Academic literature on the topic 'Kiinteistöt'

Mansikan satotaimilla voidaan ajoittaa mansikan marjasadon valmistumista, jolla kyetään vastaamaankuluttajien marjojen kysyntään myös varsinaisen satokauden ulkopuolella. Sadon ajoittamisella voidaanparantaa tuotannon kannattavuutta, jos markkinat toimivat ja markkinoilta saadaan tuotteelle riittävä hinta.Tässä tutkimuksessa mansikan satotaimia koskevat tuotantokustannuslaskelmat koottiin MTT Puutarhatuotannonja MTT Taloustutkimuksen aineistojen pohjalta sekä mansikan taimituotantoyrityksiltäsaatujen tietojen pohjalta.Mansikan satotaimia voidaan tuottaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla, joko paakkusatotaimin taipeltosatotaimin. Peltosatotaimien osalta tässä selvityksessä oli mukana kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessätuotantotavassa rönsyt ja satotaimet varastoidaan pakkasvarastossa (= peltosatotaimi 1) ja toisessatuotantotavassa sekä rönsyt että satotaimet ovat nostamatta pellolla talven yli (= peltosatotaimi 2).Tutkimuksen tulosten mukaan korkeimmat tuotantokustannukset aiheutuivat paakkusatotaimientuotannosta, jossa ne olivat noin 480 €/1000 tainta kohden. Peltosatotaimituotannossa tuotantokustannuksetolivat peltosatotaimi 1 osalta noin 280 €/1000 tainta kohden, peltosatotaimi 2 tuotannossa kustannuksiamuodostui noin 250 €/1000 tainta kohden.Satotaimien tuotantokustannusten muodostumisessa työkustannuksen osuus oli noin 35 %. Perustaimesta(perustaimesta kasvatetaan itse satotaimi) aiheutuvien kustannusten osuus oli keskimäärin 30 %.Yleiskustannukset ja ostotarvikkeet muodostivat molemmat noin 10 % osuuden tuotantokustannuksesta jaliikepääoman koron osuudeksi jäi noin 5 %. Kiinteistä kustannuksista poisto- ja korkokustannus muodostivatkumpikin noin 5 % osuuden tuotantokustannuksesta. Vakuutus- ja kunnossapitokustannuksilla olitätä pienemmät osuudet.Satotaimien hinnan pitäisi olla markkinoilla vähintään tuotantokustannusten suuruinen, jotta niidentuottamista voitaisiin pitää taloudellisesti mielekkäänä. Satotaimien tuotantoprosessi on pitkä. Taimistasaadaan marjoja vasta 2-4 vuoden kuluttua tuotantoprosessin alusta laskettuna. Menoja syntyy siten paljonennen tuloja, mikä lisää taloudellista epävarmuutta. Lisäksi kotimaisen satotaimituotannon on kilpailtavasamoilla markkinoilla Euroopan suotuisempien tuotantoalueiden kanssa, missä satotaimien tuottaminen onmahdollista lyhyemmässä ajassa ja alhaisemmin kustannuksin.

Toteutusmuodon valintaan panostetaan lähes poikkeuksetta liian vähän. Resurssien vähäinen käyttö ja systemaattisuuden puute korostuvat useissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa. Valinta perustuu tyypillisimmin tilaajan aiempiin kokemuksiin, jolloin toteutusmuoto valikoituu usein ”tutuksi ja turvalliseksi” vaihtoehdoksi projektista riippumatta. Systemaattisia ratkaisuja valinnan toteuttamiseen on tutkittu maailmanlaajuisesti jo useiden kymmenien vuosien ajan. Erilaisia lähestymistapoja on ollut lukuisia, mutta selvästi ylivertaista vaihtoehtoa ongelman jäsentämiseen ei ole löydetty. Tyypillisinä valintamallien epäkohtina ovat esiintyneet liian kapea tarkastelunäkökulma, heikko käyttäjäystävällisyys sekä vaatimukset matemaattisesta osaamisesta. Tämän diplomityön tavoitteena on laatia edellä mainittuihin epäkohtiin puuttuva systemaattinen malli toteutusmuodon valintaan. Tutkimuksellisena lähestymistapana hyödynnetään konstruktiivista tutkimusta, jonka avulla etsitään ratkaisua käytännön toteutusmuotoselvitysten läpivientiin. Mallin laatimista lähestytään ensin kirjallisuustutkimuksen kautta tarkastellen toteutusmuotojen eroja sekä tekijöitä ja menetelmiä, joilla niitä voidaan vertailla (TK1). Teoreettisen tarkastelun sekä työn aikana suoritettuja empiirisiä tarkasteluja verraten ja yhdistellen työn lopputuloksena koostetaan systemaattinen valintaprosessi ja -malli toteutusmuodon valintaan (TK2). Lopuksi laaditun valintamallin käytännön toimivuutta testataan todellisen hankkeen toteutusmuodon valinnassa (TK3). Toteutusmuotojen voidaan nähdä koostuvan kolmesta osa-alueesta: urakkamuodosta, maksuperusteesta ja hankintamenettelystä. Näistä vaikuttavimpaan rooliin nousee urakkamuoto, joka usein määrittää vahvasti myös käytettävän maksuperusteen ja hankintamenettelyn. Toteutusmuodon valintaan vaikuttaa useita tekijöitä, joiden kautta toteutusmuotovariaatiot eroavat toisistaan. Nämä kriteerit voidaan ryhmitellä neljään kokonaisuuteen: hankkeen ominaisuuksiin, tilaajan ominaisuuksiin, tilaajan tavoitteisiin ja ulkoiseen ympäristöön. Jokainen kokonaisuus lähestyy toteutusmuodon valintaa eri näkökulmasta, eikä niiden kautta saatavia tuloksia voida täysin ristiriidattomasti yhdistää toisiinsa. Toteutusmuodon valintaa tulee lähestyä laajempana valintaprosessina. Tilaajan strategiset tavoitteet, hankintastrategia ja riskistrategia vaikuttavat valinnan taustalla niin toteutusmuotovaihtoehtojen soveltuvuuteen kuin tilaajan tavoitteisiin. Tilaajan tavoitteiden osalta tulee yhtenevästi tunnistaa niin tavoitteet hankkeelle, hankinnalle kuin hankkeen osapuolille. Vasta tämän jälkeen voidaan siirtyä itse toteutusmuotovaihtoehtojen vertailuun. Ensin muodostetaan kuva hankkeen perustiedoista kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Näiden tietojen pohjalta suoritetaan tarvittavia hankekohtaisia rajauksia ja muutoksia mallin läpivientiin. Ensimmäisenä tarkastelunäkökulmana toimivat hankkeen ominaisuudet, joita verrataan seitsemälle toteutusmuotovaihtoehdolle määritettyihin arvoihin. Tehtyjen havaintojen pohjalta valitaan laajempaan tarkasteluun nostettavat suorite- ja maksuperusteen sisältävät toteutusmuodot. Näiden soveltuvuutta arvioidaan niin tilaajan ominaisuuksien, tilaajan tavoitteiden kuin ulkoisen ympäristön näkökulmista. Lopuksi eri näkökulmien tuloksia vertaillaan keskenään ja muodostetaan suositus hankkeeseen sopivimmasta toteutusmuodosta. Työn lopputuloksena hahmotettu toteutusmuodon valintaprosessi ja siihen sisältyvä valintamalli toimivat varsinkin käsiteltyjen kokonaisuuksien ja tarkastelukriteerien tasolla hyvänä runkona toteutusmuodon valinnan suorittamiseen. Tutkimuksen validiteetti ja vastaavuus asetettavaan tutkimusongelmaan on tunnistettu pääpiirteissään hyväksi niin luotettavuuden tarkastelun kuin case-hankkeeseen suoritetun validoinnin kautta. Käytetyt tarkastelukriteerit ja -kokonaisuudet voidaan yleistää myös kansainväliseen ympäristöön sopiviksi. Kuitenkin tarkastellut toteutusmuodot ja niiden eroavaisuudet rajoittuvat pitkälti kansalliseen kontekstiin, eikä niiden vertailusta ja havainnoiduista eroavaisuuksista olla täysin yksimielisiä
Only limited effort is used for selecting procurement form in construction projects. Minor use of resources and a lack of systematic approach is highlighted in many research papers. The selection is typically based on client’s previous experiences when the selected procurement form tends to be a familiar and safe choice. Systematic ways to carry out the selection have been studied internationally for decades. Numerous approaches are developed, but none has stood out clearly over the others. Typical problems of invented selection models have been too narrow point of view, poor user-friendliness and requirements of mathematical know-how. The main purpose of this Master’s Thesis is to develop a systematic model for the selection of a procurement form that takes the above-mentioned challenges into account. Constructive research is used to find a solution to a practical problem of delivering procurement form selection in real life projects. Development of the model is approached at first through literature review by observing the differences of procurement form variations, used selection criteria and selection methods. (RQ1). Results from the theoretical research are compared and combined with empirical analysis and observations. As a result of this, a systematic selection process is developed for the selection of a procurement form in unique building and construction projects (RQ2). Lastly, the practical applicability of the proposed model is tested in the procurement form selection process of a real project (RQ3). Procurement forms consist of three different entities: contract form, payment basis and procurement procedure. Contract form has the most influencing role and it often defines the chosen payment basis and procurement procedure. The selection of procurement form is affected by multiple factors. These factors can be called as selection criteria that can be divided to four main groups: project features, client’s attributes, client’s objectives and external environment. Every one of these entities approach the selection of a procurement form from a different perspective. Due to this, results obtained from different groups cannot be combined without contradictions. The selection of a procurement form should be approached as a wider selection process. Client’s strategic targets, procurement strategy and risk strategy affect the appropriateness of different procurement form options and also the client’s objectives. The client’s objectives do not include only objectives for a project but also objectives for the whole procurement and the relationships between different actors in a project. All of these three perspectives should be identified and dealt with before continuing further to the comparison of different procurement forms. After this the basic information of the observed project must be gathered. When understanding the general view, project-related modifications and restrictions can be made to the selection model. The selection model deals with all of the four identified perspectives to the procurement form selection. First, project features are examined and compared with assessed values to seven procurement form options. Based on these results and observations, a few procurement forms that include both contract form and payment basis are selected for further evaluation. Suitability of these procurement form options is evaluated from the perspectives of client’s attributes, client’s objectives and external environment. Lastly, the results from different perspectives are compared together and a recommendation of the most suitable procurement form for the observed project is made. The developed selection process can be especially used as a structure of carrying out the procurement form selection. Validity of the research is generally great when combining the results from reliability examination and case-validation. Used selection criteria and entities can also be generalized to international context. However, examined procurement forms and their differences are mostly limited to national context

Ilmastonmuutos ja nopeasti kehittyvät digitaaliset teknologiat muovaavat elinympäristöämme ja ajavat eteenpäin energia-alan murrosta. Rakennuskannan energiankulutuksella on merkittävä vaikutus, kun pyrimme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, sillä se muodostaa merkittävän osan Suomen energian loppukäytöstä ja kasvihuonepäästöistä. Rakennuskannan energiankulutuksen optimoinnissa on näin ollen suuri potentiaali. Digitaalisten teknologioiden tuomat innovaatiot tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa, kun sopeudumme muutoksiin ja kehitämme resurssirikkaampaa tulevaisuutta. Ennusteet tulevaisuuden muutoksista innostivat tutkimaan, miten kiinteistöt voisivat valmistautua tulevaisuuteen digitaalisten teknologioiden avulla. Tämän diplomityön lopullisena tavoitteena oli selvittää, tuottavatko erilaiset lämmitysprosessin säätötavat lisäarvoa asiakkaalle ja tukevatko ne yhteiskunnallista energiamarkkinan murrosta. Teoriaosiossa haluttiin tutustua monipuolisesti säätötapojen taustalla vaikuttaviin kokonaisuuksiin. Kirjallisuuden perusteella tutustuttiin kiinteistöjen lämmitysprosesseihin ja niiden optimointiin, digitaalisten teknologioiden mahdollistamiin älykkään ohjauksen keinoihin, sekä energiamarkkinaan ja erityisesti kaukolämpöliiketoimintaan. Monipuolisen teoriaosion selvityksen uskottiin auttavan säätötapojen vaikutusten kokonaisvaltaisessa vertailussa ja muodostuvan lisäarvon arvioinnissa. Käytännönosio koostui kolmen erilaisen säätötavan mittaustulosten monipuolisesta vertailusta valituilla parametreilla. Näitä parametreja olivat kaukolämmön mitattu ja normeerattu kulutus, vastaavan energiamaksun suuruus, kiinteistön ominaiskulutus, tunnittainen huipputehontarve, laskennallinen tehontarve mitoitusulkolämpötilassa ja sen suhde kaukolämmön sopimustehoon, vastaavan tehomaksun suuruus, tehontarpeen tasaisuus sekä kiinteistön olosuhteiden taso samalla vertailujaksolla. Vertailluista säätötavoista ensimmäinen perustui kiinteistön alkuperäiseen käyttötapaan, toinen perinteisiin energiatehokkuustoimenpiteisiin ja kolmannessa lisäoptimoitiin digitaalisten teknologioiden avulla kehitetyllä älykkäällä ohjauksella. Tehtyjen vertailujen perusteella pyrittiin vastaamaan kysymyksiin lisäarvosta asiakkaan, yhteiskunnan ja energiayhtiön näkökulmasta. Lisäarvoon liittyviä kysymyksiä olivat muun muassa käyttökustannusten ja energiankäytön pienentyminen, kiinteistön sisäilman laadun säilyminen, kiinteistön arvon kasvaminen, maalämpöön investoinnin potentiaalin parantuminen ja energiajärjestelmän kuormituksen tasaantuminen. Työn tulokset tukivat alkuperäistä hypoteesia eli sitä, että älykkään ohjauksen avulla tuotetaan eniten lisäarvoa. Älykkään ohjauksen arvioitiin pienentävän kohdekiinteistön huipputehon tarvetta, sekä vähentävän energiankulutusta etenkin tilanteissa, joissa säätilassa tapahtuu muutoksia. Älykkäällä säätötavalla saavutettiin vertailujen perusteella eniten lisäarvoa. Kaikkia näitä lisäarvoja ei kuitenkaan saavuteta, ellei perinteisiä energiatehokkuustoimenpiteitä tehdä ensin. Saatavaa lisäarvoa tunnistettiin asiakkaan, yhteiskunnan ja energiayhtiön näkökulmasta. Seurantaa on kuitenkin jatkettava pidemmällä vertailujaksolla, jotta tuloksia voitaisiin pitää paremmin yleistettävänä. Tutkimuksen lopputuloksena todettiin, että yhteiskunnallista muutosta tuetaan parhaiten, kun toiminnassa pystytään yhdistämään useita näkökulmia. Kaikista näkökulmista optimaalisin säätötapa on sellainen, jossa yhdistetään perinteisiä ja nykyaikaisia ohjaustapoja. Optimaalisimman tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan kiinteistön prosessien vahvaa tuntemusta, digitaalisia teknologioita, ICT-alan ennakkoluulottomuutta ja energiamarkkinan ymmärrystä. On vastuullista valmistautua muutokseen ottamalla käyttöön digitaalisia teknologioita, sillä niiden avulla kiinteistöä voidaan optimoida myös tulevaisuuden energiajärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Näin voidaan varmistaa asiakkaan paras mahdollinen asema energiantuotannon arvoketjussa ja taata edullisin energia myös tulevaisuudessa
Climate change and rapidly developing digital technologies shape our environment and drive the change of energy industry. The energy consumption of buildings has a remarkable effect when moving towards a carbon neutral society. Buildings form a significant part of Finland’s energy usage and greenhouse gas emissions. Thus, there is great potential in the optimisation of building energy consumption. The innovations of digital technologies will have an integral part, when adjusting to the changes and in developing a better future. The forecasts of the future changes inspired to research, how buildings could be better prepared with digital technologies. The objective of this Master’s Thesis was to find out whether different control methods of heating systems produce added value to customers and support the energy industry transition. The Thesis consisted of a theory section, in which the goal was to get familiar with the complex systems behind different control scenarios. Based on literature building heating systems were researched as well as ways to optimize them. In addition, the intelligent control methods made possible by digital technologies as well as the energy market and the district heating business were studied. This was seen as an important part in being able to compare the effects of the different control scenarios and the added value. The empirical section composed of the diversified comparison of the three control scenarios. The control scenarios were compared based on chosen parameters that included the measured and normalized consumption of district heating, the corresponding energy cost, specific consumption based on building cubic volume, hourly peak power, calculated peak power in design outdoor temperature and the difference to contract peak power, the corresponding peak power cost, the steadiness of the peak power and the quality of the indoor air conditions. The first control scenario was based on the original control methods of the building, the second on traditional energy efficiency methods and the third on intelligent control method developed with digital technologies. Questions indicating whether added value was created, were answered based on the comparisons. The viewpoints were customer, society and energy companies. The questions included topics like the reduction of energy costs, the development of the indoor air quality, the increase in the value of the building, the increase in the potential of investing in geothermal heating solutions and the reduction of the capacity burden of the energy system. The results of this research supported the original hypothesis. The intelligent control method was believed to have most added value creating features. It was believed to reduce the buildings peak power demand and energy consumption, especially when there are remarkable changes in the weather conditions. Based on a single control scenario, the intelligent control method created most added value. Still, it should be noted that all of the added value would not be created without the traditional energy efficiency methods implemented first. For the results to be more generalizable, the comparison data needs to be gathered from a longer period. As a result of the research it was noted, that the societal change is best supported when multiple viewpoints are combined. The best control scenario is one that combines traditional and modern control methods. The most optimal result is reached when the strong knowledge of buildings processes, digital technologies, unconventional ICT-fields methods and the understanding of the energy market is combined. It is responsible to prepare for the change by implementing digital technologies. With them the building can be optimized based on the requirements of the future energy market. This way it can be made sure, that the customer has the best possible position in the energy market in the future as well