Academic literature on the topic 'Naistenlehdet'

Artikkelissa tarkastellaan millaisia naisille suunnattuja lehtiä Suomessa ilmestyi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, jolloin naistenlehti vakiinnutti asemansa Suomen lehtimarkkinoilla. Tutkimusaineisto koostuu 29 tutkimusajankohtana perustetusta naisille suunnatusta lehdestä. Niiden sisällön osa-alueita, kustantamisen perusteita, mainonnan määrää ja sisältöä, toimittajien taustoja sekä lehtien ja toimittajien suhdetta naisjärjestöihin analysoimalla artikkelissa selvitetään, miten naistenlehdistö on kehittynyt Suomessa tutkimusajankohtana naisasialehdestä naisten kuluttajalehdeksi. Lähemmän tarkastelun kohteena on se, miten tutkitut edustavat naisten järjestö- ja kuluttajalehtien konsepteja. Tarkastelu osoittaa, että useimmissa lehdissä on molempien lehtityyppien piirteitä, ja että lehtityyppien sisällä on enemmän eroja kuin niiden välillä. Täten tiukka jako, johon aiempi tutkimus on perustunut, ei ole relevantti naistenlehtien kokonaiskuvan kannalta. Artikkelin tutkimustulokset vahvistavat aiemmassa tutkimuksessa esitetyn huomion siitä, että angloamerikkalaisen feministisen mediatutkimuksen lähestymistavat ja jäsennykset eivät sovi suomalaisiin varhaisvaiheen naistenlehtiin.

Ensimmäiset kiiltopaperilehdet (eng.: glossy magazines, ven.: gljantsevyje žurnaly) ilmestyivät Venäjälle vasta 1990-luvulla. Ulkomaisten brändien Cosmopolitan (1994) ja Elle (1996) myötä perinteiset venäläiset naistenlehdet alkoivat muuttua sisällöltäänkin kiiltopaperimaiseksi. Tämän myötä (tai tämän vuoksi) venäläiset naistenlehdet alkoivat menettää myös lukijoitaan. Hyvin nopeasti käsite ”kiiltopaperilehti” sai oman merkityksensä: se ei viitannut vain lehtien painopaperiin vaan myös niiden sisältöön. Kiiltopaperilehdet markkinoivat kallista elämäntapaa sekä unelmia kauneudesta, terveydestä, vapaudesta, rikkaudesta ja mielihyvästä. Rinnakkainen käsite ”glamour-kiiltopaperilehdet” (glamurnyje gljantsevyje žurnaly) korostaa vielä edellistä enemmän lehtien ideologista roolia kulutusyhteiskunnan ja kalliiden tavaroiden kuluttamisen promoottorina. Glamour-lehden venäjänkielinen painos alkoi ilmestyä vuonna 2004. Kansainvälinen venäjänkielen opettajien liitto valitsi sanan glamur venäjän kielen vuoden sanaksi vuonna 2007. Suuri osa kiiltopaperilehdistä perustuu länsimaisiin formaatteihin ja useiden lehtien nimi on kannessa latinalaisin kirjaimin. Kiiltopaperilehdet muokkaavat venäläisen keskiluokan kulutuskäyttäytymistä ja yhteiskunnallisia asenteita markkinoidessa modernia yhteiskuntaa ja sen elämäntapaa. Siten ne toimivat samaan tapaa uudenlaisen yhteiskunnan markkinoijina kuin sanomalehdet joskus aikaisemmin.

Artikkelissa tutkitaan naistenlehtien lajityyppisyyttä, eroja ja samankaltaisuuksia. Naistenlehdillä on tunnistettavia lajityyppisiä ominaisuuksia ja samalla jokainen lehti on ainutkertainen konsepti. Naistenlehtien suomalainen historia alkoi omakustanteista 1700-luvulla ja jatkui järjestölehdissä 1800-luvun lopulta naisten hakiessa poliittisia oikeuksia. Naisten kuluttajalehdet alkoivat menestyä vasta 1920-luvulta alkaen samaa tahtia kuin suomalaisistakin naisista tuli kuluttajia. Naistenlehdet ovat keskeinen sukupuolisopimuksen neuvottelujen kenttä. Naistenlehdissä tunnistetaan, tuotetaan, vahvistetaan ja puretaan sukupuolieroa. Jokainen naistenlehti pyrkii lukijasopimuksiin omalla tavallaan ja painottaa siksi sukupuolisopimuksen neuvotteluissa sen ehtoihin sopeutumista tai niistä neuvottelua oman konseptinsa mukaisesti.