Journal articles: 'Koetsu'

1

Ryee, milim. "A study of koetsu maki." Japanese Cultural Studies 72 (October 31, 2019): 89–109. http://dx.doi.org/10.18075/jcs..72.201910.089.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Sawada, Tenzui. "Case Study on the Gardening Conception of the Honpo-ji and the Faith of Hon-ami-Koetsu." Nippon Teien Gakkaishi 1999, no. 7 (1999): 1–10. http://dx.doi.org/10.5982/jgarden.1999.1.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Varila, Juha, and Johannes Alikoski. "Mikä on koettu koulutustarve." Aikuiskasvatus 5, no. 3 (September 15, 1985): 133. http://dx.doi.org/10.33336/aik.96412.

Full text

Abstract:

Helsingin yliopistossa on hyväksytty 17.9.1985 aikuiskasvatuksen alaan liittyvä FK Juha Varilan lisensiaattitutkimus ''Mitä on koettu koulutustarve - koulutustarvetta ja erityisesti koettua koulutustarvetta kuvaavan ja selittävän käsitteistön jäsenyys ja empiirinen sovellutus" (94 s. + 9 liites.). Ohessa tutkimuksen tiivistelmä sekä toisen tarkastajan lausunto.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Warsell, Anna. "Entisten torppareiden hyvinvoinnin kokemus 1920-luvun Ruovedellä." Väki Voimakas, no. 36 (September 25, 2023): 73–109. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137094.

Full text

Abstract:

Anna Warsell käsittelee artikkelissaan ruoveteläisten entisten torppareiden tulontasoa ja koettua hyvinvointia 1920-luvun maaseutuyhteisössä. Warsell lähestyy tutkimuskohdettaan sekä muistitietoaineiston että verotietojen avulla. Kahden erilaisen lähdeaineiston käyttö tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan tutkia materiaalisen elintason ja vaurauden suhdetta, jota Warsell käsitteellistää sosiologisen hyvinvointitutkimuksen viitekehyksestä. Artikkeli tarjoaa tukea väitteelle, että entisten torpparitilojen omaksi lunastamisessa tulotason nousua merkittävämpiä tekijöitä olivat pienviljelijöiden koettu oikeudenmukaisuus ja turvallisuus.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Valokivi, Heli, and Helena Hirvonen. "Asiakasturvallisuus vanhuspalveluissa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 30, no. 4 (December 13, 2022): 376–91. http://dx.doi.org/10.30668/janus.114433.

Full text

Abstract:

Artikkelissa analysoidaan asiakasturvallisuuden määrittymistä vanhuspalveluita koskevissa politiikka-asiakirjoissa. Asiakasturvallisuutta lähestytään kysymyksenä yhteiskunnallisesta sekä asiakassuhteissa toteutuvasta luottamuksesta. Artikkelissa kysytään, miten asiakasturvallisuus määrittyy asiakirjoissa ja mitä se tarkoittaa luottamuksen näkökulmasta. Tulosten mukaan asiakasturvallisuuden sisältö ja merkitys suhteessa potilasturvallisuuden käsitteeseen on vanhuspalveluissa vasta jäsentymässä. Asiakasturvallisuus määrittyy asiakirjoissa etenkin palveluiden tarjoajien vastuuna turvallisuuskulttuurin kehittämisestä sekä pyrkimyksenä ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristön kehittämiseen teknologian keinoin. Näin pyritään ehkäisemään turvattomuuden kokemusta, jolla on palveluita kohtaan koettua luottamusta heikentävä vaikutus. Tulosten pohjalta esitetään, että koetun turvattomuuden näkökulmasta huomiota tulisi nykyistä enemmän kiinnittää asiakassuhteiden pysyvyyteen luottamuksen vahvistamiseksi, etenkin kotona asuvien osalta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Pääkkölä, Anna-Elena, Tiina Käpylä, and Henna-Riikka Peltola. "Populaarimusiikkitoiminnassa koettu sukupuolittunut epäasiallisuus." Musiikki-lehti 51, no. 2 (August 16, 2021): 55–82. http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.110848.

Full text

Abstract:

Vuonna 2016 alkunsa saanut #MeToo-liike kiinnitti huomiota sukupuolitettuun vallankäyttöön ja seksuaaliseen häirintään historiallisella tavalla. Kyselytutkimukseen perustuva artikkeli valottaa tilannetta populaarimusiikin toimijoiden osalta ja selvittää, millaisia kokemuksia kyselyyn vastanneilla oli sukupuolitetusta epäasiallisuudesta. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020, ja siihen vastasi 150 populaarimusiikin parissa toimivaa henkilöä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Kivekäs, Eija. "Lectio praecursoria: Sähköisten terveyspalveluiden koettu hyödyllisyys ja koettu helppokäyttöisyys - potilaiden ja lääkäreiden arviot vaikutuksista." Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12, no. 1 (March 5, 2020): 84–86. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.88892.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Kotila, Hannu, Liisa Vanhanen-Nuutinen, Kimmo Mäki, Altti Lagstedt, Aki Taanila, and Pirjo Aura. "Opinnäytetyön koettu hyöty ammattikorkeakoulun alumnien arvioimana." Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24, no. 1 (March 30, 2022): 12–26. http://dx.doi.org/10.54329/akakk.115627.

Full text

Abstract:

Ammattikorkeakouluopintojen opinnäytetöiden aiempi tutkimus on kohdistunut opiskelijan ammatilliseen kasvuun, opinnäytetyön ohjaukseen, arviointiin ja valmistumiseen. Artikkelin uusi näkökulma on opinnäytetyön koetussa hyödyssä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden alumnien arvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin alumnikyselyssä, joka tutkittavassa ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2020. Kysely kohdistettiin alumneille, joiden tutkinnon suorittamisesta oli kaksi vuotta. Artikkeli perustuu 644 alumnin vastauksiin ja osa-aineistona kyseisen ammattikorkeakoulun kolmessa suurimmassa koulutusohjelmassa tutkintonsa suorittaneiden alumnien vastauksiin (n=296), koska niiden vastaajamäärät mahdollistivat tilastollisen vertailun. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi testattiin muuttujien välisiä yhteyksiä. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin temaattisella sisällön analyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan alumnin tekemän opinnäytetyön muodolla (tutkimuksellinen, toiminnallinen tai päiväkirjamuotoinen) oli yhteyttä hänen kokemaansa hyötyyn opinnäytetyön tekemisestä. Opinnäytetyön tärkein koettu hyöty oli asiantuntijuuden kehittymiselle, vähiten opinnäytetyöstä oli hyötyä työmarkkina-asemalle. Eri koulutusohjelmista valmistuneet alumnit kokivat opinnäytetyön hyödyn samansuuntaisesti. Koulutusohjelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Opinnäytetyössä harjaannuttiin tieteellisessä kirjoittamisessa, systemaattisessa tiedon prosessoinnissa, informaation hakemisessa ja toiminnan perustelemisessa. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiltä odotetaan työelämän kannalta merkittäviä tuloksia. Jatkossa tulisi pohtia, miten korkeakoulun, työelämän ja opiskelijan intressit saadaan kohtaamaan siten, että opiskelijat voivat kokea opinnäytetyön hyödylliseksi työn ja oppimisen integroinnissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Lindén, Jan-Ivar. "Todellinen elämä: Bergson ja koettu luonto." Tiede & edistys, no. 3 (December 7, 2021): 147–61. http://dx.doi.org/10.51809/te.112633.

Full text

Abstract:

Bergsonin elämänfilosofia liittyy laajaan suuntaukseen, joka syntyi biologian mullistuksien myötä 1800-luvun loppupuolella (Friedrich Nietzsche, Wilhelm Dilthey, Menyhert Palágyi, Ludwig Klages, Max Scheler, Georg Simmel, William James...). Sikäli kuin naturalismi tulkitaan tämän päivän keskustelussa usein yksipuolisesti materialismiksi, elämänfilosofia voi antaa toisen kiinnostavan näkökulman ihmisen asemaan luonnossa. Suuntaus on tässä suhteessa vahvasti vaikuttanut fenomenologisiin teorioihin subjektin ruumiillisuudesta ja yleensäkin embodiment-käsitteeseen. Artikkelin tarkoitus on valaista filosofisen psykologian ja luonnonfilosofian suhdetta Bergsonin tuotannossa, temaattisesti syventää tätä suhdetta sekä historiallisesti ja ontologisesti taustoittaa Bergsonin filosofiaa, muun muassa suhteessa hänen edeltäjänsä Félix Ravaissonin aristotelismiin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Porras, Päivi, and Jouni Könönen. "Robotiikka peruskouluissa." Lumat: International Journal of Math, Science and Technology Education 3, no. 7 (December 30, 2015): 1012–15. http://dx.doi.org/10.31129/lumat.v3i7.985.

Full text

Abstract:

Syksyllä 2016 voimaan astuvat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2016) määrittelevät ohjelmoinnin osana matematiikan opetusta aina alakoulusta alkaen. Yhtenä LUMA SUOMI -kehittämisohjelman osana pyörii LUMA-keskus Saimaassa Robotiikka-kehittämishanke. Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa, mitä projektissa on tapahtunut kevään 2015 aikana, minkälaisia haasteita on koettu ja mitä jatkossa on tarkoitus tehdä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Hietala, Outi, and Sami Ylitalo. "Klubitalot mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukena." Kuntoutus 44, no. 4 (December 17, 2021): 40–48. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.112853.

Full text

Abstract:

Kirjoituksessamme pohdimme Klubitalo-mallin vahvuuksia ja haasteita erityisesti osatyökykyisten mielenterveyskuntoutujien työllistymisen kannalta. Tarkastelemme heidän työllistymiseen kohdistamaansa kiinnostusta Klubitalotoiminnassa koetun osallisuuden sekä arvostetuksi tulemisen ja tämän mahdollistaman pystyvyyden vahvistumisen kontekstissa. Aineisto: Artikkeli perustuu Suomen Klubitalot ry:n vuoden 2020 alkupuolella käynnistämän Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin OSSI-yhteistutkimushankkeen (STEA 2020-2022) kesällä 2020 Klubitalojen jäsenille tekemään kartoittavaan jäsenkyselyyn. Kyselyn tarkoituksena ei ollut keskittyä jäsenten työllistymiseen. Työllistymiseen kohdistuvaa kiinnostusta koskevat kysymykset olivat osa talojen ulkopuolelle suuntautumista koskevaa kysymyssarjaa. Keskeiset tulokset: Klubitalomallin vahvuus tämän kyselyn tulosten perusteella on mahdollisuus yhdistää yhteisöön kuulumisen, mielekkään toiminnan ja osallisuuden elementtejä yksilöllisten kykyjen käyttöönottoon sekä vaikuttamismahdollisuuksiin. Nämä elementit eivät kuitenkaan analyysin tulosten perusteella selittäneet kyselyyn vastaajien kiinnostusta työllistymistä kohtaan tai sen puuttumista. Avovastausten temaattiseen analyysiin perustuva tulos koski työllistymisen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteiden kuntoutujissa synnyttämää, todennäköisesti jopa työllistymisvalmiutta heikentävää epävarmuutta. Toinen tärkeä tulos koski Klubitalotoiminnassa koettua arvostetuksi tulemista, jolla oli selkeä yhteys työllistymistä koskevaan kiinnostukseen. Johtopäätökset: Klubitalojen jäsenten työllistymisen haasteet liittyivät oman osaamisen, koulutuksen, jaksamisen ja muiden valmiuksien yhteensovittamiseen työllistymismahdollisuuksien kanssa, tarkoituksenmukaisen tiedon saamiseen avoimista työpaikoista sekä neuvoihin sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamisessa. Näiden tulosten perusteella henkilökohtainen, luottamuksellinen, tasaveroinen ja pitkäjänteinen suhde omaan työvalmentajaan Klubitalolla vaikuttaa keskeiseltä, koska se mahdollistaa jäsenen monitahoisen tilanteen ja osaamisen yhteistä hahmottamista, vaiheittaista etenemistä ja liittymistä myös talon ulkopuolelle ja työelämään. Myös konkreettinen tuki työllistymiseen liittyvien yksilöllisten ja rakenteellisten, esimerkiksi sosiaaliturvan ja palkan tai yrittäjyyden yhteensovittamiseen liittyvien haasteiden ratkomisessa on avainasemassa. Klubitalojenkin työvalmentajien on tärkeää löytää keinoja yhdistää jäsenten yksilöllinen arvostaminen ja tuki erilaisiin yhteisöllisyyden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja vaikkapa vertaisten onnistumisten synnyttämään toivoon.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Toivo, Raisa Maria. "Väärin koettu, eli kaukaisten vuosisatojen varoituksia kokemuksen historiasta." Annales Academiae Scientiarum Fennicae 2023, no. 2 (December 18, 2023): 102–19. http://dx.doi.org/10.57048/aasf.141970.

Full text

Abstract:

Is the history of early modern experience useful to historical research or to modern society? If it is, how? The article uses the concepts of experience and the history of the early modern period to explore the construction of reality and the relationship of individuals and societies. It warns against self-righteousness and encourages slow thinking.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Järvikoski, Aila, Kristiina Härkäpää, Marjo Romakkaniemi, and Esa Nordling. "Koettu työkyky ja hyvinvointitekijät Lapin 40–59-vuotiaassa väestössä." Kuntoutus 39, no. 2 (January 4, 2022): 6–20. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.113352.

Full text

Abstract:

Heikentyneeseen työkykyyn yhteydessä olevien tekijöiden selvittäminen on tärkeää pyrittäessä ehkäisemään työelämästä syrjäytymistä ja parantamaan kuntoutuksen suuntaamista. Työkyvyn muutokset ovat 40 vuotta täyttäneillä yleisempiä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaalisten resurssien ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden yhteyttä työkyvyn heikentymiseen Lapissa asuvilla 40–59-vuotiailla henkilöillä. Tiedonkeruu toteutettiin Lapin sairaanhoitopiirissä syksyllä 2012. Postikyselyn otos oli 8200 henkilöä ja vastausprosentti 33. Ikäryhmään 40–59 vuotta kuului vastanneista 959 (vastausprosentti 32). Heikentynyt työkyky määriteltiin työkykypistemäärän avulla (arvo 0–7 asteikolla 0–10). Analyysimenetelmänä oli logistinen regressioanalyysi. Terveys ja työkyky olivat työssä olevilla paremmat ja eläkeläisillä heikommat kuin työttömillä. Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia oli työttömillä ja eläkeläisillä yhtä paljon. Pääasiallinen toiminta, sosiaalinen tuki, psyykkinen roolitoiminta, depressio ja terveydentila olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn kokonaismallissa, joka sisälsi myös sosiodemografiset taustamuuttujat. Tietoja työkykyä selittävistä tekijöistä voidaan käyttää hyväksi pohdittaessa työkykyä ylläpitävän toiminnan ja kuntoutuksen mahdollisuuksia. Abstract Perceived work ability and related factors with middle-aged people living in Lapland Perceived work ability predicts continuing at work or withdrawal to disability pension. The aim of the study was to investigate the associations of social, psychological and health factors with work ability in persons aged 40-59 years, living in Lapland. The total sample of the study was 8200 persons and the response rate 33. The number of persons aged 40–59 was 959 (response rate 32). A single-item work ability measure (work ability compared with the life time best) was used. With the unemployed, health and work ability were weaker than with those at work and better than with those at pension. Logistic regression analysis was used in determining the associations of social, psychological and health factors with work ability. In the total model, life situation, social support, psychological role functioning, depression and state of health were statistically significant predictors among all respondents, whereas health was the most important predictor among those at work. Information of factors associated with work ability is needed when developing strategies for rehabilitation and maintaining work ability.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Soulages, François. "Bernard Koest." Protée 37, no. 1 (2009): 77. http://dx.doi.org/10.7202/001409ar.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Schilder, Lies. "Koers bijstellen." Maatwerk 14, no. 5 (October 2013): 37–38. http://dx.doi.org/10.1007/s12459-013-0086-0.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Middelkamp, Anouk. "Nieuwe koers." Mednet 7, no. 1 (February 2014): 3. http://dx.doi.org/10.1007/s12462-014-0002-x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Pursio, Hannu, Anna Siukola, Minna Savinainen, and Clas-Håkan Nygård. "Puunkorjuuyrittäjien ja -työntekijöiden työn vaatimukset ja koettu työkyky metsätoimialan rakennemuutoksessa." Työelämän tutkimus 19, no. 3 (September 22, 2021): 426–51. http://dx.doi.org/10.37455/tt.102994.

Full text

Abstract:

Metsätoimialan rakennemuutoksessa puunkorjuutyö on organisoitunut laajavastuiseksi palveluliiketoiminnaksi, ja työn sisältö sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puunkorjuun ammattihenkilöiden työn vaatimusten yhteyttä koettuun työkykyyn. Sähköiseen kyselytutkimukseen osallistui 322 henkilöä, joista 87 oli metsäkoneyrittäjiä ja 235 metsäkoneenkuljettajia. Analyysimenetelminä olivat Mann-Whitney U -testi, eksploratiivinen faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Työkykyä arvioitiin seuraavilla kolmella kysymyksellä: Minkä pistemäärän annat työkyvyllesi tällä hetkellä verrattuna elinikäiseen parhaimpaan? Millaiseksi arvioit työkykysi työn henkisten vaatimusten kannalta? Millaiseksi arvioit työkykysi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimukset ja voimavarat -malli. Tutkimukseen osallistuneista runsaalla kolmanneksella työtehtävät olivat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Myönteinen muutoskokemus oli yhteydessä hyvään työkykyyn. Tulosten mukaan työn kuormittavuuden ja epävarmuuden sekä tehokkuusvaatimusten ja vastuiden lisääntyminen lisäsivät heikentyneeksi koetun työkyvyn todennäköisyyttä. Työn ja yritysten toimintaympäristön muuttuessa ovat työn vaatimusten ennakointi ja tunnistaminen sekä työn yhteistoiminnallinen kehittäminen perustellusti työkyvyn tukemisen painopistealueita.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Turunen, Serja, Anitta Melasalmi, Kaisa Pihlainen, and Teija Koskela. "Peruskouluikäisten lasten vanhempien koettu toimijuus covid-19-pandemian hätäetäopetuksen aikana." Kasvatus 53, no. 5 (December 16, 2022): 467–82. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.125521.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan perusopetuksen pandemian ensimmäistä etäopetusjaksoa vanhempien kokemana. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2020 sosiaalisessa mediassa jaetulla kyselyllä. Laadulliseen tutkimukseen valittiin aineistoksi vastaukset, joissa vanhemmat (N=317) kuvailivat voimavarojaan ja huolenaiheitaan etäopetusaikaan liittyen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti hyödyntäen Biesta, Priestley ja Robinsonin (2015) ekologista mallia, jossa toimijuutta jäsennetään kolmella ulottuvuudella: aiemmilla elämänkokemuksilla, koetulla nykyhetkellä ja tulevaisuuden näkymillä. Vanhempien kyvykkyyden tunnetta lastensa etäopetuksen tukijoina vahvistivat koulutus, työkokemus, vanhemmuudesta karttunut asiantuntijuus ja toimivat ihmissuhteet. Toimijuuden kokemusta puolestaan vahvistivat tilaisuudet vaikuttaa arjen uudelleenorganisoimiseen, esimerkiksi etätyön mahdollistamana. Yhteistyö koulun kanssa koettiin usein yksisuuntaisena ja puutteellisena; vanhemmat kokivat toimijuuttaan koskevat odotukset epäselviksi. Tulevaisuutta koskevat huolet olivat harvinaisia vanhempien ajatuksien ollessa enimmäkseen nykyhetkessä ja etäopetusajasta selviämisessä. Tulokset haastavat pohtimaan, kuinka vanhempien aktiivista toimijuutta lastensa koulunkäynnin tukijoina voitaisiin vahvistaa niin kriisitilanteissa kuin normaalissa kouluarjessakin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Levä, Ilkka. "Sota Suomesta? Uusi työelämän psykologinen sopimus 1990-luvun laman lehdistöpuheessa." Työelämän tutkimus 19, no. 1 (March 12, 2021): 31–56. http://dx.doi.org/10.37455/tt.102879.

Full text

Abstract:

Artikkeli tarkastelee työtä koskevan psykologisen sopimuksen muutosta Suomen 1990-luvun lamassa. Analyysi perustuu Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin kapitalismiteorialle. Aineistona toimii työmarkkinoihin liittyvä lehdistömateriaali vuosilta 1991–1993, jossa ilmeneviä työmarkkinauskomuksia uudenlaisesta työn psykologisesta sopimuksesta ja sen vaatimasta työelämän ihannesubjektiviteetista tutkitaan kulttuurintutkimuksellisesti. Artikkeli väittää laman olleen lehdissä sodankäyntiä ja poikkeustoimille tilaa avannut kriisi. Työelämä ladattiin välttämättömyyksillä, ja vastuu siirtyi yksilöille, sillä kokonaisuutta ei koettu voitavan muuttaa. Luterilaisen etiikan mukainen uhrautumisen työkulttuuri, pettymys vanhaan kollektiiviseen, kasinotalouden moraaliin ja laman syvyys vahvistivat muutoksen omaksumista. Työtä koskeva psykologinen sopimus muuttui painottamaan työntekijöiden yksilöllistynyttä vastuuta. Syntyneet puhekehykset ovat säilyneet nykypäivään asti, sillä lamaa ei ole Suomessa käsitelty loppuun.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Härkäpää, Kristiina, Aila Järvikoski, Anu Kippola-Pääkkönen, and Ilona Autti-Rämö. "Sopeutumisvalmennuskurssin koetut hyödyt ja vaikutukset." Kuntoutus 40, no. 3-4 (September 21, 2021): 5–19. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.111383.

Full text

Abstract:

Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea kuntoutujaa vamman tai pitkäaikaisen sairauden hallinnassa ja tarjota mahdollisuus vertaistukeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sopeutumisvalmennuksen koettuja hyötyjä sekä terveydentilassa, toimintakyvyssä, hallinnan tunteessa ja valtaistumisessa tapahtuneita muutoksia ja niihin yhteydessä olevia kontekstitekijöitä. Tutkimukseen osallistui syöpää, fibromyalgiaa ja tyypin 1 diabetesta sairastavia kuntoutujia, jotka vastasivat ennen kurssin alkua lomakekyselyyn (n = 377) ja puoli vuotta kurssin päättymisen jälkeen seurantakyselyyn (n = 303). Kuntoutujista 58 % ilmoitti saaneensa valmennuksesta erittäin tai melko paljon hyötyä arjessa selviytymiseen: diabetesta sairastavat useammin kuin muut. Hyötykokemukset olivat epävakaassa elämäntilanteessa olevilla muita kuntoutujia harvinaisempia. Terveyteen liittyvä valtaistuminen oli vahvistunut kaikissa kuntoutujaryhmissä, erityisesti tiedollisen hallinnan osalta. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, mikä on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa. Abstract Subjective benefits, empowerment and psychological well-being after psychosocial rehabilitation Adaptation training is psychosocial rehabilitation that aims to empower clients to cope with their illness or disability. The aim of the study was to examine subjective benefits as well as changes in subjective health, functional capacity, sense of mastery and health-related empowerment and contextual factors connected with these changes. The study group consisted of persons with cancer, fibromyalgia and Type 1 diabetes answering a pre-treatment questionnaire (n = 377) and six months after the intervention a mailed follow-up questionnaire (n = 303). Of the respondents, 58 % reported positive gains for their daily life from the intervention, those with diabetes more often than other groups. Those in disadvantaged life situations reported gains more seldom than the other groups. Health-related empowerment had strengthened in all study groups. There was no comparison group in the study which must be taken into account when assessing the results. Keywords: psychosocial rehabilitation, subjective benefits, empowerment

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Ploeger, Dana. "Nieuwe NVZD koerst op kwaliteit." Skipr 4, no. 1 (January 2011): 64–65. http://dx.doi.org/10.1007/s12654-011-0014-7.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Nakata, Kotaro, Takuma Hasegawa, Takahiro Oyama, Eiichi Ishii, Kazuya Miyakawa, and Hiroshi Sasamoto. "An Evaluation of the Long-Term Stagnancy of Porewater in the Neogene Sedimentary Rocks in Northern Japan." Geofluids 2018 (2018): 1–21. http://dx.doi.org/10.1155/2018/7823195.

Full text

Abstract:

A groundwater dating for very old porewater using 36Cl and 4He was applied to the Koetoi and Wakkanai formations distributed in the northernmost part in Japan. Measured 36Cl/Cl in the Koetoi Formation was 2.6 ± 2.0 × 10−15 and that in the Wakkanai Formation was 8.1 ± 2.5 × 10−15. These values are similar to 36Cl/Cl in situ secular equilibrium calculated from chemical compositions of core suggesting that Cl− ions and porewater have remained in the formations for much longer than half-life of 36Cl . He concentration in porewater ranged from 1.1 × 10−6 to 2.6 × 10−5 (ccSTP gw-1) and it is much higher than water saturated with air indicating that both formations contain very old porewater. However, the possibility of mixing of young water was indicated because He concentration was lower than that calculated by multiplication of in situ He production and time after the uplift. This possibility was also supported by Cl−, δD, and δ18O data. After combining information on 36Cl/Cl, 4He, and δD and δ18O, it was inferred that the porewater in the deep part of the Wakkanai Formation might have been stagnant since the uplift. The porewater in the Koetoi Formation and the shallow part of the Wakkanai Formation were found to be affected by young surface water.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

HARA, H. "Kabunushishuken o koete." Social Science Japan Journal 17, no. 2 (June 1, 2014): 256–58. http://dx.doi.org/10.1093/ssjj/jyu002.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Dony-Nabbe, Annette, and Willemien van der Horst-van Beelen. "Een andere koers." Denkbeeld 27, no. 3 (June 2015): 30–32. http://dx.doi.org/10.1007/s12428-015-0070-7.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Verstappen, Wim. "Op koers blijven." Huisarts en wetenschap 59, no. 1 (January 2016): 2. http://dx.doi.org/10.1007/s12445-016-0001-8.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Diemer, Wouter. "Een nieuwe koers." Zorg + Welzijn 29, no. 6 (November 28, 2023): 3. http://dx.doi.org/10.1007/s41185-023-2062-4.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Karttunen, Janne, and Risto Rautiainen. "Tapaus-verrokkitutkimus työtapaturmien ja ammattitautien riskitekijöistä suomalaisten maidontuottajien keskuudessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75663.

Full text

Abstract:

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyyden suhteen toisistaan merkittävästi poikkeaville maatalousyrittäjille tyypillisiä riskitekijöitä ja suojelevia tekijöitä. Tutkimus rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla. Kohdehenkilöiden tuli olla maidontuottajia, olla peltoalan suhteen vähintään keskikokoisilta tiloilta, kuulua työterveyshuoltoon ja olla ollut vähintään kymmenen vuotta vakuutettuina. Lisäksi tilalla tuli olla vakuutettuna tasan kaksi yrittäjää. Tutkimukseen soveltuvat vapaaehtoiset henkilöt allekirjoittivat henkilökohtaisen tiedote- ja suostumusasiakirjan. Kohdehenkilöille lähetettiin saatekirje ja kyselylomake, jonka vastaukset kerättiin puhelimitse. Lopullinen tapausryhmä koostui 19 pariskunnasta, joissa kummallekin yrittäjälle oli korvattu vakuutetun työuran aikana vähintään neljä työtapaturmaa tai ammattitautia. Verrokkiryhmän 12 pariskunnassa kummallekaan yrittäjälle ei ollut korvattu yhtään vahinkoa. Kartoitetuista 92 muuttujasta 34 oli vakioimattomassa logistisessa regressiomallissa tilastollisesti suuntaa-antavasti (p<0,10) ja niistä 25 oli merkitsevästi (p<0,05) yhteydessä kohonneeseen työtapaturmariskiin. Ammattitautiriskin suhteen vastaavia muuttujia oli 21 ja 14 kappaletta. Tilan tukialueen ja vakuutusvuosien (molemmat merkitseviä riskitekijöitä) suhteen vakioituihin malleihin otettiin mukaan kaikki muut yksittäin tarkasteltuina vähintään suuntaa-antavasti merkitsevät muuttujat. Seuraavat 13 muuttujaa olivat malleissa merkitsevästi yhteydessä kohonneeseen työtapaturmariskiin (alenevassa merkittävyysjärjestyksessä): alentuneeksi koettu nykyinen työkyky, vähintään satunnainen alkoholin käyttö, hylättyjen korvaushakemusten olemassaolo, useimpien maatilatalouden töiden teko pariskunnan yhteisvoimin, hengityselin- tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai kiputilojen olemassaolo, ylioppilastutkinnon puuttuminen, lomittajien puutteellinen ohjeistus, riittämätön maataloustöiltä jäävä vapaa-aika, kuivan heinän päivittäinen käyttö nautojen ruokinnassa, aktiivinen sosiaalinen elämä, melko tai erittäin suureksi koettu ammattitautiriski, sarvekas karja ja päivittäinen lääkkeiden käyttö. Riskitekijöiden vetosuhteet vaihtelivat vakioiduissa malleissa 5.03–33.33 välillä. Kohonneeseen ammattitautiriskiin olivat merkitsevästi yhteydessä tule-sairauksien tai kiputilojen olemassaolo, useimpien maatilatalouden töiden teko pariskunnan yhteisvoimin, päivittäinen lääkkeiden käyttö sekä aktiivinen sosiaalinen elämä (vetosuhteet välillä 15.49–26.75). Tutkimuksen heikkous oli osallistujien odotettua alhaisempi määrä, mikä rajoitti aineiston tilastollista tarkastelua. Vahvuus oli ainutlaatuinen tapa muodostaa tutkimusryhmät, mikä edisti ryhmien välisten erojen esilletuloa. Todettujen riskitekijöiden avulla laadittiin kuvaukset kohonneen ja alentuneen riskin omaavista maidontuottajista. Suuri osa riskitekijöistä soveltuu myös muiden tuotantosuuntien edustajien ryhmittelyyn ja työsuojelutoimenpiteiden tarkennettuun kohdentamiseen, mikä voi lisätä toimenpiteiden kustannustehokkuutta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Koetz, Marcio, Gilberto Coelho, Jacinto De Assunção Carvalho, Rovilson José de Souza, and Renato Antonio da Silva. "PRODUÇÃO DO MELOEIRO EM AMBIENTE PROTEGIDO IRRIGADO COM DIFERENTES LÂMINAS DE ÁGUA." IRRIGA 11, no. 4 (December 11, 2006): 500–506. http://dx.doi.org/10.15809/irriga.2006v11n4p500-506.

Full text

Abstract:

PRODUÇÃO DO MELOEIRO EM AMBIENTE PROTEGIDO IRRIGADO COM DIFERENTES LÂMINAS DE ÁGUA Marcio Koetz1; Gilberto Coelho1; Jacinto de Assunção Carvalho1; Rovilson José de Souza1; Renato Antonio da Silva21Departamento de Engenharia,Universidade Federal de Lavras, Lavras, MG, marciokoetz@yahoo.com.br2Departamento de Agricultura,Universidade Federal de Lavras, Lavras, MG 1 RESUMO Com o objetivo de avaliar o efeito de lâminas de irrigação e de freqüências de adubação sobre a produtividade total, diâmetro, comprimento e a massa média de frutos de melão, foi conduzido um experimento em blocos casualizados com parcelas subdivididas sendo nas parcelas quatro lâminas de irrigação (50, 75, 100 e 125 % da evaporação do TCA) e quatro freqüências de adubação de 14/10/2003 a 29/01/2004. Os sólidos solúveis totais (SST) obtiveram melhores resultados para uma lâmina de irrigação de 75 % da ETCA. O diâmetro, comprimento e massa média do fruto, e produtividade do meloeiro, obtiveram maiores valores para a freqüência de adubação em cinco aplicações e para uma lâmina de irrigação de 125 % da ETCA, no entanto, não há diferença significativa entre as características avaliadas. UNITERMOS: irrigação, fertirrigação, melão, Cucumis melo L. var. cantaloupensis KOETZ, M.; COELHO, G.; CARVALHO, J. de A.; SOUZA, R. J. de; SILVA, R. A. da.MELON PLANT PRODUCTION UNDER PROTECTED IRRIGATED CONDITIONS AND DIFFERENT WATER LEVELS 2 ABSTRACT In order to evaluate the effect of irrigation levels and fertilization periods on the total productivity, fruit diameter, length and fruit average weight. The experiment had a random block design with 4 irrigation levels (50, 75, 100 and 125% of the TCA evaporation) and 4 fertilization periods from Oct. 14, 2003 to Jan. 1, 2004. The total soluble solids (SST) obtained better results for an irrigation level of 75% ETCA. The fruit diameter, length and average mass, and melon plant productivity presented higher values for fertilization periods in five applications and for an irrigation level of 125% ETCA; however, there is not significant differences among the evaluated characteristics. KEYWORDS: Irrigation, fertigation, melon, Cucumis melo L. var. cantaloupensis

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Kook, Hetty, and Paul Vedder. "Het Belang van Naamschrijven in de Kleutergroep voor het Spellen in Groep 3." Taalproduktie 48 (January 1, 1994): 59–65. http://dx.doi.org/10.1075/ttwia.48.07koo.

Full text

Abstract:

Studies into emerging literacy suggest that print activities in early childhood and kindergarten facilitate children's later learning of reading and writing skills. Few studies, however, specify what qualities of print activities are important. In our study we focus on the quality of kindergartners' name writing. We conducted a study with 23 kindergarten children of whom 14 could correctly write their own names and the others could not. We explored whether the children's name writing ability correlates with their spelling achievements in grade 1, one to one-and-a-half years later. Moreover, we wanted to find out whether children who could not write their names in kindergarten differed from children who could in terms of the type of spelling errors they made in grade 1. All children or their parents were immigrants from the Netherlands Antilles, a former Dutch colony in the Caribbean. Moreover, all children had an IQ of at least 90. Spelling achievements were measured with standardized tests in December, four months after the children had entered school, and in June, at the end of grade 1. Children who had been able to write their names correctly in kindergarten produced significantly fewer spelling errors in grade 1 (December and June) than children who had not been able to write their names in kindergarten or had been unable to write them correctly. The two groups did not differ with regard to the type of errors they made. One group simply made more errors than the other. Most errors were of three types: (1) with ccvc words or ccvc words they left out the second (or the third) consonant (e.g. they wrote 'kaan' instead of 'kraan'; (2) they had problems with letter-sound correspondence: (a) they left out one of the letters of a long vowel (e.g. 'kran' instead of 'kraan'); (b) they changed the order of letters in diphthongs (e.g. 'leif' instead of 'lief' and (c) they did not correctly distinguish between consonants that resemble each other (e.g. 'vles' instead of 'fles'); (3) they changed the position of consonants in ccvc words or cvcc words (e.g. 'trap' became 'tarp' or 'koets' became 'koest'). The results suggest that the ability to write one's name in kindergarten affects the speed of the process of acquiring formal spelling rules in grade 1.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Piirto, Jenni, Petri Nokelainen, and Laura Pylväs. "Asiantuntijatyöntekijöiden kokemuksia psykologisten perustarpeiden täyttymisestä työhyvinvoinnin ja työssäsuoriutumisen näkökulmasta." Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24, no. 2 (June 28, 2022): 28–43. http://dx.doi.org/10.54329/akakk.120729.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia työssä koettuun hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen liittyvät psykologisten perustarpeiden (autonomia, kompetenssi, yhteenkuuluvuus) täyttymisen kokemukset ovat. Haastatteluaineisto (N = 30) kerättiin keväällä 2020 kahdessa tekniikan alan yrityksessä. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä. Kolmeksi keskeiseksi työhyvinvointiin liittyväksi teemaksi muodostuivat: 1) Mahdollisuus toimia yksilöllisten arvojen mukaan työssä (autonomia), 2) Työn sopivaksi koettu haastetaso ja mahdollisuus onnistua työssä (kompetenssi); ja 3) Mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon työelämässä (yhteenkuuluvuus). Kolmeksi keskeiseksi työssä suoriutumiseen liittyväksi teemaksi muodostuivat: 1) Mahdollisuus kehittää työhön liittyviä käytänteitä (autonomia); 2) Mahdollisuus kehittää asiantuntijuutta haasteellisten työtehtävien kautta (kompetenssi); ja 3) Työtehtäviin liittyvän henkisen ja ammatillisen tuen saaminen työtovereilta (yhteenkuuluvuus). Tulokset luovat syvällisempää ymmärrystä psykologisista perustarpeista asiantuntijatyön kontekstissa sekä vahvistavat näkemystä psykologisten perustarpeiden huomioimisen tärkeydestä työelämässä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Yaphe, Andrew. "The Romantic Futility of John Koethe." Chicago Review 47, no. 1 (2001): 102. http://dx.doi.org/10.2307/25304720.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Oosting, Janke, and Jolanda Keijsers. "NVPG koerst op een toekomstbestendige gezondheidsbevordering." TSG 88, no. 5 (June 2010): 249–51. http://dx.doi.org/10.1007/bf03089617.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Karriker, Robert John, and Rudenko Iordanov. "Vremeto, koeto ni razdelia." World Literature Today 65, no. 1 (1991): 141. http://dx.doi.org/10.2307/40146273.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Korrelboom, Kees. "Koers zetten of ronddobberen?" GZ - Psychologie 13, no. 3 (June 2021): 25. http://dx.doi.org/10.1007/s41480-021-0812-5.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Eijsvoogel, Peter. "Vaar een eenduidige koers." Lucide 3, no. 4 (December 2014): 54–55. http://dx.doi.org/10.1007/s40408-014-0076-x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

van der Burg-Vermeulen, Sylvia. "Nieuwe wind, andere koers?" TBV – Tijdschrift voor Bedrijfs- en Verzekeringsgeneeskunde 32, no. 5 (July 2024): 3. http://dx.doi.org/10.1007/s12498-024-2520-8.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Arminen, Elina, Jan Hellgren, Samuli Hägg, Ilmari Leppihalme, Tytti Rantanen, Jarkko Toikkanen, and Lea Rojola. "Arvostelut." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 1, 2010): 59–80. http://dx.doi.org/10.30665/av.74789.

Full text

Abstract:

Elina Arminen Puheen vaikutelma roolirunossa Katja Seutu: Olla elävän sanat. Roolirunon laji Maila Pylkkösen teoksessa Arvo. Vanhaäiti puhuu runonsa Jan Hellgren Platsproblematik Satu Koho: Minun tuuleni, minun mereni. Koettu ja eletty paikka Joni Skiftesvikin martinniemeläisteoksissa Samuli Hägg Kun Suomi putos puusta Anna Helle: Jäljet sanoissa. Jälkistrukturalistisen kirjallisuuskäsityksen tulo 1980-luvun Suomeen Ilmari Leppihalme Vahvoja signaaleja Mukka-renessanssista! Elina Arminen: Keskeltä melua ja ääntä. Timo K. Mukan myöhäistuotanto, kirjallisuuskäsitys ja niiden suhde 1960-luvun yhteiskunnallis-kulttuuriseen keskusteluun Tytti Rantanen Marguerite Durasin voimakkaat hullut Sirkka Knuuttila: Fictionalising Trauma. The Aesthetics of Marguerite Duras’s India Cycle Jarkko Toikkanen Jälkiajatuksia Merja Polvinen: Reading the Texture of Reality: Chaos Theory, Literature and the Humanist Perspective Lea Rojola Kertomusten tutkimuksen vino maailma Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby: Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Snellman, Olli, Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström, and Katja Kurri. "Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden terapeuttisissa keskusteluissa tekemät ongelmanmäärittelyt." Kuntoutus 40, no. 2 (November 26, 2021): 19–33. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.112394.

Full text

Abstract:

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka kuusi aikuista turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakasta kuvasivat ongelmiaan terapeuttisissa keskusteluissa. Tutkimuksen kohteena ja tiedon lähteenä olivat asiakkaiden tekemät ja tulkkien suomeksi välittämät ongelmia kuvaavat ilmaukset. Terapeuttisia keskusteluita analysoimalla pyrittiin tavoittamaan ensisijaisesti se, mitä ongelmia asiakkailla on ja lisäksi se, miten nämä ongelmat heihin vaikuttavat ja mikä ongelmat aiheuttaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Ongelmat koskivat kotimaassa koettua epäoikeudenmukaisuutta ja kotimaassa koettujen traumaattisen kokemusten aiheuttamaa ahdistusta, tulevaisuuteen liittyviä huolia ja pelkoja, huolta läheisten tilanteesta ja siihen liittyvää syyllisyyttä sekä toimijuutta, pystyvyyttä ja elämänhallintaa. Ongelmat aiheutuivat niin kotimaassa koetusta kuin maahantulon jälkeisistä asioista. Ongelma oli yleensä monen tekijän summa. Tämän tutkimuksen löydökset eivät puolla terapeuttiseen keskusteluun mallia, jossa keskityttäisiin kategorisesti vain joko aiemmin kotimaassa tai maahantulon jälkeen koettuihin asioihin. Ongelmien koostumus vaihteli eri asiakkailla. Huoli kotimaahan palautetuksi joutumisesta tuotti yleisesti pelkoa. Kotimaassa koettu epäoikeudenmukaisuus ja petetyksi tuleminen oli kaikille asiakkaille erityisen raskas asia. Sitä oli vaikeaa tai mahdotonta unohtaa ja antaa anteeksi. AbstractAdult asylum seeker and refugee clients’ problem definitions in therapeutic conversations This study examined how six adult asylum seeker and refugee clients express their problems in therapeutic conversations. This study aimed to find out primarily what kind of problems the clients present, and also how these problems affect them and what caused the problems. The research method was inductive qualitative content analysis. Therapeutic sessions of the six clients were videotaped and the problem formulations given by the clients and as expressed by an interpreter were extracted as units of analysis. Five problem categories emerged from the analysis: experiences of injustice in home country; anxious ideations originating from past traumatic experiences; fear for the future; worries and feelings of guilt concerning relatives; and problems of self-agency, self-efficacy and life management. Both pre-migration and post-migration factors caused problems. Most often problems were caused by several interacting factors. This study do not support therapeutic conversation formats that focus solely to the issues either related to pre-migration or to post-migration stage. Different clients had different sets and compositions of problems. Fear of deportation was a common cause for fear to clients. Experiences of injustice and betrayal in the home country caused extreme distress to all clients. Such experiences were hard to forget and hard to forgive. Key words: asylum seeker, refugee, therapeutic conversation, problems, explanatory models Authors:Olli Snellman, MA, Psychotherapist, Head of Section, Finnish Immigration Service,Reception UnitJaakko Seikkula, PhD, Professor, University of Jyväskylä, Department of Psychology, Psychotherapy Training and Research CentreJarl Wahlström, PhD, Professor, emeritus, University of Jyväskylä, Department of Psychology, Psychotherapy Training and Research CentreKatja Kurri, PhD, Researcher, Psychotherapist, University of Jyväskylä, Department of Psychology, Psychotherapy Training and Research Centre

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Henriksson, Riitta, Marika Salminen, Seija Arve, Matti Viitanen, and Sini Eloranta. "Koettu terveys, elintavat ja fyysinen toimintakyky – vuosina 1920 ja 1940 syntyneiden kohorttien vertailu." Gerontologia 31, no. 4 (December 20, 2017): 253–64. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.63511.

Full text

Abstract:

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla vuosina 1920 (n = 1032) ja 1940 (n = 956) syntyneiden 70-vuotiaiden kotona asuvien turkulaisten koettua terveyttä, elintapoja ja fyysistä toimintakykyä. Tiedot koetusta terveydestä, elintavoista (tupakointi, alkoholinkäyttö ja painoindeksi) ja fyysisestä toimintakyvystä (päivittäiset toiminnot, välineelliset toiminnot ja päivittäisiä toimintoja haittaavat oireet) kerättiin kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla. Tulosten mukaan vuonna 1940 syntyneet kokivat terveytensä ja fyysisen toimintakykynsä paremmiksi kuin vuonna 1920 syntyneet. Lisäksi 1940 syntyneillä oli vähemmän päivittäistä toimintaa haittaavia oireita kuin vuonna 1920 syntyneillä. Alkoholin käyttö ja ylipaino sen sijaan olivat yleisempiä 1940 syntyneiden kuin 1920 syntyneiden keskuudessa. Tulokset ovat tärkeitä suunniteltaessa ennaltaehkäiseviä palveluita ikääntyville. Self-perceived health, health behaviour and physical functioning – a comparison of two cohorts born in 1920 and 1940 The aim of the study was to compare differences in self-perceived health, health behaviour and physical functioning between community-dwelling 70-year-old citizens of Turku born in 1920 (n=1032) and 1940 (n=956). Data of self-perceived health, health behaviour (smoking, alcohol consumption, body mass index) and physical functioning (activities of daily living, instrumental activities of daily living, symptoms causing difficulties in daily living) were collected using questionnaires and interviews. According to the results, self-perceived health and physical functioning were better among those born in 1940 than among those born in 1920. In addition, symptoms causing difficulties in daily living were less frequent in 1940 cohort than in 1920 cohort. However, alcohol consumption and overweight were more common in 1940 cohort compared to 1920 cohort. These results are applicable in planning of preventive services for older people.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

. "BSE niet van de koeBSE journaalbericht voeding." Huisarts en Wetenschap 45, no. 2 (February 2002): 760. http://dx.doi.org/10.1007/bf03083111.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Duprez, Rudy. "Zu ‘t één en tander van nen euwen azent van Gent." Ghendtsche Tydinghen 46, no. 6 (October 31, 2017): 360–69. http://dx.doi.org/10.21825/gt.v46i6.16887.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Duprez, Rudy. "Zu ‘t één en tander van nen euwen azent van Gent." Ghendtsche Tydinghen 46, no. 6 (October 31, 2017): 360–69. http://dx.doi.org/10.21825/gt.v46i6.16887.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Sumirat, Pepen. "Pengaruh Citra Band Koes Plus Terhadap Loyalitas Penggemar Di Bandung Koes Plus Community." Jurnal Mahardika Adiwidia 2, no. 1 (November 30, 2022): 33. http://dx.doi.org/10.36441/mahardikaadiwidi.v2i1.1210.

Full text

Abstract:

Koes Plus was founded in 1969, previously known as Koes Brothers, is a band whose songs are often heard. Even though it is classified as “old school”, its existence is still felt by looking at the loyalty of fans from the young to the elderly. It can be proven by the establishment of successor bands to the formed community. Also the songs have been re-sung by today's singers. Koes Plus proves that it can maintain its image until now. The purpose of this study was to measure the influence of the image of the Koes Plus band on fan loyalty in Bandung Koes Plus Community in 2019.This study uses a quantitative approach, survey method with simple random sampling technique in 95 respondents as a sample. SPSS 25.0 is software used in data analysis techniques. The results of this study prove that there is a significant positive effect of Koes Plus Band Image on Fan Loyalty in Bandung Koes Plus Community (BKPC) by 51% (Coefficient of Determination)

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Paananen, Jenny, Johanna Rannikko, Maija Harju, and Jari Pirhonen. "Pandemia-aika hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulmasta: huolta, turhautumista ja uusia avauksia." Gerontologia 35, no. 3 (September 22, 2021): 249–63. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.107579.

Full text

Abstract:

Tutkimuksessa tarkastellaan hoivakotiasukkaiden läheisten kokemuksia koronapandemiasta. Laadullisen tutkimuksen aineistona on 41 läheisten kanssa tehtyä teemahaastattelua (794 sivua litteroituna) ja metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tulosten perusteella vierailukiellot ja etäisyyden pitäminen ovat heikentäneet läheisten hyvinvointia sekä suhdetta asukkaaseen ja hoitotahoon. Läheiset olivat huolissaan asukkaan voinnista ja hoidosta ja kokivat tilanteen vuoksi ahdistusta, surua ja voimakasta stressiä. Moni kertoi asukkaan terveyden tai toimintakyvyn heikentyneen pandemian aikana huomattavasti, ja voinnissa tapahtuneiden muutosten uskottiin johtuvan aktiviteettien ja sosiaalisten kontaktien puutteesta. Läheiset kärsivät myös siitä, etteivät he saaneet turvavälivaatimuksen vuoksi osoittaa hellyyttä tai osallistua asukkaan hoitamiseen, kuten syöttämiseen. Vierailemista ilman yhteisiä aktiviteetteja ei aina koettu mielekkääksi, ja osa oli turhautunut epäreiluiksi kokemiensa käytäntöjen vuoksi. Läheisillä oli kuitenkin myös hyvin myönteisiä kokemuksia hoivakotien joustavasta toiminnasta ja poikkeusoloja varten kehitetyistä uusista yhteistyön muodoista. Tulokset korostavatkin tarvetta kehittää turvallisia tapoja, joilla läheiset voivat osallistua hoivakotiasukkaiden elämään ja hoivaan myös poikkeuksellisina aikoina.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Ainiala, Terhi, Pia Olsson, Hanna Mattila, and Marjo Vesalainen. "Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa." Aikuiskasvatus 40, no. 2 (June 4, 2020): 96–111. http://dx.doi.org/10.33336/aik.95449.

Full text

Abstract:

Tarkastelemme opiskelijoiden kokemuksia työelämätaitojen kehittymisestä tieteidenvälisellä kaupunkitutkimuksen, -suunnittelun ja -kehittämisen projektikurssilla. Korkeakoulut ovat yhä kiinnostuneempia työelämätaitojen kehittämiseen tutkintokoulutuksessa, samalla kun ne ovat virtaviivaistaneet toimintaansa ulkoistamalla ja yhtiöittämällä perinteisesti työelämätaitoihin keskittyneitä aikuis- ja täydennyskoulutusyksiköitään. Siirtymä sisältää jännitteitä ja pedagogisia haasteita. Minkälaisia työelämätaitoja opiskelijat kokivat kurssin kehittäneen ja miten he kuvaavat oppimistaan suhteessa monialaisuuteen ja oman alansa asiantuntijuuden kehittymiseen? Aineistona ovat ”Suunniteltu ja koettu kaupunki” -kurssien kyselyt ja muu materiaali. Tutkimuksessa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia soveltaen Binkleyn ym. (2012) mallia työelämätaitojen kategorioista. Opiskelijoiden nimeämät taidot liittyivät useimmin kategorioihin ”työskentelyn taidot” ja ”työskentelyn työkalut”. Tieteidenvälistä työskentelyä monialaisessa ryhmässä arvostettiin, sillä se vahvisti käsitystä omasta osaamisesta. Tämä liittyi kategoriaan ”taito toimia kansalaisena maailmassa”. ”Ajattelun taidot” kategoria ilmeni muun muassa luovan ideoinnin ja kehittämisen taitoina. Analyysin perusteella tieteidenväliset projektit tukevat monipuolisesti eri taitojen kehittymistä ja tieteidenvälinen työskentely voi tukea oman alan asiantuntijuuden syvenemistä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Beek, Annelies, and Michiel van Meeteren. "Koers van het sociaalruimtelijk onderwijs." AGORA Magazine 30, no. 1 (February 1, 2014): 48–50. http://dx.doi.org/10.21825/agora.v30i1.2484.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Huijgen, Corel A., and A. Plantinga. "Determinanten van koers/winst-verhoudingen." Maandblad Voor Accountancy en Bedrijfseconomie 67, no. 3 (March 1, 1993): 85–94. http://dx.doi.org/10.5117/mab.67.15609.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

. "939 Automatisering Gezondheidszorg Op Koers." Zorg en Financiering 6, no. 7 (July 2007): 93. http://dx.doi.org/10.1007/bf03094231.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Jaspers, Jan. "Psychologie en Gezondheid op koers." Psychologie en Gezondheid, jaargang 2007 35, no. 4 (August 2007): 156–57. http://dx.doi.org/10.1007/bf03071787.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

de Roos, Sijtze. "Op koers met de lvsb." Supervisie en Coaching 23, no. 3 (September 2006): 103–9. http://dx.doi.org/10.1007/bf03079793.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Journal articles on the topic 'Koetsu'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles