Dissertations / Theses on the topic 'Koetsu'
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Koetsu.
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 25 dissertations / theses for your research on the topic 'Koetsu.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Junttila, J. (Joonas). "Koettu autonomia teknologiatuetussa liikunnanopetuksessa." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201611113015.
Full textAbstract:
Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää syitä oppilaiden liikuntamotivaatioon liikuntatunneilla ja koulun ulkopuolella. Motivaation näkökulmasta keskityttiin itsemääräämisteoriassa esitettyyn koetun autonomian psykologiseen perustarpeeseen. Tutkimuksen avulla oli tarkoitus saada tietoa autonomian tunteen tukemisen vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen. Teknologisia laitteita ja sovelluksia hyödynnettiin liikunnanopetuksen tukena.
Tutkimus toteutettiin pohjoissuomalaisen koulun viidennen luokan liikuntatunneilla. Oppilaat saivat oppitunneilla ja niiden suunnittelussa korostetusti valinnan mahdollisuuksia muun muassa suorituksiin, lajeihin, peleihin, leikkeihin ja liikuntatunnin ajankäyttöön liittyen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin viidessä ryhmähaastattelussa ja analysoitiin fenomenologiseen lähestymistapaan sopivalla Van Kaamin metodilla.
Tuloksista kävi ilmi, että oppilaat liikkuivat mieluiten mukavien ja hauskojen lajien parissa. Teknologia koettiin mukavana lisänä liikuntatunneilla. Tavoitteen asettaminen, joka toteutettiin teknologian avulla, koettiin hyvänä motivaatiokannustimena. Liikuntatuntien suunnittelulla ei koettu olevan vaikutusta vapaa-ajan aktiivisuuteen. Aktiivisuusmittari toimi osalle oppilaista vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen kannustavana laitteena. Tutkimuksen tulokset ovat heikosti yleistettävissä muihin tutkimuksiin tai konteksteihin, mutta tutkimustapaa voidaan soveltaa muun muassa muihin oppiaineisiin.
2
Koivisto, K. (Kaisa). "Koettu hallitsematon minuus psykoottisen potilaan hoitotyön lähtökohdaksi." Doctoral thesis, University of Oulu, 2003. http://urn.fi/urn:isbn:951427007X.
Full textAbstract:
Abstract The study describes adult patients' experiences of psychosis and being helped in an inpatient setting. The method is qualitative and the approach phenomenological. The study was carried out at the psychiatric clinic of a Finnish university hospital in 1998. The participants were men and women aged 23-57 coping with different types of psychosis. The data consists eight people's interviews (n=14), which were tape-recorded (except one). The data was analysed using the method developed by Amedeo Giorgi and Juha Perttula. Patients experienced psychosis as an uncontrollable sense of self, which included emotional and physical feelings of a change and a loss of control over one's self. Uncontrollable sense of self increased sensitivity with self, others, the significant others were important and meaningful and coping with daily life was difficult and varied individually. The onset of psychosis was experienced situational, the progress of psychosis as holistic and exhaustive, and the admission into the treatment as difficult but inevitable. The care was experienced as helpful but unstructured. The care should be based on patients' experiences of psychosis with self, others and life. When patients have uncontrollable sense of self the care should be protection from vulnerability to more integrated inner world supporting individual empowerment and copingTiivistelmä Tutkimuksessa kuvaillaan aikuisten potilaiden kokemuksia psykoosin ja autetuksi tulemisen todellisuudesta psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen. Keräsin tutkimusaineiston yliopistosairaalan psykiatrian klinikassa avoimilla haastatteluilla vuonna 1998. Tutkimukseen osallistuneet olivat erilaisia psykooseja kokeneita ja niistä selviytyneitä tai selviytymässä olevia, 25-57-vuotiaita naisia ja miehiä. Tutkimusaineistona on kahdeksan erimuotoista psykoosia kokeneen potilaan haastattelut (n=14), jotka nauhoitettiin (yhtä lukuun ottamatta). Analysoin aineiston Amedeo Giorgin kehittämällä ja Juha Perttulan Giorgin analyysimenetelmään liittämän muunnelman mukaan. Potilaat kokivat psykoosin hallitsemattomana minuutena, mikä tarkoitti emotionaalista ja fyysistä minän muuttumisen ja itsehallinnan menetyksen tunnetta. Hallitsematon minuus merkitsi herkistyneisyyden lisääntymistä itsen ja muiden suhteen, omaisten ja ystävien tärkeyttä ja vaihtelevaa vaikeutta selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Elämäntilanteeseen liittyvä hallitsematon minuus oli kokonaisvaltainen ja uuvuttava kokemus. Tällöin sairaalahoito koettiin vaikeana, mutta välttämättömänä. Autetuksi tuleminen oli helpottavaa ja välttämätöntä, mutta hoito jäi jäsentymättömäksi omaan sisäiseen tilanteeseen, hoitotoimintojen ja minuuden hallitsemattomuuden / hallinnan suhteen. Autetuksi tuleminen tarkoitti potilaiden kokemana haavoittuvuudelta suojaamisesta eheytyneemmäksi tuloa siten, että yksilöllistä voimaantumista ja selviytymistä tuetaan
3
Hyytinen, T. (Tuukka). "Kuudesluokkalaisten koettu osallisuus koulun liikuntapäivän suunnittelussa ja toteutuksessa." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905252083.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Lasten ja nuoren fyysisen aktiivisuuden vähyys huolestuttaa Suomessa. Peruskouluikäiset lapset myös kokevat liikunnan merkityksellisyyden aiempaa vähäisempänä. Suomessa liikkumisen tukemiseksi ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen. Fyysistä aktiivisuutta ja osallisuutta on edistetty erilaisin hankkein ja ohjelmin. Liikkuva koulu -ohjelma on pyrkinyt osaltaan edistämään paitsi oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja koulujen liikunnallista toimintakulttuuria, myös peruskoululaisten osallisuutta koulupäivien aikana. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 korostaa oppilaiden osallisuutta.
Tämän laadullisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella eräässä Oulun seudun koulussa keväällä 2017 järjestettyä osallistavaa liikuntapäivää, jossa alakoulun kuudennen luokan liikunnan valinnaisen ryhmän oppilaat olivat yhdessä Oulun yliopiston luokanopettaja-opiskelijoiden kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa koko koulun oppilaille suunnattua liikuntapäivää. Tutkimuksessa kuvataan, millaisia käsityksiä kuudesluokkalaisilla on osallistumisesta ja osallisuudesta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaiset asiat vaikuttivat oppilaiden (n=28) osallisuuden kokemuksiin toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi tehtävänä oli kuvata, millaisia käsityksiä ohjaavilla luokanopettajaopiskelijoilla oli oppilaiden osallisuudesta, ja miten heidän näkemyksensä osallisuudesta mahdollisesti poikkesivat oppilaiden subjektiivisista kokemuksista. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen kahta erilaista avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan oppilaat mieltävät osallisuuden ja osallistumisen vaikuttamisen mahdollisuudeksi omassa yhteisössään, sekä aktiiviseksi toimintaan osallistumiseksi ja yhteisöllisyydeksi. Oppilaiden osallisuuden kokemuksiin vaikuttivat myönteiset ja kielteiset kokemukset suunnittelusta ja toteutuksesta. Esimerkiksi koettu pätevyys ja autonomia sekä motivaatio toimintaan lisäsivät myönteisiä kokemuksia osallistumisesta. Opiskelijoiden näkemysten mukaan oppilaiden osallisuuteen vaikutti erityisesti oppilaiden oma motivaatio toimintaan. Opiskelijoilta saadusta aineistosta voidaan päätellä, että toiminta oli varsin aikuislähtöistä, ja osallisuus jäi paikoin näennäisosallisuudeksi.
4
Jokinen, T. (Timo). "Mobiilimainosten koetut vaikutukset." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201311.
Full textAbstract:
Mobilimainonta on vielä tälläkin hetkellä suhteellisen vähän tutkittu aihealue tiedemaailmassa. Mobiililaitteiden hurja suosio ei ole vielä aiheuttanut täydellistä läpimurtoa mobiilimainnonnassa. Ei olla onnistuttu löytämään sellaista ratkaisua, joka tyydyttäisi niin mainostajia, kuin niiden vastaanottajiakin. Tästä syystä tämä tutkimus on aiheellinen.
Tutkimusta varten tehtiin kirjallisuuskatsaus käytettävyydestä ja sen arvioinnista, mainonnan eri muodoista, kuten mobiilimainoksista sekä mobiilikäyttöliittymien suunnittelusta. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen suoritettiin käytettävyystestaus. Lopuksi teoriataustan sekä käytettävyystestauksesta kerätyn datan avulla suoritettiin analyysi.
Käytettävyystestauksessa testattiin neljää eri mainosta, joista kaksi saapui puhelimeen lähetetyn tekstiviestin jälkeen ja kaksi vastaamatta jätetyn puhelun jälkeen. Näistä mainoksista osa oli kontekstisidonnaisia ja osa käyttökontekstista riippumattomia. Käytettävyystestaus suoritettiin kesällä 2010. Käytettävyystestauksen myötä havaittiin, että ihmiset suhtautuvat mobiilimainoksiin hyvin eri tavoilla. Jotkut vastaanottaisivat mielellään mainoksia puhelimeensa, kun taas joillekin ne tuntuivat melko epämiellyttäviltä.
Tärkeimpinä tuloksina tutkimuksesta voidaan pitää sitä, että sen myötä havaittiin olevan tilausta tietynlaisille mobiilimainoksille, sekä se, että mainosten kontekstisidonnaisuudella oli suuri vaikutus mainoksen koettuun miellyttävyyteen, sekä tehoon. Lisäksi havaittiin, että mobiilimainoksilla voi olla myös hyvin negatiivinen vaikutus vastaanottajissa.
5
Hasu, E. (Eveliina). "Alakoulun ja yläkoulun opettajien koettu osaaminen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämisessä." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201811303190.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia ala- ja yläkoulussa työskentelevillä opettajilla on edistää oppilaiden koulupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi vertailen, onko ala- ja yläkouluopettajien kokemuksilla eroavaisuuksia sekä tutkin, miten koulun rehtori voi omalta osaltaan vaikuttaa oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen.
Nykyaikana peruskoulun oppilaista alle puolet täyttää kansalliset fyysisen aktiivisuuden suositukset ja suuri osa oppilaiden vapaa-ajasta on fyysisesti passiivista aikaa. Fyysisellä aktiivisuudella tiedetään olevan lukuisia terveysvaikutuksia sekä positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja koulussa jaksamiseen. Opettajat ja koulun rehtori voivat edistää oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana ja samalla lisätä oppilaiden kokonaisaktiivisuuden määrää. Koulu tavoittaa lähes kaikki ikäluokan lapset ja nuoret ja erityisesti ennestään vähän liikkuvia tulisi kannustaa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen.
Tässä tutkielmassa tutkin Oulun kaupungin perusopetuksessa työskentelevien ala- ja yläkouluopettajien sekä rehtorien koettuja vahvuuksia sekä heikkouksia edistää oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulussa. Tutkielmassa hyödynnän Oulun kaupungin liikuntatoimen syksyllä 2016 perusopetuksen opettajille teettämää kyselyä (n=144). Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin hyödyntämällä opettajan osaamisen mallia.
Tulosten mukaan eniten ala- ja yläkouluopettajien kykyyn edistää oppilaiden fyysistä aktiivisuutta vaikuttavat opettajapersoonana kasvamiseen ja kehittymiseen sekä opetuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvät tekijät. Opettajat korostivat riittävän koulutuksen ja oppilaantuntemuksen tärkeyttä. Lisäksi yläkouluopettajat painottivat riittävien ryhmänhallintataitojen sekä organisointikyvyn merkitystä.
Negatiivisena tekijänä opettajat mainitsivat aikapulan, puutteellisen koulutuksen, oppiainekeskeisyyden, haluttomuuden kehittää omaa toimintaa sekä negatiivisen asenteen Liikkuva koulu -ohjelmaa kohtaan. Sekä ylä- että alakouluopettajat korostivat rehtorin toiminnan ja positiivisen asenteen merkitystä. Tutkielma osoitti, että lisäkoulutusta opettajien osaamisen vahvistamiselle tarvitaan. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty Oulun kaupungin Liikkuva koulu -toiminnassa suunnittelemalla ja toteuttamalla yläkoulujen aineenopettajille fyysisesti aktiivista toimintamallia tukeva täydennyskoulutuskokonaisuus.
6
Miettinen, J. (Joonas). "Koetun stressin yhteys elinaikaennusteeseen suomalaisilla rintasyöpäpotilailla." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506021757.
Full textAbstract:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan stressin vaikutusta suomalaisten naisten rintasyövän jälkeiseen selviytymiseen osana Sanna Heikkisen tutkimusta samasta aiheesta. Tutkimuksessa käytetään sekä Suomen Syöpärekisterin aineistoa vuosilta 2000–2007 että rintasyöpäpotilaille osoitetun Naisten terveys ja hormonien käyttö -kyselyn vastauksia. Kysely toteutettiin vuoden 2009 alussa, jolloin naisia oli seurattu kyselystä eteenpäin viisi vuotta vuoden 2013 loppuun.
Aineiston tilastollisessa käsittelyssä hyödynnettiin elinaika-analyysiä (survival analysis), joka on tilastotieteen ala, jossa tutkitaan elinaikoja muutostapahtumasta toiseen. Erityisesti sovellettiin seuraavia elinaika-analyysin erityisaiheita: Ensinnäkin elinaikahavainnot ovat ehdollistettuja sille, että nainen on selviytynyt rintasyöpänsä kanssa kyselyyn saakka, eli kyseessä on nk. viivästynyt seuruuseen tulo. Toiseksi seuruun aikana menehtyneet voitiin jaotella rintasyöpään ja muihin syihin kuolleisiin, jolloin voitiin analysoida kovariaattien yhteyksiä näihin kahteen nk. kilpailevaan kuolinsyyhyn erikseen. Kolmanneksi suoritettiin monia analyysejä ositettuna eli huomioiden eri ryhmien keskinäiset erilaisuudet.
Analyysit ja päätelmät tehtiin pääasiassa Coxin regressiomalleilla, mutta aineiston ja tulosten havainnollistamiseksi estimoitiin myös mm. yleisen selviytymisen todennäköisyyttä kuvaavia välttöfunktioita hyödyntäen sekä parametrittomia että erästä luonnolliseen kuutiospliniin pohjautuvaa Coxin regressiolle läheistä menetelmää.
Naisten terveys ja hormonien käyttö -kyselyssä oli kysytty eri elämän vastoinkäymisten koettuja raskauksia, joten näitä kysymyksiä koskevia vastauksia käytettiin tietyin varauksin epäsuorina koetun stressin indikaattoreina. Muutamien vastoinkäymisten raskauksien tilastollinen yhteys rintasyövän jälkeiseen selviytymiseen nousi analyyseissä esiin, mutta useimmille voidaan esittää stressiin liittymättömiä vaihtoehtoisia perusteluita. Lisäksi kahden vastoinkäymisen raskauden ja rintasyövän jälkeisen selviytymisen välillä vaikutti olevan tilastollisesti riskiä alentava yhteys. Kaiken kaikkiaan pidän aineiston näyttöä stressin vaikutuksesta rintasyöpäpotilaiden elinaikaennusteeseen varsin vähäisenä.
Analyysin yleistettävyyttä rajoittaa kuitenkin kyselyyn vastaamattomuuden lisäksi merkittävä yksittäisten kysymysten vastausten puuttuvuus. Analyysissä ei myöskään huomioitu mitenkään vastoinkäymisten ajoitusta syöpädiagnoosiin nähden.
7
Rissanen, L. (Lea). "Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen:yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 1999. http://urn.fi/urn:isbn:9514254414.
Full textAbstract:
Abstract
The daily coping of ageing people at home will be a challenge to society as the proportion of elderly population increases. In order to be able to respond to this challenge, we will need to know about the health and functional capacity of ageing people and their subjective experiences of the social and health care services that may help them to cope at home. The purpose of this study was to describe self-evaluated health, functional capacity and subjective need for and use of social and health care services among people aged over 65 and living in the Siurua area of Pudasjärvi in Finland.
The basic study population consisted of the Pudasjärvi residents aged over 65 years, of whom all those (N = 157) aged over 65 and living in one village were included in the population sample studied. The data were collected using a structured questionnaire. The questionnaire also included open-ended questions pertaining to health and psychic functioning. The results were expressed as mean values and deviations. The inter-variable connections were analysed using cross-tabulation, scatter diagrams, and contingency and Spearman's correlation coefficients. Discrimination analysis was used to evaluate the use of health care services. The responses to open-ended questions were analysed with inductive content analysis.
The average self-evaluated physical and psychosocial health of the people aged over 65 who participated in the study was good. Men evaluated their health as slightly poorer than women, and they were also more depressive. Feelings of well-being were associated with subjective experiences of good health. For both men and women, well-being was manifested as a rich diversity of everyday life, such as activity and social relations. Most of the ageing people were aware of the importance of taking care of their health, and their health care seemed to be based on knowledge of the impacts of various health-promoting factors and habits on their health status. The study subjects had certain chronic diseases, of which cardiovascular diseases were most common. Three-fourths off the study subjects took some medication daily.
In both age groups, both men and women reported independent management of the basic activities of daily living. Men aged over 75 needed more help than the others in their daily activities. Over the past few years, both men and women had had good rather than satisfactory functional capacity. They described the best part of their lives in largely the same way. For women, life had been and still continued to be full of challenges despite the hardships. Men tended to reminisce about the hardness of life, and many still had bitter and unpleasant memories of the wartime. The major resources of women were religion, family and a positive outlook. Men derived strength from their responsibilities, expectations of a better future and religion. On an average, the social functional capacities of both men and women were good.
The study subjects used social services very rarely, and health was not related to their use. Men and the subjects aged over 75 used slightly more health care services than women. Subjective health was the best discriminator of the use of health care services.
The findings of this research can be used to develop social and health care services to support the coping of ageing and elderly people at home and the social and health care education. They can also be used to plan methods and studies to promote the health and functional capacity of ageing people.
8
Gabriel, Christina [Verfasser], Joachim [Akademischer Betreuer] Koetz, André [Akademischer Betreuer] Laschewsky, Joachim [Gutachter] Koetz, and André [Gutachter] Laschewsky. "Entwicklung neuer Stärkederivate für die Anwendung als wasserbasierte Filmbildner in Farben und Lacken / Christina Gabriel ; Gutachter: Joachim Koetz, André Laschewsky ; Joachim Koetz, André Laschewsky." Potsdam : Universität Potsdam, 2019. http://d-nb.info/1218405031/34.
Full text
9
Koessl, Brenda Dawn. "Factors influencing rural nurses' attitudes and beliefs towards evidenced based practice." Thesis, Montana State University, 2009. http://etd.lib.montana.edu/etd/2009/koessl/KoesslB0509.pdf.
Full textAbstract:
The purpose of the study was to explore factors that influence rural nurses' attitudes and beliefs towards evidence-based practice by answering the following questions: Do rural nurses find research easy to understand? Do rural nurses believe the results of the research that they read? Does number of years of experience as a nurse affect rural nurses' attitudes and beliefs about research? Does level of education influence rural nurses attitudes and beliefs toward research? Does the size of facility that a rural nurse works in affect attitudes and beliefs toward research? Does the role of a rural nurse within his or her facility affect attitudes and beliefs towards research? This study was a secondary analysis of survey data collected from rural nurses practicing in Oregon, Montana, and South Dakota. Demographic information and responses to survey questions related to attitudes and beliefs provided from 224 nurses were examined to achieve the aims of this study. Regardless of experience or role, most respondents indicated they were proficient in evaluating research, but over half of the respondents were unsure if they believed the results of the research that they read. Nurses with 1-5 years of experience, those with master's preparation, and nurse practitioners had the best attitudes towards research while nurses with greater than 20 years and charge nurses had the worst. There were no appreciated differences in attitudes between diploma, associate degree, and baccalaureate prepared. Given that nurses constitute the largest group of health care providers and their care influences patient outcomes, the pressure on the nursing profession to strengthen the importance of evidence-based practice for all registered nurses is crucial. Further research is needed to explore the role that education, and role have in determining a rural nurse's attitudes and beliefs towards EBP.
10
Lemke, Karina [Verfasser], and Joachim [Akademischer Betreuer] Koetz. "Abtrennung und Charakterisierung von Polyelektrolyt-modifizierten Nanopartikeln / Karina Lemke. Betreuer: Joachim Koetz." Potsdam : Universitätsbibliothek der Universität Potsdam, 2013. http://d-nb.info/1043379215/34.
Full text
11
Pérez, Gózar Heler Mauro, Bravo Claudia Fiorella Salinas, and Cruz Luis Enrique Sánchez. "Plan de marketing para el lanzamiento del estudio de diseño Koete dirigido a Mipymes." Master's thesis, Universidad del Pacífico, 2019. http://hdl.handle.net/11354/2590.
Full textAbstract:
Desde la última década, las empresas peruanas están viviendo una serie de cambios. Uno de los principales es la transformación digital en la venta de productos y servicios. La tecnología ha hecho que la imagen de una empresa esté expuesta a un click de distancia de todos los usuarios de internet; las empresas, conscientes de ello, reconocen que transmitir una correcta y coherente identidad es un factor muy importante a la hora de obtener distinción por parte de sus clientes, prospectos y grupo de interés. Koete es un proyecto de estudio de diseño gráfico y desarrollo digital que busca atender a las empresas que valoren el diseño y que estén interesadas en desarrollar su identidad y las aplicaciones impresas y digitales de sus marcas como elementos clave para su diferenciación y rentabilidad en el mercado.
12
Winkler, Henning [Verfasser], and Joachim [Akademischer Betreuer] Koetz. "Synthese von thermoplastisch verarbeitbaren Fettsäure-Acylderivaten der Stärke und Proteine / Henning Winkler. Betreuer: Joachim Koetz." Potsdam : Universitätsbibliothek der Universität Potsdam, 2014. http://d-nb.info/1054192642/34.
Full text
13
Schulze, Nicole [Verfasser], and Joachim [Akademischer Betreuer] Koetz. "Neue Templatphasen zur anisotropen Goldnanopartikelherstellung durch den Einsatz strukturbildender Polymere / Nicole Schulze ; Betreuer: Joachim Koetz." Potsdam : Universität Potsdam, 2017. http://d-nb.info/1218403470/34.
Full text
14
Koegst, Thilo [Verfasser], Peter [Akademischer Betreuer] Krebs, Jens [Akademischer Betreuer] Tränckner, and Ingmar [Akademischer Betreuer] Nopens. "Ontology based model framework for conceptual design of treatment flow sheets / Thilo Koegst. Gutachter: Peter Krebs ; Jens Tränckner ; Ingmar Nopens." Dresden : Saechsische Landesbibliothek- Staats- und Universitaetsbibliothek Dresden, 2014. http://d-nb.info/106844620X/34.
Full text
15
Kantomaa, M. (Marko). "The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents." Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514261077.
Full textAbstract:
Abstract Physical activity provides important physical health benefits for young people. However, the information on physical activity in association with various social, educational and mental health factors among adolescents is scarce. This study aimed to evaluate how physical activity is related to adolescents’ emotional and behavioural problems, self-rated health, educational attainment and parental socio-economic position, and how these factors interrelate with each other. The study population consisted of the Northern Finland Birth Cohort 1986 (N = 9432). Data on physical activity, emotional and behavioural problems, self-rated health, educational attainment and parental socio-economic position at age 15–16 years was collected by postal inquiries in 2001–2002. Logistic regression models were used to study the associations between these factors. High parental socio-economic position was associated with being physically active among adolescents. Physical inactivity was related to emotional, social, thought and attention problems, and rule-breaking behaviour. Physical inactivity, emotional, behavioural and social problems, and low parental socio-economic position were related to poor self-rated health. In addition, higher levels of physical activity, fewer behavioural problems, and higher parental socio-economic position were associated with high self-perceived academic performance and future plans for higher education. Physical inactivity during adolescence is associated with several emotional and behavioural problems, and poor self-rated health, whereas being physically active is related to higher educational attainment. Developmentally appropriate and enjoyable physical activity could have an important role in enhancing adolescents’ health, well-being, and educational attainmentTiivistelmä Liikunta edistää lasten ja nuorten fyysistä terveyttä. Liikunnan yhteyksistä sosiaalisiin tekijöihin, nuorten koulumenestykseen ja mielenterveyteen on kuitenkin vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan yhteyksiä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Lisäksi selvitettiin liikunnan, terveyteen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden, sekä perheen sosioekonomisen aseman keskinäisiä suhteita. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N = 9432). Liikunta-aktiivisuus, perheen sosioekonominen asema, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden esiintyvyys, koettu terveys ja koulumenestys selvitettiin postikyselyllä 15–16-vuotiaana vuosina 2001–2002. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla. Vanhempien korkea sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Vähäinen liikunnan harrastaminen liittyi tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin, ajatus- ja tarkkaavuushäiriöihin sekä sosiaaliseen käytöshäiriöön. Vähäinen liikunta, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien alhainen sosioekonominen asema liittyivät huonoon koettuun terveyteen. Lisäksi liikunnallinen aktiivisuus, vähäiset käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien korkea sosioekonominen asema olivat toisistaan riippumatta yhteydessä nuorten hyvään koulumenestykseen ja opintosuunnitelmiin. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähäinen liikunta on yhteydessä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin sekä huonoon koettuun terveyteen, kun taas liikunnallinen aktiivisuus liittyy hyvään koulumenestykseen. On mahdollista, että monipuolisen, ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä
16
Ylilehto, H. (Hannele). "Synnytyksen jälkeinen masennus—salpautunut ilo:naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu." Doctoral thesis, University of Oulu, 2005. http://urn.fi/urn:isbn:9514277775.
Full textAbstract:
Abstract According to the literature, postpartum depression affects 10–15% of all mothers giving birth. The purpose of this study is to examine the time after a child is born in the everyday life of a family from the salutogenic perspective. The target group of the 'Lapsiperhe 1992' survey were the married and cohabiting couples living in the region of the city of Oulu who were expecting their first child and had the due date between 1 February 1992 and 31 January 1993. The study evaluated the mood of the mothers quantitatively using the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) during pregnancy and after childbirth. The relationships of the couples were studied using parts of Spaniers's (1976) Dyadic Adjustment Scale (DAS) and part of Bienvenu's Marital Communication Inventory that were combined to form a relationship questionnaire. Altogether 85% of the mothers (n = 558) participated in the study before giving birth and 74% (n = 487) after childbirth. As many as 472 of those who answered both questionnaires (n = 475) also filled in the EPDS questionnaire. Altogether 10.4% (n = 58) exceeded the cut-off point of 13 points, according to the EPDS, during pregnancy and 8.3% (n = 39) after childbirth. The questionnaire on moods during pregnancy and perception of the relationship were analysed by means of cross-tabulation for those subjects who answered both the questionnaire on moods and the relationship questionnaire (n = 461). In this study, the questionnaire on moods was divided into two categories, EPDS ≤ 12 and EPDS ≥13, similar to the relationship questionnaire < 70 (n = 43, 9.3%) and relationship questionnaire ≥ 70 (n = 418, 90.7%). If the relationship was considered bad (< 70) the risk of developing depression during pregnancy was 4.7 times higher (RR = 4.7, 95% confidence interval 2.8–8), and after childbirth 5.5 times higher (RR = 5.5, 95% confidence interval 3.1–9.6). The qualitative section of the study identifies the resources for recovery used by the subjects. A focused interview was carried out with 29 mothers during their maternity leave, 3–10 months after childbirth. The subjects for the interview were selected on the basis of the EPDS questionnaire and they formed three groups: EPDS ≤ 5 (n = 13), EPDS ≥ 13 (n = 13) and others (n = 3). The method of analysis used was the grounded theory method. Many of those who had exceeded the cut-off point felt they had suffered from passing melancholy or they had problems in their marital relationship. Those who suffered from severe depression also had coping methods. The most important coping methods were seeking social support, taking distance, physical exercise, relaxation by reading, cognitive methods, religion and humour. The support given by one's husband or significant other played an essential role in recovery. It is important to make a difference between depression diagnosed using the EPDS and clinically diagnosed depression, in order to avoid medicalisationTiivistelmä Aikaisemman tutkimuksen mukaan synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa 10–15 % kaikista synnyttäjistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia salutogeenisestä näkökulmasta lapsen syntymän jälkeistä aikaa perheen arkielämässä. Kohdeväestönä Lapsiperhe 1992 -tutkimuksessa olivat ne avio- ja avoparit Oulun kaupungin alueella, jotka odottivat ensimmäistä lastaan ja joiden laskettu aika oli 1.2.1992–31.1.1993. Tutkimuksessa arvioitiin kvantitatiivisesti äitien mielialaa käyttäen EPDS-kyselyä (Edinburgh Postnatal Depression Scale) odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Parisuhdetta tutkittiin käyttäen osaa Spanierin (1976) kehittämästä kyselystä (Dyadic Adjustment Scale, DAS) sekä osaa Bienvenun aviopuolisoitten vuorovaikutuskyselystä, joista muodostettiin parisuhdekysely. Tutkimukseen osallistui 85 % äideistä (n = 558 ) ennen synnytystä ja 74 % (n = 487) synnytyksen jälkeen. Molempiin kyselyihin vastanneista (n = 475) EPDS-kysely oli täytetty 472:lla. 10,4 % (n = 58) ylitti katkaisupistemäärän 13 pistettä EPDS-mittarin mukaan raskausaikana, ja 8,3 % (n = 39) synnytyksen jälkeen. Mielialakyselyä odotusaikana ja koettua parisuhdetta on analysoitu ristiintaulukoinnin avulla niiltä vastaajilta, jotka olivat vastanneet sekä mielialakyselyyn että parisuhdekyselyyn (n = 461). Tässä tarkastelussa mielialakysely on jaettu kahteen luokkaan, EPDS ≤ 12 ja EPDS ≥ 13, samoin kuin parisuhdekysely < 70 (n = 43, 9,3 %) ja parisuhdekysely ≥ 70. (n = 418, 90,7 %). Koetun parisuhteen ollessa huono (< 70) riski masentuneisuuden kehittymiselle odotusaikana on 4,7-kertainen (RR = 4,7, 95 %:n luottamusväli 2,8–8), ja synnytyksen jälkeen 5,5-kertainen (RR = 5,5, 95 %:n luottamusväli 3,1–9,6). Laadullisessa osassa kartoitettiin tutkittavien toipumisen resursseja. 29 äidille tehtiin teemahaastattelu äitiysloman aikana 3–10 kuukautta synnytyksen jälkeen. Haastateltavat valittiin EPDS-kyselyn perusteella muodostaen kolme ryhmää: EPDS ≤ 5 (n = 13), EPDS ≥ 13 (n = 13) ja muut (n = 3). Analyysimenetelmänä oli grounded teoria -menetelmä. Monet kynnyspisteen ylittäneet kokivat itse kärsineensä ohimenevästä alakuloisuudesta tai heillä oli parisuhdeongelmia. Myös niillä, jotka kärsivät vakavasta masennustilasta, oli käytössään coping-keinoja. Tärkeimmät coping- keinot olivat sosiaalisen tuen hakeminen, etäisyydenotto, liikuntaharrastus, rentoutuminen lukemalla, kognitiiviset keinot, uskonnollisuus ja huumori. Puolison tuki oli oleellinen tekijä toipumisessa. Medikalisaation välttämiseksi on tärkeää tehdä ero EPDS-mittarilla todetun masentuneisuuden ja kliinisesti todetun depression välillä
17
Koers, Hilke Diane [Verfasser]. "Neurophysiologische Mechanismen der Stresssensitivität und Symptomausprägung bei Patienten mit einer Tic-Störung - eine EEG-fMRT-Studie / Hilke Diane Koers." Kiel : Universitätsbibliothek Kiel, 2017. http://d-nb.info/113560780X/34.
Full text
18
Niemelä, M. (Maisa). "Temporal patterns of physical activity and sedentary time and their association with health at mid-life:the Northern Finland Birth Cohort 1966 study." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526223667.
Full textAbstract:
Abstract Physical activity reduces mortality and morbidity and improves physical and psychological health. Lately, the detrimental health associations of excess sedentary time have also been acknowledged. It is still unknown how temporal patterns of physical activity and sedentary time are associated with health, as previous studies have mainly focused on summary metrics of these behaviors; for example, the weekly duration of moderate to vigorous physical activity. This study aimed to investigate the associations between the amount and temporal patterns of physical activity and sedentary time and health at mid-life. Physical activity and sedentary time were objectively measured for two weeks using an accelerometer-based activity monitor in the Northern Finland Birth Cohort 1966 46-year follow-up (n=5,621). Participants attended clinical examinations and completed health and behaviour questionnaires. A machine learning method (X-means cluster analysis) was used to identify distinct groups of participants with different patterns of physical activity and sedentary behaviour based on the activity data. A positive, dose-response association was found with perceived health and self-reported leisure time and objectively measured moderate to vigorous physical activity. Higher prolonged sedentary time was associated with better heart rate variability but not with resting heart rate or post-exercise heart rate recovery. Four distinct physical activity clusters (inactive, evening active, moderately active and very active) were recognised. The risk of developing cardiovascular disease was significantly lower in the very active cluster compared to the inactive, and in women also in the moderately active cluster compared to the inactive and evening active clusters. On average, the cardiovascular disease risk was low, indicating good cardiovascular health in the study population. Prolonged sedentary time was associated with cardiac autonomic function, which in this study was not explained by physical activity or cardiorespiratory fitness level. Higher cardiovascular disease risk was found in the activity clusters in which the amount of physical activity was lower and in women took place later in the evening. Results of the study can be used for designing feasible interventions for risk groups with unhealthy physical activity and sedentary behaviour patternsTiivistelmä Fyysinen aktiivisuus vähentää sairastavuutta, kuolleisuutta sekä parantaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Viime aikoina on lisäksi tunnistettu liiallisen paikallaanolon terveyshaitat. Vielä ei tiedetä, miten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon ajallinen jakautuminen päivän aikana vaikuttaa terveyteen, koska aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet enimmäkseen tiettyihin summamuuttujiin kuten kohtuullisesti kuormittavan liikkumisen määrään viikossa. Työn tarkoituksena oli tutkia fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrän ja ajallisen jakautumisen terveysyhteyksiä keski-iässä. Fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo mitattiin kiihtyvyysanturipohjaisella aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin 46-vuotistutkimuksessa (n=5621). Tutkittavat osallistuivat kliinisiin tutkimuksiin ja täyttivät kyselyitä terveydentilastaan ja käyttäytymisestään. Koneoppimismenetelmällä (X-means cluster analysis) tutkittavat luokiteltiin aktiivisuusdatan perusteella ryhmiin, joissa fyysisen aktiivisuuden määrä ja ajallinen jakautuminen päivän aikana poikkesi mahdollisimman paljon ryhmien välillä. Positiivinen annos-vasteyhteys löydettiin koetun terveyden ja itseraportoidun vapaa-ajan liikunnan sekä mitatun kohtuullisesti kuormittavan liikkumisen väliltä. Suurempi pitkittynyt paikallaanoloaika oli yhteydessä parempaan sykevälivaihteluun mutta ei leposykkeeseen tai harjoituksen jälkeiseen sykkeen palautumiseen. Neljä aktiivisuusryhmää tunnistettiin (inaktiiviset, ilta-aktiiviset, kohtuullisen aktiiviset ja erittäin aktiiviset). Sydän- ja verisuonitautien sairastumisriski oli merkitsevästi pienempi erittäin aktiivisessa ryhmässä verrattuna inaktiiviseen ryhmään ja lisäksi naisilla kohtuullisen aktiivisessa ryhmässä verrattuna inaktiiviseen ja ilta-aktiiviseen ryhmään. Sairastumisriski oli keskimäärin matala viitaten hyvään sydänterveyteen tutkimusjoukossa. Pitkillä paikallaanolojaksoilla oli yhteys sydämen autonomiseen säätelyyn, jota tässä työssä ei selittänyt fyysinen aktiivisuus tai aerobinen kunto. Korkeampi sydän- ja verisuonitautien riski löydettiin aktiivisuusryhmistä, joissa fyysisen aktiivisuuden määrä oli vähäisempää ja naisilla painottunut myöhäisempään iltaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää interventioiden suunnittelussa riskiryhmille, joiden fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon piirteet ovat terveydelle haitallisia
19
Lang-Koetz, Claus [Verfasser]. "Ein Vorgehensmodell zur Einführung eines integrativen Umweltcontrollings auf Basis eines ERP-Systems / Institut Arbeitswissenschaft und Technologiemanagement, Universität Stuttgart ... Claus Lang-Koetz." Heimsheim : Jost-Jetter, 2006. http://d-nb.info/981610978/34.
Full text
20
Koers, Sandra [Verfasser], and M. Rob G. [Akademischer Betreuer] Roelfsema. "Die Rolle der S-Typ Anionenkanäle in der Reaktion von Gerstenschließzellen auf Blumeria graminis f. sp. hordei / Sandra Koers. Betreuer: M. Rob G. Roelfsema." Würzburg : Universitätsbibliothek der Universität Würzburg, 2013. http://d-nb.info/1033504378/34.
Full text
21
Chimal-Dzul, Henry. "Contributions to the Taxonomy of Rings." Ohio University / OhioLINK, 2021. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=ohiou1614995543063865.
Full text
22
Ramos, Paula Viviane. "Artistas ilustradores : a editora Globo e a constituição de uma visualidade moderna pela ilustração." reponame:Biblioteca Digital de Teses e Dissertações da UFRGS, 2007. http://hdl.handle.net/10183/12110.
Full textAbstract:
Esta pesquisa trata de artes visuais e artes gráficas no Rio Grande do Sul na primeira metade do século XX, tomando como objeto de estudo livros ilustrados por artistas plásticos e com selo da Editora Globo. São analisadas as obras e trajetórias dos três principais artistas ligados à antiga Seção de Desenho da empresa: João Fahrion, Edgar Koetz e Nelson Boeira Faedrich. Envolvendo um amplo levantamento historiográfico e de fontes primárias até então não sistematizadas, a tese apresenta e contextualiza as inovações presentes na obra gráfica desses artistas, discute de que forma tal experiência influenciou suas poéticas (voltadas principalmente à pintura e à gravura), bem como seus reflexos na constituição de uma modernidade visual no Estado.This research deals with visual and graphic arts in the Brazilian state of Rio Grande do Sul in the first half of the twentieth century. Books illustrated by plastic artists and published by Editora Globo are studied here. The works and paths of the three main artists associated with the Company’s old Drawing Section are analyzed; they are João Fahrion, Edgar Koetz, and Nelson Boeira Faedrich. A wide historiographic survey is carried out, including primary sources never systematized before. The innovations in the graphic work of those three artists are presented and contextualized. The way in which that innovative experience influenced those artists’ poetics (turned mainly on painting and illustration) is discussed, as well as its effects on building a visual modernity in Rio Grande do Sul.
23
Koetz, Elmar [Verfasser]. "Persönlichkeitsstile und unternehmerischer Erfolg von Existenzgründern / vorgelegt von Elmar Koetz." 2006. http://d-nb.info/98252269X/34.
Full text
24
Koethe, Thomas Christoph [Verfasser]. "Bulk sensitive photoelectron spectroscopy of strongly correlated transition metal oxides / vorgelegt von Thomas Christoph Koethe." 2006. http://d-nb.info/982912900/34.
Full text
25
Koers, Manfred [Verfasser]. "Politische Bildung in der katholischen Erwachsenenbildung : zur Entwicklung und Aktualisierung ihrer Konzeption / von Manfred Koers." 2000. http://d-nb.info/962816655/34.
Full text