1798-1857) käytännön kasvatus- ja opetustoimintaa, sitä koskevia suunnitelmia sekä niiden saamaa vastaanottoa. Tehtävä käsittelee kansanopetusta Suomen 1830-1850-luvun yhteiskunnassa, johon Jonas Lagus osaltaan vaikutti. Tutkimus on empiirinen kasvatuksen historian työ, jossa pyritään lähdeaineiston avulla avaamaan näkökulmaa Laguksen kasvatustyön kohteisiin, tavoitteisiin, menettelytapoihin ja tuloksiin sekä taustavaikuttajiin. Valistuneen kodin kasvatuksen ja opetuksen perusteella Jonas Lagus kiinnostui jo varhain filosofiasta ja kirjallisuudesta, joiden opiskelua jatkoi nuorukaisena Turun yliopistossa valistuksen, neologian ja esiromantiikan ilmapiirissä. Hän aloitti sitten 19-vuotiaana papin tehtävät Vöyrillä, jossa 1820-luvun puolivälissä hänen kristillisyyden käsityksensä vakavoitui työn ja ystävien vaikutuksesta. Vuonna 1828 hän muutti kappalaiseksi Ylivieskaan. Siellä alkoi 1830-luvun alussa voimakas herätys, jota Lagus ohjasi kirkollisena liikkeenä. Perinteisen perheen ja seurakunnan kasvatuksen ja opetuksen ohella Jonas Lagus suoritti herännäisliikkeen hoitamista. Hän oli mukana kehittämässä heränneille ominaiseksi tulleita hartauskokouksia, seuroja, yhdeksi seurakunnan toimintamuodoksi. Lagus oli vuosina 1834-1838 yhtenä merkittävänä alullepanijana, toimittajana ja avustajana heränneitten lehtityössä sekä aktiivisena puuhamiehenä yrittämässä maahan 1830-luvun lopulla lähetysseuraa, mutta tuloksetta. Hän puolusti herännäisliikettä ja sen työtapoja puheiden, lausuntojen, kirjeiden, kirjoitelmien, näytelmän ja lehtiartikkelien avulla, kun sitä vastaan hyökättiin. Näiden toimien lisäksi hän osallistui meneillään olevaan lastenopetuksen kehittämiseen. Jo vuonna 1828 hän otti kantaa Ahlmanin koulujen uudistamiseen, ja vuonna 1839 hän esitti hyvin uudenaikaisen köyhäinkoulun perustamista Ylivieskaan. Se oli tarkoitettu maaseudun oppilaitokseksi, joka toimi työkouluperiaatteella, mutta koulu ei kuitenkaan saanut tuomiokapitulin hyväksymistä. Samaan aikaan, kun hän koki ulkoisten vastoinkäymisten rinnalla perhepiirissä menetyksiä, hän ystävystyi Paavo Ruotsalaisen kanssa ja hänen opetuksensa sai uutta sisältöä. Samalla ulospäinsuuntautuva toiminnan henkilö alkoi kääntyä sisäänpäin. Hän muutti 1845 Pyhäjärvelle Oulun lääniin kappalaiseksi, jota tehtävää hoiti kuolemaansa, vuoteen 1857 saakka. Vaikka hän nyt keskittyi entistä enemmän seurakuntaansa ja perheeseensä, harrasti hän kirjeitse laajaa yksilöllistä sielunhoitoa, kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuului myös normatiivinen ohjaus ystävien pitämiseksi hänen oikeaksi katsomassaan opissa herännäisliikettä ravistelevissa skismoissa
2
Puoskari, P. L. (Pirkko-Liisa). "”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609292852.
Full textAbstract:
Tarkastelen korpelalaisuuden ja arktisen hysterian representaatioita Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa. Trilogia kertoo lestadiolaisuudesta irtautuneesta hurmosliikkeestä ja sen aiheuttamasta häpeästä Ruotsin Tornionlaaksossa. Kuvaa 1930-luvun tapahtumista hahmotetaan 1980-luvulla monien kertojien kautta. Kristalliarkki (1987) edustaa realismia, Kolmen kyynärän jumalissa (1988) kerronta muuttuu postmoderniksi, Korpelan enkeleissä (1989) postmoderni kerronta virittyy äärimmilleen. Nimitän uniikkia muotoa portaikkotrilogiaksi. Selvitän, millaisia representaatiota arktiseen hysteriaan ja korpelalaisuuteen liitetään ja millaisin kerronnallisin keinoin niitä representoidaan. Arktinen hysteria on koettu kiusalliseksi pohjoisen kirjallisuuden ilmiöksi, ja etsin siihen myös uudenlaista lähestymistapaa. Subjektin problematisoituminen on ominaista postmodernille romaanille, samoin kerronnan hajoaminen ja metafiktiivisyys. Selvitän, miten metafiktiivisyys trilogiassa ilmenee ja mihin se liittyy. Pohdin myös, miten teosten rakenne ja kerrontakeinot kytkeytyvät temaattiseen sisältöön ja miksi romaanisarja on rakennettu portaikkotrilogiaksi. Teoreettista taustaa tarjoavat Bahtinin romaaniteoriat, etenkin hänen ajatuksensa polyfoniasta ja karnevalismista. Hyödynnän Bahtinin ajatuksia myös Kristevan suodattamana. Metafiktion kohdalla tukeudun Hutcheonin ja Waughin teorioihin Hallilan näkemyksillä täydennettynä. Trilogian kontekstualisoinnissa hyödynnän postkolonialismin ja kulttuurintutkimuksen ideoita. Pohjasen trilogia tarjoaa radikaalisti uudistavia representaatioita korpelalaisuudesta. Representaatioiden polyfonisuus suhteellistaa tulkinnat, ja korpelalaiset saavat takaisin heiltä riistetyn ihmisarvon. Korpelalaisuus ja arktinen hysteria näyttäytyvät trilogiassa yleisinhimillisinä ilmiönä. Totutut luonnehdinnat arktisen hysterian ilmenemismuodoista toteutuvat Korpela-romaaneissa, ja niitä myös parodioidaan ja ironisoidaan. Ilmiön aiheuttama kiusaantuneisuus voi osaksi johtua etelän pidättyvän tunneilmaisun ja lestadiolaisuuden vaikutuspiirissä sitä sallivammaksi kehittyneen pohjoisen tunneilmaisun törmäyksestä. Torjunnalle löytyy myös sisällöllisiä syitä: kapinallisena ja provokatiivisena arktinen hysteria heittää koko elämän absurdin kauhun lukijan silmille pehmentämättä sitä lainkaan. Esitän, että arktinen hysteria tulee nähdä karnevalismin introverttina vastinparina; se haastaa vallitsevan järjestyksen synkkyydellään ja hillittömyydellään. Ironia, parodia ja karnevalismin groteski ovat koko trilogian keskeisiä tyylikeinoja. Totuuden illuusioluonne ja faktan ja fiktion rajojen hämärtyminen tematisoituvat muun muassa postmodernin leikittelyn kautta. Subjektin problematisoiminen ja kerronnan hajoaminen kuvastavat yksilön voimattomuutta hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Metafiktiivisyys ilmenee teoksissa kerronnan polyfonisuutena, itserefleksiivisyytenä, hierarkiasuhteiden rikkomisena sekä parodian ja ironian kautta, ja se paljastaa niin fiktion, tutkimusten, maallikkojen historiallisten esitysten kuin korpelalaisjuttujenkin sepitteellisyyden ja konstruktioluonteen. Kerronnalliset, rakenteelliset ja sisällölliset ratkaisut tuottavat yhdessä teosten merkityksen: portaikkomuotoa käytetään siis Pohjasen trilogiassa merkityksen muodostamiseen.
Books on the topic "Siksā"
1
Jǎy, Cāp. Vappadharm̊ dūdau: Kammvidhī siksā pariññāpatr thnâk chnaṃ siksā mūlṭhān. Bhnaṃ Beñ: [publisher not identified], 2010.
Find full text
2
Omsāmʺeṅ, Ind. Vappadharm̊ dudau: Kammvidhī siksā parin̋ñāpatr thnák chnaṃ siksā mūlṭhān. [Phnom Penh: s.n.], 2008.
Find full text
3
Sʹīn, Suvaṇṇī. ʻAksarsāstr Braḥbuddhasāsnā: Siksā ʻatthapad. [Phnom Penh, Cambodia]: Idea Book, 2012.
Find full text
4
P̋uṇṇā, Mīam. Abāh̊bibāh̊ puan paep rapás Khmaer: Siksā priapdhiap. Bhnaṃ Beñ: Grẏḥsthān Poḥbumb Phsāy Qāpraṃ Qangar, 2012.
Find full text
5
Lī, Vijutā. Rapāykārn̊ stībī siksā sālā cpâp saṃrâp cau kram niṅ braḥrājqājnā. [Phnom Penh]: Qaṅgkār Kambujā ṭoempī Juay Strī mān Vipatti, 2010.
Find full text
6
Lī, Vijutā. Rapāykārn̊ stībī siksā sālā cpâp saṃrâp cau kram niṅ braḥrājqājnā. [Phnom Penh]: Qaṅgkār Kambujā ṭoempī Juay Strī mān Vipatti, 2010.
Find full text
7
Khing, Hoc Dy. Kaṃran siksā kthā vappadharm̊ Khmaer: ʻuddis pragen Braḥmahā Variyapandito Pʺan Khât. [Phnom Penh]: Gryḥsthān poaḥbumb phsāy Qangar, 2010.
Find full text
8
Sucintā, Saṃ. Laṃnaṃ ṭoem nai setthakicc =: Introduction to economics : saṃrâp thnák chnaṃ siksā mūlṭhān. [Phnom Penh]: Sākalvidyālăy Mānjăy, 2008.
Find full text
9
Cambodia. Krasuaṅ Kārnār niṅ Paṇtuaḥ Paṇtāl Vijjājīvà. Rapāykārn̊ siksā srāvjrāv stībī balkamm kumār prakap ṭoy groaḥ thnâk nau knuṅ visăy kasikamm lakkhaṇà gruasār. [Phnom Penh]: Krasuaṅ Kārnār niṅ Paṇtuaḥ Paṇtāl Vijjājīvà, 2011.
Find full text
10
Cambodia. Krasuaṅ Kārnār niṅ Paṇtuaḥ Paṇtāl Vijjājīvà. Rapāykārn̊ siksā srāvjrāv stībī balkamm kumār prakap ṭoy groaḥ thnâk nau knuṅ visăy nesād dẏk sāp lakkhaṇà gruasār. [Phnom Penh]: Krasuaṅ Kārnār niṅ Paṇtuaḥ Paṇtāl Vijjājīvà, 2011.
Find full textBook chapters on the topic "Siksā"
1
van de Riet, Reind. "Research in the SIKS Research School." In Informatik ’97 Informatik als Innovationsmotor, 505. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1997. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-60831-5_65.
Full text
2
Piechnik, Anna. "Siksa, drob, źlamdok, pędrok, węzowica – znajomość i rozumienie gwarowych ekspresywizmów nazywających dzieci przez najmłodszych mieszkańców wybranych małopolskich wsi." In JĘZYK POLSKI – MIĘDZY TRADYCJĄ A WSPÓŁCZESNOŚCIĄ. Księga jubileuszowa z okazji stulecia Towarzystwa Miłośników Języka Polskiego, 282–91. Wydawnictwo Naukowe Uniwersytetu Pedagogicznego w Krakowie, 2021. http://dx.doi.org/10.24917/9788380846258.22.
Full textAbstract:
Siksa, drob, źlamdok, pędrok, węzowica – knowledge and understanding of dialect expressions for children among the youngest inhabitants of villages in Lesser Poland region Summary The article presents the results of a questionnaire carried out among the young generation, concerning their knowledge of differential dialect expressions known to the oldest inhabitants of the same area. The study was carried out in 2014 and comprised four eastern and four western local dialects of Lesser Poland region. The analyzed test group was asked about the following five expressive lexemes: drob, pędrok, siksa, węzowica, źlamdok. The youth claim to be familiar with the lexemes that are present both in dialectal and standard Polish language (although particular meanings may vary). What is more, the meanings attributed to standard Polish version are more widely known than their dialect equivalents. Among the participants of the questionnaire, it is foreign words that are the least known, or completely unknown elements of Polish standard version. By means of adideation process, these words are identified as already familiar lexemes that are part of the standard language version.
3
Freedman, Lawrence. "A C’risis Managed." In Kennedy’s Wars, 225–37. Oxford University PressNew York, NY, 2000. http://dx.doi.org/10.1093/oso/9780195134537.003.0025.
Full textAbstract:
Abstract Kennedy iiad aciiieved his con: political objective of removing the mis siks. By avoiding making Castro the issue, it was easier to agree to a deal that n:quin:d a promise not to invade Cuba. If the OVl.Hhrow of Castro had been the issue, he would have found it more difficult to hack down. It was this, as much as the more often quoted ksson of allowing Khru shchev t(l “save race,” that made the final deal possible. Moscow was never in any doubt about what was required, the only question was what could they extract llom \Vashington in return. 1r the crisis had been concluded in less or a panic, then the actual deal might have served as the roundation ror a more general reassessment or American relations with Cuba.
4
Elis Suryani Nani Sumarlina and Rangga Saptya Permana. "SANGHYANG RAGA DEWATA KEANEKAAN KOSMOLOGI DALAM NASKAH SUNDA KUNO." In PROSIDING SEMINAR NASIONAL BAHASA DAN SASTRA KEBINEKAAN DALAM PERSPEKTIF BAHASA DAN SASTRA. Penerbit BRIN, 2022. http://dx.doi.org/10.55981/brin.305.c419.
Full textAbstract:
Tulisan ini mengulas Gambaran Kosmologis Masyarakat Sunda yang terpendam dalam naskahSunda kuno yang berjudul Sanghyang Raga Dewata. Naskah ini ditulis di atas daun lontar abadke-16 Masehi menggunakan bahasa dan aksara Sunda Kuno, dan digubah dalam bentuk prosa.Sanghyang Raga Dewata mengungkap keanekaan wujud kosmologis masyarakat Sunda masalampau, mengenai mitos penciptaan alam semesta, yang diawali dengan dibangunkannya siangdari kegelapan oleh kekuatan Sang Bayu. Setelah itu, diciptakanlah bumi, bulan, matahari, danbintang-bintang di bawah naungan angkasa. Matahari ditempatkan di arah timur dan bulan diarah barat. Manusia dalam naskah Sanghyang Raga Dewata dipandang sebagai mikrokosmosnyajagat raya yang seluruh kehidupannya harus selalu menjalankan segala siksa ‘ajaran’ SanghyangDarma. Itulah yang dianggap manusia ideal yang kelak dapat mencapai surga abadi. Tulisanini dikaji melalui metode penelitian deskriptif analisis, dan metode kajian filologi dan kajianbudaya. Hasil dari tulisan ini, diharapkan mampu mengungkap isi teks naskah Sanghyang RagaDewata yang masih sangat relevan untuk perkembangan wahana ilmu pengetahuan pada masakini dengan keberagamannya.
Reports on the topic "Siksā"
1
Toivonen, Tuuli, Aina Brias Guinart, Johanna Eklund, Matti Hästbacka, Tatu Leppämäki, and Jussi Torkko. Muutokset luontovierailuissa ja mobiilien massadatojen mahdollisuudet kävijäseurannassa : Raportti MOBICON-hankkeen työpajasta Helsingissä 28.9.2023. Digital Geography Lab, University of Helsinki, 2024. http://dx.doi.org/10.31885/2024.030502.
Full textAbstract:
Changes in nature visitation and the potential of mobile big data for visitor monitoring -työpaja järjestettiin Helsingissä 28.9.2023. Työpaja toteutettiin osana Koneen Säätiön rahoittamaa viisivuotista MOBICON-tutkimushanketta (Mobile Big Data for Understanding People in Nature - Detecting short and long term changes and their implications for biodiversity conservation). Työpajan tavoitteena oli kartoittaa asiantuntijoiden kanssa luonnon virkistyskäytön muutoksia, seurannan tietotarpeita, sekä pohtia erilaisten uusien tietolähteiden mahdollisuuksia näihin tietotarpeisiin vastaamiseen. Paikalla oli kahdeksan luonnon virkistyskäytön asiantuntijaa eri organisaatioista (Metsähallitus, Helsingin kaupunki, Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi ja Suomen Latu r.y.). Heille oli ennakkoon lähetetty kysely päivän teemoista. Keskustelu eteni kyselyn tuloksista syvällisempään keskusteluun aihealueittain. Alla käymme aihealueitten keskeiset tulokset läpi teemoittain. Luonnon virkistyskäytön nähtiin olevan muutoksessa. Virkistyskäyttö yhtäältä lisääntyy ja sen ajalliset rytmit muuttuvat. Toisaalta kävijäkunta monimuotoistuu yleisen yhteiskunnan monimuotoistumisen seurauksena ja uudenlaisten ihmisten löytäessä luonnon äärelle. Myös aktiviteetit ja tavat olla luonnossa moninaistuvat. Keskustelussa muutoksia lähestyttiin neljän megatrendin kautta (yhteiskunnalliset, ympäristölliset, poliittiset ja teknologiset muutokset). Näistä yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutosajurit nähtiin tärkeimmiksi. Yhteiskunnallisissa muutoksissa tunnistettiin erityisesti ikääntymisen ja luontokävijöiden moninaistumisen tuoma muutos. Ympäristöllisistä tekijöistä ilmastonmuutos oli ilman muuta merkityksellisin, sekä luontoa, että ihmisten toimintaa muuttavana tekijänä. Poliittisista muutosajureista keskustelussa nousi esiin yhteiskunnan polarisaation lisääntyminen. Toisaalta jokaisenoikeuksiin, biodiversiteetin suojeluun ja virkistyskäyttöön ohjattaviin resursseihin liittyvät poliittiset päätökset nähtiin tärkeinä. Teknologiset muutokset nähtiin osana laajempaa teknologistumista. Yhtäältä yleinen teknologisoituminen lisää mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja -jakoon. Toisaalta terveyteen ja liikkumiseen liittyvä mittauskulttuuri vaikuttaa myös virkistyskäytön määriin, kun ihmiset tavoittelevat askel-tai kilometritavoitteitaan yhä enemmän luonnossa. Organisaatioiden tietotarpeista todettiin, että tietoa tarvitaan yhtäältä virkistyskäytön kehittämiseen ja toisaalta oman toiminnan perustelemiseen ja kolmanneksi käyttäjien informointiin. Lisää tietoa kaivattiin kävijävirroista ja niiden alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta. Toisaalta tieto kävijöistä itsestään nähtiin tarpeelliseksi erityisesti kävijäkunnan monipuolistuessa. Huolta kannettiin myös niistä, jotka eivät käy virkistysalueilla: miten saada paremmin tietoa heistä sekä mahdollista käyntiä rajoittavista tekijöistä. Kävijätiedon keruu nähtiin kalliina ja aikaa vievänä, ja siksi ja uudenlaisten datalähteiden löytäminen nähtiin hyödylliseksi. Mobiilidata arvioitiin kiinnostavaksi tietolähteeksi ja sen eri puolia pohdiskeltiin SWOT-analyysin kautta. Selvää kuitenkin oli, että operatiivisessa käytössä tiedon tulee olla luotettavaa ja helposti saatavilla. Mobiilidatan osalta juuri pitkäkestoinen saatavuus pohditutti osallistujia. Tilaisuuden järjestivät Aina Brias Guinart, Matti Hästbacka, Tatu Leppämäki, Jussi Torkko ja Tuuli Toivonen. Johanna Eklund osallistui työpajaan äitiysvapaalta. Lisää tietoa tilaisuudesta tai tutkimuksesta hankkeen verkkosivuilta tai sähköpostilla hankkeen tutkijoille: mobicon-project@helsinki.fi. MOBICON-hanke toimii vuosina 2022-2026 ja sitä rahoittaa Koneen Säätiö. Verkkosivu: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-geography-lab/projects/mobicon.