Relevant bibliographies by topics / Kansalaisyhteiskunta / Journal articles

Journal articles on the topic 'Kansalaisyhteiskunta'

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Kansalaisyhteiskunta.
Author: Grafiati
Published: 26 July 2024
Last updated: 28 July 2024

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 23 journal articles for your research on the topic 'Kansalaisyhteiskunta.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Kajanto, Anneli. "Kansalaisyhteiskunta on demokratian juuristo." Aikuiskasvatus 31, no. 1 (February 15, 2011): 61–64. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93915.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Silvennoinen, Heikki. "Valtio, kansalaisyhteiskunta ja sivistystyö." Aikuiskasvatus 33, no. 3 (September 15, 2013): 162–63. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94043.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Siirala, Eeva. "Koskeeko oppiminen ja kansalaisyhteiskunta jokaista?" Aikuiskasvatus 19, no. 4 (December 1, 1999): 280–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93244.

Full text
Abstract:
Kolme tunnettua vaikuttajaa, Unescon Hampurin toimiston johtaja Paul Belanger sekä professorit Peter Jarvis ja Paolo Federighi keskustelevat aikuiskoulutuksen, aikuisten oppimisen ja elinikäisen oppimisen tulevaisuudesta ohjastajana hiljattain toimikautensa päättänyt Nordens Folkliga Akademin rehtori Ame Carlsen. Heitä kiinnostaa näkökulman muutos koulutuksesta ja opetuksesta oppimiseen sekä tarjonnasta kysyntään, kuin myös oppiminen jokamiehen oikeutena.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Lundell, Bo. "ESVA:n aiheena Espoossa kansalaisyhteiskunta ja kansalliset vähemmistöt." Aikuiskasvatus 16, no. 4 (December 1, 1996): 325–26. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92423.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Kangas, Lasse. "Kansanopisto kansalaisyhteiskunnan rakentajana." Aikuiskasvatus 24, no. 4 (December 1, 2004): 359–60. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93596.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Hakala, Emma. "Sähköistääkö vesivoima kansalaisyhteiskunnan Balkanilla?" Idäntutkimus 27, no. 2 (October 15, 2020): 30–31. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.99240.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Valtonen, Sanna. "Turvassa? : turvapaikanhakijoiden kohtelusta kansalaisyhteiskunnan silmin." Tiede & edistys, no. 4 (April 1, 2017): 355–61. http://dx.doi.org/10.51809/te.105273.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Viitaniemi, Ella. "Johan Kraftman ja varhaisen kansalaisyhteiskunnan rakentaminen esiteollisena aikana." AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita, no. 11 (February 2, 2021): 17–36. http://dx.doi.org/10.33520/aur.102463.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tutkitaan Johan Kraftmanin toimia esimerkkitapauksena, jonka kautta tarkastellaan varhaisen kansalaisen toimintaa sekä pyrkimyksiä varhaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi. Tämä kietoutuu lähteisesti samanaikaiseen poliittisen ja kirjallisen julkisuuden sekä yleisen keskustelun ja mielipiteiden syntyyn. Artikkelissa tarkastellaan, miten Kraftmanin työ, yhteiskunnallinen toiminta sekä erilaiset kirjalliset tuotokset rakensivat poliittista ja kirjallista julkisuutta sekä loivat uudenlaista keskustelua valtakunnallisesti ja paikallistasolla. Artikkelissa ei käydä läpi Kraftmanin koko kirjallista tuotantoa, pitkää elämänkaarta moninaisine tehtävineen ja verkostoja tai vaikutuspiirejä. Sen sijaan tarkastellaan Kraftmanin toimia kolmen keskeisen sektorin kautta, jotka koskevat koulutuksen ja maatalouden kehittämistä sekä aloitteita paikallispolitiikan saralla. Nämä esimerkit avaavat uudenlaisen näkökulman poliittisen kulttuurin kehitykseen ja julkisuuden muodostumiseen ja ennen kaikkea osoittavat pyrkimyksiä varhaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi. Artikkelin pohjaksi valittu lähdeaineisto koostuu Kraftmanin julkisluonteisista kirjeistä ja sekä hänen omista että aikalaisten julkaisuista, jotka kuvaavat Kraftmanin toimia poliittisen julkisuuden ja yhteiskunnan rakentamisen näkökulmista.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Hämäri, Severi. "Minne menet, demokratiakasvatus?" Aikuiskasvatus 44, no. 2 (June 19, 2024): 148. http://dx.doi.org/10.33336/aik.144395.

Full text
Abstract:
Lupaus paremmasta avaa huolellisesti sekä suomalaisen demokratiakasvatuksen nykytilaa että tulevaisuutta. Demokratiakasvatusta ajankohtaisempaa aihetta tuskin on. Politiikka ja kysymys soveliasta demokraattisista tavoista vaikuttaa siihen suorastaan tulvii kansalaisten silmille, kun yleislakot seisauttavat maan ja hallitus leikkaa monien kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vakiintuneita tukia.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Niemelä, Seppo. "Kansansivistyksen kadottaminen." Aikuiskasvatus 22, no. 2 (May 15, 2002): 84–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93404.

Full text
Abstract:
On kiinnostava kysymys, miten ja mihin ajatus itsenäisestä kansansivistyksestä Suomessa katosi. Osin kyseessä oli varmastikin kansansivistystradition eräiden perimmäisten ajatusten kertakaikkinen vanheneminen. Jotakin oleellista yhteisöllistä menetettiin, kun vapaa kansansivistystyö muuttui vapaaksi sivistystyöksi ja toiminnan yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan heikkeni, kirjoittaa Seppo Niemelä analysoidessaan kansansivistyksen keskeisiä sanoja: kansa, sivistys, sivistystyö ja vapaus.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Miettinen, Reijo. "Aikuiskasvatus, sivistys ja työn tulevaisuus." Aikuiskasvatus 37, no. 2 (May 15, 2017): 84–95. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88409.

Full text
Abstract:
Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia. Artikkelissa sitä käsitellään G. W. F. Hegelin ja J. V. Snellmanin sivistyskäsitteiden valossa. Niiden näkökulmasta vapaan kansansivistyksen ja työssä tapahtuvan sivistymisen välinen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Hegelin näkemys työn, kansalaisyhteiskunnan ja ammatillisten yhdistysten merkityksestä sivistysprosessissa antaa älyllisiä välineitä syventää ja laajentaa työn käsitettä. Dialektinen työkäsite vaatii ylittämään kriittisen teorian vallan analyysin ja työn huononemisen viitekehykset ja tarttumaan työn ja teknologian kehityksen emansipatorisiin mahdollisuuksiin. Aikuiskasvatuksen tutkimuksen on annettava panoksensa uusien demokraattisten työn ja palvelutuotannon mallien kokeiluun ja teoretisointiin.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Leppäkorpi, Mervi. "Siirtolaiset vailla oleskelulupaa elävät tavallisen elämän tavoittelun ja kansalaisyhteiskunnan haavoittuvuusolettaman välisessä jännitteessä." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, no. 1 (March 2, 2023): 95–101. http://dx.doi.org/10.30668/janus.115646.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Alapuro, Risto. "Millainen oli Suomen vallankumous 1918?" Väki Voimakas, no. 30 (November 15, 2022): 253–70. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122623.

Full text
Abstract:
Risto Alapuro tarkastelee vuoden 1918 sisällissotaa vallankumouksena ja palaa samalla teokseensa State and Revolution (1988) ja sen aikalaisarvioihin. Alapuro painottaa, että sisällissodan syitä ei voi palauttaa pelkästään sosiaalisen ahdingon ja tyytymättömyyden syvenemiseen vuonna 1917. Olennaisempaa oli, että valtiovallan rapautuessa ihmiset tukeutuivat niihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, jotka pysyivät toimintakykyisinä mutta jotka ajautuivat vuoden 1917 edetessä vastakkain pyrkiessään täyttämään valtatyhjiötä. Kyse ei ollut vallankumouksellisen puolueen määrätietoisesta vallanotosta, vaan kumoukseen ajauduttiin vailla tarkkoja suunnitelmia vakiintuneen järjestötoiminnan kehyksessä. Alapuron mukaan vertailevasta näkökulmasta Suomen vallankumoukselle oli ominaista myös sen huomattava proletaarisuus: eliittien rooli kumouksessa oli hyvin vähäinen, ja työväenliike asettui lopulta kumouksen tueksi varsin yksimielisesti.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Eskelinen, Teppo, and Sanna Ryynänen. "Tilaa toiminnalle ja tilan toimijuus." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 22 (December 15, 2021): 11–41. http://dx.doi.org/10.30675/sa.103048.

Full text
Abstract:
Artikkelissa paneudutaan aiheeseen, jonka merkitys on periaatteessa tunnistettu mutta jota on empiirisesti tutkittu vasta vähän: oman tilan merkitykseen kansalaistoimijoille ja kansalaistoiminnan muotoutumiselle. Aihetta havainnollistetaan kahden tapausesimerkin kautta, jotka ovat seurantalot sekä maailmankauppayhdistysten (kehitysmaakauppayhdistysten) myymälät. Seurantalot ovat aatteellisten ryhmittymien kokoontumistiloikseen rakentamia taloja, joita on kutsuttu suomalaisen kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan peruskiviksi. Maailmankauppaliike puolestaan piti vuosikymmenten ajan yllä reilun kaupan erikoismyymälöitä ympäri Suomea. Molemmat ovat esimerkkejä kansalaistoiminnasta, jossa oman tilan merkitys on keskeinen. Artikkelissa kahta keskenään erilaista teemahaastatteluaineistoa tarkastellaan esimerkkeinä tilan merkityksen eri ulottuvuuksista kansalaistoiminnassa. Kysymme, mitä oma tila merkitsee kansalaistoimijoille ja miten se vaikuttaa kansalaistoimintaan. Analyysin aiheena on siis se, miten tila sopivin ehdoin tuottaa toimintaa sen lisäksi, että se mahdollistaa sitä. Artikkelissa pohditaan myös tilan ja toiminnan eriytymistä kahdesta näkökulmasta: tilaa ilman toimintaa (seurantalojen nykytilanne monin paikoin) ja toimintaa ilman tilaa (maailmankaupat). Tilan merkitykseen liittyvät pohdinnat kudotaan keskusteluihin kansalais- ja yhteistoiminnan pedagogisista merkityksistä sekä laajempiin yhteiskunnallisen toiminnan ja osallistumisen kysymyksiin. Analyysin perusteella esitämme, että oma tila voi tuottaa yhteisöllisyyttä, joka sekä mahdollistaa kansalaistoimintaa että on sitä laajempi asia. Varsinaiseen toimintaan liittymätön yhteisöllinen tilankäyttö ylläpitää toimintaa ja saattaa tuottaa uusia toiminnan muotoja, samoin kuin vahvistaa yhteisöllisyyttä paikallisesti (seurantalot) tai oman viiteryhmän kesken (maailmankaupat).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Häkkinen, Tiina. "Tutkimuskohteena Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyön itseymmärrys." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 16 (November 30, 2015): 221–34. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122667.

Full text
Abstract:
Kirkon nuorisotyön juuret ulottuvat reilusti yli sadan vuoden taakse, suomalaisen kansalaisyhteiskunnan syntyvaiheisiin. Nykyisin kirkon kasvatustoiminta ja nuorisotyö ovat vakiinnuttaneet asemansa ja lunastaneet paikkansa merkittävinä yhteistyökumppaneina monessa kohdin. Työn alkuvaiheessa, kuten myös myöhemmissä muutosvaiheissa, motiivina ja vaikuttimena on ollut huoli kristillisten arvojen ja kotikasvatuksen ohenemisesta ja toisaalta historiallisten rakennemuutosten (esim. kaupungistuminen ja teollistuminen) myötä syntynyt tarve sosiaaliseen (diakoniseen) nuorisotyöhön. Työn peruslähtökohta on ollut ja on edelleen kirkon hengellisessä työssä. Eri aikakausina kristillinen kasvatus ja hengellinen työ sekä sosiaalinen nuorisotyö on kuitenkin saanut (arjen)työn kontekstissa erilaisia tulkintoja: työn motiiveja ja lähtökohtia on ymmärretty ja painotettu eri tavoin. Olen aloittamassa väitöstutkimuksen tekemistä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyön ajattelun ja itseymmärryksen kehittymisestä 1900-luvulla. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten nuorisotyötä on tulkittu ja miten sen tekemistä on perusteltu 1900-luvun kuluessa. Aiheen merkittävyys perustuu olettamukseen, jonka mukaan huomion kiinnittäminen nuorisotyön itseymmärrykseen auttaa hahmottamaan ja jäsentämään työtä nykyisessä yhteiskunnallisessa muutosvaiheessa. Lisäksi aihetta voidaan pitää tärkeänä erityisesti siksi, että tällä hetkellä kirkon toiminnan merkitystä tarkastellaan ja arvioidaan kriittisesti sekä kirkon ja seurakuntien omasta toimesta että muiden toimijoiden taholta. Tutkimuksessani pyrin hahmottamaan sitä, miten kirkon nuorisotyö on eri aikoina ymmärretty, ja tarkoitukseni on tehdä se sosiaalipedagogisen tiedonmuodostuksen ja viitekehyksen avulla.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Lehtonen, Heikki. "Yhteisöt ja kansalaisyhteiskunta." Tiede & edistys 13, no. 1 (January 1, 1988). http://dx.doi.org/10.51809/te.104039.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Noro, Arto, and Egalité Liberté. "Kansalaisyhteiskunta, modernisoituminen ja yksilöllistyminen." Tiede & edistys 14, no. 4 (April 1, 1989). http://dx.doi.org/10.51809/te.104126.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Jakonen, Olli, and Sakarias Sokka. "”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!”." Politiikka 63, no. 3 (September 3, 2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.101896.

Full text
Abstract:
Valtionavustustoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmää. Avustamista toimeenpanevat ministeriöt, tulosohjatut virastot sekä muut asiantuntijaorganisaatiot. Artikkelimme tutkii kulttuurihallinnon virkakunnan vallankäyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuspolitiikassa. Ymmärrämme kulttuurihallinnon ohjausvälineineen merkittävänä valtaa käyttävänä organisaatiorakenteena. Tarkastelu pohjautuu arviointitutkimukseen OKM:n tulosohjaaman asiantuntijaviraston Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) valtionavustusprosessista. Artikkelimme on tapaustutkimus, jossa kuvaamme kulttuuripolitiikan toimeenpanorakenteet ja analysoimme OKM:n ja Taiken ministeriö- ja virastotason yhteistoimintana toteuttamaa valtionavustustoimintaa. Keskeinen aineistomme koostuu kulttuurihallinnon viranhaltijoiden haastatteluista. Tulkitsemme viranhaltijoita aktiivisina toimijoina ja nostamme esiin vallan- käytön mekanismeja. Politiikan ohjausvälineiden sekä valtionavustusprosessin puitteissa tarkastelemme viranhaltijoiden vallankäyttöä sekä keskinäisenä kamppailuna että suhteena poliittiseen päätöksentekoon ja avustuksia hakeviin järjestöihin. Nykyinen kulttuuripolitiikan ohjausjärjestelmä sisältää toimintatapoja julkishallinnon paradigmoista. Yksittäisillä viranhaltijoilla on paras tieto järjestelmän eri osista ja mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuuripoliittisen järjestelmän toimintaan useilla tavoilla aina strategisesta suunnittelusta ja politiikan valmisteluvaiheesta arviointiohjaukseen asti. Lopputuloksena esitämme kuusi viranhaltijoiden valtaa ilmentävää teemakokonaisuutta. Valtionavustustoiminta ja siihen kytkeytyvä ohjaus ei ole lineaarinen hallinnollinen prosessi, vaan jatkuvaa, syklistä poliittista toimintaa, joka on kytköksissä erilaisiin julkishallinnon vaiheisiin ja tavoitteisiin. Valtasuhteet eivät myöskään ole yksisuuntaisia, vaan esimerkiksi kansalaisyhteiskunta on Suomessa perinteisesti vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen hallinnon ratkaisuihin.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Kaakkuriniemi, Tapani. "Matkalla kansainväliseen kansalaisyhteiskuntaan." Tiede & edistys 17, no. 4 (April 1, 1992). http://dx.doi.org/10.51809/te.104276.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Lappi, Tiina-Riitta. "Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seuran esittely." Elore 17, no. 2 (December 1, 2010). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78882.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Sinivaara, Olli. "Kansalaisyhteiskunnan ja sivilisaation mahdollisuudesta." Tiede & edistys 30, no. 3 (March 1, 2005). http://dx.doi.org/10.51809/te.104817.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
22

Saastamoinen, Uula, and Katri Ollila. "Paikallisessa Risteyksessä." Alue ja Ympäristö, April 25, 2023, 00. http://dx.doi.org/10.30663/ay.129013.

Full text
Abstract:
Paikallisuuden aiheesta käytävä ajankohtainen keskustelu on paikallaan, sillä viime vuosien kriisit ovat jättäneet jäljen ihmisten paikkasuhteeseen. Koronapandemian myötä elämästä tuli liiankin paikallista, kun monien elinpiiri kutistui kodin, lähimetsän ja kaupan ympärille. Vaikka olemme paikkaan sidottuja, pandemian aiheuttama etätyön yleistyminen on osoittanut, ettei työnteko vaadi tietyssä paikassa olemista. Uudessa normaalissa opettelemme edelleen uusia hybridiolemisen muotoja teknologiaa hyödyntäen. Nykyään voimmekin olla paikalla ilman, että olemme läsnä. Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran sekä Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama Risteyksessä-julkaisusarja on jälleen löytänyt paikalleen. Vuoden teemaa – paikallisuutta – käsittelevät seitsemän aiemmin Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittanutta tutkijaa. He pohtivat, millaista muutosta paikallisuuteen liittyvissä tutkimusaiheissa on havaittavissa ja miten muutos nivoutuu yhteiskunnan laajempiin kehityskulkuihin. Näin Risteyksessä-konseptin tavoitteena on jälleen lisätä tutkitun tiedon näkyvyyttä ajankohtaisessa keskustelussa. Lisäksi vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestäytyneiden toimijoiden välistä dialogia, kun Risteyksessä-artikkelit asetetaan Versuksen Tiededebattien pohjaksi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
23

Harjuniemi, Timo, Juha Herkman, and Markus Ojala. "Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä." Media & viestintä 38, no. 1 (March 19, 2015). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62100.

Full text
Abstract:
Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eurokriisiä käsitelleestä lehtiartikkelista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin johtamaa kansainvälistä hanketta, jossa vertaillaan kymmenen EU-maan lehtien eurokriisijulkisuutta. Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia. Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään varsin yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä. Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi. Yleissanomalehdet mukailivat eniten päätöksentekoeliittiä, talous- ja iltapäivälehti toivat keskusteluun hiukan useammin vaihtoehtoisia ääniä. Käsittelemällä kriisiä yksiäänisesti suomalainen lehdistö onnistui kaikkiaan varsin heikosti eurokriisin politisoimisessa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography