Dissertations / Theses on the topic 'Longitudinal birth cohort study'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'Longitudinal birth cohort study.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
Amberbir, Alemayehu. "Early life determinants of wheeze and allergic disease : a longitudinal study in an Ethiopian birth cohort." Thesis, University of Nottingham, 2012. http://eprints.nottingham.ac.uk/29714/.
Full textNordström, T. (Tanja). "Predisposing factors and consequences of adolescent ADHD and DBD:a longitudinal study in the Northern Finland Birth Cohort 1986." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526208299.
Full textTiivistelmä Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (attention deficit hyperactivity disorder, ADHD) sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöt (disruptive behavior disorder, DBD) ovat hyvin yleisiä – ja usein yhtä aikaa ilmeneviä – lasten ja nuorten psyykkisiä häiriöitä. Nämä häiriöt ovat hyvin usein syynä lasten ja nuorten psykiatristen terveyspalveluiden käyttöön. Niillä on myös todettu olevan useita epätoivottuja seurauksia, joiden hoitaminen puolestaan nostaa yhteiskunnan kuluja. Tämä väitöskirjatyö tutkii mahdollisia varhaisia riskitekijöitä, jotka assosioituivat ADHD- ja/tai DBD-häiriöiden kanssa, arvioi näillä häiriöillä diagnosoitujen nuorten sen hetkistä hyvinvointia ja tutkii näiden nuorten kouluttautumista sekä muuta psykiatrista sairastavuutta. Tutkimusaineisto koostuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (Northern Finland Birth Cohort 1986, NFBC 1986) -aineiston osaotoksesta, johon kuuluu 457 henkilöä. Osaotoksesta 91:llä (19,9 %) oli diagnosoitu ADHD, 44:llä (9,6 %) DBD ja 72:lla (15,6 %) komorbidi ADHD ja DBD. 250 henkilöllä (54,7 %) osaotoksesta ei ollut diagnosoitu kumpaakaan diagnoosia. Aineiston analysoinnissa käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä, Kaplan-Meierin elossaolomenetelmää, Kruskal-Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysiä ja useita regressioanalyysejä. Tämä väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta. Ensimmäisen osajulkaisun tulokset osoittivat, että eri riskitekijät lapsuudessa assosioituivat eri käytösongelmiin nuoruudessa. Eri käytösongelmien eroavaisuudet olivat myös nähtävillä toisessa osajulkaisussa: niillä nuorilla, joilla oli diagnosoitu komorbidi ADHD ja DBD, todettiin olevan vakavampia käytöshäiriöiden oireita sekä kohonnut riski useisiin muihin psykiatrisiin sairauksiin. Kolmannen osajulkaisun tulokset viittasivat näiden nuorien, jotka oli diagnosoitu komorbidillä ADHD:lla ja DBD:llä, pärjäävän huonommin koulussa ja valmistuvan muita todennäköisemmin vain peruskoulusta. Lopuksi neljännessä osajulkaisussa todettiin, että DBD diagnoosin nuorena saaneilla (riippumatta ADHD diagnoosista) näytti olevan kohonnut riski psykiatriseen osastohoitoon joutumiselle. Tämä väitöskirjatyö alleviivaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöillä diagnosoitujen lasten ja nuorten eroavaisuuksia ja korostaa kyseisten häiriöiden komorbidin ilmenemisen roolia huonon lopputuloksen ennustetekijänä myöhemmin nuoren elämässä
Yu, Bing. "Cognitive and educational outcomes of being born small-for-gestational-age : A longitudinal study based on Stockholm Birth Cohort." Thesis, Stockholms universitet, Centrum för forskning om ojämlikhet i hälsa (CHESS), 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-131759.
Full textHerva, A. (Anne). "Depression in association with birth weight, age at menarche, obesity and metabolic syndrome in young adults:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514283284.
Full textTiivistelmä Depressio on yleinen mielenterveyden häiriö suomalaisväestössä. Depression taustalla on monia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia depressiota selvittäen, onko syntymäpainolla, menarkeiällä, lihavuudella ja metabolisella oireyhtymällä yhteyttä depressioon Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiaineistossa. Tutkimusaineistoon kuului alun perin 12058 elävänä syntynyttä lasta. Tietokantaan oli jo aiemmin kerätty aineistoa syntymään ja primaariperheeseen liittyen. Kohortin jäsenten ollessa 14-vuotiaita tehtiin seurantatutkimus postikyselynä ja 31-vuotiaana tehtiin sekä postikysely että kliininen tutkimus. Tiedot menarkeiästä kerättiin 31-vuotispostikyselystä, paino- ja pituustiedot sekä 14- ja 31-vuotispostikyselyistä että kliinisen tutkimuksen tiedoista. Kliininen tutkimus sisälsi tiedot myös keskivartalolihavuuden ja metabolisen oireyhtymän määrittämiseksi. 31-vuotispostikyselyssä depressio-oireita kysyttiin HSCL-25 -oirekyselyllä; lisäksi kysyttiin, oliko lääkäri todennut aiemmin masennusta sekä oliko tutkittavilla käytössä masennuslääkkeitä. Naisilla, joiden syntymäpaino ja ponderaali-indeksi (syntymäpainon ja pituuden suhdetta kuvaava indeksi, kg/m3) oli korkea, depressio-oireiden riski 31-vuotiaana mitattuna HSCL-25:lla oli suurentunut verrattuna naisiin, joilla oli normaali syntymäpaino ja ponderaali-indeksi. Miehillä, joilla oli hyvin alhainen ponderaali-indeksi kuuluen alimpaan 5 % ryhmään, riski lääkärin toteamaan masennukseen oli suurentunut. Naisilla, joiden menarkeikä oli 16-vuotta tai myöhemmin, riski depressio-oireiden esiintyvyyteen, depressiolääkkeiden käyttöön ja lääkärin toteaman depression esiintyvyyteen oli suurentunut verrattuna naisiin, joiden menarkeikä oli 12–15-vuotta. Lihavuus 14-vuotiaana lisäsi masennusoireiden riskiä mitattuna HSCL-25:lla sekä 31-vuotiailla miehillä että naisilla. Naisilla, jotka olivat lihavia sekä 14- että 31-vuotiaana, masennusoireiden riski oli suurentunut. Naisilla, joiden paino oli noussut, masennuslääkkeitten käyttö oli yleisempää verrattuna naisiin, joilla paino oli pysynyt normaalina. Keskivartalolihavuus oli miehillä yhteydessä suurentuneeseen depressio-oireiden ja lääkärin toteaman masennuksen riskiin, ja he käyttivät yleisemmin masennuslääkkeitä verrattuna miehiin ilman keskivartalolihavuutta. Naisilla keskivartalolihavuus ei ollut yhteydessä masennukseen. Metabolinen oireyhtymä ei ollut yhteydessä masennukseen. Tulokset osoittavat korkean syntymäpainon, myöhäisen menarkeiän ja nuoruusiän lihavuuden sekä painon nousun lisäävän masennusriskiä 31-vuotiailla naisilla, 31-vuotiailla miehillä nuoruusiän lihavuus sekä keskivartalolihavuus olivat yhteydessä suurentuneeseen masennusriskiin
Dube, Felix Sizwe. "Longitudinal colonisation by Streptococcus pneumoniae and nasopharyngeal microbial interactions in health and disease: a South African birth cohort study." Doctoral thesis, University of Cape Town, 2016. http://hdl.handle.net/11427/20649.
Full textHaines, Helen. "‘No worries’ : A longitudinal study of fear, attitudes and beliefs about childbirth from a cohort of Australian and Swedish women." Doctoral thesis, Uppsala universitet, Obstetrik & gynekologi, 2012. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-185081.
Full textAlaräisänen, A. (Antti). "Risk factors and pathways leading to suicide with special focus in schizophrenia:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514262630.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia itsemurhien esiintyvyyttä, riskitekijöitä, siihen johtavia kehityspolkuja yleisväestöön perustuvassa prospektiivisessa pitkittäistutkimuksessa. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuului alun perin 12,068 raskaana olevaa naista joiden laskettu aika oli vuonna 1966, ja heidän 12,058 elävänä syntynyttä lastaan, kohortin jäsenet. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty 11,017 kohortin jäsenestä, jotka olivat elossa ja asuivat Suomessa 16-vuotiaana. Käytetty aineisto on kerätty äitiysneuvoloissa, 14-vuotiaana tehdyssä postikyselyssä ja kansallisista rekistereistä. Kaikkiaan 121 itsemurhayritystä (joista 57 miehillä) ja 69 itsemurhaa (56 miehillä) tapahtui vuoden 2005 loppuun mennessä. Yhden vanhemman perhe syntymän aikaan oli riski myöhemmälle itsemurhayritykselle ja syntyminen monilapsiseen perheeseen (yli viisi lasta) oli riski itsemurhalle. Tupakointi 14-vuotiaana ennusti itsemurhayrityksiä kummallakin sukupuolella sekä itsemurhia miehillä. Hyvä koulumenestys 16-vuotiaana liittyi kohonneeseen itsemurhavaaraan niillä jotka myöhemmin sairastuivat psykoosiin, kun muilla se liittyi alentuneeseen vaaraan. Skitsofreniaan sairastuneista 7 % teki itsemurhan ja yli kaksi kolmannesta skitsofreniaan sairastuneiden itsemurhista tapahtui kolmen vuoden kuluessa sairastumisesta. Tämä tutkimus vahvisti aikaisempia havaintoja varhaisista riskitekijöistä itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin myös kokonaan uusia varhaisia riskitekijöitä, joita ei ole ennen tutkittu suhteessa itsemurhaan tai itsemurhayrityksiin, kuten äidin raskaudenaikainen masennus ja tupakointi sekä ei-toivottu raskaus. Tämän tutkimuksen avulla saatiin myös uutta tietoa teini-iässä aloitetun tupakoinnin suhteesta itsemurhiin ja -yrityksiin. Tutkimus paljasti hyvän koulumenestyksen lisäävän riskiä itsemurhaan henkilöillä jotka sairastuvat myöhemmin psykoosiin. Tämä oli ensimmäinen tutkimus, jossa skitsofreniaa sairastavien henkilöiden itsemurhakuolleisuutta selvitettiin yleisväestöön pohjautuvassa syntymäkohortissa. Vaikka tutkimuksessa tuli ilmi sekä syntymän, että nuoruuden aikaisia varhaisia riskitekijöitä, myöhempi psykiatrinen sairaus on merkittävin itsemurhan ja -yritysten riskitekijä. Siitä huolimatta itsemurha on aina monitekijäinen prosessi, joka voi alkaa jo ennen syntymää ja johon myöhemmät elämänvaiheet vaikuttavat
Carter, Megan Ann. "Do Childhood Excess Weight and Family Food Insecurity Share Common Risk Factors in the Local Environment? An Examination Using a Quebec Birth Cohort." Thèse, Université d'Ottawa / University of Ottawa, 2013. http://hdl.handle.net/10393/23801.
Full textDeverell, Marie. "Risk factors for persistent asthma in adolescents : a community based longitudinal birth cohort." University of Western Australia. School of Paediatrics and Child Health, 2007. http://theses.library.uwa.edu.au/adt-WU2007.0171.
Full textKendall, Garth Edward. "Children in families in communities : a modified conceptual framework and an analytic strategy for identifying patterns of factors associated with developmental health outcomes in childhood." University of Western Australia. School of Paediatrics and Child Health, 2003. http://theses.library.uwa.edu.au/adt-WU2004.0006.
Full textMiller, B. (Brian). "Paternal age, psychosis, and mortality:the Northern Finland 1966 Birth Cohort, Helsinki 1951–1960 Schizophrenia Cohort, and Finnish Nonaffective Psychosis Cohort." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514295898.
Full textTiivistelmä Isän korkean iän (advanced paternal age, APA) on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin APA:n liittyvän tyttärien ylikuolleisuuteen, mutta pojilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. APA:n on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää APA:n vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (Northern Finland 1966 Birth Cohort, NFBC 1966) käsittää 12 068 raskaana olevaa naista ja heidän 12 058 elävänä syntynyttä lastaan. Tässä tutkimuksessa käytetty tieto on kerätty prospektiivisesti 11 058 kohortin jäsenestä, jotka asuivat Suomessa yhden vuoden ikäisinä eivätkä olleet kaksosia. Helsingin vuosien 1951–1960 skitsofreniakohortin 529 Helsingissä 1951–1960 syntynyttä jäsentä seurattiin tätä tutkimusta varten prospektiivisesti kesäkuuhun 2006 asti. Suomalaiseen psykoosikohorttiin (The Finnish Nonaffective Psychosis Cohort, Finnish NAP Cohort) kuuluu 13 712 psykoosia sairastavaa henkilöä, jotka ovat syntyneet 1950–1969. Sekä isän korkea (≥30) että nuori ikä (<25) lisäsivät riskiä sairastua skitsofreniaan. Isän nuori ikä näytti lisäävän riskiä ainoastaan pojilla. Yleisväestössä isän korkea ikä oli yhteydessä lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen ja itsemurhiin naisilla, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu miehillä. Psykoosia sairastavilla naisilla isän ikä ≥40 oli yhteydessä lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen ja luonnollisiin kuolemiin. Yleisväestössä ja psykoosia sairastavilla korkea isän ikä oli yhteydessä äidin skitsofreniaan. Skitsofreniaa sairastavilla korkea isän ikä liittyi pitempään hoitamattoman psykoosin kestoon, huonompaan sosiaaliseen ja ammatilliseen toimintakykyyn sekä lisääntyneeseen päihteiden käyttöön. Tämä tutkimus vahvisti aiempaa käsitystä isän korkean iän yhteydestä kuolleisuuteen ja skitsofreniaan. Löydöksellä on mahdollisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, koska keskimääräinen isän ikä on noussut ja on yleistä väestössä. Isän ikään on mahdollista vaikuttaa. Isän ikä on myös mahdollinen sekoittava tekijä tutkittaessa skitsofrenian kausaalisia tekijöitä ja kehityskulkuja
Sovio, Ulla Maarit Hannele. "Genetic variation, growth and metabolic phenotypes in the longitudinal Northern Finland Birth Cohort 1966." Thesis, Imperial College London, 2011. http://hdl.handle.net/10044/1/6396.
Full textGonzalez-Izquierdo, Arturo. "Predicting the Risk of Hospitalisations from a Longitudinal Perspective. The Northern Finland 1966 Birth Cohort." Thesis, Imperial College London, 2008. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.490365.
Full textHill, Rebecca. "Internet adoption among older people : a birth cohort study." Thesis, Swansea University, 2008. https://cronfa.swan.ac.uk/Record/cronfa42989.
Full textGow, Alan John. "Predictors of successful ageing : findings from the longitudinal follow-up of the Lothian Birth Cohort, 1921." Thesis, University of Edinburgh, 2007. http://hdl.handle.net/1842/29126.
Full textKarvonen, J. T. (Juha T. ). "Somatization in young adults:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514285547.
Full textTiivistelmä Somatisaatio on yleinen ilmiö, josta aiheutuu subjektiivista kärsimystä ja toimintakyvyn laskua. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida somatisaatiohäiriön ja somatisaatio-oireilun yleisyyttä nuorilla aikuisilla sekä näiden ilmiöiden yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin, aleksitymiaan, temperamenttiin ja psykiatriseen sairastavuuteen. Somatisaation käsitteellistämiseksi on esitetty useita vaihtoehtoja mutta mikään niistä ei ole osoittautunut muita paremmaksi. Tässä tutkimuksessa käytetiin kahta määritelmää: DSM-III-R -diagnoosiluokituksen mukaista somatisaatiohäiriön diagnoosia tai somatisaatio-oireilua, jossa esiintyy neljä tai useampia DSM-III-R:n 35 somatisaatiohäiriön oireesta. Tutkimusaineiston muodostivat Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin ne jäsenet, jotka asuivat Oulussa 1. tammikuuta 1997 (N = 1,609). Alkuperäinen kohortti koostuu 12,058 elävänä syntyneestä tutkittavasta, mikä kattaa 96.3 % kaikista synnytyksistä Pohjois-Suomessa. Niin kutsutun best-estimated -menettelyn avulla arvioitiin tutkittavien psykiatrista sairastavuutta mukaan lukien somatisaatiohäiriö ja -oireilu. Tietoa kerättiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä. Avohoidon sairauskertomustieto koottiin kattavasti. Koulutusasteesta saatiin tieto Tilastokeskukselta. Muita sosiodemografisia tekijöitä, aleksitymiaa ja temperamenttia arvioitiin vuoden 1997 kenttätutkimuksen ja aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla. Somatisaatiohäiriön esiintyvyys oli 1.1 % (N = 18). Somatisaatio-oireita todettiin 6.1 % (N = 97) tutkittavista. Naisten osuus oli somatisaatiohäiriössä 5:1 ja somatisaatio-oireilussa 6:1. Osoittautui, että lääkärit eivät tunnistaneet somatisaatiohäiriötä, ainakaan sitä ei oltu kirjattu sairauskertomuksiin. Havaitut somatisaatiohäiriön ja -oireilun esiintyvyydet ovat sopusoinnussa aiempien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Somatisaatio-oireilu ei liittynyt masennukseen tai aleksitymiaan eikä somatisaatio-oireilusta kärsiville tutkittavilla todettu tyypillistä temperamenttiprofiilia. Somatisaatio liittyi psyykkiseen stressiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lääkäreille tulisi tarjota koulutusta somatisaatiohäiriön ja -oireilun tunnistamisessa. On tärkeää tunnistaa somatisaatio ja siihen liittyvä oheissairastavuus. Havainnot korostavat yleissairaaloiden yhteistyöpsykiatrian ja muiden erikoisalojen yhteistyön merkitystä somatisaatiosta kärsivien potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa. Somatisaatiohäiriön ja -oireilun etiologian ja kehittymisen selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimuksia
Kantojärvi, L. (Liisa). "Personality disorders in the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514288487.
Full textTiivistelmä Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden ongelmia, joihin liittyy usein psykiatrista oheissairastavuutta ja toimintakyvyn laskua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida persoonallisuushäiriöiden yleisyyttä nuorilla aikuisilla. tehtävänä oli arvoida yhteyksiä lapsuuden perherakenteeseen ja yleisimpiin psykiatrisiin häiriöihin sekä arvioida persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä temperamenttitekijöihin. Tutkimus on osa Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin psykiatrista osaprojektia, Oulu Studyä. Tutkimusaineiston muodostivat Oulu Studyn otokseen kuuluvat kaikki 1. tammikuuta 1997 Oulussa asuneet kohortin jäsenet (N = 1 609) sekä sairaalahoidossa olleiden persoonallisuushäiriö- diagnoosin saaneiden osalta koko alkuperäisen syntymäkohortin (N = 12 058) jäsenet. Tutkimus koostui kaksivaiheisesta psykiatrisesta kenttätutkimuksesta, jossa tietoja tutkittavilta kerättiin sekä kyselylomakkeiden ja haastattelututkimuksen avulla. Lisäksi tutkittavilta kerättiin tiedot heidän elinaikanaan toteutuneesta julkisten psykiatristen sairaala- ja avohoitopalvelujen käytöstä sairauskertomustietojen perusteella. Niin kutsutun best-estimated -menetelmän avulla arvioitiin tutkittavien psykiatrista sairastavuutta mukaan lukien persoonallisuushäiriöt. Tutkittavien lapsuuden perherakennetta ja sosiodemografisia tekijöitä arvioitiin aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla. Tutkimuksessa persoonallisuushäiriöt luokiteltiin DSM-III-R-diagnoosiluokituksen mukaisesti kolmeen eri pääryhmään ja niiden mukaisiin alaryhmiin: Ryhmä A (epävakaa, eristäytyvä ja psykoosipiirteinen persoonallisuus), ryhmä B (epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen ja narsistinen persoonallisuus) ja ryhmä C (estynyt, riippuvainen, pakko-oireinen ja passiivis-aggressiivinen persoonallisuus). Oulu Studyn väestöotoksessa yleisimpiä näistä olivat ns. C-ryhmän persoonallisuushäiriöt, kun taas sairaalahoidetuilla henkilöillä B-ryhmän persoonallisuushäiriöt olivat yleisimpiä. Persoonallisuushäiriöiden todettiin liittyvän yleisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä päihteiden käyttöön. Vanhemman yksinhuoltajuuden todettiin liittyvän persoonallisuushäiriöihin, etenkin B-ryhmän persoonallisuushäiriöihin. Persoonallisuushäiriöryhmät erosivat toisistaan temperamenttiprofiilien perusteella. Eri persoonallisuushäiriöistä kärsivillä tutkittavilla ei todettu tyypillisiä temperamenttiprofiileja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että persoonallisuushäiriöiden ja niihin yleisesti liittyvän psykiatrisen oheissairastavuuden tunnistaminen on tärkeää. Havainnot korostavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön merkitystä persoonallisuushäiriöistä ja psykiatrisista häiriöistä kärsivien henkilöiden tutkimuksessa ja hoidossa. Persoonallisuushäiriöille altistavien lapsuuden tekijöiden tunnistaminen on tärkeää vaikeiden persoonallisuushäiriöiden ehkäisemiseksi. Persoonallisuushäiriöiden etiologian ja kehittymisen selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimuksia
Crisanti, Annette Susan. "A descriptive longitudinal cohort study of involuntary psychiatric inpatients." Thesis, National Library of Canada = Bibliothèque nationale du Canada, 1998. http://www.collectionscanada.ca/obj/s4/f2/dsk2/tape17/PQDD_0023/NQ31017.pdf.
Full textOllila, P. (Päivi). "Assessment of caries risk in toddlers:a longitudinal cohort study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514262227.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli pitkäaikaisseurannassa selvittää taaperoikäisiltä lapsilta otettujen sylkitestien ja muiden määritettyjen riskitekijöiden mahdollista yhteyttä karieksen kehittymiseen. Erityisesti haluttiin myös tutkia pitkittyneen tutin käytön merkitystä. Tutkimusaineisto koostui 183:sta alle kouluikäisestä lapsesta. Aloitusvaiheessa otettiin mikrobiologiset sylkitestit lapsilta, joiden keski-ikä oli 2,5 vuotta, ja määritettiin anamnestisesti mahdolliset riskitekijät laktobasillien ja hiivasienten kolonisaatiolle. Kahden vuoden seurannan jälkeen tutkittiin riskin toteutumista maitohampaiden karioitumisessa. Seuraavassa seitsemän vuoden seurantatutkimuksessa tutkittiin karieskehitystä maitomolaareissa ja ensimmäisissä pysyvissä molaareissa kahden vuoden iässä määritetyissä riskiryhmissä. Myös syljen mikrobiologisten testien avulla määritetyn riskin toteutumista selvitettiin seitsemän vuoden seurannan päätyttyä. Tutkimuksen aloitusvaiheen sylkitestitulokset osoittivat, että tutin käyttö ja tuttipullon käyttö öisin olivat yhteydessä syljen kariekseen liittyviin mikrobeihin, ja ne voivat siten lisätä kariesaktiivisuutta maitohampaistossa. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa todettiinkin, että karieskehitys oli yhteydessä aikaisemmin määritettyihin riskitekijöihin: pitkittyneeseen tutin käyttöön ja tuttipullon käyttöön öisin. Seitsemän vuoden seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että makeisten käyttö kaksivuotiaana, puutteellinen hampaiden harjaus ja tuttipullon käyttö öisin ovat riskitekijöitä sekä maitomolaarien että ensimmäisten pysyvien molaarien karieskehitykselle. Fluoritablettien käyttö vähensi maitomolaarien karioitumista. Myös varhain tehdyillä syljen mikrobiologisilla testeillä oli pitkäaikainen ennustusarvo. Tulokset osoittavat, että riskin määritys taaperoikäisten lasten karieskehitykselle voidaan tehdä varhaisessa vaiheessa sekä mikrobiologisten sylkitestien avulla että määrittelemällä muiden mahdollisten riskitekijöiden esiintyvyys. Varhaisen kariesriskin määrityksen avulla voidaan ehkäisevät hoitotoimenpiteet kohdistaa ajoissa riskiryhmille ja siten ehkäistä karieskehitystä ja korjaavan karieshoidon tarvetta lapsilla
Colman, I. "Longitudinal and life-course perspectives on common mental disorder and psychotropic medication use in a national birth cohort." Thesis, University of Cambridge, 2007. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.597882.
Full textMustonen, A. (Antti). "Adolescent substance use and risk of psychosis in the Northern Finland Birth Cohort 1986." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526220314.
Full textTiivistelmä Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko teini-iän päihteidenkäytöllä yhteyttä psykoosiin sairastumiseen senkin jälkeen, kun sekoittavat tekijät on huomioitu. Aineistona käytettiin vuoden 1986 Pohjois- Suomen syntymäkohorttia (N = 9 432). Teini-iässä aivot muovautuvat ja kypsyvät nopeasti, minkä vuoksi se on erityisen herkkää aikaa päihteiden haitallisille vaikutuksille. Nuorena aloitettu päihteidenkäyttö saattaa häiritä aivojen kypsymistä, ja kehityksen häiriintyminen voi myöhemmin altistaa mielenterveysongelmille. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että kannabiksen käyttö ja tupakointi ovat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua psykoosiin. Päihteidenkäytön ja psykoosiin sairastumisen välistä ajallista yhteyttä ei olla kuitenkaan aiemmin kyetty tutkimaan vakuuttavasti, eikä huomioon ole otettu nuoruuden aikaisia psykoottisia kokemuksia. Inhalanttien käytön eli imppaamisen yhteydestä psykoosiriskiin ei ole julkaistu yhtään pitkittäistutkimusta. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortista vuodelta 1986. Vuosina 2001–2002 järjestettyyn seurantatutkimukseen osallistui 7344 15–16- vuotiasta nuorta. Lopullisessa otoksessa (n=6542) huomioitiin henkilöt, jotka vastasivat kysymyksiin psykoottisista kokemuksista ja päihteidenkäytöstä. Kannabiksen käyttö 5 kertaa tai enemmän, päivittäinen tupakointi 10 savuketta tai enemmän ja inhalanttien käyttö 2-4 kertaa tai enemmän olivat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua psykoosiin seurannan aikana sekoittavien tekijöiden huomioimisenkin jälkeen. Tutkittujen päihteiden käyttö kasvatti psykoosiin sairastumisen riskiä päihteen käyttömäärän mukaan. Lisäksi päivittäisen tupakoinnin aloittaminen 13-vuotiaana tai aiemmin oli yhteydessä korkeampaan psykoosiriskiin tupakoinnin myöhemmin aloittaneisiin verrattuna. Tässä suuressa pitkittäisessä, yleisväestöön perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että toistuva kannabiksen käyttö, päivittäinen ja runsas tupakointi sekä toistuva inhalanttien käyttö teini-iässä olivat itsenäisesti yhteydessä kohonneeseen psykoosiriskiin, vaikka aiemmat psykoottiset kokemukset, muu päihdekäyttö, vanhempien psykoosisairaudet ja päihdeongelmat otettiin huomioon. Tulosten perusteella nuorten runsaan päihteidenkäytön ennaltaehkäisy on tärkeää ja sillä on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen
Moilanen, K. (Kristiina). "Diagnostics and determinants of schizophrenia:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514296123.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia skitsofrenian diagnostiikan osuvuuteen liittyviä tekijöitä sekä raskauden ei-toivottavuuden, lapsen syntymäpainon ja -pituuden ja skitsofrenian sekä varhaislapsuuden kehityksen ja skitsofrenian ja muiden psykoosien välistä yhteyttä. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti on prospektiivinen, epidemiologinen seurantatutkimus, johon kuuluu 12,058 vuonna1966 syntynyttä lasta. Prospektiivista tietoa on kerätty raskaudesta alkaen elinolosuhteista, elintavoista ja perheestä ja perimästä. Tämä tutkimus perustuu 10,934 henkilöön, jotka ovat asuneet 16-vuotiaana Suomessa eivätkä ole kieltäneet tietojensa käyttämistä tutkimukseen. Kliinisten diagnoosien uudelleen arvioinnissa DSM-III-R:n kriteerit täyttäviä skitsofreniatapauksia 34 ikävuoteen mennessä todettiin 96. Näistä 96 tapauksesta myös 55:n (57 %) kliininen diagnoosi oli skitsofrenia ja 41:n (43 %) kliininen diagnoosi oli muu kuin skitsofrenia. Diagnostiikan epätarkkuus liittyi matalaan sosiaaliluokkaan vuonna 1980, myöhäiseen sairastumisikään, samanaikaiseen kehitysvamma-diagnoosiin, lyhyisiin hoitoaikoihin ja vähäiseen hoitojaksojen määrään. Ei-toivottu raskaus yhdessä vanhemman psykoosisairauden kanssa lisäsi lapsen skitsofrenian riskiä yli 8-kertaiseksi. Matala ja korkea syntymäpaino lisäsivät skitsofrenian riskiä kaksinkertaiseksi ja samansuuruinen riskin kasvu havaittiin myös lapsilla, jotka olivat syntyessään lyhyitä tai pitkiä. J-muotoinen yhteys havaittiin syntymäpainon ja -pituuden sekä skitsofrenian riskin välillä. Ikä, jolloin lapsi oppi seisomaan, kävelemään ja kuivaksi, liittyi myöhempään skitsofreniaan ja sairastumiseen muihin psykooseihin. Varhainen oppiminen laski ja myöhäinen kehitys kohotti riskiä sairastua lineaarisesti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että skitsofrenia on monimuotoinen kliininen oireyhtymä, mikä tekee diagnostiikan haastavaksi. Raskauden ei-toivottavuus liittyneenä vanhemman psykoosisairauteen lisää lapsen skitsofrenian riskiä. Myös poikkeava syntymäpaino ja -pituus lisäävät skitsofrenian riskiä. Psykooseihin voi liittyä kehityksellinen dimensio, joka ilmenee viivästyneenä kehityksenä
Heikura, U. (Ulla). "Intellectual disability in the Northern Finland Birth Cohort 1986." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287114.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehitysvammaisuuden esiintyvyyttä lapsilla, siihen liittyviä lääketieteellisiä etiologisia ja sosiodemografisia tekijöitä, mahdollisia psykiatrisia ongelmia sekä kehitysvammaisuuden esiintyvyydessä ja siihen liittyvissä tekijöissä tapahtuneita muutoksia 20 vuoden aikana. Tutkimusjoukko muodostui kahden syntymäkohortin lapsista, jotka olivat syntyneet Pohjois-Suomessa, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC 1986, N = 9432 elävänä syntynyttä lasta) ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (NFBC 1966, N = 12058 elävänä syntynyttä lasta). Kehitysvammaisuudessa tapahtuneita ajallisia muutoksia tutkittiin vertaamalla Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:ta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:een. Tutkimuksessa käytettiin samaa kehitysvammaisuuden määritelmää (älykkyysosamäärä ≤70, seuranta-aika 11.5 vuoteen saakka), tiedonkeruun menetelmiä ja tietolähteitä. Tiedot kerättiin kyselylomakkeista, rekistereistä ja asiakirjoista. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:ssa kehitysvammaisuuden ilmaantuvuus oli 12.62/1000 11.5 vuoden ikään mennessä ja vallitsevuus 11.23/1000 11.5 vuoden iässä. Kehitysvammaisuuteen liittyvä lääketieteellinen etiologia pystyttiin selvittämään kahdessa kolmasosassa tapauksia. Geneettiset häiriöt muodostivat suurimman etiologisen luokan (36.1%). äitiin liittyvillä epäedullisilla sosiaalisilla tekijöillä (kouluttamaton työntekijä, vain peruskoulutus) oli suurin vaikutus kehitysvammaisuuden ilmaantuvuuteen, kun taas yksittäisistä sosiodemografisista tekijöistä korkein riski (vaarasuhde 2.8, luottamusväli 1.5, 5.3) oli äidin lihavuudella (painoindeksi ≥30) raskauden alussa. Koulussa opettajien arvioiden mukaan kehitysvammaisilla lapsilla esiintyi mahdollisia käytöshäiriöitä 4.9 kertaa useammin kuin ei-kehitysvammaisilla lapsilla. 20 vuoden aikana Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1986 ja 1966 välillä ei ollut tapahtunut muutoksia kehitysvammaisuuden kokonaisilmaantuvuudessa eikä -vallitsevuudessa. Kuitenkin tuli esiin siirtymä vaikeammasta lievempään asteeseen siten, etta lievän kehitysvammaisuuden ilmaantuvuus ja vallitsevuus lisääntyivät noin 50%, kun taas vaikeamman väheni 50%. Lääketieteellisten etiologisten luokkien osuuksissa tuli esiin ajallisia muutoksia (Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 vs. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966) siten, että Downin syndrooman sekä syntymän aikaan ajoittuvan vamman ja hapenpuutteen osuudet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi. Keskushermoston epämuodostumien sekä muiden kromosomihäiriöiden kuin Downin syndrooman osuudet kasvoivat. Kehitysvammaisuuteen liittyvistä sosiodemografisista tekijöistä sosioekonomisen huono-osaisuuden osoittimet säilyttivät asemansa suurimpana ryhmänä. 20 vuoden aikana äidin naimattomuus, asuminen syrjäseudulla sekä korkeampi ikä lapsen syntymän aikaan olivat menettäneet yhteytensä kehitysvammaisuuteen. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:n ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n välillä tuli esiin vain yksi uusi kehitysvammaisuuteen tilastollisesti merkitsevästi liittyvä sosiodemografinen tekijä, äidin lihavuus raskauden alussa. Yhteevetona voidaan todeta, etta vaikka kehitysvammaisuuden kokonaisesiintyvyys oli pysynyt samana Pohjois-Suomessa 20 vuoden aikana niin esiintyvyyteen liittyvät etiologiset ja sosiodemografiset tekijät olivat osittain muuttuneet. Tämänkaltaiset tutkimukset, joissa peräkkäisinä ajanjaksoina kerätään tietoja samalla maantieteellisellä alueella ja jotka kuvaavat kehitysvammaisuuden esiintyvyyttä sekä analysoivat siihen liittyviä lääketieteellisiä ja sosiodemografisia tekijoitä, ovat hyödyllisiä arvioitaessa terveydenhoidossa ja palvelujärjestelmässä tapahtunutta kehitystä. Niitä voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa tulevaisuudessa palveluja kehitysvammaisille henkilöille
Juola, P. (Pauliina). "Outcomes and their predictors in schizophrenia in the Northern Finland Birth Cohort 1966." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526207728.
Full textTiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia skitsofrenian ennustetta ja ennustetekijöitä meta-analyysin ja Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin avulla. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti on valikoitumaton, yleisväestöpohjainen kohortti, johon kuuluu 12 068 raskaana olevaa naista ja heidän 12 058 elävänä syntynyttä lastaan. Tässä väitöstutkimuksessa hyödynnetiin sairauskertomuksia, kansallisia rekistereitä sekä kahdessa laajassa kenttätutkimuksessa (34- ja 43-vuotistutkimukset) kerättyjä tietoja, jotka koostuvat haastatteluista, useista kyselyistä, neuropsykologisesta tutkimuksesta sekä aivojen magneettikuvauksesta. Tutkimuksen aiheesta riippuen aineiston koko eri osajulkaisuissa vaihteli 43:n ja 103:n välillä. Meta-analyysin perusteella 13,5 % skitsofreniaa sairastavista toipuu sekä kliinisesti että sosiaalisesti, eikä toipuminen ole viime vuosikymmeninä yleistynyt. Toipuneiden osuus oli suurempi köyhissä maissa. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttitutkimuksissa todettiin, että huonompi ennuste myöhempien sairaalahoitojen ja remission suhteen oli niillä, jotka olivat sairastuessaan nuoria ja naimattomia, joiden psykoosisairaus alkoi hitaasti ja joilla oli sairauden alkuvaiheissa enemmän sairaalahoitoja. Uusi löydös oli yhteys itsetuhoisten ajatusten ja myöhempien sairaalahoitojen välillä. Tiettyjen aivoalueiden tilavuuden ja rakenteen muutokset liittyivät monella tavoin samanhetkiseen taudinkuvaan 34-vuotiaana. Neurokognitiivisessa testauksessa parempi viivästetty kielellinen muisti 34-vuotiaana ennusti parempaa kokonaisvaltaista vointia (oireet, sairaalahoidot, sosiaaliset suhteet ja työssäkäynti yhdistettynä) ja parempi näönvarainen muisti ennusti työssäoloa 9 vuoden seurannassa. Tämän väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että skitsofreniasta toipuminen on mahdollista, vaikkakaan ei kovin yleistä. Vaikka taudinkulun ennustaminen on haastavaa, tutkimuksessa havaittiin useita kliinisesti merkittäviä tekijöitä, joilla on ennustearvoa jopa 20 vuoden seurannassa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta löydettäisiin sellaisia ennustetekijöitä, joihin kohdistuvalla varhaisella interventiolla voitaisiin parantaa skitsofrenian ennustetta
Lankila, T. (Tiina). "Residential area and health:a study of the Northern Finland Birth Cohort 1966." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526206660.
Full textTiivistelmä Harvaan asuttu Suomi on kiinnostava alue väentiheyden ja etäisyyden terveysvaikutusten tutkimiselle. Aiempien tutkimusten mukaan maaseutumaisilla ja syrjäisillä alueilla on monia terveysongelmia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää asuinympäristön merkitystä nuorten aikuisten terveydelle: miten asuinympäristö on yhteydessä terveyteen, mikä rooli etäisyydellä on ja miten terveys on yhteydessä muuttamiseen. Aineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n 31-vuotisseuranta-aineisto, sisältäen alkujaan kaikki vuonna 1966 Oulun ja Lapin läänissä syntyneet lapset. Asuinympäristö määritettiin 1 km2 väestöruutuaineiston avulla. Etäisyydet kunta- ja terveyskeskuksiin laskettiin Suomen tie- ja katuverkkotietokantaa (Digiroad) käyttäen. Koettua terveyttä tutkittiin maaseutu-kaupunkijatkumolla ordinaalisella logistisella regressiolla; painoindeksin (BMI) ja ylipainon yhteyttä kuntakeskusetäisyyteen ja väentiheyteen yleistetyllä additiivisella mallilla. Terveyspalvelujen käyttöä ja käytön oikeudenmukaisuutta etäisyyden suhteen tutkittiin negatiivisella binomiregressiolla ja konsentraatioindekseillä, ja terveyden yhteyttä muuttamiseen multinomiaalisella logistisella regressiolla. Huono koettu terveys lisääntyi kaupunkikeskustoista haja-asutusalueille. Maalla asuvien miesten huono koettu terveys selittyi psykososiaalisilla ja terveyskäyttäytymistekijöillä; naisilla syy huonoon koettuun terveyteen haja-asutusalueella jäi epäselväksi. BMI ja ylipainoisten osuus alkoivat kasvaa kuntakeskusetäisyyden ylittäessä viisi kilometriä ja väentiheyden vähetessä. Etäisyys ei vähentänyt terveyskeskuspalvelujen käyttöä, eikä etäisyyteen liittyvää epäoikeudenmukaisuutta havaittu. Elämään tyytymättömyys ja elämänaikainen sairastavuus olivat yhteydessä maaseutu-kaupunkimuuttoihin, haittaava sairastavuus maaseudun sisäisiin muuttoihin ja terveyspalvelujen käyttö kaikkiin kaupunkimuuttoihin. Maantieteellinen etäisyys ei estänyt nuorten aikuisten terveyspalvelujen käyttöä. Yksilön terveys oli yhteydessä muuttamiseen, millä voi olla merkitystä myös terveyden alue-eroille. Ruutuaineiston avulla voidaan löytää terveyseroja hallinnollisten alueiden sisältä, mikä kannustaa toimenpiteiden räätälöintiin eri alueille. Kaupunkirakenteen hajautuminen voi vaikuttaa yksilön painoon, joten terveysnäkökulma tulisi huomioida aluesuunnittelussa. Pitkittäinen tutkimusote parantaisi löydösten ennustavuutta
Chow, Wing-shan Claudia. "Maternal exposure to environmental tobacco smoke and birth weight a retrospective cohort study /." Click to view the E-thesis via HKUTO, 2003. http://sunzi.lib.hku.hk/hkuto/record/B31970989.
Full text周詠珊 and Wing-shan Claudia Chow. "Maternal exposure to environmental tobacco smoke and birth weight: a retrospective cohort study." Thesis, The University of Hong Kong (Pokfulam, Hong Kong), 2003. http://hub.hku.hk/bib/B31970989.
Full textKoen, Nastassja. "Psychological trauma and posttraumatic stress disorder in a South African birth cohort study." Doctoral thesis, University of Cape Town, 2015. http://hdl.handle.net/11427/20264.
Full textTimonen, M. (Markku). "The association between atopic disorders and depression:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2003. http://urn.fi/urn:isbn:9514271556.
Full textMarquez, Azalgara Vladimir. "Rates of minor adverse events following outpatient colonoscopies: A longitudinal cohort study." Thesis, McGill University, 2013. http://digitool.Library.McGill.CA:80/R/?func=dbin-jump-full&object_id=119369.
Full textMise en contexte: Peu d'études se sont penchées sur les événements indésirables mineurs après les coloscopies électives et elles sont limitées par des potentiels biais de rappel. Objectifs : Estimer le taux d'événements indésirables mineurs à 2, 14 et 30 jours après des coloscopies électives et évaluer les taux d'utilisation de services de soins de santé et d'absentéisme au travail causés par ces événements. Méthodes : Une étude longitudinale de cohorte avec suivi à 2, 14 et 30 jours a été menée au site de l'Hôpital Général de Montréal du Centre de Santé Universitaire McGill avec des patients ayant eu une coloscopie élective. Des participants consécutifs ont passé une entrevue avant la coloscopie pour obtenir des caractéristiques de base. Les rapports d'endoscopie ont été consultés pour obtenir l'information sur l'indication de la colonoscopie, les trouvailles, les biopsies et les polypectomies). Le suivi était fait, au choix du patient, par entrevue téléphonique ou un questionnaire internet. L'information recueillie portait sur la survenue d'événements indésirables mineurs, les absences du travail par le patient et son accompagnateur et l'utilisation de services de santé pour ces événements. Les taux d'événements indésirables mineurs à chaque intervalle de suivi ont été calculés en utilisant un modèle hiérarchique Bayesien prenant compte des performances individuelles de chaque endoscopiste.Résultats: 421 participants ont été recrutés dans cette étude. Les taux d'événements indésirables mineurs à 2, 14 et 30 jours étaient de 0.172 (95% CI 0.08, 0.296), 0.097 (95% CI 0.024, 0.234) et 0.031 (0.0008-0.132), respectivement. Il y avait peu de variabilité dans les taux spécifiques à chaque endoscopiste. Le taux d'utilisation de services de santé pour des événements indésirables était faible (1.8%) L'absence du travail était principalement causée par le rendez-vous (82%) et la purgation (35.3%), et non par les événements indésirables (2.9%). Parmi les accompagnateurs, 62.5% ont rapporté avoir dû s'absenter du travail. Conclusion : Les événements indésirables mineurs sont communs après les colonoscopies et apparaissent principalement dans les 2 premières semaines et résultent en peu d'utilisation de services de santé ou d'absence au travail
Winqvist, S. (Satu). "Alcohol misuse in relation to traumatic brain injury:the Northern Finland 1966 birth cohort study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287961.
Full textSaari, K. (Kaisa). "Hyperlipidemia and metabolic syndrome in schizophrenia:a study of the Northern Finland 1966 Birth Cohort." Doctoral thesis, University of Oulu, 2005. http://urn.fi/urn:isbn:9514277287.
Full textYeh, Ching-Hsueh. "Quasi-Experimental Longitudinal Cohort of the Perinatal Breastfeeding Program (PBP): Effects on Breastfeeding Outcomes in Taiwan." Case Western Reserve University School of Graduate Studies / OhioLINK, 2011. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=case1305733646.
Full textGerrard, B. "A longitudinal study of a primary cohort with special reference to Truancy behaviour." Thesis, University of Strathclyde, 1989. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.234267.
Full textAndreas, Martin, Lorenz Kuessel, Stefan Wirth, Kathrin Gruber, Franziska Rhomberg, Fatemeh Gomari-Grisar, Maximilian Franz, Harald Zeisler, and Michael Gottsauner-Wolf. "Bioimpedance cardiography in pregnancy: A longitudinal cohort study on hemodynamic pattern and outcome." Springer Nature, 2016. http://dx.doi.org/10.1186/s12884-016-0918-8.
Full textShen, Feng, and 沈峰. "The association between gestational diabetes mellitus and birth-weightamong Chinese women in Guangzhou: aretrospective cohort study." Thesis, The University of Hong Kong (Pokfulam, Hong Kong), 2009. http://hub.hku.hk/bib/B42997689.
Full textLi, Leah Min. "Influences on growth : a study of two generations based on the 1958 British birth cohort." Thesis, University College London (University of London), 2003. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.407439.
Full textVanker, Aneesa. "Indoor air pollution and environmental tobacco smoke exposure in a South African birth cohort study." Doctoral thesis, University of Cape Town, 2018. http://hdl.handle.net/11427/29675.
Full textLauronen, E. (Erika). "Course of illness, outcome and their predictors in schizophrenia:the Northern Finland 1966 Birth Cohort study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514283390.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia DSM-III-R skitsofrenian ja muiden skitsofrenian kaltaisten psykoosien taudinkulkua ja ennustetta sekä niihin liittyviä tekijöitä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa. Ensimmäiseksi tutkimuksessa selvitettiin skitsofrenian (N = 59) taudinkulkua ja sitä ennustavia sosio-demografisia ja kehitykseen, sairauteen ja koulumenestykseen liittyviä tekijöitä. Toiseksi, tutkittiin varhaislapsuuden kehityksen ja skitsofreenisten psykoosien (N = 109) taudinkulun välistä yhteyttä. Kolmanneksi, skitsofreenista psykoosia sairastavien henkilöiden (N = 115) psykiatrisia sairaalahoitoja ja niihin liittyviä tekijöitä tutkittiin. Neljänneksi tutkimuksessa selvitettiin skitsofreniasta (N = 59) ja muista skitsofreniaspektrin psykooseista (N = 12) toipumista. Tässä tutkimuksessa 10–59 % potilaista voi kliinisesti hyvin ja 15–46 % sosiaalisesti hyvin kun taas 41–77 % voi kliinisesti ja 37–54 % sosiaalisesti huonosti. Tulokset riippuivat paljolti siitä, mitä hyvän ja huonon taudinkulun kriteereitä käytettiin. Lapsuudessa ystävien puute, isän korkea sosiaaliluokka, huono koulumenestys ja taudin varhainen alkamisikä liittyivät huonoon taudinkulkuun. Aineistosta löydettiin yhteys (normaalirajoissa olevan) myöhäisemmän kehityksen ja hyvän taudinkulun välillä. Seurannassa 81 % potilaista joutui ensimmäisen sairaalahoidon jälkeen uudelleen sairaalaan. Lyhyt ensimmäinen sairaalahoito ja suvussa esiintyvä psykoosi liittyivät kohonneeseen riskiin joutua uudelleen sairaalaan. Skitsofreniapotilaista yksi (1.7 %) oli täysin ja yksi (1.7 %) osittain toipunut. Muista skitsofreniaspektrin potilaista kolme (25 %) oli täysin ja kaksi (16.7 %) osittain toipuneita usean vuoden seurannan jälkeen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin skitsofrenian taudinkulkua ja analysoitiin taudinkulkuun vaikuttavia tekijöitä yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa. Tulosten mukaan skitsofreniaa sairastavien henkilöiden sosiaalinen ja kliininen taudinkulku oli vaihteleva ja enimmäkseen suhteellisen huono. Tulokset riippuivat paljon siitä, millaisia hyvän ja huonon taudinkulun kriteereitä käytettiin. Henkilöillä, joilla on suvussa psykooseja, varhainen sairastumisikä, joilla on ollut huono koulumenestys ja vähäisiä sosiaalisia kontakteja lapsuudessa, ja joilla on ollut lyhyt ensimmäinen sairaalahoito, sairauden kulku on usein huono. Skitsofreniaa sairastavien henkilöiden viivästynyt varhainen motorinen kehitys ei ole yksiselitteisesti yhteydessä huonoon taudinkulkuun. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella skitsofrenian ennuste ei ole yleensä hyvä. Yhteiskunnan tulisi entistä enemmän panostaa skitsofreniapotilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntouttamiseen. Aiemman kirjallisuuden ja tämän tutkimuksen tulosten perusteella on myös selkeä tarve yhdenmukaisille ja strukturoiduille hyvän ja huonon ennusteen ja toipumisen kriteereille skitsofreniassa
Ely, Margaret. "Dealing with missing data on alcohol consumption using diet diaries in a birth cohort study." Thesis, University College London (University of London), 2004. http://discovery.ucl.ac.uk/1446626/.
Full textKarim, Enamul. "A longitudinal anthropometric study of mother-infants pairs from Dhaka, Bangladesh." Thesis, University of Cambridge, 1996. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.313924.
Full textPugh, Carys. "Epidemiological study of Labrador Retrievers." Thesis, University of Edinburgh, 2016. http://hdl.handle.net/1842/25517.
Full textShen, Feng. "The association between gestational diabetes mellitus and birth-weight among Chinese women in Guangzhou a retrospective cohort study /." Click to view the E-thesis via HKUTO, 2009. http://sunzi.lib.hku.hk/hkuto/record/B42997689.
Full textHaapea, M. (Marianne). "Non-response and information bias in population-based psychiatric research:the Northern Finland 1966 Birth Cohort study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514261572.
Full textAbstract Tutkimusaineisto valitaan tutkimuksen tavoitteiden perusteella. Tavoitteena on kerätä kattava ja virheetön aineisto. Käytännössä kuitenkin osa tiedoista voi puuttua tai olla virheellistä. Tässä väitöskirjassa esitellään yleisesti menetelmiä huomioida puuttuva tieto analyyseissä ja arvioida aineistojen luotettavuutta psykiatrisessa tutkimuksessa. Aineisto perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin (N = 12058). Väitöskirjassa tutkittiin, miten psykiatrinen sairastavuus vaikuttaa osallistumiseen epidemiologisessa tutkimuksessa, joka sisälsi kyselyitä ja terveystutkimuksen (N = 11540), sekä erosiko psykiatriseen kenttätutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien psykoosipotilaiden kliininen taudinkuva toisistaan (N = 145). Käänteisen todennäköisyyden painotusmenetelmää käytettiin korjaamaan puuttuvan tiedon aiheuttamaa virhettä aivovolyymien estimaateissa skitsofreniapotilailla. Lisäksi arvioitiin itse ilmoitetun lääkekäyttötiedon luotettavuutta (N = 7625). Epidemiologisessa tutkimuksessa ne kohortin jäsenet, joilla oli jokin psykiatrinen sairaus, osallistuivat passiivisemmin kuin ne, joilla ei ollut psykiatrista sairautta. Psykoosipotilaat, jotka eivät osallistuneet psykiatriseen kenttätutkimukseen, sairastivat tutkimukseen osallistuneita useammin skitsofreniaa kuin muita psykooseja ja heidän taudinkuvansa oli vakavampi. Painottaminen kasvatti aivonesteen ja alensi harmaan ja valkean aineen tilavuuksien estimaatteja skitsofreniapotilailla, ja lisäsi aivovolyymien erojen tilastollista merkitsevyyttä skitsofreniapotilaiden ja vertailuhenkilöiden välillä. Itse ilmoitetun psykoaktiivisten lääkkeiden käyttötiedon luotettavuus oli merkittävä. Kadosta johtuen psykiatristen sairauksien todellinen vallitsevuus on todennäköisesti korkeampi kuin vallitsevuuden estimaatit, jotka on laskettu tutkimukseen osallistuneiden tiedoista. Painotusmenetelmiä voidaan käyttää parantamaan puuttuvan tiedon vääristämiä estimaatteja, koska painottamalla huomioidaan todellisia eroja kohdeväestössä. Tutkittaessa lääkekäyttötietoa postikyselyillä kerätyn aineiston voidaan olettaa olevan laadultaan riittävä tutkimustarpeisiin
Balzer-Geldsetzer, Monika, Ana Sofia Ferreira Braga da Costa, Martin Kronenbürger, Jörg B. Schulz, Sandra Röske, Annika Spottke, Ullrich Wüllner, et al. "Parkinson’s Disease and Dementia: A Longitudinal Study (DEMPARK)." Saechsische Landesbibliothek- Staats- und Universitaetsbibliothek Dresden, 2012. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:bsz:14-qucosa-100128.
Full textBalzer-Geldsetzer, Monika, Ana Sofia Ferreira Braga da Costa, Martin Kronenbürger, Jörg B. Schulz, Sandra Röske, Annika Spottke, Ullrich Wüllner, et al. "Parkinson’s Disease and Dementia: A Longitudinal Study (DEMPARK)." Karger, 2011. https://tud.qucosa.de/id/qucosa%3A26286.
Full textChen, Pau-Chung. "Effects of biological, occupational and social factors on birth outcomes in Taipei, Taiwan : a prospective cohort study." Thesis, London School of Hygiene and Tropical Medicine (University of London), 1995. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.307600.
Full textNicolaou, Nicolaos C. "The predictors of clinical reactivity to peanut within the context of a population-based birth cohort study." Thesis, University of Manchester, 2009. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.518876.
Full textChodavarapu, Praneeta. "EFFECT OF MATERNAL NUTRITIONAL INTAKE ON BABY’SBODY COMPOSITION AT BIRTH IN OBESE WOMEN: ARETROSPECTIVE OBSERVATIONAL COHORT STUDY." Case Western Reserve University School of Graduate Studies / OhioLINK, 2015. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=case1454417880.
Full textHendricks, Gaironeesa. "Prenatal alcohol exposure and the early neurodevelopmental outcomes of children in a South African birth cohort study." Doctoral thesis, Faculty of Health Sciences, 2021. http://hdl.handle.net/11427/32734.
Full text