Academic literature on the topic 'Matkailijat'

Tutkimukseni tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitkä ovat Kuusamon vetovoimatekijät vuodenvaihteessa 2014–2015 ja miten ne ovat muuttuneet 1990-luvun jälkeen? Olen lähtökohtaisesti käyttänyt mallina Pekka Kauppilan vuonna 1996 julkaisemaa Kuusamon talvivetovoimatekijöitä koskevaa tutkimusta, mutta aineistonkeruun ajankohta, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä aineiston määrä poikkeavat alkuperäisestä siinä määrin, että saatujen tulosten rinnakkaisvertailu ei ole mahdollista. Strukturoiduilla kyselylomakkeilla kerätyn aineiston lisäksi olen tehnyt kentällä osallistuvaa havainnointia, jossa olen tarkkaillut matkailijoiden tapoja täyttää kyselylomaketta sekä osallistunut heidän keskusteluihinsa aiheesta. Osa kokoamastani aineistosta perustuu kentällä tekemiini muistiinpanoihin. Olen kerännyt aineiston 28.12.2014–11.1.2015 välisenä aikana jakamalla Kuusamon lentokentällä ja Rukan Piste-ravintolassa vierailleille matkailijoille strukturoituja kyselylomakkeita. Lomakkeita kertyi 231 kappaletta ja vastaajista suurin osa on naisia. Tulkintani perustuvat SPSS-ohjelmalla tehtyihin pylvästaulukoihin sekä niistä saatuihin keskiarvoihin. Aineiston analysoinnissa olen hyödyntänyt kulttuurin ja arvojen käsitteitä määrittämällä matkailijoiden motiiveja. Korostan, että kaikki tekemäni tulkinnat ovat omiani eikä niitä voida pitää objektiivisina todellisuuden kuvaajina. Teemahaastattelujen puuttuessa en ole voinut varmistaa matkailijoilta, olenko ymmärtänyt heidän vastauksensa niin kuin he ovat ne tarkoittaneet. Aineistostani on nähtävissä, että Kuusamolla ei ole yhtä ylivoimaista vetovoimatekijää, vaan eri matkailijoita vetävät puoleensa eri tekijät. Useimmin esille nousevat kuitenkin hyvät laskettelumahdollisuudet, kauniit maisemat sekä matkakohteen turvallisuus, mutta on huomattava, että suurin osa aineistostani on kerätty talvella laskettelukeskus Rukalla. Muualla Kuusamossa ja eri vuodenaikana kerätty aineisto olisi antanut erilaisia tuloksia. Tulokset eivät silminnähden poikkea Kauppilan tutkimuksesta, mutta esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden määrä Kuusamossa on noussut 1990-luvun jälkeen. Tutkimukseni aikana olen havainnut, miten tärkeää on kartoittaa Kuusamossa vierailevia matkailijaryhmiä ja heidän edustamiaan kulttuureja/alakulttuureja. Kulttuuri vaikuttaa matkailijan arvoihin ja nämä taas matkailumotiiveihin. Mitä paremmin ollaan perillä matkailijan arvomaailmasta, sitä paremmin hänelle voidaan tarjota tähän arvomaailmaan sopivaa matkailua. Myös tutkimusaineiston kerääminen helpottuu, kun matkailijoilta voidaan tiedustella heidän kokemuksistaan heidän ymmärtämällään tavalla. Aineistoni jatkokäsittely on mahdollista, mutta on muistettava sen kuvaavan vain tietyn ajanjakson matkailijoita.

Pro gradu -tutkielmani aihe on Pohjoiskalotti-komitean tekemä työ matkailun edistämiseksi Pohjoiskalotin alueella vuosina 1967–1995. Keskityn työssäni komitean alaiseen matkailutoimintaan, jota vertaan Pohjoismaiden matkailun kehitykseen sekä muuhun matkailun edistämistyöhön Lapin läänissä. Lähteinäni ovat Pohjoiskalotin neuvoston säilynyt asiakirja-aineisto Oulun maakunta-arkistossa ja Pohjoiskalotti-komitean tiedotuslehti Pohjoiskalotti-Uutiset. Saadakseni kokonaiskuvan matkailun kehittämisestä Lapissa, käytän lähteenäni myös Lapin matkailun markkinointimateriaalia sekä kehittämissuunnitelmia, joita vertailen komitean tekemään matkailutyöhön. Tutkimuksessani hyödynnän niin kvalitatiivisia että kvantitatiivia tutkimusmenetelmiä sekä vertailua. Tämän tutkimuksen perusteella matkailun merkitys niin alueen elinkeinoelämässä että Pohjoiskalotti-komitean kokonaistoiminnassa voimistui tutkimusajanjaksolla. Matkailusta tuli jopa aluekehityksen väline Pohjoiskalotilla. Komitea perusti matkailualalle alaisuuteensa kaksi pysyvää matkailutoimielintä, joista ensimmäinen, matkailutyöryhmä, toimi vuosina 1977–1987 ja jälkimmäinen, matkailuneuvosto, vuosina 1987–1997. Pohjoiskalotti-komitea teki läheistä yhteistyötä alueen läänien kanssa, minkä seurauksena niiden matkailun kehittämissuunnitelmat sekä -kohteet olivat suurilta osin yhteneväisiä komitean vastaaviin. Komitean tekemä matkailutyö keskittyi vahvasti erilaisiin markkinointikampanjoihin ja matkailujulkaisuihin. Matkakohteena Pohjoiskalotti pysyi pääosin muuttumattomana 1960–1990-luvuilla, ja sen tärkeimpinä matkailun vetovoimatekijöitä olivat Pohjoiskalotti-komitean mielestä luonto ja kulttuuri. Yhteiskunnalliset ja kansainväliset muutokset kuitenkin vaikuttivat Pohjoiskalotin matkailun kehittämiseen tutkimusajanjaksona. Alueen matkailu kansainvälistyi 1990-luvulle tultaessa ja sen matkailumarkkinoinnin kohdealueeksi profiloitui yhä vahvemmin Eurooppa. Tämän seurauksena komitea pyrki yhdistämään matkailutoimintaansa niin Euroopan ja Venäjän kanssa. Lopulta Pohjoiskalotti-komitean matkailutyö integroitui Euroopan unionin matkailuohjelmiin komitean jäädessä lähinnä hankkeiden toteuttamisen alueelliseksi valvojaksi.