Journal articles on the topic 'Päätoimittajat'
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Päätoimittajat.
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 32 journal articles for your research on the topic 'Päätoimittajat.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Kuortti, Joel. "Kirjallisuudentutkijain Seura hakee päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimelle vuosille 2021–2022." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 17, no. 1 (April 27, 2020): 70. http://dx.doi.org/10.30665/av.91526.
Full textAbstract:
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on vertaisarviointia käyttävä kirjallisuudentutkimuksen julkaisu. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi Avain julkaisee muun muassa esseitä, katsauksia, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja sekä kirja-arvosteluja. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Avain tarjoaa näköaloja ajankohtaisiin kirjallisuudentutkimuksen teemoihin ja keskusteluihin. Avain publicerar artiklar också på svenska.
Päätoimittajuutta haetaan pääasiassa työpareina kaksivuotiselle kaudelle. Ainakin toisen päätoimittajista on hyvä olla väitellyt. Haussa kannustamme instituutioiden väliseen yhteistyöhön: päätoimittajat voivat siis olla eri yliopistoista ja oppiaineista. Vuosittain Avaimella on yksi kutsuttu teemanumero, jonka toimittamisesta vastaa vieraileva päätoimittaja(pari).
Tiedejulkaiseminen on aktiivisen muutoksen tilassa, ja Avaimen tulevat päätoimittajat ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen tulevaisuuden julkaisumuotoihin.
Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään osoitteeseen sihteeri. kts(at)gmail.com 20.4.2020 mennessä. Päätoimittajat valitsee Seuran hallitus yhdessä Avaimen toimitusneuvoston kanssa.
2
Kouvo, Terhi, Heikki Silvennoinen, and Ulpukka Isopahkala-Bouret. "Päätoimittajat paneelissa." Aikuiskasvatus 38, no. 4 (November 30, 2018): 333–35. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88378.
Full text
3
Kouvo, Terhi. "Tiedelehti on vireä ja kriittinen yhteisö." Aikuiskasvatus 41, no. 1 (March 31, 2021): 65–71. http://dx.doi.org/10.33336/aik.107393.
Full text
4
Vahosalmi, Ville. "Poliittiset vastakkainasettelut ja luokkataistelu Työmies-lehdessä 1899–1907." Väki Voimakas, no. 32 (September 13, 2022): 19–58. http://dx.doi.org/10.55286/vv.121746.
Full textAbstract:
Ville Vahosalmi analysoi artikkelissaan sitä, miten Työmiehessä luotiin vastakkainasetteluja ja siten tuotettiin luokkataistelua ennen ensimmäisiä eduskuntavaaleja. Vahosalmi vertailee toisaalta varhaisen työväenliikkeen tuottamaa vastakkainasettelua kansan ja eliitin välillä ja toisaalta sitä, miten vastakkainasettelu liitettiin ajatukseen luokkataistelusta poliittisena strategiana, jonka keskeisenä ajatuksena oli yhteistyöstä pidättäytyminen porvariston kanssa. Artikkelin asetelma tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman kautskylaisen luokkataistelulinjan kansalliseen tulkintaan. Vaikka Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas oli tunnettu jyrkästä kautskylaisesta dogmaattisuudestaan, Vahosalmi osoittaa, että lehden diskurssi oli populaari-demokraattisempi kuin päätoimittajan taustalla olevat marxilaiset opit antaisivat olettaa.
5
Niiranen, Jarkko. "Alkusanat." Rakenteiden Mekaniikka 51, no. 1 (August 16, 2018): ii. http://dx.doi.org/10.23998/rm.74224.
Full textAbstract:
Rakenteiden Mekaniikka -lehti juhli 50-vuotista taivaltaan viime elokuussa Vaasan yliopistossa järjestetyssä juhlaseminaarissa. Seminaarin esitelmien pohjalta kirjoitetuista lyhyistä artikkeleista koottiin lehteemme paksu erikoisnumero (Vol 50, Nro 3), jollaisia on itse asiassa vuosien varrella julkaistu lehdessämme lukuisia. Perinne jatkuu tänäkin vuonna: loppuvuodesta on tarkoitus koota erikoisnumerot sekä Teräsrakentamisen T&K-päivien (15.–16.8. Hämeenlinnassa) että Suomen mekaniikkapäivien (29.–31.8. Helsingissä) esitelmien pohjalta.
Lehden uutena päätoimittajana pyrkimykseni on muiltakin osin jatkaa vuosien saatossa hyväksi havaittujen periaatteiden ja linjausten mukaista julkaisutoimintaa. Lehteä on luonnollisesti myös tarkoitus tarpeen mukaan uudistaa. Osa uudistuksista tulee todennäköisesti kytkeytymään lehtemme uuteen verkkojulkaisualustaan, jona on vuoden ajan toiminut Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä, tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu Journal.fi-palvelusivusto. Sivustolla on tällä hetkellä noin 60 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa ja se käyttää voittoa tavoittelemattoman Public Knowledge Project -yhteenliittymän kehittämää Open Journal Systems -järjestelmää, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on tällä hetkellä maailman yleisimmin käytetty julkaisujärjestelmä tieteellisessä julkaisemisessa.
Kunhan järjestelmän käyttöönoton alkukankeuksista selvitään, tämän digitaalisen palvelualustan on jatkossa tarkoitus helpottaa lehtemme kirjoittajien, arvioijien ja toimituskunnan työskentelyä, mahdollistaa artikkelien nopeampi julkaiseminen sekä lisätä lehdessä julkaistujen artikkelien näkyvyyttä ja uskottavuutta.
Lopuksi haluan vielä lehden puolesta kiittää edeltäjääni, professori Reijo Kouhiaa, joka toimi lehden päätoimittajana viimeiset yksitoista vuotta – toimittaen lehden volyymit 40–50 käsittäen yhteensä 228 vertaisarvioitua artikkelia – ja jatkaa edelleen lehden toimituskunnan jäsenenä.
Helsingissä, 1. elokuuta 2018
Jarkko NiiranenRakenteiden Mekaniikka -lehden päätoimittaja, akatemiatutkija, apulaisprofessori
6
Paavolainen, Pentti. "Päätoimittajan kiitokset." Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, no. 20 (March 31, 2018): 4. http://dx.doi.org/10.47564/vskst.94643.
Full text
7
Paavolainen, Pentti. "Päätoimittajan kiitokset." Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, no. 21 (March 31, 2019): 4–5. http://dx.doi.org/10.47564/vskst.94645.
Full text
8
Saarikoski, Petri. "Markku Alanen – päätoimittaja, harrastaja ja innovaattori." Tekniikan Waiheita 37, no. 3 (October 25, 2019): 68–69. http://dx.doi.org/10.33355/tw.86821.
Full textAbstract:
Tietokonelehti MikroBitin pitkäaikainen päätoimittaja Markku Alanen kuoli yllättäen toukokuun lopussa. Tietotekniikan harrastajille Alanen jäi mieleen lehden tärkeänä innovaattorina, joka jätti lähtemättömän ja vahvan vaikutuksen koko Suomen tietokonekulttuuriin.
9
Pohjannoro, Ulla. "Aikakauden kuvat." Trio 12, no. 1 (June 29, 2023): 3–8. http://dx.doi.org/10.37453/tj.131225.
Full text
10
Wahlfors, Laura. "Menneen kaikuja, viritys tulevaan." Trio 12, no. 2 (December 31, 2023): 5–8. http://dx.doi.org/10.37453/tj.142360.
Full text
11
Silvennoinen, Heikki. "Reijo Raivola (1939–2014) in memoriam." Aikuiskasvatus 34, no. 3 (September 15, 2014): 233–35. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94103.
Full text
12
Kuortti, Joel, and Anna-Leena Toivanen. "Haemme vierailevia päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen teemanumerolle 4/2020." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 4 (December 15, 2019): 119. http://dx.doi.org/10.30665/av.88040.
Full textAbstract:
Etsimme vierailevaa päätoimittajaparia Avain-lehden teemanumerolle 4/2020. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muuten tärkeää teemaa, joka voisi kiinnostaa Avaimen lukijoita. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi ehdotetun teeman lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi Avaimeen sekä vierailevien päätoimittajien lyhyet esittelyt. Siinä tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja vertaisarvioitavat artikkelit (4–5) sekä teemaan kuuluvia katsauksia, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia – sikäli kuin ne ovat tiedossa – ja ainakin suunnitelma artikkelien ja muiden kirjoitusten aihealueista tulee ilmoittaa.
Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse Avaimen molemmille päätoimittajille 14.2.2020 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille maaliskuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu kesään ja syksyyn 2020 ja lehden on tarkoitus ilmestyä joulukuussa 2020.
Päätoimittajien yhteystiedot:
Joel Kuortti joel.kuortti_at_utu.fiAnna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen_at_uef.fi
13
Nygren, Nina V. "Kapulanvaihdon kevät." Alue ja Ympäristö 52, no. 1 (June 29, 2023): 1–2. http://dx.doi.org/10.30663/ay.130533.
Full textAbstract:
Alue ja Ympäristö -lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilta. Paikkojen kirjo on laaja, aina Helsingistä terveysasemien ja liikuntapaikkojen kautta avaruuteen, ja energiaa riittää sähköautoista turpeeseen. Risteyksessä-osio punoo yhteyksiä lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin ja niiden aiheisiin. Kirja-arvioista on toivottavasti lukijoille iloa ja hyötyä. Tekstejä on ollut ilo olla mukana toimittamassa – tämä onkin ollut ensimmäinen päätoimittajakauteni, jolloin olen ollut päätoimittajana yksin kokonaiselle numerolle. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut lehteä toimittaa. Luottotaittaja Maija Toivanen on hoitanut hommansa ja ylikin, kun vaihdoimme toimitussihteerin lennossa, ja uusi toimitussihteeri Iina Sankala on päässyt näyttämään taitojaan. Risteyksessä-osion ovat toimittaneet Uula Saastamoinen ja Katri Ollilla...
14
Kouvo, Terhi, Ulpukka Isopahkala-Bouret, and Heikki Silvennoinen. "Päätoimittajat paneelissa." Aikuiskasvatus 38, no. 4 (December 17, 2018). http://dx.doi.org/10.33336/aik.77306.
Full text
15
Nygren, Nina Viktoria, and Heikki Sirviö. "Vuoden tiedelehti -palkinnon kiitospuhe Tiedejulkaisemisen päivillä." Alue ja Ympäristö, November 29, 2022, 00. http://dx.doi.org/10.30663/ay.122550.
Full textAbstract:
Alue ja ympäristö -lehti voitti Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedelehti -palkinnon. Palkinto jaettiin lokakuussa 2022 ensimmäisen kerran, ja sen suuruus on 25 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on vahvistaa kotimaisen tiedejulkaisutyön näkyvyyttä ja arvostusta. Palkinnon vastaanottivat Joensuussa Tiedejulkaisemisen päivillä lehden päätoimittajat Nina Nygren ja Heikki Sirviö. Suomen tiedekustantajien liiton palkinnot rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla. Lue Suomen tiedekustantajien liiton tiedote: https://tiedekustantajat.fi/tiedotteet/alue-ja-ymparisto-on-vuoden-tiedelehti-2022/
16
Elomäki, Anna, and Hanna Ylöstalo. "Feministisempää poliittisen talouden tutkimusta." Poliittinen talous 8 (January 12, 2021). http://dx.doi.org/10.51810/pt.101636.
Full textAbstract:
Taloustieteen, talouspolitiikan ja taloutta koskevan julkisen keskustelun tavoin myös poliittisen talouden tutkimus on Suomessa ollut varsin miehistä, eivätkä feministiset näkökulmat ole olleet sen keskiössä. Puheenvuorossaan Poliittinen talous -lehden uudet päätoimittajat Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo esittelevät feministisiä näkökulmia poliittisen talouden tutkimukseen. He tuovat esiin kaksi feministisen poliittisen talouden tutkimuksen erityistä kontribuutiota poliittisen talouden keskusteluun. Ensinnäkin, feministinen tutkimus on lisännyt ymmärrystä taloudesta paitsi poliittisena, myös sukupuolittuneena järjestelmänä. Toiseksi, feministinen tutkimus on haastanut talousteorialle ja talouspolitiikalle tyypillisen erottelun uusintavan ja tuottavan työn ja talouden välillä teoretisoimalla sosiaalista uusintamista ja hoivaavaa taloutta. Puheenvuorossa pohditaan myös feministisen poliittisen talouden näkökulmien selitysvoimaa käytännössä tarkastelemalla niiden avulla koronakriisiä. Koronakriisi on syventänyt sukupuolittunutta ja rodullistunutta epätasa-arvoa, lisännyt sosiaaliseen uusintamiseen kohdistuvia paineita ja vahvistanut finansialisoituneen kapitalismin ja 2010-luvun talouskurin tuottamaa sosiaalisen uusintamisen kriisiä.
17
Räisänen, Sari. "Päätoimittajan tervehdys." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 55, no. 1 (February 5, 2018). http://dx.doi.org/10.23990/sa.69219.
Full text
18
Lämsä, Riikka. "Päätoimittajan jäähyväiset." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 59, no. 4 (December 13, 2022). http://dx.doi.org/10.23990/sa.124747.
Full text
19
Laakso, Mikael. "Uuden päätoimittajan tervehdys." Informaatiotutkimus 39, no. 1 (March 31, 2020). http://dx.doi.org/10.23978/inf.90698.
Full text
20
Laakso, Mikael. "Päätoimittajan ja toimitussihteerin vaihdos." Informaatiotutkimus 41, no. 4 (December 21, 2022). http://dx.doi.org/10.23978/inf.125495.
Full text
21
Hakama, Matti. "Kerran kuopattu - entisen päätoimittajan muistelmia." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 60, no. 1 (February 23, 2023). http://dx.doi.org/10.23990/sa.126056.
Full text
22
Lappalainen, Hanna. "Suunvuoro." Virittäjä 125, no. 4 (December 21, 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.112724.
Full textAbstract:
Virittäjän 125. vuosikerta huipentuu tähän numeroon. Niinpä onkin luontevaa luoda katse taaksepäin ja tehdä sukelluksia muutamiin lehdessä tarkasteltuihin aihepiireihin ja tutkimusaloihin. Jos haluaa saada yleiskuvan eri tutkimusalojen käsittelystä eri vuosikymmenillä, kannattaa aloittaa Riku Erkkilän ja Teemu Palkin havaintokirjoituksesta. Jussi Ylikosken artikkeli muistuttaa aiheellisesti, että Virittäjä ei ole vain fennistinen aikakauslehti, vaan se on perustamisestaan asti ollut myös fennougristiikan keskeinen julkaisukanava. Tätä kuvaa vahvistaa osaltaan Sampsa Holopaisen, Santeri Junttilan ja Petri Kallion syväluotaus siihen, miten lainasanatutkimuksen erilaiset kaudet näkyvät Virittäjän lehdillä. Kolmannen ikkunan lehden historiaan avaa Terhi Ainialan ja Paula Sjöblomin artikkeli, jossa tarkastellaan Virittäjässä esiteltyä nimistöntutkimusta metodologisesta näkökulmasta. Artikkelien antia täydentävät havaintokirjoitukset. Minna Jaakola ja Johanna Komppa selvittävät, millaiset julkaisut on nimetty Virittäjässä perusteoksiksi; huomio on erityisesti kirja-arvioissa. Jyrki Kalliokoski puolestaan esittelee kaunokirjallisuuden kielen tutkimusta Virittäjän eri vuosikymmenillä. Viimeinen havaintokirjoitus ei tarkastele lehden historiaa, vaan linkittyy juhlavuoteen ja -numeroon sitä kautta, että se on viimevuotisen opiskelijoille suunnatun kirjoituskilpailun satoa. Milla Juhosen tutkimuskohteena on Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjojen nimistö. Vaikka Virittäjän historiaa valottavien kirjoitusten näkökulmat ovat monipuolisia, on helppo huomata myös isoja aukkoja. Olisi kiehtovaa tarkastella esimerkiksi sitä, miten puhutun kielen tutkimus tai vaikkapa tekstintutkimus ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet muotoaan. Entä miten erilaiset kielioppinäkemykset ja paradigmojen muutokset ovat nähtävissä julkaisussa? Tutkittavaa riittää siis seuraavaankin merkkivuoteen. Virittäjän juhlinta ei pääty tähän vuosikertaan vaan jatkuu ensi vuonna etenkin Virittäjä 125 -verkkosivuston muodossa. Ensi vuoden toiminnan mahdollistaa osaltaan Jenny ja Antti Wihurin rahasto, jota kiitämme juhlavuoden apurahasta. Tämä suunvuoro on viimeiseni Virittäjän päätoimittajan roolissa. Kauteni on ollut lyhyt verrattuna pitkäaikaisimpiin edeltäjiini, kuten Lauri Hakuliseen ja E. A. Tunkeloon, jotka hoitivat tehtävää vähintään 20 vuotta. Nämä kuusi vuotta (joista ensimmäinen varapäätoimittajana) ovat olleet antoisia ja avartavia, eivät kuitenkaan aina helppoja. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitani ja työtovereitani: kirjoittajia, toimitusneuvoston jäseniä ja muita arvioijia, Kotikielen Seuran johtokuntaa ja erityisesti kaikkia toimituksen jäseniä, joiden kanssa olen saanut tehdä sujuvaa yhteistyötä. Toivotan onnea ja menestystä seuraajalleni Laura Visapäälle, joka on laskujeni mukaan Virittäjän 21. päätoimittaja. Hanna Lappalainen
23
Ojanen, Mikko, and Meri Kytö. "Musiikki, ääni, tiede, tutkimus, painoalat ja lähtökohdat – miksi näitä pitää taas pohtia ja määritellä?" Musiikki 54, no. 1 (April 5, 2024). http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.144757.
Full textAbstract:
Sibelius Akatemian Trion päätoimittaja Laura Wahlfors (entinen Musiikin päätoimittaja) kuvaili toimittamansa lehden muodonmuutosta ja uuden aikakauden alkua viime vuoden joulukuun numeron pääkirjoituksessa (Wahlfors 2023). Wahlforsin tekstissä huomiota herätti kuvaus siitä, kuinka aiemmin taidemusiikkiin keskittynyt julkaisu on nyt avaamassa oviaan kaikkien musiikkityylien ja musiikintutkimuksen lähestymistapojen julkaisukanavaksi. Moniarvoisuus ja näkökulmien rikkaus on itseisarvo. Musiikki toivottaa Trion näkökulmien laajennuksen erittäin tervetulleeksi. Trion avaus sai myös Musiikin päätoimituksen pohtimaan lehtemme linjaa sekä niitä mielikuvia, joita lukijoilla ja kirjoittajilla Musiikista on. Viimeaikaiset keskustelut tieteenalan painoalavalinnoista, valtakunnallisesta pääsykoeuudistuksesta sekä vastikään käynnissä ollut Musiikin päätoimittajahaku nostattivat esiin mielenkiintoisia havaintoja lehden fokuksesta ja mielikuvista sekä roolista, joka Musiikilla kotimaisena tiedejulkaisuna voisi olla.
24
Lehto, Anne, and Sinikka Luokkanen. "Yhdessä kohti sujuvaa hybridityöskentelyä ja digitaalisia järjestelmiä: STKS:n toiminta vuonna 2022." Signum 56, no. 1 (April 4, 2023). http://dx.doi.org/10.25033/sig.128664.
Full textAbstract:
Vuosi 2022 oli STKS:n toiminnassa muutosten ja yllätysten aikaa: Puheenjohtaja, jäsenlehden Signumin päätoimittaja ja taloudenhoitaja vaihtuivat. Luotiin uusi strategia, Signum siirrettiin verkkoon ja otettiin käyttöön uutiskirje. Seura toimintatapa muuttui hybridityöskentelyksi ja sen mukaisesti järjestettiin kaksi webinaaria tai etätyöpajaa. Jatkossa seura panostaa kouluttamiseen ja alan sisäiseen keskusteluun, tervetuloa mukaan!
25
Toimitus, Signumin. "Seuralle ja lehdelle uudet vetäjät." Signum 54, no. 1 (April 10, 2022). http://dx.doi.org/10.25033/sig.116005.
Full textAbstract:
“Haluan tehdä näkyväksi tieteellisten kirjastojen tekemää työtä ja merkitystä. Mikään muu taho ei tee sitä meidän puolestamme”, toteaa Suomen tieteellisen kirjastoseuran tuore puheenjohataja Anne Lehto. “Pyrin säilyttämään lehden monipuolisuuden — sisällön kokoamisessa yritän jatkossakin huomioida tieteellisten kirjastojen muutokset ja erilaiset tehtävät”, toteaa puolestaan Signum-lehden uusi päätoimittaja Mika Holopainen. Tässä artikkelissa Lehto ja Holopainen haastattelevat toisiaan.
26
Tyrväinen, Helena. "Suomalais-virolaisesta musiikkitieteen tutkimusyhteistyöstä." Musiikki 54, no. 1 (April 5, 2024). http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.144764.
Full textAbstract:
Musiikin vuoden 2023 viimeisestä numerosta ’Baltian maiden ja Itämeren alueen musiikki, musiikillinen yhteiskunta, ilmiöt ja verkostot’ (Vol. 53 nro 4) selviää, että suomalainen musiikintutkimus on ottamassa uudelleen haltuunsa Itämeren alueen musiikinhistorian tutkimusta. Akatemiatutkija Nuppu Koivisto-Kaasikin ja päätoimittaja Tuire Ranta-Meyerin teemanumeron problematiikkaa esittelevästä pääkirjoituksesta ’Paikallisia, kansallisia ja ylirajaisia musiikintutkimuksen näkökulmia Itämeren alueen ja Baltian maiden viitekehyksessä’ käy kiinnostavasti ilmi, että näkökulmat ja teorianmuodostus ovat uusia. Niistä oli antoisaa lukea.
27
Lehtipuro, Outi. "Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Päätoimittaja Päiviö Tommila. Helsinki: Wsoy. 2000." Elore 8, no. 1 (May 1, 2001). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78309.
Full text
28
Visapää, Laura, and Johanna Komppa. "Suunvuoro." Virittäjä 126, no. 1 (March 14, 2022). http://dx.doi.org/10.23982/vir.115314.
Full textAbstract:
Virittäjä on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1897 lähtien. Virittäjän ensimmäisessä numerossa lehden tavoitteita luonnehdittiin näin: ”[Virittäjän tarkoitus on] mieltymyksen ja harrastuksen virittäminen ja vireillä pitäminen suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden historian, kansanrunouden ja kansatieteen tutkimiseen. Virittäjä ei esiinny korkeatieteellisen aikakauskirjan vaatimuksilla eikä ole siksi aiottu, vaan sen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä Suomen kansan henkisen elämän tutkijain ja kaikkien tätä tiedonalaa harrastavien välillä.” Virittäjä julkaisee tänä vuonna 126. vuosikertansa ja viettää 125. juhlavuottaan. Lehti on ilmestynyt säännöllisesti koko mainitun ajan – vallinneesta maailmantilanteesta riippumatta –, ja tänä aikana siitä on muovautunut fennistiskielitieteellinen aikakauslehti, joka nimenomaisesti esiintyy korkeatieteellisen aikakauslehden vaatimuksilla. Virittäjän ala on toisin sanoen aloitusvuosistaan kaventunut ja muuttunut, mutta lehden rooli suomen kielen ja suomenkielisen tutkimuksen vireillä pitämisessä on edelleen keskeinen. On kuitenkin todettava, että vaikka englanninkieliseen tiedejulkaisemiseen on kasvavia paineita, Virittäjän toimituksessa kuhisee: vuonna 2021 lehteen tarjottiin ennätyksellisen suuri määrä arvioitavia käsikirjoituksia. Yksi Virittäjän alkuperäisistä tehtävistä oli toimia yhdyssiteenä tutkijoiden välillä, ja tässä lehden tehtävä on pysynyt samana koko sen 125-vuotisen historian ajan. Virittäjän toimituksesta aukeaa näkymä aktiiviselle tutkimuskentälle, jossa toimituksen tehtävänä on – metaforaa ryöstöviljelläksemme – viritellä verkkoja eri suuntiin, rakentaa sellaisia arviointi- ja toimitusketjuja, joiden kautta lehdessä julkaistavien kirjoitusten korkeatieteellisyys voidaan varmistaa. Niin diakronisesti kuin synkronisestikin tarkasteltuna tämän mahdollistaa vain lukuisten ihmisten välinen, jatkuva yhteistyö. Kirjoittajien ja toimittajien rooli on ehkä tässä prosessissa ilmeisin, mutta taustalla puurtavat aina myös toimitusneuvosto ja laajalta kentältä kutsutut arvioijat: jokaisen artikkelin taustalla on vähintään kahden asiantuntijan arviointityö. Vireillä pitämisen näkökulmasta Virittäjälle on aina ollut tärkeää, ellei suoranainen elinehto, myös tavoittaa uudet opiskelijapolvet. Kun lehti tänä vuonna jatkaa 125-vuotisjuhlintaansa, juhlinta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Virittäjä julkaisee 14. maaliskuuta Virittäjä 125-vuotta -verkkosivuston, https://virittaja125.kotikielenseura.fi, jonka tavoitteena on esitellä Virittäjää ja samalla fennistiikan ja tiedejulkaisemisen historiaa nykymedian ja tiedeviestinnän keinoin nykysukupolvea kiinnostavalla tavalla ja samalla tallentaa lähihistoriaa. Olemme halunneet luoda pysyvän sivuston, jossa on paljon Virittäjän historiaan liittyvää materiaalia ja jota voidaan käyttää esimerkiksi tieteenalan historian opetuksessa. Sivuston sisältöä on tehty suurelta osin opiskelijavoimin erilaisina kurssisuorituksina ja harjoitteluina, ja opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet ovatkin esillä näkökulmissa, joista Virittäjää on tarkasteltu. Opiskelijoiden työn koordinointi ja sivustoprojektin eteneminen on ollut varapäätoimittajan vastuulla. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastaa Tyylisivu, ja taloudellisesti sen toteutuksen ovat mahdollistaneet Koneen Säätiöltä ja Suomen tiedekustantajien liitolta saamamme apurahat, mistä lausumme kiitoksemme. Verkkosivujen julkaisemisen ohella Kotikielen Seura järjestää huhtikuun 22. päivä 2022 Virittäjän 125-vuotisjuhlaseminaarin, johon toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Tilaisuudessa kuullaan lehden entisen päätoimittajan ja Kotikielen Seuran kunniajäsenen, professori Lea Laitisen juhlaesitelmä; muilta osin tarkentunut ohjelma julkaistaan maaliskuun 2022 aikana. Virittäjän pitkässä historiassa on taas kerran aika aloittaa uuden toimituskokoonpanon voimin. Uuden jakson äärellä haluamme kiittää edellistä päätoimittajaa Hanna Lappalaista, joka itse toimituksellisen työnsä ohessa eri tavoin ideoi ja kehitti Virittäjän viestintää. Virittäjä siirtyi Twitteriin (@Virittajalehti), ja opiskelijavoimin toteutetun 125-vuotissivuston idea tuli niin ikään Lappalaiselta. Samaten hänen kaudellaan perustettiin Virittäjä-blogi, jonka tavoitteena on herättää kiinnostusta ajankohtaiseen kielitieteelliseen tutkimukseen populaarien tekstien keinoin. Korkeatieteellisyyden ohella Virittäjä pyrkii siis myös yleistajuisuuteen ja jatkaa näin jo vuonna 1897 viitoitetulla tiellä. Lämmin kiitos Suomen Kulttuurirahastolle, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle ja Suomen tiedekustantajien liitolle Virittäjän onnittelemisesta sen 125. juhlavuonna. Laura Visapää ja Johanna Komppa
29
Ala-Kyyny, Juuso. "Pääkirjoitus: Tervetuloa seuraan ja toimitusverkostoon!" Signum 52, no. 1 (April 28, 2020). http://dx.doi.org/10.25033/sig.91950.
Full textAbstract:
Uuden vuosikymmenen kynnyksellä on hyvä kerrata perusasiat: Mitä varten Suomen Tieteellinen Kirjastoseura (STKS) – ja sen siipien suojissa Signum-lehti – on olemassa? Vastausta voi etsiä tämän numeron artikkelista, jossa uusi hallitus esittäytyy ja kertoo näkemyksiään. Aloittelevana päätoimittajana ammennan myös julkilausutusta informaatiosta eli seuran verkkosivuilta, joilta poimin neljä pääpointtia.
Ensinnäkin STKS on kirjasto- ja tietopalvelualan äänitorvi, joka ”tekee tunnetuksi” – eli tekee näkyväksi ja pitää esillä – ”kirjastojen merkitystä luovuuden ja tuottavuuden perustana sekä välttämättömänä osana koulutusta ja tutkimusta”.
Toiseksi STKS toimii äänitorvena myös virallisemmassa, poliittisia linjauksia ja toimintatapoja muovaavassa merkityksessä: seura ”antaa lausuntoja kotimaisista kirjastoasioista ja vaikuttaa kansainvälisesti tieteellisten kirjastojen toimialueella”.
Kolmanneksi STKS tarjoaa ”mahdollisuuden verkostoitua” eli tutustua kollegiaalisissa merkeissä muihin alalla työskenteleviin ja jakaa tietoa. Verkostoitumisenmahdollisuuksiahan on maailma täynnä; stks:n erityisyytenä on koota kirjasto- ja tietopalvelualaa laajasti yhteen.
Neljänneksi STKS tukee ”muutoksen hallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä ja omassa työssä”. Täydennyskoulutukset ovat stks:n toiminnan kovaa ydintä ja toimintaa, jolle on tarvetta myös jatkossa – tarkatkaapa vain, miten sanat tulevaisuus, muutos ja murros esiintyvät uuden hallituksen esittelyjutussa.
30
Ruohonen, Voitto, and Heikki Hellman. "Helsingin Sanomat kirjallisuuden kuluttaja-asiamiehenä." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 19, no. 4 (January 2, 2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.121693.
Full textAbstract:
Kuoleeko kritiikki, kysyttiin Helsingin Sanomien kulttuuriosaston pääjutussa 13. helmikuuta 2022. Antti Majanderin artikkeli perustui kiertohaastatteluun, jossa 15:n eri median päätoimittajaa oli pyydetty vastaamaan, onko kritiikki uhanalainen laji sekä miten hänen mediansa toimii kulttuurijournalismissa ja -kritiikissä. Vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että kulttuurikritiikillä on arvoa sinänsä eikä päähuomio ole verkkojuttujen klikkausmäärissä tai massoihin vetoavissa sisällöissä. Yksikään päätoimittajista ei silti sanonut edustamansa viestimen suunnittelevan kritiikin lisäämistä. (Majander 2022a.) Majanderin artikkelia täydensi kulttuuritoimituksen esihenkilön Aino Miikkulaisen kommentti. Hän nosti esille kaksi seikkaa. Teoksia ja esityksiä on koko ajan enemmän, mutta lehtiä ja toimittajia vähemmän, jolloin kaikkea ei ole mahdollista arvioida. Tilannetta korvaa epäinstitutionaalinen eli vernakulaari viestintä. Toiseksi Miikkulainen (2022) viittasi ”jo vuosia sitten” toimituksissa puheeksi tulleeseen palvelujournalismiin: lukijalle tarjotaan neuvoja ja suosituksia. ”Kulttuurikritiikki on palvelujournalismia parhaimmillaan. Koulutettu alan asiantuntija kertoo teoksesta mielipiteensä, josta voi päätellä, haluaako siihen uhrata aikaansa ja rahaansa”, Miikkulainen tiivisti. Kuukautta myöhemmin lehden kulttuuritoimittaja Juuso Määttänen korosti kolumnissaan, että kriitikko ei ole suosittelija: ”Kritiikin idea on nimenomaan se, että tiettyyn kulttuurin alaan perehtynyt kirjoittaja kirjoittaa arvioimastaan teoksesta oman huolellisesti perustellun näkemyksensä. [--] Kritiikki on armottoman tärkeää aikana, joka on täynnä laiskaa hehkutusta, somepöhinää ja rahalla maksettuja ’suosituksia’. Olen todella hädissäni, jos kritiikin määrä vähenee enää yhtään nykyisestä.” Määttänen ei sulkenut pois suosituksia, vaan arvioi niiden täydentävän kritiikkejä. (Määttänen 2022.) Mihin Helsingin Sanomien kirjallisuusjournalismi 2020-luvulla suuntautuu? Kulttuuriosaston sisällönanalyysiin perustuvissa tutkimuksissa (Hellman & Ruohonen 2019; Ruohonen & Hellman 2020a) havaitsimme, että lehden siirtyminen tabloidiksi ei heikentänyt kirjallisuuden asemaa, vaan se päinvastoin hienokseltaan vahvistui. Oliko kyse satunnaisesta ilmiöstä, vai oliko se oire tulevasta ja kenties ajan kuluessa vahvistuvasta suuntauksesta? Sitä selvitimme syys-marraskuussa 2021 ilmestyneiden Helsingin Sanomien kulttuuriosastosta ja siinä julkaistuista kirjallisuusjutuista tekemämme uuden sisällönanalyysin avulla. Kysyimme, millainen kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin asema lehdessä on vuonna 2021 verrattuna vuoden 2016 tilanteeseen.
31
Visapää, Laura. "Suunvuoro." Virittäjä 127, no. 2 (June 14, 2023). http://dx.doi.org/10.23982/vir.130007.
Full textAbstract:
Virittäjä rakentuu palapelinä: lehden rungon muodostavat tutkimusartikkelit, jotka julkaistaan lehdessä alkuperäistä lähetysaikataulua ja toisaalta muokkausten ja hyväksymisten aikatauluja tarkasti seuraten. Artikkeleista ei toisin sanoen koota lehteä temaattisin perustein vaan nimenomaan yksittäisten kirjoitusten hyväksymisjärjestystä kunnioittaen. Virittäjään päätyessään artikkelit muodostavat aina silti jonkinlaisen kokonaisuuden: tekstit ilmestyvät osana samaa numeroa, joka rajaa niiden välille koherenssia. Eri suuntauksia edustavien tutkimussuuntausten ja varsin erilaistenkin aiheiden välillä alkaa helposti nähdä yhdenmukaisuuksia, kun niille luodaan yhteinen toimituksellinen raami. Tässä keskikesällä ilmestyvässä Virittäjässä tarkastellaan kieltä varsin moninaisista näkökulmista ja erilaisissa teoreettisissa kehyksissä, mutta tekstejä yhdistää kielellisten rajojen jatkuva liike. Harry Lönnroth piirtää kuvan Alvar Aallon elämän monista rinnakkaisista kielistä, ja Johanna Vaattovaara ja Elizabeth Peterson tarkastelevat damn-sanan käyttöä ja siihen liitettyjä merkityksiä osana suomea. Maria Sarhemaan tutkimus keskittyy etunimistä appellatiivistuneiden sanojen pejoratiivistuneeseen käyttöön, kun taas Leealaura Leskelä tarkastelee arviointia osana kehitysvammaisten työntekijöiden tehtävänohjausta; tutkimus korostaa sitä, miten kehumisen myönteiset ja kielteiset vaikutukset riippuvat aina siitä vuorovaikutustilanteesta, jossa ne ilmaistaan ja tulkitaan. Tutkimusartikkeleja täydentää Krista Teeri-Niknammoghadamin havaintokirjoitus, joka käsittelee kieliopillinen-käsitteen merkityksiä Virittäjän sivuilla. Muistokirjoituksia ilmestyy tässä lehdessä kaksi: Esa Itkonen kirjoittaa emeritusprofessori Raimo Anttilasta ja Susanna Shore ja Markus Hamunen yliopistonlehtori Tapani Kelomäestä. Sisäisen koherenssin ohella Virittäjälle hahmottuu ainakin sen silloisen lukijakunnan parissa yhteys kulloinkin ajankohtaisiin tapahtumiin. Kiinnostavaa tältä kannalta on se, että Virittäjässä julkaistavat tekstit ovat tyypillisesti käyneet läpi pitkän arviointi-ja toimitusprosessin ja usein odottaneet julkaisuaan jo pidemmän ajan; silti niille voi rakentua uutta ajankohtaisuutta nimenomaan julkaisuhetkellä. Esimerkiksi vuoden 2022 ensimmäisessä Virittäjässä julkaistiin raportti nimistöntutkimuksen konferenssista, jossa kommentoitiin Ukrainassa käytyä keskustelua siitä, minkälaista kirjoitusasua Kiova-nimestä pitäisi käyttää englanninkielisissä keskusteluissa, ja tuotiin esiin suurvaltojen vaikutus nimistöpolitiikkaan. Virittäjän queer-numero (2/2022) taas ilmestyi parahiksi ennen kuin eduskunta aloitti syksyllä 2022 translain uudistusta koskevan lakiesityksen käsittelyn. Nyt ilmestyvän Virittäjän taustalle voi lukea ainakin kiivaana käyvän, eri tavoin painottuneen keskustelun suomen kielen, englannin kielen ja monikielisyyden asemasta osana suomalaista yhteiskuntaa ja koulutusta. Ajankohtaisessa tulkintakehyksessä voidaan myös kysyä, onko tämä kirjoitus päätoimittajan vai tekoälyn kirjoittama. Chat GPT:tä lainaten: ”Tervetuloa lukijat tämän kielitieteellisen lehden pariin!” Laura Visapää
32
Lappalainen, Hanna. "Suunvuoro." Virittäjä 125, no. 1 (March 17, 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.103027.
Full textAbstract:
Tämän numeron ilmestyessä Suomessa eletään poikkeusaikoja. Jo vuoden vallalla olleessa koronapandemiassa on meneillään tiukempien rajoitusten kausi, niin sanottu sulkutila. Tämänhetkinen tilanne ei nostata juhlamieltä, mutta juhlaan on silti aihetta – onhan käsillä yhden Suomen vanhimpiin tieteellisiin aikakauslehtiin kuuluvan julkaisun 125. vuosikerta. Ulkoiset puitteet tuskin olivat kovin valoisat silloinkaan, kun Virittäjän ensimmäisiä numeroita toimitettiin: sortovuodet kolkuttelivat ovella, ja toimituksen työtä varjostivat lehden taloushuolet, kuten Kaisu Juusela valottaa historiikissaan (Sata vuotta Virittäjää, SKS 2006).
Juhlavuosi näkyy paitsi graafikko Markus Itkosen suunnittelemassa visuaalisessa ilmeessä myös lehden sisällössä ja muussa toiminnassa. Vuoden viimeinen numero (4/2021) tarjoaa läpileikkaavia katsauksia Virittäjän historiaan, ja jo sitä ennen julkaistaan viime vuonna järjestetyn kirjoituskilpailun satoa. Lämpimät onnittelut kilpailussa palkituille Jenni Fabritiukselle, Milla Juhoselle ja Silja-Maija Spetsille ja samalla kiitokset hanketoimittaja Yrjö Laurannolle kilpailun koordinoinnista sekä Helena Halmarille ja Vesa Jarvalle, jotka toimivat Laurannon ohella kilpailuraadin jäseninä!
Tämänhetkiseen tilanteeseen sopivasti Virittäjän juhlinta keskittyy vahvasti verkkoon. Suurimpiin ponnistuksiin kuuluu laajan verkkosivuston kokoaminen. Vuodenvaihteessa avautuvalla sivustolla on tarkoitus esitellä monipuolisesti ja raikkaasti lehden historiaa aina tähän päivään asti. Opiskelijoilla on sisällön tuottamisessa keskeinen rooli, mutta olemme kiitollisia myös Koneen Säätiölle ja Suomen tiedekustantajien liitolle, jotka ovat tukeneet tätä ja muita juhlavuoden projekteja apurahoilla.
Käsillä olevan numeron neljä artikkelia avaavat jokainen erilaisen näkökulman suomen kieleen ja sen tutkimukseen. Artikkelien esittelemien tutkimusten aineistoina on tekstejä aina Agricolan ajan suomesta viimeaikaisiin sosiaalisen median kommentteihin. Siinä missä Roni Hermon porilaisia murrepakinoita ja Heidi Nivan olla V-ssa -rakenteita (esim. olla menossa ~ menemässä) käsittelevissä tutkimuksissa vertaillaan eri-ikäisiä aineistoja ja pohditaan mahdollisia muutostendenssejä, Ildikó Vecsernyésin tutkimuksessa vertailtavana on kaksi erilaista puhuttelukulttuuria, kun hän tarkastelee Suomen ja Unkarin pääministereille osoitettuja Facebook-kommentteja. Hermon tutkimus ammentaa uutta näkökulmaa kulttuuriperinnön tutkimuksesta, Henri Satokankaan tietokirjojen termien selittämistä käsittelevässä artikkelissa puolestaan hyödynnetään niin terminologisen tutkimuksen antia kuin diskurssintutkimustakin, kun Satokangas etsii aineistostaan erilaisia retorisia toimintakuvioita. Artikkeleissa liikutaan monipuolisesti kielen eri tasoilla: Hermon huomio on pääosin fonologisissa ja morfologisissa piirteissä, Nivalla morfosyntaksissa ja semantiikassa, Satokankaalla syntaksissa ja Vecsernyésillä pragmatiikassa.
Virittäjän artikkelien laadun takeena on laaja joukko refereitä, jotka tekevät tärkeää asiantuntijatyötä. Ydinryhmän muodostaa lehden toimitusneuvosto, jonka jäsenet palvelevat tehtävässään pääsääntöisesti kuusi vuotta. Haluan kiittää tässä viime vuonna kautensa päättäneitä eli Maria Ahlholmia, Markku Haakanaa, Helena Halmaria, Suvi Honkasta, Lauri Karttusta, Leena Kolehmaista, Tommi Kurkea, Leena Niirasta, Jari Sivosta ja Paula Sjöblomia heidän arvokkaasta panoksestaan. Samalla toivotan tervetulleeksi toimitusneuvoston uudet jäsenet, jotka ovat Marja Etelämäki, Lari Kotilainen, Rea Peltola, Liisa Mustanoja, Heli Paulasto, Kaarina Pitkänen-Heikkilä, Pia Päiviö, Jouni Rostila, Minna Saarelma-Paukkala ja Sari Sulkunen. Uusi toimitusneuvosto pääsi ensi tehtävänään valitsemaan lehdelle uuden päätoimittajan: vuoden 2022 alusta Virittäjää luotsaa Laura Visapää, joka aloittaa rinnallani jo elokuun alussa. Lämpimät onnittelut tulevalle päätoimittajalle!
Hanna Lappalainen
P.S. Jäitkö kaipaamaan nelosnumeron lopussa olleen vuosisisällyksen loppuosaa? Painoteknisten ongelmien vuoksi paperilehdistä puuttuu neljä viimeistä sivua. Vuosisisällys on onneksi kokonaisuudessaan saatavilla verkossa.