Academic literature on the topic 'Murteree'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Murteree.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Murteree"
1
Menpes, Sandra, and Tony Hill. "Emerging continuous gas plays in the Cooper Basin, South Australia." APPEA Journal 52, no. 2 (2012): 671. http://dx.doi.org/10.1071/aj11085.
Full textAbstract:
Recent off-structure drilling in the Nappamerri Trough has confirmed the presence of gas saturation through most of the Permian succession, including the Roseneath and Murteree shales. Basin-centred gas, shale gas and deep CSG plays in the Cooper Basin are now the focus of an escalating drilling and evaluation campaign. The Permian succession in the Nappamerri Trough is up to 1,000 m thick, comprising very thermally mature, gas-prone source rocks with interbedded sands—ideal for the creation of a basin-centred gas accumulation. Excluding the Murteree and Roseneath shales, the succession comprises up to 45% carbonaceous and silty shales and thin coals deposited in flood plain, lacustrine and coal swamp environments. The Early Permian Murteree and Roseneath shales are thick, generally flat lying, and laterally extensive, comprising siltstones and mudstones deposited in large and relatively deep freshwater lakes. Total organic carbon values average 3.9% in the Roseneath Shale and 2.4% in the Murteree Shale. The shales lie in the wet gas window (0.95–1.7% Ro) or dry gas window (>1.7% Ro) over much of the Cooper Basin. Thick Permian coals in the deepest parts of the Patchawarra Trough and over the Moomba high on the margin of the Nappamerri Trough are targets for deep CSG. Gas desorption analysis of a thick Patchawarra coal seam returned excellent total raw gas results averaging 21.2 scc/g (680 scf/ton) across 10 m. Scanning electron microscopy has shown that the coals contain significant microporosity.
2
Guo, Fengtao, and Peter McCabe. "Lithofacies analysis and sequence stratigraphy of the Roseneath-Epsilon-Murteree gas plays in the Cooper Basin, South Australia." APPEA Journal 57, no. 2 (2017): 749. http://dx.doi.org/10.1071/aj16202.
Full textAbstract:
The early–middle Permian Roseneath-Epsilon-Murteree (REM) strata of the Cooper Basin, South Australia, has conventional and unconventional gas plays. To better understand the sedimentary evolution of the strata, eight key cored wells for the REM in the South Australia were selected and more than 1400 m cores have been characterised to study the lithofacies, facies associations and associated stacking patterns. Twelve lithofacies are identified and further categorised into eight facies associations: (1) open lacustrine, (2) lacustrine shoreface, (3) flood plain/interdistributary bay/channel fill, (4) fluvial channel/distributary channel, (5) crevasse channel/splay/natural levee, (6) distributary mouth bar, (7) prodelta, and (8) mire/swamp. Cyclic stacking patterns are distinguished both in cores and well logs. X-ray diffraction analysis indicates the lower and middle parts of the Murteree Shale mainly consist of claystone and are characteristic of deep water sediments. The upper Murteree Shale has a larger percentage of silt and sand, which suggests an overall regressive process. The Epsilon Formation displays three stages of deposition: (1) a lower, thin, upward-coarsening package of beach and lacustrine shoreline deposits with a continued regression from the underlying Murteree Shale; (2) a coaly, middle unit deposited by distributary channels, crevasse splays, mires and delta mouth bars; and (3) an upper unit of cyclic coarsening-upward claystone, siltstone and sandstone, deposited in shoreline environments with fluvial modifications. The Roseneath Shale resulted from transgression after deposition of the upper Epsilon Formation with a relatively rapid rise of lake level marked by transgressive lags. A final coarsening-upward sequence of shoreline deposits indicates an ending phase of regression.
3
Dunlop, E. C., M. V. Browne, and E. F. Tadiar. "DEPLETION OF GAS RESERVOIRS BY MOLECULAR DIFFUSION — A CASE STUDY." APPEA Journal 32, no. 1 (1992): 369. http://dx.doi.org/10.1071/aj91029.
Full textAbstract:
Recent drilling in the southern Cooper-Eromanga basins of eastern central Australia has provided evidence to suggest that Permian gas reservoirs have been depleted by molecular diffusion.Diffusion is the process by which matter is transported along a concentration gradient, as a result of random molecular motion. It is a common and ubiquitous phenomenon in geological environments.In the Toolachee and Nappacoongee-Murteree blocks of PELs 5 and 6, channel sandstones of the Permian Patchawarra Formation are faulted or subcrop against the Murteree Horst basement high. The Lower-Middle Jurassic Hutton Sandstone was deposited directly over the exposed surface of this feature and the surrounding eroded Permo-Triassic topography. As a result, the truncated Patchawarra Formation sandstone reservoirs are in contact with the overlying Hutton Sandstone, a major fresh water aquifer within the Great Artesian Basin. There is an anomalous increase in Patchawarra Formation water resisitivity around the Murteree Horst, suggesting that fluid communication with the Hutton Sandstone has allowed ionic diffusion to reduce the salinity of the Patchawarra reservoirs.Fluid communication has existed between the Patchawarra and Hutton reservoir systems for the duration of hydrocarbon generation and migration. It is proposed that the diffusion of solution gas towards the Murteree Horst has lowered basinward Patchawarra gas concentrations below saturation point, to the extent that gas generated in nearby source areas has gone into solution rather than migrating in the gaseous phase to form accumulations. Hydrocarbon traps immediately basinward of the Patchawarra edge should contain gas only if the rate of supply from source rocks has been greater than the rate of loss by diffusion. Gas accumulations may be shielded from depletion by source areas or other accumulations which are closer to the Patchawarra edge.The diffusion model has a negative impact on the prospectivity of Permian gas targets in marginal source areas of the Cooper Basin where reservoir communication exists between potential gas reservoirs and the Great Artesian Basin aquifers. Nevertheless, the recognition of this process may be used to advantage in identifying areas where further gas exploration should be curtailed. Such action may improve the drilling success rate in the region.
4
Apak, S. N., W. J. Stuart, and N. M. Lemon. "COMPRESSIONAL CONTROL ON SEDIMENT AND FACIES DISTRIBUTION SW NAPPAMERRI SYNCLINE AND ADJACENT MURTEREE HIGH, COOPER BASIN." APPEA Journal 35, no. 1 (1995): 190. http://dx.doi.org/10.1071/aj94013.
Full textAbstract:
The northeast-trending Nappamerri Syncline and its flanking high to the southeast, the Murteree-Nappacoongee (NM) Trend, show structural development throughout the deposition of the Permo-Triassic Cooper Basin sequences. Pre-existing topography, such as around Moomba, influenced early depositional patterns within the area. Rates of sedimentation were influenced by the rate of uplift of source areas around the basin, largely as a consequence of buckling. Periods of active tectonism resulted in non-deposition and stripping of sediments from uplifted blocks while deposition continued in deeper areas. Hangingwall blocks, pushed up along reverse faults, strongly influenced the areas of sedimentation and the facies being deposited. This is particularly evident along the NM Trend. Phases of uplift were immediately followed by increased sedimentation where fluvial deposition dominated. The effect of displacement along the northwest-trending basement lineaments was to subdivide the northeast trends into compartments which contain similar facies within each time slice. Adjacent compartments may display different facies and different tectonic histories. An inversion episode, particularly evident in the Big Lake/Moomba area, resulted in a reversal of the depocentre and was related to phases of Sakmarian compression.Facies distribution and sandstone percentage maps of the chronostratigraphic units of the Patchawarra Formation suggest that a northeast-trending major channel system entered this part of basin along the NW edge of the Murteree area.
5
Jadoon, Quaid Khan, Eric M. Roberts, Bob Henderson, Thomas G. Blenkinsop, Raphael A. J. Wüst, and Cassy Mtelela. "Lithological and facies analysis of the Roseneath and Murteree shales, Cooper Basin, Australia." Journal of Natural Gas Science and Engineering 37 (January 2017): 138–68. http://dx.doi.org/10.1016/j.jngse.2016.10.047.
Full text
6
Ahmad, Maqsood, Ali Hussain, Reuben Koo, Hoang Nguyen's, and Manouchehr Haghighi. "Evaluation of free porosity in shale gas reservoirs (Roseneath and Murteree formations case study)." APPEA Journal 52, no. 1 (2012): 603. http://dx.doi.org/10.1071/aj11049.
Full textAbstract:
Organically rich shale rocks represent a voluminous, long-term, global source of natural gas and could be referred to as shale gas. Unlike conventional gas reservoirs, shale gas reservoirs have very low effective porosity and permeability. Therefore, an evaluation of porosity in such a tight rock is a challenge. The Roseneath and Murtree shale formations in the Cooper Basin are believed to be potential shale gas reservoirs in SA. Core samples of Murteree and Roseneath carbonaceous shales from the Della–4 and Moomba–46 wells were collected to measure interstitial and intergranular porosity in these prospective shale gas reservoirs in the Nappamerri Trough. After initial preparation, the shale core samples were investigated to determine the pore size classification and effective free porosity using the mercury injection capillary pressure technique (MCIP). The focused ion beam/scanning electron microscopy (FIB/SEM) technique was then employed to obtain micro and nano scale images of the core samples. Then, helium porosimetry was used on the samples to measure their effective porosity. Finally, the pyknometry method was used on the crushed samples to measure their total intergranular porosity. MICP techniques revealed that the samples were mainly comprised of meso-porosity, with the pore throat diameters between 2–50 nanometres and an effective porosity of less than 2%. Helium porosimetry also showed an average porosity of less than 2%. Liquid pyknometry revealed an average absolute porosity of 30.5% for Murteree shale and 39% for the the Roseneath shale, which is much higher than the results from the MCIP technique and helium porosimetry. This is an indication of having very high isolated porosity and very low permeability. The findings were analysed and validated by the use of SEM images, displaying high amounts of isolated porosity, confirming the high porosity measurement from the pyknometry technique. The results achieved strongly emphasised that gas prone, over-mature, carbonaceous shales have very low effective but very high total porosity. Therefore, it is envisaged that total intergranular porosity holding compressed gas in over-mature source rocks cannot be evaluated using the helium porosimetry and mercury injection techniques. The pyknometry technique supported by the SEM images is an alternative method; however, this method can only measure total, rather than effective, porosity.
7
Pearce, J. K., L. Turner, and D. Pandey. "Experimental and predicted geochemical shale-water reactions: Roseneath and Murteree shales of the Cooper Basin." International Journal of Coal Geology 187 (February 2018): 30–44. http://dx.doi.org/10.1016/j.coal.2017.12.008.
Full text
8
Arouri, Khaled R., David M. McKirdy, Lorenz Schwark, Detlev Leythaeuser, and Peter J. Boult. "Accumulation and mixing of hydrocarbons in oil fields along the Murteree Ridge, Eromanga Basin, South Australia." Organic Geochemistry 35, no. 11-12 (November 2004): 1597–618. http://dx.doi.org/10.1016/j.orggeochem.2004.04.008.
Full text
9
Jadoon, Quaid Khan, Eric Roberts, Tom Blenkinsop, and Raphael Wust. "Organic petrography and thermal maturity of the Permian Roseneath and Murteree shales in the Cooper Basin, Australia." International Journal of Coal Geology 154-155 (January 2016): 240–56. http://dx.doi.org/10.1016/j.coal.2016.01.005.
Full text
10
Gravestock, D. I., and E. M. Alexander. "POROSITY AND PERMEABILITY OF RESERVOIRS AND CAPROCKS IN THE EROMANGA BASIN, SOUTH AUSTRALIA." APPEA Journal 26, no. 1 (1986): 202. http://dx.doi.org/10.1071/aj85020.
Full textAbstract:
When effective porosity and permeability are measured at simulated overburden pressure, and grain size variation is taken into account, two distinct relationships are evident for Eromanga Basin reservoirs. Reservoirs in the Hutton Sandstone and Namur Sandstone Member behave such that significant porosity reduction can be sustained with retention of high permeability, whereas permeability of reservoirs in the Birkhead Formation and Murta Member is critically dependent on slight porosity variations. Logging tool responses are compared with core-derived data to show in particular the effects of grain size and clay content on the gamma ray, sonic, and density tools, where clay content is assessed from cation exchange capacity measurements. Sonic and density crossplots, constructed to provide comparison with a water-saturated 'reference' reservoir, are advantageous in comparing measured effective porosity from core plugs at overburden pressure with porosity calculated from logs. Gamma ray and sonic log responses of the Murta Member in the Murteree Horst area are clearly distinct from those of all other reservoirs, perhaps partly due to differences in mineralogy and shallower depth of burial compared with other formations.
Dissertations / Theses on the topic "Murteree"
1
Koponen, Eino. "Eteläviron murteen sanaston alkuperä : Itämerensuomalaista etymologiaa /." Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura, 1998. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb39035487f.
Full text
2
Isto, S. (Sanna). "Murteen muuttuminen entisen Alatornion alueella:murteenseuruun kolmas kierros." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410161935.
Full textAbstract:
Olen tutkinut pro gradu -työssäni murteen muuttumista Tornion Ala- ja Ylivojakkalan kylissä. Tutkielmani on kvalitatiivinen sosiolingvistinen tutkimus. Kotimaisten kielten keskus on aloittanut murteenseuruuhankkeen 1980-luvun lopussa, ja oma tutkielmani on hankkeen itsenäinen jatkotutkimus. Osittain samojen kyläläisten murretta on tutkittu jo kahdessa aiemmassa pro gradu -työssä, ja aiempien töiden aineistot on kerätty vuosina 1992 ja 2002. Tutkittua murretta on nimitetty aiemmissa töissä Alatornion murteeksi vanhan pitäjän mukaan — omassa työssäni nimitän murretta Tornion murteeksi.
Olen kerännyt vuosina 2013–2014 yhteensä 7,5 tuntia haastatteluaineistoa 15 torniolaiselta kielenoppaalta, jotka kaikki ovat kotoisin joko Ala- tai Ylivojakkalan kylästä. Kielenoppaani ovat koululaisia, työikäisiä sekä eläkeläisiä. Haastattelin jokaisesta ikäryhmästä viisi kielenopasta, ja jokaisessa ryhmässä oli kolme naista ja kaksi miestä.
Rajasin tutkimukseni neljään tarkasteltavaan kielenpiirteeseen, joita olivat yksikön 1. ja 2. persoonan persoonapronominit, yleisgeminaatio, t:n heikon asteen vastineet sekä jälkitavujen h:n kehitys. Tarkastelemistani kielenpiirteistä on tutkittu kahta piirrettä myös molemmissa aiemmissa seuruutöissä: yksikön 1. ja 2. persoonan pronomineja sekä t:n heikon asteen vastineita. Lisäksi yleisgeminaatiota ja jälkitavujen h:ta on tutkittu myös ensimmäisessä seuruututkimuksessa.
Tutkimuskysymykseni liittyivät tarkastelemieni kielenpiirteiden säilymiseen ja muuttumiseen sekä reaaliaikaiseen muutokseen seuruukierrosten välillä. Hypoteesini perustin pitkälti aiempien seuruututkimusten tuloksiin, ja lähes kaikki hypoteesit toteutuivat. Hypoteesini yksilön kielen muuttumisesta iän myötä murteellisempaan suuntaan ei sen sijaan toteutunut täysin. Tarkastelin työikäisten sekä eläkeläisten kielen muutoksia seurantajakson aikana. Yksilöiden välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua: esimerkiksi yhden informantin puheessa h:llisten muotojen määrä kasvoi seurantajakson aikana 60 prosenttiyksikköä, kun taas samassa ikäryhmässä kolmen muun kielenoppaan h:lliset muodot lisääntyivät ainoastaan 1–2 prosenttiyksikköä.
Tutkimukseni tulokset olivat suurimmaksi osaksi odotustenmukaisia. Tutkimuksen ennakkoasetelma reaaliaikaisesta vertailusta ei kuitenkaan täysin onnistunut. Silti reaaliaikaiset tulokset tarkasteltujen kielenpiirteiden osalta tukivat näennäisaikaennusteita: persoonapronominit mie ja sie kuuluvat vahvasti kielenoppaiden puheessa, t:n heikon asteen vastineista kato on kaikkein yleisin ja yleisgeminaatio toteutuu lähes aina. Lisäksi jälkitavujen h:n kehitys on muuttumassa ja varsinaiset h-tapaukset ovat kadonneet nuorimman ikäryhmän puheesta kokonaan. Työikäisten puheessa h:llisia muotoja esiintyy huomattavasti vähemmän kuin eläkeläisillä. Jälkitavujen h korvautuu nuorempien ikäryhmien puheessa kadolla tai assimiloituneella muodolla. Yleiskielen ja yleisgeminaation kaltaiset assimilaatiomuodot toteutuvat puhujilla useimmiten, mutta erikoisgeminaation kaltaiset muodot ovat ainakin tällä hetkellä Torniossa harvinaisempia. Tornion murteessa tapahtunee siis suuria muutoksia tulevien vuosikymmenten aikana, jos h katoaa puheesta kokonaan.
3
Vattula, L. (Laura). "Kulkemista ja paikallaan olemista ilmaisevat verbit Kainuun murteen verbisanastossa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021128.
Full textAbstract:
Tutkielmassani tarkastelen Kainuun murresanastoa verbien osalta. Tutkin, ovatko aineistossa esitetyt verbien merkitykset yhteneviä lähteiden kanssa, millaisia verbit ovat alkuperältään ja mainitaanko lähteissä lekseemin esiintymisalueeksi Kainuun murrealue. Tarkastelussa ovat siis verbien merkitykset, etymologia ja levikki.
Kainuun murre tutkimuskohteena on minulle luonteva valinta, sillä olen kyseiseltä murrealueelta kotoisin ja murteet ovat aina kiinnostaneet minua. Kiinnostukseni Kainuun murretta kohtaan on juuri sen vuoksi vahva, että siinä on minulle sekä tuttuja että entuudestaan tuntemattomia piirteitä. Toinen peruste tutkia aihetta on yleinen mielenkiinto murteita kohtaan niin maallikoiden kun kielitieteilijöidenkin keskuudessa.
Kainuun murrealue kuuluu savolaismurteisiin ja edelleen itämurteisiin. Murrealueen keskeisimpiä piirteitä ovat muun muassa pitkän a:n ja ä:n diftongiutuminen, diftonginreduktio ja jälkitavujen a-loppuisien vokaaliyhtymien laventuminen.
Aineistoni on Minna ja Maiju Seppäsen kokoamasta Pienestä Kainuun murteen verbisanastosta, jossa on 133 verbiä merkityksineen ja esimerkkeineen. Sanaston kerääminen on aloitettu vuonna 2002 ja jatkuu yhä. Sanasto perustuu tekijöiden havaintoihin lähinnä kotimurteestaan perustuen etupäässä Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueen murteeseen. Omaksi aineistokseni valikoituu 21 liikkumista ja paikallaan olemista ilmaisevaa murreverbiä. Aihepiirin mukaan rajaamisen lisäksi suljen aineistosta pois kaikki yleiskieliset sanat.
Tutkielmani on teoriataustaltaan sosiolingvistista tutkimusta, tarkemmin alalajiltaan sanastontutkimusta. Sosiolingvistiikka on 1950-luvulla alkunsa saanut tutkimussuuntaus, joka tutkii kielen yhteyksiä yhteiskuntaan. Sanastontutkimus taas tutkii kielen sanoja, sanojen keskinäisiä suhteita ja sanojen suhdetta kielenulkoiseen maailmaan. Sanastontutkimuksessa on erilaisia osa-alueita, joista keskityn omassa tutkielmassani etymologiaan ja sanasemantiikkaan.
Tutkimuksessani menettelen seuraavalla tavalla: Jaan murresanaston verbit ryhmiin, joista valitsen kaksi, joihin kuuluvat liikkumista ja paikallaan olemista ilmaisevat verbit. Karsin pois kaikki yleiskieliset verbit, jolloin 30 sanasta jää aineistokseni 21. Vertaan verbeille aineistossa esitettyjä merkityksiä sanakirjoissa kuvattuihin merkityksiin. Lisäksi tutkin lähteiden avulla sanojen etymologiaa ja levikkiä. Levikin suhteen kiinnitän erityisesti huomiota siihen, kerrotaanko sanan esiintyvän Kainuun murrealueella. Muodostan tutkimukseni tuloksista lopuksi johtopäätöksiä ja esittelen päätelmiäni muun muassa siitä, miksi kaikista sanoista ei löydy tietoja esimerkiksi etymologian suhteen.
Aineiston 21 verbistä yhdeksällä on lähteiden kanssa täsmäävä merkitys. Lähteissä voi olla myös muita niin yhteneviä kuin poikkeaviakin merkityksiä. Viiden verbin kohdalla merkitykset ovat lähellä toisiaan, mutta eivät täysin yhtenevät. Neljän sanan merkitykset eroavat merkittävästi lähteistä, kun taas kolmelle lekseemille merkityksiä ei ole lainkaan saatavilla. 11 verbiä, eli hieman yli puolet, mainitaan lähteissä Kainuun murrealueella esiintyviksi murresanoiksi. 10 sanan kohdalla Kainuun murrealuetta ei mainita tai verbin esiintymisalueesta ei löydy tietoja. Vain yhdeksälle verbin etymologia oli mahdollista selvittää. Viiden etymologia palautuu suomen sukukieliin, yhden ruotsiin ja kolmen alkuperä on todennäköisesti suomen kieli.
4
Kaartinen, J. (Jenni). "Kajaanilais- ja suomussalmelaisnuorten havainnot kotipaikkakuntansa murteen monikko- ja imperfektimuodoista." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071478.
Full textAbstract:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kajaanilais- ja suomussalmelaisnuorten havaintoja kotipaikkakuntansa kaksitavuisten nominien monikkomuodoista, joiden joukossa esiintyvät vahva-asteiset peltoilla- ja kettoilla-tyyppiset variantit ovat erikoisia ja juuri Kainuun murteille tyypillisiä. Tarkastelen tutkimuksessani lisäksi nuorten havaintoja Oulun seudun murteelle ominaisista tekkiin-tyyppisistä imperfektimuodoista, jotka liittyvät läheisesti Kainuun murteiden vahva-asteisiin monikkomuotoihin. Tekkiin-tyyppiset muodot ovat leviäviä, ja niitä voi joidenkin havaintojen mukaan kuulla jo ainakin Kainuussa ja Koillismaalla.
Tutkimuskysymykseni ovat tiivistetysti seuraavat: Millaisia muotoja nuoret havaitsevat kaksitavuisten nominien monikkomuodoista? Havaitsevatko he tekkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja? Vastaavatko nuorten havainnot kielitieteellistä tietoa murrepiirteiden tiedostamisesta ja käytöstä? Eroavatko suomussalmelaisnuorten havainnot kajaanilaisnuorten havainnoista?
Tutkimukseni teoreettinen tausta on maallikoiden kielellisiä käsityksiä ja asenteita tutkivassa kansanlingvistiikassa ja erityisesti kansandialektologiassa, jonka kiinnostuksen kohteena ovat maallikoiden murrehavainnot. Tarkastelen aineistoa kvalitatiivisesta näkökulmasta mutta käytän tutkimustuloksia havainnollistaessani myös kvantitatiivisia menetelmiä. Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt kahta murrekäännöstehtävää, joista toisessa informantin tuli kääntää kotipaikkakuntansa murteelle 12 yleiskielistä monikkomuotoa ja toisessa tehtävässä 3 yleiskielistä imperfektimuotoa. Tutkimukseni informantteja ovat 69 Suomussalmen lukion ja 69 Kajaanin lukion opiskelijaa, jotka ovat asuneet kotipaikkakunnallaan koko ikänsä tai vähintään viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Olen jakanut murrekäännöstehtävässä kysytyt monikkomuodot neljään eri tyyppiin: issoilla-tyyppiin ja kattoilta-tyyppiin, joissa voi esiintyä yleisgeminaatiota, sekä peltoilla-tyyppiin ja kettoilla-tyyppiin, joihin voi sisältyä vahva aste ja kettoilla-tyyppisiin muotoihin lisäksi yleisgeminaatio. Imperfektimuotoja kutsun tein ~ tekkiin -tyypiksi, sillä niistä voidaan tavata lyhytvokaalisen tein-tyyppisen muodon lisäksi myös pitkävokaalista tekkiin-tyyppistä muotoa.
Issoilla- ja kattoilta-tyyppisistä sananmuodoista kaikki informantit havaitsivat suurimmaksi osaksi murteellisia muotoja, ja peltoilla- ja kettoilla-tyyppisistä sananmuodoista he havaitsivat enimmäkseen yleiskielistä muotoa. Informanttien havaitsemista murteellisista muodoista suurin osa oli yleisgeminaatiollisia, ja vahvaa astettakin havaittiin eniten silloin, kun tuloksena oli kettoilla-tyyppinen yleisgeminaatiollinen muoto. Yleisgeminaatio oli siis sekä kajaanilais- että suomussalmelaisnuorilla parhaiten tiedostettu piirre. Suomussalmelaisnuoret havaitsivat verrattain paljon tekkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja, jotka puuttuivat lähes kokonaan kajaanilaisten vastauksista. Suomussalmelaiset olivat muiltakin osin käsityksiltään kajaanilaisia murteellisempia. Informanttien havainnot eivät täysin vastanneet lingvististä tietoa murrepiirteiden tiedostamisesta ja käytöstä.
5
Keskimaa, S. (Sari). "Kalle Päätalon Iijoki-sarja kielielämäkertana." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526220536.
Full textAbstract:
Abstract The Iijoki series is an autobiography consisting of 26 novels in which the author Kalle Päätalo depicts his life from the childhood until becoming a writer. Päätalo has documented his own regional dialect, the language he had grown up with, described other dialects, dialectal perceptions, attitudes and language ideologies. The Iijoki series can be recognised as the language biography of the protagonist. The turning points are linked by a specific thematic plot that carries the narrative through difficulties, contradictions, insights and adaptations towards the culmination of the novel series, where the protagonist has sufficient linguistic resources as a writer. In the study of the language biography the different trends in sociolinguistics cross over: studies in language variation, folk linguistics, and multilingualism studies. The focus of research is metalanguage. Two levels of metalanguage can be brought forth in the text: metalanguage 1, which depicts language and its phenomena, such as language patterns, features and speech, and metalanguage 2, which includes language-related values and language attitudes. The research has utilized the concepts and perspectives of literary research. The interdisciplinary approach is mainly visible at the level of interpretation. The research consists of four articles. In the first article, I demonstrate that the variation of speech places great importance in describing the most essential relationship in the novel series. In the second article, I specify protagonist's perceptions and attitudes of dialects and look at their functions as a medium of various human emotions. In the third article, I present the turning points of the protagonist’s language biography and point out how different language ideologies create tension around the most significant theme of the novel series. The fourth article looks at the linguistic stancetaking of the protagonist of the Iijoki series in relation to the changes in social statusTiivistelmä Iijoki-sarja on 26-osainen omaelämäkerrallinen teossarja, jossa kirjailija Kalle Päätalo kertoo omat vaiheensa lapsuudesta kirjailijaksi ryhtymiseen saakka. Päätalo on tallentanut kirjoihinsa kotiseutunsa kieltä sekä kuvannut monia muita suomen murteita, murrekäsityksiä ja -asenteita sekä kieli-ideologisia asetelmia. Iijoki-sarjaa voi lukea päähenkilön kielielämäkertana. Kielielämäkerran käännekohtia yhdistää juonen kannalta keskeinen temaattinen säie. Ne kuljettavat tarinaa kieleen liittyvien vaikeuksien, ristiriitojen, oivallusten ja sopeutumisten kautta kohti romaanisarjan huipennusta, jossa päähenkilöllä on kirjailijan työtä ajatellen riittävät kielelliset resurssit käytettävissään. Kielielämäkerran tutkimuksessa risteävät sosiolingvistiikan eri suuntaukset: variaationtutkimus, kansanlingvistinen tutkimus sekä monikielisyyden tutkimus. Tutkimuksen keskiössä on metakieli. Tekstistä on nostettavissa esiin kahden eri tason metakieltä: metakieli 1:tä, joka kuvaa kieltä ja sen ilmiöitä, kuten kielimuotoja, kielenpiirteitä ja puhetapaa, sekä metakieli 2:ta, joka sisältää kieleen liittyvän arvomaailman ja kielenkäyttöä ohjailevat asenteet. Tutkimuksessa on hyödynnetty kirjallisuudentutkimuksen käsitteitä ja näkökulmia. Poikkitieteellinen lähestymistapa näkyy erityisesti tulkintojen tasolla. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista. Artikkelissa I osoitan, että puhekielen variaatiolla on merkittävä rooli romaanisarjan keskeisimmän ihmissuhteen kuvauksessa. Toisessa artikkelissa erittelen päähenkilön murrehavaintoja ja -asenteita sekä tarkastelen niiden funktioita erilaisten tunnetilojen välittäjänä. Artikkelissa III esittelen päähenkilön kielielämäkerralliset käännekohdat ja osoitan, kuinka erilaiset kieli-ideologiat luovat jännitteen Iijoki-sarjan merkittävimmän teeman ympärille. Neljännessä artikkelissa tarkastelen Iijoki-sarjan päähenkilön kielellistä asemoitumista suhteessa sosiaalisen aseman muutokseen
6
Palola, E. (Elina). "Arkaismi, konteksti ja kirjuri:sananloppuisen k:n merkintä Christfrid Gananderin kansanrunokokoelmassa." Doctoral thesis, University of Oulu, 2009. http://urn.fi/urn:isbn:9789514291180.
Full textAbstract:
Abstract In my study, I am using methods of text criticism to analyse how Chrisfrid Ganander (1741–1790) marked the word-final k in the Kalevala-metre old poems that he recorded in his dictionary and in Mythologia Fennica. These poems were published in the XV part of the Ancient Poems of the Finnish People. My study is linked to folkloristics, but belongs principally to the field of research into Old Literary Finnish. In my philological analysis I am comparing Ganander’s poetic texts with other old texts in the Kalevala-metre and analysing their relations and the origins and history of the texts. I am interpreting the phonetic and morphologic structure of the poems with the help of the context and on the cultural historical basis of the texts. The results of my study would seem to indicate that Ganander marked the final k clearly more frequently than his other contemporaries. In earlier studies Ganander’s marking of the final k has been criticized for inconsistency. In fact, in my data, the occurrences of the word-final k are not morphologically regular in the sense that the final k would always systematically occur in, e.g., imperatives. However, a regular pattern can be found in the way in which the cases with a final k fit the general ideas about the occurrence of the final k. Nevertheless, my data also include a few extraordinary occurrences of the final k and even some cases that may be deemed erroneous. The irregularities in the marking can be explained by the fact that Ganander had several different text versions of the same poem. The way in which Ganander marked the final k seems to have been affected mostly by the source texts and locality of the verses; their morphology, phonetic environment, and verse type. Yet, Ganander seems to have even used the final k deliberately in some cases. This is evident from a few cases of the final k in the texts Ganander produced himself and certain results of my philological analysis. The essential is that Ganander marked his final k’s in places where they could be expected from a historical perspective. Thus, it seems that he had an idea of where the final k’s should be. Ganander seems to have followed the marking of the final k’s in his sources very faithfully. However, it is especially interesting that he also marked the final k’s in verses based on source texts where the final k’s had not been marked. Ganander may have had old notes about these poems in his possession that the others did not have access to or that were not preserved in their collections. These verses might even represent poetry collected by Ganander himself. It seems that Ganander managed to catch and record rare and old linguistic material that has not, in fact, been preserved anywhere else. As a philologist, Ganander was versatile, critical, and enlightened, but he also made up some of his analyses purely on the basis of poetic verses. His dictionary includes even erroneous and incoherent interpretations. Ganander’s dictionary quotations that are based on folklore texts may also seem imaginative in the sense that he was trying to explain the world of folk poetry in them. Ganander’s philological interpretations – including their errors – have left their mark on later literary works. Thus, the poetic language as it was recorded by Ganander has affected the description of the Finnish language in dictionaries and grammars. The study and analysis of the language in the folk poems may therefore shed light on the history of the scientific description of the Finnish languageTiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani tekstikriittisin menetelmin, miten Chrisfrid Ganander (1741–1790) on merkinnyt sananloppuista k:ta sanakirjaansa ja Mythologia Fennicaan kirjaamiinsa kansanrunoteksteihin, jotka on julkaistu Suomen kansan vanhat runot -teoksen XV osassa. Tutkimukseni sivuaa folkloristiikkaa, mutta sijoittuu pääosin vanhan kirjasuomen tutkimuksen piiriin. Filologisessa analyysissani vertaan Gananderin runotekstejä muihin kansanrunoteksteihin ja selvittelen niiden suhteita sekä tekstien alkuperää ja historiaa. Tulkitsen runotekstien äänne- ja muotorakennetta kontekstin avulla sekä tekstin kulttuurihistorialliselta pohjalta. Tulokseni osoittavat, että Ganander merkitsi -k:ta selvästi enemmän kuin muut aikalaisensa. Aiemmassa tutkimuksessa Gananderin loppu-k:n merkintää on moitittu epäjohdonmukaiseksi. Loppu-k:n esiintyminen aineistossani ei olekaan morfologisesti säännöllistä sillä tavalla, että esimerkiksi imperatiiveissa olisi aina systemaattisesti k. Säännönmukaisuus näkyy kuitenkin siinä, että loppu-k:lliset tapaukset sijoittuvat aika hyvin yleisiin käsityksiin loppu-k:n esiintymisestä. Aineistossani on silti muutamia erikoisia ja myös virheellisinä pidettäviä loppu-k-tapauksia. Epäsäännöllistä merkintätapaa selittää se, että Gananderilla on ollut hallussaan samasta runosta useita erilaisia tekstejä. Gananderin loppu-k:n merkintään näkyvät vaikuttaneen lähinnä runosäkeiden lähdetekstit ja paikallisuus, morfologia, äänneympäristö ja säetyyppi. Ganander näyttää silti operoineen jonkin verran tietoisestikin loppu-k:lla. Osoituksena tästä ovat paitsi hänen itse tuottamissaan teksteissä esiintyvät muutamat loppu-k:t myös eräät filologisen analyysini tulokset. Oleellista on, että Ganander on merkinnyt -k:n historiallisesti odotuksenmukaiseen paikkaan. Hänellä näyttää siis olleen jonkinlainen käsitys siitä, mihin loppu-k kuuluu. Ganander näyttää olleen varsin uskollinen lähteidensä loppu-k:n merkinnälle. Erityisen kiinnostavaa on kuitenkin se, että hän on merkinnyt loppu-k:ta myös sellaisiin säkeisiin, joiden lähdetekstissä -k:ta ei ole merkitty. Gananderilla on voinut olla hallussaan näistä runoista sellaisia vanhoja muistiinpanoja, joita muilla ei ole ollut tai joita muiden kokoelmissa ei ole säilynyt. Nämä säkeet saattaisivat jopa edustaa Gananderin itsensä keräämää runoaineistoa. Ganander näyttäisi tavoittaneen ja panneen muistiin sellaista harvinaista ja vanhaa kielellistä ainesta, jota ei ole muualla juuri säilynyt. Filologina Ganander oli monimuotoinen, kriittinen ja valistunut, mutta hän kehitti joitakin analyysejaan pelkästään runosäkeiden perusteella. Hänen sanakirjassaan on myös virheellisiä ja sekavia tulkintoja. Gananderin kansanrunoteksteihin pohjautuvat sanakirjasitaatit saattavat tuntua mielikuvituksellisilta siksikin, että hän selittää niissä kansanrunojen maailmaa. Gananderin filologinen tulkinta on jättänyt jälkensä myöhempiin teoksiin – kaikkine virheineenkin. Näin runokieli Gananderin kirjaamana on päässyt vaikuttamaan suomen kielen kuvaukseen sanakirjoissa ja kieliopeissa. Kansanrunojen kielen tutkimus ja analyysi voivat siis osaltaan valaista suomen kielen tieteellisen kuvauksen historiaa
7
Guo, Fengtao. "Sequence stratigraphy, facies architecture and petroleum potential of the Roseneath, Epsilon, and Murteree Formations in the Cooper Basin, Australia." Thesis, 2018. http://hdl.handle.net/2440/119900.
Full textAbstract:
The Permian Roseneath Shale, Epsilon Formation, and Murteree Shale comprise a ~ 140 m thick succession (informally known as the REM strata) within the Cooper Basin of South Australia and Queensland. This succession hosts important conventional and unconventional gas plays. An integrated study of the sedimentology, facies architecture, sequence stratigraphy, and related geochemical data allows an understanding of the paleogeographic evolution of the basins that provides a perspective on the petroleum potential of the REM strata. Previous studies of the REM strata have tended to be localised in nature whereas this study provides a regional perspective on the facies distribution, stacking patterns and regional sequence stratigraphic framework allowing a better understanding of the evolution of the sedimentary environments and the depositional trends. Cores from nine wells with a total length of in excess of 1400 m were logged. Twelve lithofacies were identified and were further categorised into eight facies associations. The REM strata are interpreted as a fluvial-deltaic-lacustrine system with glacial influences. The Roseneath and Murteree Shales were deposited in a widespread lake with dominant rhythmites and claystones whereas the Epsilon Formation formed in a transitional environment with a mixture of fluvial, deltaic, shoreface and mire environments. Sequence stratigraphic analysis indicates that the REM strata were deposited within two 1st-order Transgressive-Regressive (T-R) sequences that can be further separated into four sequence units: SU1, SU2, SU3, and SU4. 2nd-order transgressive and regressive cycles are present within each stratigraphic unit. The depositional history of the REM is divided into four phases: I, II, III, and IV, which were mostly controlled by basin subsidence, lake level, and paleo-climate. Coals within the Epsilon Formation are characterised by low ash and sulphur content, and great continuity, which were most likely raised mires. The distribution of siderites and pyrites within the REM strata suggests that the Patchawarra Trough was likely a closed or restricted lake while the lake in the Nappamerri Trough may have had occasional connections with the marine realm to the east. Further elemental and isotopic analyses of siderites can reveal important information on marine influences. Petroleum plays with the REM strata are arguably part of a continuous gas accumulation and additional evidence is needed to confirm this hypothesis. The southern flank of the GMI Trend, east Nappamerri Trough, and some major basin highs are prospective areas for conventional structural, stratigraphic, and combination traps. Unconventional petroleum potential (shale gas, deep coal seam gas, and tight gas) is relatively limited in terms of current extraction techniques. Compared to North American shale gas plays, the Roseneath and Murteree Shales appear to be not as favourable for gas production due to the low organic content and high ductility. The potential of coal seam gas in the REM strata is limited by its ultra-deep burial and thin nature of the coal seams.Thesis (Ph.D.) -- University of Adelaide, Australian School of Petroleum, 2019
8
Jadoon, Quaid Khan. "Unconventional shale gas reservoir characterization and modelling of the Permian Roseneath and Murteree shales in the Cooper Basin, Australia." Thesis, 2016. https://researchonline.jcu.edu.au/46477/1/46477-jadoon-thesis-2016.pdf.
Full textAbstract:
Unconventional shale gas exploration, production, and utilization in North America over the last 15 years has had a major impact on the hydrocarbon industry. Despite this, these unconventional plays are amongst the least understood of all hydrocarbon exploration targets and shale gas exploration and development remain largely untapped outside of North America. The Cooper Basin is considered to be one of the most highly prospective basins for shale gas in Australia. Within the Cooper Basin, the lacustrine shales of the Permian Murteree and Roseneath formations represent two of the best targets for exploration and form the focus of this thesis. Core plugs and well cuttings from 40 wells in the Cooper Basin, along with associated wireline logs and seismic data were investigated in this study. Lithofacies identification, organic petrology thermal maturity analysis, and geochemistry, as well as rock properties and biomarker study, were compiled and used as input parameters in petrophysical, depositional, mineralogical, and thermal maturity modelling of the Cooper Basin. Using these models, prospective shale horizons for exploration targets were identified and evaluated. The results from this study indicate that the Murteree Shale has the potential to produce commercial quantities of hydrocarbon economically because of a significant volume of kerogen (for adsorbed gas), good thermal maturity , good porosity, and because it has significant amounts of brittle minerals and producible hydrocarbon. Specifically, the Murteree Shale exhibits excellent shale gas potential in and around Nappameri, Patchawarra and Tenappera troughs, but has poor potential in Allunga Trough. In contrast, the Roseneath Shale shows moderate potential in each of these areas, and is overall, less prospective unit for commercial shale gas production. The combination of different techniques provides a holistic approach for evaluating shale gas potential throughout the basin, and these approaches offer considerable advantages for further exploration in the Cooper Basin.
Books on the topic "Murteree"
1
Gruber, Isabelle. Murtensee. Trubschachen: Landverlag, 2010.
Find full text
2
Sirkka, Saarinen, ed. Mokšamordvan murteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 2005.
Find full text
3
Wiik, Kalevi. Suomen murteet: Kvantitatiivinen tutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.
Find full text
4
Nupponen, Anne-Maria. "Savon murre" savolaiskorvin: Kansa murteen havainnoijana. Joensuu: University of Eastern Finland, 2011.
Find full text
5
Koponen, Eino. Eteläviron murteen sanaston alkuperä: Itämerensuomalaista etymologiaa. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1998.
Find full text
6
Väisänen, Heino. Kainuun perinteiset käden taidot ja murteen muodot. Jyväskylä: Gummerus, 2000.
Find full text
7
Mantila, Harri. Oulun seudun murteen vokaalisto: Historia, muutos ja variaatio. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.
Find full text
8
Kokko, Ossi. Inkerinsuomen pirstaleisuus: Eräiden sijojen kehitys murteen yksilöllistymisen kuvastajana. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2007.
Find full text
9
Kokko, Ossi. Inkerinsuomen pirstaleisuus: Eräiden sijojen kehitys murteen yksilöllistymisen kuvastajana. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2007.
Find full text
10
Zaĭkov, P. M. Karjalais-venäläini sanakirja: Pohjois-karjalaiset murtehet : lässä 9 tuhatta sanua. Petroskoi: "Periodika", 1999.
Find full textBook chapters on the topic "Murteree"
1
"Murter Island, Murter Otok." In The Adriatic Sea Encyclopedia, 238. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-50032-0_380.
Full text
2
Kallio, Petri. "Päijät-Hämeen murteet idän ja lännen välissä." In Hämeenmaalta Jamalille. Kirja Tapani Salmiselle. Helsingin yliopiston kirjasto, 2022. http://dx.doi.org/10.31885/9789515180858.15.
Full textConference papers on the topic "Murteree"
1
Williams, N. V., P. J. Boult, Maris Zwigulis, and R. P. Schlichting. "Unusual Lacustrine Reservoirs and Seals of the Murteree Horst Area, Eromanga Basin, Australia." In SPE Asia Pacific Oil and Gas Conference. Society of Petroleum Engineers, 1994. http://dx.doi.org/10.2118/28751-ms.
Full text
2
Ahmad, Maqsood, and Manouchehr Haghighi. "Mineralogy and Petrophysical Evaluation of Roseneath and Murteree Shale Formations, Cooper Basin, Australia Using QEMSCAN and CT Scanning." In SPE Asia Pacific Oil and Gas Conference and Exhibition. Society of Petroleum Engineers, 2012. http://dx.doi.org/10.2118/158461-ms.
Full text
3
Repnik, Alexander, Alexander Klokov, Vitaliy Bochkarev, and Anatoliy Bochkarev. "Integrated Evaluatrion of Roseneath-Epsilon-Murteree Formations, Cooper Basin, Australia to Develop an Optimal Approach for Sweet Spot Determination." In Unconventional Resources Technology Conference. Tulsa, OK, USA: American Association of Petroleum Geologists, 2017. http://dx.doi.org/10.15530/urtec-2017-2670605.
Full text
4
Clennell, Michael, Matthew Josh, Lionel Esteban, and Claudio Delle Piane. "Petrophysical characterization at the extremes and across three continents: contrasting examples from Utica, Marcellus, Longmaxi and Roseneath-Murteree resource shales." In Unconventional Resources Technology Conference. Tulsa, OK, USA: American Association of Petroleum Geologists, 2017. http://dx.doi.org/10.15530/urtec-2017-2692318.
Full text
5
Ahmad, M., E. Padmanabhan, M. Haghighi, and M. Rajabi. "Brine Estimation In Shale Gas Reservoirs Using Wireline Logging And Laboratory Data: A Case Study From Murteree Shale, Cooper Basin, South Australia." In EAGE Conference on Reservoir Geoscience. European Association of Geoscientists & Engineers, 2018. http://dx.doi.org/10.3997/2214-4609.201803266.
Full text
6
Ahmad, Maqsood, Imtiaz Ali, and Asif Zamir. "Evaluation of water saturation in shale gas reservoirs by using different techniques – A case study from the Permian Murteree formation, Cooper Basin, South Australia." In II INTERNATIONAL SCIENTIFIC FORUM ON COMPUTER AND ENERGY SCIENCES (WFCES-II 2021). AIP Publishing, 2022. http://dx.doi.org/10.1063/5.0100107.
Full text
7
Ahmad, Maqsood, and Manouchehr Haghighi. "Water Saturation Evaluation of Murteree and Roseneath Shale Gas Reservoirs, Cooper Basin, Australia Using Wire-line Logs, Focused Ion Beam Milling and Scanning Electron Microscopy." In SPE Unconventional Resources Conference and Exhibition-Asia Pacific. Society of Petroleum Engineers, 2013. http://dx.doi.org/10.2118/167080-ms.
Full text
8
Vasilijevic, A., N. Miskovic, Z. Vukic, and F. Mandic. "Monitoring of seagrass by lightweight AUV: A Posidonia oceanica case study surrounding Murter island of Croatia." In 2014 22nd Mediterranean Conference of Control and Automation (MED). IEEE, 2014. http://dx.doi.org/10.1109/med.2014.6961465.
Full text