To see the other types of publications on this topic, follow the link: Kanoner.
Journal articles on the topic 'Kanoner'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Kanoner.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Vetlesen, Arne Johan. "Nedskytingen av levinaske spurver med kantske kanoner." Norsk filosofisk tidsskrift 38, no. 01-02 (April 26, 2003): 157–75. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-2901-2003-01-02-12.
Full text
2
Nyrud, May Tove. "«Ikke bare kanoner, men også avisrotasjoner»: Produksjon av trykkpresser ved Kongsberg Våpenfabrikk." Heimen 57, no. 02 (July 2, 2020): 119–36. http://dx.doi.org/10.18261/ssn.1894-3195-2020-02-03.
Full text
3
Scaria, Jerin. "Analisi giuridica comparativa del fedele laico nel Codex Iuris Canonici e nel Codex Canonum Ecclesiarum Orientalium con particolare riferimento alla codice del diritto particolare della Chiesa Syro-Malabarese." Kościół i Prawo 8, no. 1 (October 4, 2019): 61–83. http://dx.doi.org/10.18290/kip.2019.8.1-5.
Full textAbstract:
Analiza prawno-porównawcza wiernego świeckiego w Kodeksie Prawa Kanonicznego z 1983 roku i Kodeksie Kanonów Kościołów Wschodnich ze szczególnym odniesieniem do prawa partykularnego Kościoła Syro-Malabaryjskiego
W obecnym kontekście Kościoła powszechnego „jedyne Corpus Iuris Canonici” staje się konkretną rzeczywistością. Kościół oddycha dwoma płucami, wschodnim i zachodnim. Kanony Kodeksu Kanonów Kościołów Wschodnich uzupełniają Kodeks Kościoła łacińskiego, gdy kanon, który odnosi się do Kościoła sui iuris, ale z kontekstu jasno wynika, że przedmiotowa kwestia dotyczy relacji z Kościołem łacińskim.
4
Senker, Boris. "Doprinos Darka Gašparovića stvaranju hrvatskoga dramskog kanona." Fluminensia 32, no. 1 (2020): 181–203. http://dx.doi.org/10.31820/f.32.1.6.
Full textAbstract:
Nakon uvodnog obrazloženja teme i ukazivanja na relativizaciju pojma kanona u postmoderni, u članku se predlaže „operativna definicija“ kanona prema K. Nemecu i M. Solaru. Potom se, zbog središnjega mjesta koje drame M. Krleže imaju u Gašparovićevu kritičkom i teatrološkom radu, kao i zbog Gašparovićeva dosljednog krležijanstva u smislu kritičkog preispitivanja svih sudova, opširnije izlaže Krležin odnos prema hrvatskom dramskom kanonu. U kratkom pregledu područja kojima se Gašparović kao sveučilišni profesor, urednik časopisa, kazališni kritičar, teatrolog, dramaturg i intendant bavio ustrajava se na njegovu zagovaranju „otvorene dramaturgije“, koje navješćuje esejom o mogućnosti kritičkog angažmana u suvremenoj hrvatskoj drami iz 1968. a razvija u sljedećim tekstovima o hrvatskoj dramskoj književnosti i kazalištu 20. st. U nastavku članka raspravlja se o Gašparovićevu doprinosu stvaranju hrvatskoga dramskog kanona u knjigama Dramatica krležiana, u kojoj se revaloriziraju Krležine rane drame te predlaže promijenjen izbor njegovih kanonskih djela, Kamov, u kojoj odgovor na pitanje mogu li Kamovljeve drame ući u u kanon ostavlja otvorenim, i, napokon, Dubinski rez, sintezi Gašparovićeva teatrološkog rada, u kojoj su najvažnija poglavlja posvećena kanonskim dramatičarima 20. st., od Vojnovića, preko Krleže, Fabrija te Šoljana i „krugovaša“ do Šnajdera i „prologovaca“.
5
Jespersen, Mikkel Leth. "Krigen 1864 på Kinakysten." Sønderjydske Årbøger 126, no. 1 (January 1, 2015): 29–56. http://dx.doi.org/10.7146/soenderjydskeaarboeger.v126i1.113039.
Full textAbstract:
I 1864 havde hertugdømmernes søfart på Kinakysten nået et anseeligt niveau og dominerede fuldstændig de danske erhvervsinteresser i Fjernøsten. De slesvigske handelsskibe var primært hjemmehørende i Aabenraa, Sønderborg og Flensborg, mens de holstenske skibe næsten alle havde hjemme i Altona. Da krigen brød ud i 1864, viste det sig snart, at hertugdømmernes Kinafarere befandt sig i en usikker position. Preussen, der før krigsudbruddet havde sendt krigskorvetten Gazelle til Fjernøsten på en diplomatisk mission, kunne nu benytte denne mod den danske handel på Kinakysten. Der var ingen danske orlogsskibe i området, som kunne beskytte den danske søfart. Handelsskibene, der endnu alle blev fremført af sejl, havde ikke andet forsvar end et par kanoner, som egentlig kun var beregnet til salut og afskrækkelse af kinesiske pirater. De kunne derfor intet stille op mod et moderne dampdrevet krigsskib. Selvom Gazelle kun opbragte fire fartøjer i alt, og selve opbringelserne var forholdsvis udramatiske, spredte dens aktiviteter utryghed om bord på de andre danske skibe i området. Samtidig blev det diplomatiske forløb omkring dem langt og indviklet. Tabet af Slesvig og Holsten senere samme år betød et alvorligt knæk for tidens danske søfart på Kinakysten.
6
Deeg, Alexander. "Faktische Kanones und der Kanon der Kirche." Pastoraltheologie 104, no. 7 (July 2015): 269–84. http://dx.doi.org/10.13109/path.2015.104.7.269.
Full text
7
Jespersen, Mikkel Leth, Sebastian Olden-Jørgensen, Erik Gøbel, Asger Simonsen, Claus Bryld, Steffen Elmer Jørgensen, and Rikke Ilsted Kristiansen. "Anmeldelser." Kulturstudier 1, no. 1 (November 30, 2010): 154. http://dx.doi.org/10.7146/ks.v1i1.3887.
Full textAbstract:
<p>Anmeldelser af:</p><p>Erik Fischer, Michael Bøgh Rasmussen, Ernst Jonas Bencard: Melchior Lorck. Bd. 1-4. Forlaget Vandkunsten, 2009.</p><p>Ulrik Langen: Den afmægtige – en biografi om Christian 7. Jyllands-Postens Forlag, 2008. 542 s., ill.</p><p>Palle Thilo: Orlogsbriggen Lougen, 18 kanoner, 1791-1802.<br />Forlaget Falcon, 2009. 169 s., ill.</p><p>Kjeld Hansen: Det tabte land. Den store fortælling om magten over det danske landskab. Gads Forlag, 2008. 847 s., ill.</p><p>Anette Faye Jacobsen: Husbondret. Rettighedskulturer i Danmark 1750-1920. Museum Tusculanums Forlag, 2008. 574 s.</p><p>Poul Ulrich Jensen: Byens plan. Vejles fysiske udvikling 1786-<br />2007. Vejles Historie bd. 5. Vejle Kommune, 2007. 250 s., ill.</p><p>Gerda Bonderup, Jørgen Mikkelsen og Lisbeth Skjernov (red.): „af yderste Vigtighed for det hele Borgersamfunds Tryghed“. Medicinalberetninger og deres anvendelsesmuligheder i historisk forskning. Kildeskriftselskabet, 2005. 491 s.</p>
8
Levanat-Peričić, Miranda. "Kanonske biografije i autobiografski kanon Daše Drndić." Fluminensia 32, no. 1 (2020): 73–93. http://dx.doi.org/10.31820/f.32.1.5.
Full textAbstract:
Književni opus Daše Drndić pripada zasebnom kanonu književnih tekstova koji autorica sama afirmira svojim pisanjem u potrazi za vlastitom interpretativnom zajednicom odmaknutom od kanona kojim vladaju hijerarhije utemeljene na nacionalnim i ideološkim kategorijama. Njezin se kanon oblikuje iz autobiografske diskurzivne pozicije, odnosno iz pozicije autorice koja centripetalno „uvlači“ u svoj narativni prostor pripovjedačke glasove drugih autora/ica, najčešće onih koji su pisali o Holokaustu ili su bili žrtve Holokausta. Nadopisujući svoj tekst na njihovo svjedočenje ili traumu, ona stvara polifonijske prozne kompozicije u kojima se, pored autorice Daše Drndić, koja istodobno postaje i objekt reprezentiranja i subjekt posredovanja, pripovijedanju priključuju Danilo Kiš, Bruno Schulz, Aharon Appelfeld, Paul Celan, Primo Levi, Wisława Szymborska, Witold Gombrowicz, Walter Benjamin i drugi. Tretirajući biografije autora/ica i njihove književne tekstove kao podjednako (ne)pouzdane dokumente, izabrani se autori/ice njezinom tekstu priključuju ponekad posredstvom svojih književnih tekstova, a ponekad izravno, kao sudionici naracije. U radu se analiziraju tri postupka u funkciji oblikovanja zasebnog kanona književnih tekstova: postupak fikcionalizacije biografija autora, postupak multipliciranja implicitnih autora i postupak fikcionalizacije autobiografskog subjekta. Dok se fikcionalizacijom autora kao stvarnih povijesnih osoba, multipliciraju književni likovi, multipliciranjem implicitnih autora, osnažuje se i podupire autobiografska pozicija pripovjednog subjekta, da bi se postupkom fikcionalizacije autobiografskog subjekta, oslabila prethodno stečena autorska pripovjedačka pozicija.
9
Ratkus, Artūras. "On some morphological properties of the adjective in Gothic." Kalbotyra 61, no. 61 (January 1, 2009): 85. http://dx.doi.org/10.15388/klbt.2009.7640.
Full textAbstract:
Gotų kalbos ir kitų senųjų germanų kalbų morfologija tradiciškai nagrinėjama remiantis fonologiniais kriterijais. Tokioje tradicinėje formų klasifikacijoje atsispindi ankstesnieji germanų kalbų raidos etapai; taigi, toks analizės metodas – sinchroniškai neaktualus. Siekiant nuosekliai aprašyti gotų kalbos būdvardžių morfologinius požymius sinchroniniu požiūriu, straipsnyje taikomas kanoninis metodas. Pirmiausia pristatoma „kanono“ sąvoka, apibrėžiamas kanoniškumas fleksijų morfologijoje ir pateikiama grynųjų morfologinių požymių tipologija. Kanonas, tai – abstrakcija, kuri yra daugelio kanoninių kriterijų konvergencijos rezultatas. Nustatant kalbos reiškinio kanoną, išplečiamos reiškinio teorinės ribos ir sukuriama kanoninė erdvė, kurioje galima logiškai ir nuosekliai klasifikuoti reiškinio apraiškas. Remiantis kanonine metodologija straipsnyje įrodinėjama, kad tradicinis stipriųjų (neapibrėžtųjų) ir silpnųjų (apibrėžtųjų) būdvardžių paradigmų atskyrimas yra sinchroniškai nepateisinamas, kadangi determinacijos (apibrėžtumo/neapibrėžtumo) kategorija, tai – pilnavertė morfosintaksinė būdvardžių kategorija. Skirtingai nuo skaičiaus, linksnio ir giminės kategorijų, determinacija laikytina nekanoniška. Argumentuojama, kad sinchroniniu požiūriu tradicinė būdvardžių klasifikacija pagal istorinį kamiengalį – nebeaktuali, kadangi patys kamiengaliai paradigmose sinchroniškai nebeapčiuopiami. Nepaisant to, fleksijų sistemoje egzistuojanti leksiškai determinuota formų įvairovė sudaro prielaidą išskirti keturias būdvardžių klases, kurios sutampa su istorine klasifikacija pagal kamiengalį. Taigi galima teigti, kad senoji kamieno morfologija ilgainiui virsta morfosintaksine morfologija. Be minėtų keturių būdvadžių fleksinių klasių, gotų kalbos būdvardyje išskirtini dar du grynai morfologiniai požymiai: kamieno rodiklis ir sinkretiškumo rodiklis.
10
Stelmach, Wojciech. "Język polski w statucie synodu łęczyckiego z 1285 roku – tłumaczenie kanonów." Poznańskie Spotkania Językoznawcze, no. 35-36 (December 15, 2018): 131–44. http://dx.doi.org/10.14746/psj.2018.10.
Full textAbstract:
Przedmiotem badań w artykule jest stosunek polskiego episkopatu do języka polskiego w XIII wieku. Problem został przedstawiony w oparciu o statut synodu łęczyckiego z 1285 roku. Treść większości kanonów została przedstawiona w skrócie – tym samym przybliżono tematy, jakimi zajął się episkopat podczas synodu. Natomiast istotne dla historii języka polskiego kanony 3, 4 i 6 zostały poddane głębszej analizie. Podjęto próbę odtworzenia prawdopodobnej sytuacji panującej w Kościele na ziemiach polskich w XIII wieku oraz przedstawienia stosunku episkopatu do języka polskiego i jego wykorzystania w nauczaniu i liturgii. Ponadto na podstawie wydań źródłowych dokumentów kościelnych dokonano przekładu filologicznego wskazanych kanonów na język polski.
11
Jata, Yohanes Fransiskus Siku. "SIMULASI SEBAGAI PENYEBAB CACAT KONSENSUS." Atma Reksa : Jurnal Pastoral dan Kateketik 5, no. 2 (June 17, 2021): 36. http://dx.doi.org/10.53949/ar.v5i2.120.
Full textAbstract:
Judul tulisan ini ialah Simulasi Sebagai Penyebab Cacat Konsensus atau Kesepakatan Nikah. Topik ini diangkat karena dalam memproses perkara anulasi perkawinan, simulasi atau kepurapuraan sering ditetapkan sebagai pokok sengketa (caput nulitatis). Dalam Kitab Hukum Kanonik 1983, simulasi sebagai cacat kesepakatan nikah ada dalam Kanon 1101. Penulis membahas simulasi menurut Kan. 1101 dengan maksud agar pembaca memahami inti hakekat simulasi atau kepura-puraan sebagaimana dimaksudkan oleh kanon tersebut. Metode penulisan yang digunakan ialah penelitian kepustakaan. Penulis secara khusus menggali tulisan dan informasi tentang simulasi dari sisi hukum kanonik Gereja Katolik. Karena itu bukubuku sumber yang digunakan umumnya adalah karya para yurist. Simulasi berarti adanya ketidaksesuaian antara kata-kata atau isyarat yang dinyatakan dalam merayakan perkawinan dengan kesepakatan batin dalam hati. Menurut Kan. 1101, ada simulasi total (simulatio totalis) dan simulasi sebagian (simulatio partialis). Simulasi terjadi ketika salah satu pihak atau kedua belah pihak dengan positif kemauannya mengecualikan perkawinan itu sendiri (simulatio totalis), atau salah satu unsur hakiki perkawinan, atau salah satu sifat hakiki perkawinan (simulatio partialis) pada saat perkawinan dilangsungkan. Dan adanya simulasi dapat menjadi dasar untuk anulasi perkawinan melalui Tribunal Gerejawi.
12
Vinogradov, Andrey Yu, and Mikhail S. Zheltov. "The Last Will of Metropolitan Constantine I of Kiev and the Kanon “At the Parting of the Soul from the Body”." Slovene 3, no. 1 (2014): 43–71. http://dx.doi.org/10.31168/2305-6754.2014.3.1.2.
Full textAbstract:
The article puts forward the suggestion that the mysterious last will of Metropolitan Constantine I of Kiev, in which he ordered that after his death his body should be torn to pieces by dogs instead of receiving a proper burial, was inspired by a very specific literary text. This text is still used in the Orthodox Christian tradition; it is known as the hymnographical kanon “At the Parting of the Soul from the Body.” While nowadays this kanon is used in the course of an ordinary liturgical rite, in the 12th century, when it first appeared, it was used among some Byzantine intellectual and ascetic circles as a particular element of personal piety. The 12th century is exactly the epoch of Constantine's activities, and the description of а funeral procedure given by this kanon is very close to the last will of Constantine. The kanon “At the Parting of the Soul from the Body” has close ties to another hymn of roughly the same epoch—the “Penitential” kanon written after the 5th chapter of the “Ladder” of John Climacus. Both kanons conceal a didactic story under the structure of a hymnographic pattern. What is more important, both are from the very beginning intertwined with a distinct illustrative program: each monostrophe is accompanied by a specific picture, which discloses the contents of the text. These “comics-like” stories have no parallel among other Byzantine kanons. Finally, both kanons witness the growth of the influence of Palestinian and, more generally, Eastern ascetic traditions on the monastic practices of Constantinople and its surrounding regions. This influence was associated, most of all, with the Evergetian movement, with its strict disciplinary and fasting rules, etc. Metropolitan Constantine, who was an outstanding representative of the Byzantine intellectual elite of those times, should have been acquainted—at the very least!—with this movement. Moreover, the conflicts of the bishops in his circle with the Russian princes concerning the fasting discipline suggest that Constantine was trying to introduce the new Evergetian ascetic standards among the Russians. Thus, the literal adherence to the provisions of the kanon “At the Parting of the Soul from the Body” at the funeral of Metropolitan Constantine Ι should be interpreted as a sign of his full confidence in his ideals.
13
Mazengenya, Pedzisai, and Rashid Bhikha. "Revisiting Avicenna’s (ad 980–1037) Anatomical Concepts of the Musculoskeletal and Peripheral Nervous Systems in the Canon of Medicine." Acta medico-historica Adriatica 16, no. 2 (2018): 267–82. http://dx.doi.org/10.31952/amha.16.2.5.
Full textAbstract:
Avicena, perzijski muslimanski liječnik koji je na Zapadu poznat pod tim imenom, bio je utjecajan filozof-znanstvenik srednjovjekovnoga islamskog svijeta. Napisao je i sastavio tekst Kanon medicine, knjigu koja je na većini perzijskih i zapadnih sveučilišta prihvaćena kao udžbenik medicine. Knjiga sadrži osnovne medicinske znanosti, primijenjene kliničke znanosti i farmakologiju. U ovom istraživanju predstavljamo analizu anatomije mišićno koštanog i perifernoga živčanog sustava, kako ju je Avicena predstavio u Kanonu medicine i uspoređujemo ju s modernom literaturom.
14
Ighreiz, Ali, Christoph Möllers, Alexander Tischbirek, Louis Rolfes, and Anna Shadrova. "Karlsruher Kanones?" Archiv des öffentlichen Rechts 145, no. 4 (2020): 537. http://dx.doi.org/10.1628/aoer-2020-0026.
Full text
15
Ivon, Katarina, and Sanja Vrcić-Mataija. "Regional Literary models and the Contemporary Canon of Croatian Children’s Literature." Croatica et Slavica Iadertina 15, no. 1 (March 10, 2020): 209–34. http://dx.doi.org/10.15291/csi.2975.
Full textAbstract:
Balansirajući između ideologija i estetskih vrijednosti, književni se kanon, iako primarno označava određen p(r)opis, razumijeva kao “imaginarni totalitet” (Guillory 1993) te permanentno aktivan društveno uvjetovan proces (Bourdieu 1993). Na tom su tragu rasprave i propitivanja kanona hrvatske dječje književnosti i hrvatski teoretičari dječje književnosti koji fokus usmjeravaju društveno-povijesnom i ideološkom kontekstu i promjenama koje su se odražavale i na sustav poželjnih društvenih vrijednosti, a time i na oblikovanje dječjega književnog kanona, za što se hrvatska dječja književnost zbog svoje egzistencije unutar jugoslavenske dječje književnosti čini idealnim primjerom. S druge strane, malo se govori o regionalnim osobitostima hrvatskoga dječjeg kanona kao kulturnog kapitala koji se konstruirao u novim okolnostima devedesetih godina, a nastao je “preoblikovanjem kanonskih tablica” (Težak i Marušić 2015), čime su ujedno i regionalne poetike i politike dobile značajniju poziciju. Propitujući pojam književnoga regionalizma, Brešić (2004) nalazi opravdanost postojanja zasebnih književnih poetika vezanih uz pojedini prostor, govoreći o značajkama slavonske regionalne književnosti kao modelu autonomne strukture iz književnopovijesnoga i književnoteorijskoga motrišta. Pri tome ključnom kategorijom smatra prostor, koji je uvjetovao disperzivan karakter hrvatske književnosti. U tako shvaćenom pojmu književnoga regionalizma, moguće je govoriti o poetološkim osobitostima regionalnih književnih tekstova jedinstvenih po svomu povijesnom, kulturološkom, jezičnom hodu određenu prostorom. Polazeći, dakle, od “identiteta mjesta” (Brešić 2004) kao spoja prostora i kulture u radu se analiziraju regionalne teme unutar kanonskoga opusa, utvrđuje se pripadnost regionalnomu književnom modelu, što pridonosi potvrđivanju kanonskoga statusa, ali i pomicanju granica u definiranju kanona.
16
von Lips, Hermann. "Was bedeutet uns der Kanon? Neuere Diskussion zur theologischen Bedeutung des Kanons." Verkündigung und Forschung 51, no. 1 (March 1, 2006): 41–55. http://dx.doi.org/10.14315/vf-2006-0105.
Full text
17
Chelini, Michel-Pierre. "« Kanonen statt Fleisch »." Revue de l’Institut français d’histoire en Allemagne, no. 3 (February 6, 2011): 224–52. http://dx.doi.org/10.4000/ifha.198.
Full text
18
Permach Martin, Nerea, and Amaia Uria Alvarez. "Nola egin, hala izan. Irakur aukeraketa eta eskola-kanona, irakurleak trebatzeko bidean." Tantak 31, no. 2 (March 7, 2020): 9–40. http://dx.doi.org/10.1387/tantak.20658.
Full textAbstract:
Artikulu honen helburu nagusia 9-10 urte bitarteko liburu gomendagarrien corpusa osatzea izan da, hain zuen ere, urte bitarte horretara zuzendutako eta Euskal Herriko zortzi adituk osatutako balizko eskola-kanona osatzea. Horretara iristeko, errebisio bibliografikoa egin da, non irakur aukeraketak formakuntza literariorako duen garrantzia azpimarratzen den eta estatu mailako adituen irizpideak kontutan hartzen diren. Irakurgai proposamenek egindako errebisio bibliografikoan jasotzen diren irizpideak jarraitzen ote dituzten alderatu da, eta hein handi batean irizpideak kontuan hartzen direla egiaztatu da. Horrekin batera, adituekin izandako kontaktuen nondik norakoak jaso dira artikuluan, kanon baten sorrerari buruzko zantzu interesgarriakdituelako. Hortaz, horien azken gomendioa ez ezik, prozesuan bizitakoa jasotzen da, hau da, zer, nola eta zergatik egin den hautaketa.
19
Rüfner, Thomas. "Linda Fowler-Magerl, Kanones." Zeitschrift der Savigny-Stiftung für Rechtsgeschichte: Kanonistische Abteilung 85, no. 1 (August 1, 1999): 564–69. http://dx.doi.org/10.7767/zrgka.1999.85.1.564.
Full text
20
Kryworuczko, Jurij, and Bogusław Podhalański. "Sacrum versus Synergy." Budownictwo i Architektura 16, no. 1 (April 11, 2017): 069–80. http://dx.doi.org/10.24358/bud-arch_17-161_06.
Full textAbstract:
Manifestacją piękna w świecie człowieka jest sztuka, która wyraża się poprzez otwarcie formy. Forma niesie w sobie treść własnej formy i tą treść, do której się odnosi. Jak i forma, treść ma swoją formę przedstawienia idei i właściwy zamysł samej idei. Istnieje forma treści i treść treści podobnie jak istnieje forma formy i treść formy. Twórca działa podświadomie, instynktownie, spontanicznie, emocjonalnie synkretycznie – formalno-treściowy kompleks dzieła rodzi się jako nierozerwalna całość. W sztuce świeckiej kształt formy odpowiada sensorycznej, dotykowо-fizycznej percepcji formy. W sztuce sakralnej forma jest kanonem, nierozerwalnie związanym z jego treścią. Od formy (kanonu) (twarzy lub hipostazy Świętego) poprzez treść formy (świętość osoby), poprzez modlitwę (formę treści) przechodzą w świętości wieczności, Bógа (w zawartość treści). W ten sposób możemy opisać ikonę, święty obrazek z punktu widzenia formalnych i treściowych stron, jego roli w życiu człowieka. Spójrzmy na architekturę, jak patrzymy na ikony. Obraz w architekturze sakralnej jest złożoną strukturą, semantycznie wieloliczną, która składa się z porównania, syntezy, kontekstu metod, które są również charakterystyczne dla Biblii, a które korelują z najnowszymi naukowymi multi-kryterialnymi, wielowymiarowymi metodami poznania. Omówiono wynikі badań obrazu, jako zasobu wcielenia sacrum w założeniu świątyni chrześcijańskiej i osobistego objawienia twórcy na przykładzie twórczości Jerzego Nowosielskiego i Stanisława Niemczyka.
21
Knežević, Jasmina. "Imagem kanonâ (canonical in our images and socio-economic circumstances of their appearance and maintenance) canon(s), images, concept (from concept toward the image)." Bastina, no. 48 (2019): 41–52. http://dx.doi.org/10.5937/bastina1948041k.
Full text
22
Marosi, Johannes, and Eva Skobel. "Mit „Kanonen“ auf Drohnen schießen?" Computer und Recht 35, no. 1 (January 1, 2019): 65–72. http://dx.doi.org/10.9785/cr-2019-350119.
Full text
23
Vetter, Martin. "Nicht mit Kanonen auf Spatzen!" motorik 36, no. 1 (2013): 18–27. http://dx.doi.org/10.2378/mot2013.art02d.
Full text
24
Butzer, Günter. "Mit Kanones auf Raabe schießen." Jahrbuch der Raabe-Gesellschaft 48, no. 2007 (October 23, 2007): 23–47. http://dx.doi.org/10.1515/9783484339217.1.23.
Full text
25
Valkonen, Eija, Eija Venäläinen, Laila Rossow, and Jarmo Valaja. "Varustellut häkit munantuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76129.
Full textAbstract:
Asetus kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (10/EEO/2000) kieltää varustelematto-mien häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta. Tämän jälkeen kanoja voi-daan pitää joko lattiakanaloissa tai varustelluissa eli ns. virikehäkeissä. Varustelluissa häkeissä tilaa on enemmän kuin perinteisessä häkissä ja kanojen käytössä on munintapesä, pehkua ja orsia. Munantuotantoa ja kanojen hyvinvointia sekä käyttäytymistä varustelluissa häkeissä on tutkittu paljon mm. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Kanojen ruokintaa ja ravinnontarvetta tässä uudessa tuotan-toympäristössä sen sijaan on selvitetty varsin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rehun valkuaispitoisuuden ja kanojen pitopaikan vaikutuksia munantuotantoon ja –laatuun. Kokeessa käytettiin 1088 LSL-kanaa, jotka sijoitettiin joko varusteltuihin tai perinteisiin varustelemattomiin häkkeihin. Koerehut suunniteltiin niin, että valkuaisenergiasuhteeksi tuli joko 13 (rehun matala valkuaispitoisuus) tai 17 (rehun korkea valkuaispitoisuus). Koe alkoi kanojen ollessa 21 viikon ikäisiä ja kesti 52 viikon ajan. Häkkityypin ja rehun valkuaispitoisuuden välillä ei havaittu yhdysvaikutuksia tuotanto- tai rehunkulutustuloksissa. Varustelluissa häkeissä pidetyt kanat kuluttivat vähemmän rehua ja munivat vähemmän munia kuin perinteisissä häkeissä pidetyt kanat (P<0,05). Rehumuuntosuhteessa ei häkkityyppien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Varustelluissa häkeissä pidettyjen kanojen munissa oli heikommat kuoret kuin perinteisissä häkeissä pidettyjen kanojen munissa 35 ja 54 viikon iässä tehdyissä munankuoren murtolujuusmittauksissa (P<0,05). Viimeisessä mittauksessa ei häkkityyppien välillä havaittu eroja. Samansuuntaiset tulokset saatiin munien ominaispainomittauksissa, joissa perinteisissä häkeissä pidettyjen kanojen munien ominaispainot olivat suuremmat kuin varustelluissa häkeissä pidettyjen kanojen munien ominaispainot (P<0,01). Ensimmäisen ruokintavaiheen aikana (21–41 viikon iässä) matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat kuluttivat enemmän rehua kuin korkean valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat (P<0,05). Matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat munivat keskimäärin pienempiä munia kuin korkean valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat (P<0,001). Rehun valkuaispitoisuus ei vaikuttanut munintaprosenttiin. Rehun korkea valkuaispitoisuus heikensi munanvalkuaisen laatua verrattuna matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneiden kanojen muniin (P<0,05). Kokeen tulosten perusteella rehun valkuaispitoisuuden vaikutukset ovat samanlaiset varustelluissa kuin perinteisissä häkeissä. Varustelluissa häkeissä havaittu alhaisempi munintaprosentti saattaa johtua pienemmästä rehunkulutuksesta ja energian saannista. Matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneiden kanojen munanpainoa ja rehumuuntosuhdetta rajoittavana tekijänä oli todennäköisesti liian alhainen päivittäinen lysiinin saanti.
26
BANKAUSKAITĖ-SEREIKIENĖ, Gabija. "Genre: Canon or Transformation?" Respectus Philologicus 29(34) (April 25, 2016): 9–11. http://dx.doi.org/10.15388/respectus.2016.29.34.17.
Full text
27
Kahar, Eka Rahmi, and Dodi Devianto. "REPRESENTASI KANONIK UNTUK FUNGSI KARAKTERISTIK DARI SEBARAN TERBAGI TAK HINGGA." Jurnal Matematika UNAND 3, no. 1 (March 1, 2014): 27. http://dx.doi.org/10.25077/jmu.3.1.27-34.2014.
Full textAbstract:
Fungsi karakteristik dari sebaran terbagi tak hingga dapat dikarakterisasi kedalam suatu formula umum yang disebut sebagai representasi kanonik fungsi karakteristik sebaran terbagi tak hingga. Representasi kanonik tersebut dapat dilakukan denganmenentukan ukuran Levy dari sebaran yang bersesuaian. Sebaran Normal dan SebaranEksponensial merupakan sebaran terbagi tak hingga sehingga dapat dibentuk representasi kanonik fungsi karakteristiknya.
28
Asriadi, Asriadi, Budi Nurwahyu, and Mawardi Bahri. "Some Properties of Fundamental Linear Canonical Zak Transform." Jurnal Matematika Statistika dan Komputasi 15, no. 2 (December 20, 2018): 114. http://dx.doi.org/10.20956/jmsk.v15i2.5720.
Full textAbstract:
AbstractIn this paper, we introduce some fundamentally properties of Zak linear canonical transform (LCZT) such as linearity and translation properties. LCZT is developing of Zak transform ( ZT) and linear canonical transform (LCT). Keywords: linear canonical Zak transform; Zak transform; linear canonical transform; linearity property; translation property. AbstrakDalam jurnal ini akan diungkapkan beberapa sifat fundamental dari transformasi Zak linear kanonik (LCZT), yaitu sifat linear dan sifat translasi. LCZT merupakan hasil pengembangan dari dua buah transformasi yaitu transformasi Zak (ZT) dan transformasi linear kanonik (LCT). Kata kunci:Transformasi Zak linear kanonik; transformasi Zak; transformasi linear kanonik; sifat linear; sifattranslasi.
29
Koivunen, Erja, Jarmo Valaja, Petra Tuunainen, and Eija Valkonen. "Härkäpapu kanojen rehuna." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75511.
Full textAbstract:
Valkuaistuotannon omavaraisuutta pyritään lisäämään soijan rajoittuneen saatavuuden ja suurten hintavaihteluiden takia. Härkäpapu (Vicia faba L.) on soijarouheelle vaihtoehtoinen kotimainen valkuaisen lähde, joka sopii suuren lysiinipitoisuutensa vuoksi, hyvin täydentämään viljapohjaista rehua. Härkäpapua viljelemällä voidaan vähentää typpilannoitteiden käyttöä. Härkäpavun käyttöä eläinten rehuna rajoittavat useat haitta-aineet kuten visiini ja konvisiini. Visiinin ja konvisiinin on todettu aiheuttavan anemiaoireita ihmiselle ja ne voivat aiheuttaa niitä myös siipikarjalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää kotimaisen härkäpapulajike Konnun siementen käyttömäärä munivien kanojen dieetissä. Tutkimuksessa oli kaksi koetta. Ensimmäisessä kokeessa tutkittiin härkäpavun vaikutusta kanojen kuolleisuuteen. Kokeessa oli 640 LSK-kanaa, neljä ruokintaryhmää ja 40 ruokintakerranetta. Kokeen alkaessa kanat olivat 29 viikon ikäisiä. Kokeessa härkäpavun käyttömäärät olivat toisen kokeen käyttömääriä huomattavasti suuremmat ja soijarouhetta korvattiin härkäpavulla 0, 33, 67 ja 100 %. Koe päätettiin neljän ensimmäisen viikon jälkeen kanojen suuren kuolleisuuden takia ja kokeen osalta vain kumulatiiviset kuolleisuusprosentit on raportoitu. Toisessa kokeessa oli 560 LSK-kanaa. Kanojen ikä kokeen alussa oli 39 viikkoa. Ruokintaryhmiä oli viisi ja ruokintakerranteita 35. Jokaista ruokintaryhmää kohden oli 7 ruokintakerrannetta. Kokeessa viljapohjaisten rehujen päävalkuaislähde oli soijarouhe. Kontrollidieettinä oli tavanomainen munivien kanojen dieetti ilman härkäpapua. Neljä härkäpapudieettiä sisälsi joko prosessoimatonta (myöhemmin raaka härkäpapu) tai prosessoitua härkäpapu 5 % tai 10 %. Härkäpapu prosessoitiin jauhamalla vasaramyllyllä, expanderkäsittelemällä ja rakeistamalla. Koe kesti 40 viikkoa ja kokeessa oli 10 neljän viikon tuotannonseurantajaksoa. Kanojen rehu vaihtui viiden ensimmäisen tuotannonseurantajakson jälkeen. Ruokintaryhmien rehut optimoitiin energia-, raakavalkuias-, aminohappo-, kivennäis- ja vitaminiinipitoisuuksiltaan samanlaisiksi. Ensimmäisessä kokeen patologisissa tutkimuksissa kanojen kuolinsyyksi todettiin aplastinen anemia, joka todennäköisesti aiheutui härkäpavun visiinistä ja konvisiinistä. Toisessa kokeessa härkäpavun prosessointi vähensi härkäpavun visiinin ja konvisiinin yhteenlaskettua pitoisuutta hyvin vähän (raaka härkäpapu 10,6 g/kg ka ja prosessoitu härkäpapu 8,9 g/kg ka). Härkäpapurehuilla ruokkiminen ei vaikuttanut tuotantoon (g/vrk/kana), mutta härkäpapurehuja syövät kanat munivat kevyempiä munia kuin kontrolliryhmän kanat. Tuotanto väheni ja rehunmuuntosuhde (rehua/muna-kg) suureni härkäpavun määrän lisääntyessä (5 % vs. 10 %). Härkäpavun prosessoinnilla ei ollut vaikutusta tuotantotuloksiin. Kanojen kuolleisuus lisääntyi lähes merkitsevästi härkäpapurehuja syötettäessä. Tämän tutkimuksen perusteella sekä raakaa että prosessoitua härkäpapua voidaan käyttää vähintään 5 % munivien kanojen dieetissä ilman, että tuotanto heikkenee tai kuolleisuus lisääntyy.
30
Voigt, Andreas, Arthur Kanonier, and Michael Getzner. "Andreas Voigt, Arthur Kanonier, Michael Getzner — Austria." disP - The Planning Review 51, no. 1 (January 2, 2015): 20–21. http://dx.doi.org/10.1080/02513625.2015.1038045.
Full text
31
Pree, Helmuth. "Heilige Kanones der heiligen und hochverehrten Apostel." Archiv für katholisches Kirchenrecht 179 (November 23, 2010): 273–74. http://dx.doi.org/10.1163/2589045x-179-01-90000028.
Full text
32
Rachmatin, S.Si., M.Si., Dewi. "KORELASI ANTARA DUA KELOMPOK VARIABEL KUANTITATIF DALAM ANALISIS KANONIK." Jurnal Pengajaran Matematika dan Ilmu Pengetahuan Alam 9, no. 2 (December 13, 2007): 1. http://dx.doi.org/10.18269/jpmipa.v9i2.321.
Full textAbstract:
Gagasan dasar dari Analisis Kanonik adalah mengembangkan pengertian koefisien korelasi antara dua kelompok variabel kuantitatif menjadi pengertian “korelasi” antara dua kelompok variabel kuantitatif. Melalui teknik Analisis Kanonik dapat dipelajari kemiripan antara kedua kelompok variabel kuantitatif. Berdasarkan hasil ini, penyajian data variabel maupun individu dapat dilakukan pada ruang bagian berdimensi kecil yang optimal seperti halnya pada Analisis Komponen Utama.Kata Kunci : Analisis Kanonik, korelasi antara dua kelompok variabel kuantitatif, penyajian data.
33
Asriadi, Asriadi, Budi Nurwahyu, and Mawardi Bahri. "Beberapa Sifat Fundamental Transformasi Zak Linear Kanonik." Jurnal Matematika Statistika dan Komputasi 15, no. 2 (December 6, 2018): 111. http://dx.doi.org/10.20956/jmsk.v15i2.5577.
Full textAbstract:
Dalam jurnal ini akan diungkapkan beberapa sifat fundamental dari transformasi Zak linear kanonik (TZLK) yaitu sifat linear dan sifat translasi. TZLK merupakan hasil pengembangan dari dua buah transformasi yaitu transformasi Zak (TZ) dan transformasi linear kanonik (TLK).
34
Ornatek, Adam. "Znaczenie kanonu 72 synodu trullańskiego w rozwoju historycznym prawodawstwa Kościołów Wschodnich oraz realizacji myśli ekumenicznej Soboru Watykańskiego II w Kodeksie Kanonów Kościołów Wschodnich." Prawo Kanoniczne 46, no. 3-4 (December 20, 2003): 247–62. http://dx.doi.org/10.21697/pk.2003.46.3-4.09.
Full textAbstract:
Autore tratta di can. 72 del concilio di Costantinòpoli dall’anno 691/692 d. C., di sua significazione storica, estensione e dimensione giuridica, anche valore canonico nella luce del Decreto Concili Ecumenici Vaticani II Orientalium Ecclesiarum, n. 16, comparando tutto questo con i canoni del Codex Canonum Ecclesiarum Orientalium de impedimento disparitatis cultus (il can. 803, §§ 1-3) e de matrimoniis mixtis (i can. 813-816 e il can. 834, §§ 1-2). A base dei testi originari spiega, come dall’inizio finora la Santa Sede e le Chiese orientali acattoliche hanno interpretato l’impedimento disparitatis cultus inoltre come hanno risolto i problemi che portano con sé dei matrimoni misti. Soprattutto autore sottolinea aspetto ecumenico in materia codesta, che si manifesta nella vita pastorale e cooperazione fra due comunità - dei cattolici e acattolici.
35
Valkonen, Eija, Merja Eurola, and Jarmo Valaja. "Orgaaninen seleeni mahdollistaa seleenirikastettujen munien tuotannon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75912.
Full textAbstract:
Seleeni on välttämätön hivenaine niin eläimille kuin ihmisillekin. Kasveissa seleeni esiintyy orgaanisessa muodossa, enimmäkseen selenometioniinina. Kasvit ottavat sekä orgaanista että epäorgaanista seleeniä maaperästä. Rehun kasviraaka-aineiden seleeni ei yleensä riitä täyttämään munivien kanojen tarvetta. Tähän asti seleeniä on lisätty rehuun epäorgaanisessa muodossa. Marraskuussa 2006 EU:ssa hyväksyttiin rehun lisäaineeksi orgaaninen seleeninlähde seleenirikastettu hiiva. Ravinnon orgaaninen seleeni on eläimille ja ihmisille käyttökelpoisempaa kuin epäorgaaninen seleeni. Rehun osuus on yli puolet munantuotannon muuttuvista kustannuksista. Tilalla viljellyn viljan käyttäminen kanojen rehuksi voi tuoda säästöä rehukustannuksiin verrattuna täysrehuruokintaan. Viljaa täydentämään on totuttu käyttämään rehutiivisteitä. Viljatiivisteseoksen valmistus ostetaan usein rahtimylläriltä ja seoksessa kotoinen vilja on jauhettuna. Yksiköiden kasvaessa tällainen tiiviste-viljaruokinta ei välttämättä ole enää käytännöllistä. Viljan syöttäminen kokonaisina jyvinä teollisen puolitiivisteen lisäksi toisi säästöjä jauhatuskustannuksen jäädessä pois. Kokonaisen viljan käytön etuna voi myös olla tehostunut lihasmahan toiminta. Tässä kokeessa tutkittiin rehuun lisätyn epäorgaanisen ja orgaanisen seleenin vaikutuksia kanojen munantuotantoon ja niiden siirtymistä kananmunaan. Lisäksi verrattiin täysrehuruokintaa ja puolitiivisteen käyttöä kokonaisen vehnän tai ohran kanssa. Koe-eläiminä oli 1200 LSL-kanaa, jotka kokeen alkaessa olivat 21 viikon ikäisiä. Kanat pidettiin varustelluissa häkeissä. Häkkimalleja oli käytössä kaksi, toinen kahdeksalle ja toinen 14 kanalle. Koe kesti koko tuotantokauden (52 viikkoa). Koekäsittelyt muodostuivat seleeninlähteen (orgaaninen tai epäorgaaninen), ruokinnan (täysrehu tai puolitiiviste-vilja) ja viljalajin (ohra tai vehnä) sekä häkkimallin yhdistelmistä. Täysrehuruokinnalla rehunkulutus oli pienempää kuin puolitiiviste-viljaruokinnalla. Myös rehunmuuntosuhde oli täysrehuruokinnalla parempi kuin puolitiiviste-viljaruokinnalla. Muihin tuotannon tunnuslukuihin ruokinta ei vaikuttanut. Kokonaista ohraa puolitiivisteen kanssa saaneissa ryhmissä rehunkulutus oli suurempi kuin ryhmissä, jotka saivat puolitiivisteen kanssa kokonaista vehnää. Ohran matalampi energiapitoisuus vehnään verrattuna selittänee tämän eron. Muissa tuotantotuloksissa ohra ja vehnä eivät eronneet toisistaan. Seleenilähde ei vaikuttanut kanojen munintaprosenttiin. Orgaanista seleeniä saaneiden kanojen rehunkulutus oli keskimäärin suurempi kuin epäorgaanista seleeniä saaneiden kanojen. Orgaanista seleeniä saaneet kanat munivat ensimmäisen rehuvaiheen aikana suurempia munia kuin epäorgaanista seleeniä saaneet kanat. Seleeninlähteen vaikutus munan keskipainoon ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä koko kokeen tuloksia tarkastellessa. Seleeninlähde vaikutti selvästi kananmunan seleenipitoisuuteen; orgaanista seleeniä saaneiden kanojen munissa seleeniä oli selvästi enemmän kuin epäorgaanista seleeniä saaneiden. Orgaaninen seleeninlähde mahdollistaa seleenirikastettujen kananmunien tuotannon.
36
Witowski, Wojciech. "Proboszczowie kanonii w Biegonicach." Tarnowskie Studia Teologiczne 37, no. 1-2 (March 31, 2019): 111. http://dx.doi.org/10.15633/tst.3254.
Full text
37
Darlena, Darlena, and Ari Suparwanto. "SIMETRISASI BENTUK KANONIK JORDAN." BAREKENG: Jurnal Ilmu Matematika dan Terapan 15, no. 1 (March 1, 2021): 015–28. http://dx.doi.org/10.30598/barekengvol15iss1pp015-028.
Full textAbstract:
If the characteristic polynomial of a linear operator is completely factored in scalar field of then Jordan canonical form of can be converted to its rational canonical form of , and vice versa. If the characteristic polynomial of linear operator is not completely factored in the scalar field of ,then the rational canonical form of can still be obtained but not its Jordan canonical form matrix . In this case, the rational canonical form of can be converted to its Jordan canonical form by extending the scalar field of to Splitting Field of minimal polynomial of , thus forming the Jordan canonical form of over Splitting Field of . Conversely, converting the Jordan canonical form of over Splitting Field of to its rational canonical form uses symmetrization on the Jordan decomposition basis of so as to form a cyclic decomposition basis of which is then used to form the rational canonical matrix of
38
Baysal, Ozan. "‘Division of the Monochord’ and the science of harmonics in the Hellenistic era‘Kanon’un Bölünümü’ yazması ve Helenistik dönemde müzikbilim." International Journal of Human Sciences 12, no. 1 (April 21, 2015): 1350. http://dx.doi.org/10.14687/ijhs.v12i1.3227.
Full textAbstract:
<p>This study will discuss the importance of the manuscript <em>Division of the Monochord</em> (<em>Sectio Canonis</em> in Latin, <em>Katotomes Kanonos </em>in Greek) in the history of Greek harmonic science. Estimated to be a work dating from the early years of the Hellenistic Era, <em>Division of the Monochord</em> remains to be the earliest full-text document that presents the Pythagorean approach to harmonics in a systematic framework. Starting with a discussion on the nature of sound which – as it states - is based on movement as well as the reasons of consonance and dissonance, the work continues relating the rules of concordance with arithmetic principles and re-examines these principles within a musical framework, ultimately leading to the final part which teaches to establish the Greater Perfect System on a monochord (<em>kanon</em>). <em>Kanon</em> which bears meanings as rule, rightness, truthful model and scale in ancient Greek, thus becomes a instrumental device in Pythagorean musical theory, reflecting the truth along with its visual and audible counterparts. Besides presenting a detailed examination of this manuscript, the aim of this study is to evaluate the text along with the historical, philosophical and scientific dimensions that surround it. Considered from this point, it will be revealed that <em>Division of the Monochord</em> is much more than a simple music theory manuscript for the Pythagoreans, but rather a “project of truth”.</p><p><strong>Özet</strong></p><p>Bu çalışmada <em>Kanon’un Bölünümü</em> yazmasının Antik Çağ müzik-teori tarihindeki önemi tartışılacaktır. Helenistik dönemin ilk yüzyılından kalma bir eser olduğu tahmin edilen<em> Kanon’un Bölünümü</em>, Pisagorcuların müzik teorisine yaklaşımlarının sistematik bir çerçevede ele alındığının tarihte tespit edilebildiği ilk tam metindir. Sesin doğası, sesler arası uyumluluğun nedenleri, bu nedenlerin aritmetik prensiplerle açıklanması ve daha sonra bu prensiplerin müzikal bağlamda tekrar ele alındığı <em>Kanon’un Bölünümü </em>yazması, son önermelerinde monokort (kanon) enstrümanı üzerinde iki oktavlık diyatonik sistemin kurulması ile sonlanır. Antik Yunan’da doğru bir model ve ölçek anlamında kullanılan <em>kanon </em>kelimesi, böylelikle Pisagorcu müzik kuramında da doğru’yu gösteren bir bilgi ve bu doğru bilginin görsel ve duyumsal yansımalarının deneyimlendiği bir ölçek enstrüman olacaktır. Çalışmanın amacı, bu yazmanın detaylı bir incelemesi olmanın yanı sıra, yazmanın Helenistik dönem müzik biliminde, onu çevreleyen tarihsel, felsefi ve bilimsel boyutları ile birlikte değerlendirilmesidir. Bu açılardan değerlendirildiğinde <em>Kanon’un Bölünümü</em>’nün Pisagorcular için basit bir müzik teorisi yazmasından çok bir “hakikat projesi” olduğu ortaya çıkacaktır. </p>
39
Behrens, Achim. "Kanon." Kerygma und Dogma 53, no. 4 (October 2007): 274–97. http://dx.doi.org/10.13109/kedo.2007.53.4.274.
Full text
40
Kremer, Aleksandra. "Przekłady, kanony, przemieszczenia." Konteksty Kultury 17, no. 1 (2020): 5–14. http://dx.doi.org/10.4467/23531991kk.20.002.12215.
Full text
41
Likhachev, Vadim A. "New findings of clusters of petroglyphes on Canozero (period 2017–2019)." Transaction Kola Science Centre 11, no. 1-2020 (October 19, 2020): 85–109. http://dx.doi.org/10.37614/2307-5252.2020.1.18.006.
Full textAbstract:
For the period 2017–2019 five new groups of petroglyphs and a significant number of previously unknown ones in already documented panels of petroglyphs were revealed on the rocky islands of the Kanozero Lake. The discovery of petroglyphs was facilitated by the use of photogrammetric techniques, as well as careful night photographing of rocks with petroglyphs. This publication presents findings of five new panels with more than 40 petroglyphs in total. These findings expand our ideas about the stylistic diversity of the Kanozero petroglyphs, about the range of heights above level of the lake on which stylistically close petroglyphs were made. In this work, new motifs and compositions of rock carvings are introduced, both having analogues and previously nottypical of Kanozero.
42
Blankart, Charles B. "Butter oder Kanonen? Eine verdrängte Frage in der Finanzwissenschaft." Wirtschaftsdienst 95, no. 12 (December 2015): 857–60. http://dx.doi.org/10.1007/s10273-015-1914-8.
Full text
43
Jankowska, Małgorzata. "Kulturoznawcze badanie intertekstualnych gier z kanonem. Propozycje teoretyczno-metodologiczne." Humaniora. Czasopismo Internetowe 34, no. 2 (June 15, 2021): 13–30. http://dx.doi.org/10.14746/h.2021.2.1.
Full textAbstract:
The role the canon plays in culture will be discussed in the paper. The canon can be seen as one of the most important media of cultural memory, a kind of cultural grammar or a vital semantic resource which influences a huge amount of new texts. This sort of textual variations on the canon may be considered secondary cultural mnemotechniques; in the same way intertextuality may be interpreted as a tool of active remembering. From the perspective of the semiotics of culture the above-mentioned canon-based hypertexts serve not only as memory-devices but as examples of cultural autocommunication as well. While religion as one of the most crucial „cultural systems” (Geertz) influences a lot of other subsystems of the semiosphere (Lotman), intertextual relations to the canon of religious texts vitalize the hypotext and create the whole set of new meanings, strengthening semiosis and dynamizing culture at the same time.
44
Adiningsih, Erna Sri, and Kustiyo . "VARIABILITY OF NORMALIZED DIFFERENCE VEGETATION INDICES IN SUMATRA AND ITS RELATION TO CLIMATE ANOMALIES(KERAGAMAN INDEKS VEGETASI DI SUMATERA DAN HUBUNGANNYA DENGAN ANOMALI IKLIM)." Agromet 19, no. 1 (June 14, 2005): 21. http://dx.doi.org/10.29244/j.agromet.19.1.21-38.
Full textAbstract:
Indeks vegetasi yang diperoleh dari data NOAA-AVHRR sudah umum digunakan sebagai indikator kehijauan dan kekeringan vegetasi. Kondisi iklim global dan regional diatas Sumatera mempengaruhi indeks vegetasi di Sumatera. Penelitian ini bertujuan mempelajari keragaman indeks vegetasi terutama di Sumatra dan hubungannya dengan El Nino - Southern Oscillation (ENSO) dan Indian Ocean Dipole Mode Event (DME). LAC NDVI periode 1996-2002 digunakan untuk menganalisa koefisien keragaman dan analisis korelasi kanonik. Keragaman NDVI yang tinggi ditemukan di pantai timur, bagian selatan dan bagian utara Sumatera, sedangkan di bagian barat dan tengah keragamannya rendah. Secara keseluruhan, keragaman NDVI selama monsun barat lebih tinggi daripada periode monsun timur. ENSO dan DME mempangaruhi indeks vegetasi di Sumatera pada lag 0,4,dan 5 bulan (nyata pada taraf 5%). Kontribusi terbesar diberikan oleh variable kanonik lag 1 (R2=70.1%), sisa 29,9 % disebabkan oleh keragaman factor-faktor lainnya. Kerana korelasi dan signifikansi dari parameter iklim secara statistik tinggi, maka dapat digunakan sebagai prediktor NDVI di Sumatera. Diantara 6 time lag , parameter dengan lag 6 bulan mempunyai keragaman yang tertinggi. Namun, uji beda nyata menunjukkan bahwz korelasi kanonik pada lag 0,4,dan 5 yang mempunyai beda nyta tertinggi (pada taraf 95%). Struktur korelasi kanonik untuk parameter iklim pada lag 0 dan 1 didominasi oleh SOI dan anomaly SST. Sedangkan korelasi pada lag 2,5, dan 6 didominasi oleh SOI, anomaly SST, dan DMI. Berdasarkan hasil analisis tersebut, kami menyimpulkan bahwa analisis korelasi kanonik merupakan metode yang optimum untuk memprediksi NDVI di Sumatera pada lag 5 bulan menggunakan SOI, SSTA, dan DMI sebagai prediktor. Hasil ini menunjukkan bahwa parameter iklim dapat digunakan untuk memprediksi NDVI 5 bulan ke depan dengan baik di Sumatera.
45
Klinger, Sabine, Daniela Jauk, and Nicole Pruckermayr. "Teaching with/out the F-Word." Journal für Psychologie 27, no. 1 (October 2019): 30–50. http://dx.doi.org/10.30820/0942-2285-2019-1-30.
Full textAbstract:
In diesem Beitrag denkt und schreibt das interdisziplinäre Autor*innenteam im Rahmen von autoethnografischen Trialogen zum Thema feministische Lehre beziehungsweise Lehren innerund außerhalb der Geschlechterforschung. Verbindend ist dabei die Suche nach einer feministischen Lehrhaltung und -praxis, die mit und/oder ohne den Begriff Feminismus respektive Feminismen gelingen kann. Diese Diskussion erfolgt vor dem Hintergrund verschiedener disziplinärer Perspektiven der Autor*innen. Angeregt wurde dieser Austausch durch voneinander unabhängige Erfahrungen der Autor*innen, dass das Wort Feminismus (F-Wort) bei unterschiedlichen Akteur*innengruppen (z.B. Studierende, Fördergeber*innen) im Kontext von Lehre und Forschung auf Widerstand und Unbehagen stößt. Diese Erfahrungen werden im Beitrag mittels theoretischer Referenzpunkte kontextualisiert. Dabei fokussieren wir auf aktuelle Gesellschaftsdiagnosen, die aktuelle Genderdiskurse als »rhetorische Modernisierung« (Wetterer 2003) identifizieren und einen »neuen Geschlechtervertrag« (McRobbie 2010) konstatieren, welche antifeministische Tendenzen beinhalten und wo Feminismen als etwas Überholtes in die Vergangenheit verlegt werden (McRobbie 2010). Vor dem Hintergrund dieser gesellschaftlichen Rahmenbedingungen diskutieren wir in diesem Beitrag die Frage, ob feministische Lehre und Forschung möglich oder notwendig ist, ohne das F-Wort anzusprechen und somit subversiv zu agieren. Wir wollen in diesem Beitrag bewusst nicht feministische Wissenschaft als Kanon oder Teil eines Kanons präsentieren, sondern zeigen in unseren Trialogen, dass wir Wissenschaft als historisch entlang von patriarchalen Machtlinien gewachsen verstehen, und es wichtig und notwendig ist, in die Gestaltung der Wissenschaft als soziale Produktion einzugreifen. Mit und ohne F-Wort.
46
Tuovinen, Tuomo, and Bengt Lindqvist. "Onko kanapunkin torjuntaan vaihtoehtoja?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76880.
Full textAbstract:
Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) on globaali loinen, jonka merkitys munivien kanojen verta imevänä ulkoloisena on kasvussa. Kanapunkki aiheuttaa kanoissa anemiaa, levottomuutta ja aggressiivisuutta ja heikentää munintatulosta. Kanapunkki voi myös levittää tauteja kanoihin.Kanapunkin torjunnassa on pyrittävä estämään punkkien leviäminen kanalaan kanojen, tarvikkeiden, ihmisten ja eläinten mukana. Ennaltaehkäisevien torjuntakeinojen lisäksi kanapunkin torjuntaa varten on mm. Englannissa tutkittu lukuisten kasviperäisten eteeristen öljyjen vaikutuksia kanapunkkiin ja tulokset ovat olleet lupaavia. Kanapunkin kemialliseen torjuntaan on käytettävissä foksiimia tehoaineena sisältävä valmiste, jonka käyttö edellyttää eläinlääkärin määräystä. Valmisteen käyttö on tällä hetkellä mahdollista myös kanojen munintajakson aikana.Tutkimukset petopunkkien mahdollisesta käytöstä kanapunkkien biologisessa torjunnassa alettiin tutkia MTT:lla vuonna 2007 ja vuosina 2008-2009 tehtiin kaksi torjuntakoetta Hypoaspis spp. petopunkkeja käyttäen. Tavoitteena on kehittää vaihtoehtoinen, kemiallista ja fysikaalista torjuntaa täydentävä biologisen torjunnan menetelmä osana kanapunkin integroitua torjuntaa. Biologisen torjunnan ohessa on myös tehty kokeita foksiimia tehoaineena sisältävällä valmisteella ja havainnoitu kanalan kuumailmakäsittelyn pitkäaikaisvaikutusta kanapunkkipopulaatioon.Kanapunkin torjuntaan v. 2008 hyväksytty foksiimi-valmiste oli tehokas ja vaikutus kesti useita kuukausia. Valmisteen etuna on mahdollisuus käyttää sitä kanojen ollessa kanalassa. Kanalan kuumailmakäsittelyllä kanapunkki saatiin täysin hävitettyä. Käsittelyn lopullinen hyöty riippuu siitä voidaanko kanapunkkien kulkeutuminen kanalaan estää ja kuinka pitkään.Biologisen torjunnan kokeiden perusteella arvioimme, että Hypoaspis spp. petopunkit ovat lupaavia kanapunkin torjuntaeliöitä. Seuraavaksi tulisi kehittää käytännössä toimivaa sovellusta. Kevään 2009 kokeissa toisena petolajina käytetty karvajalkapetopunkki (Hypoaspis aculeifer) on mahdollisesti tehokkaampi kuin harsosääskipetopunkki (Hyposaspis miles) kanalassa vallitsevissa olosuhteissa.
47
Jarzyńska, Karina. "Po co czytać Harolda Blooma i jak, czyli o kanoniczności krytyka." Konteksty Kultury 17, no. 4 (2020): 505–17. http://dx.doi.org/10.4467/23531991kk.20.039.13258.
Full textAbstract:
W artykule analizie poddane zostają relacje pomiędzy koncepcją kanonu literackiego Harolda Blooma a statusem jego własnej twórczości krytycznej. Rożne tematy i style pisarstwa uprawianego przez autora Lęku przed wpływem zostały scharakteryzowane i ocenione pod kątem ich kanoniczności, rozumianej jako wartość estetyczna i społeczna. Według samego Blooma teksty kanoniczne oferują także wartość duchową, za pomocą takich narzędzi jak ironia i metafora, prowokując czytelników do poznawania własnej kondycji. Artykuł zdaje także sprawę z polskiej recepcji pism Blooma oraz porusza kwestię sposobu, w jaki literatura polska jest obecna w zaprojektowanym przez niego zachodnim kanonie. Jej słaba reprezentacja domaga się odpowiedzi krytyków, którzy mogliby zaproponować własną listę dzieł, według kryteriów podobnie mocnych jak te Bloomowskie, lecz przezwyciężających jego – niejednokrotnie kolonizatorski, patriarchalny i ekskluzywistyczny – wpływ. Reading Harold Bloom – What For and How? On Canonicality of the Critic The relationship between the idea of Harold Bloom’s literary canon and the status of his own critic’s oeuvre is discussed in the article. Diverse topics and literary styles cultivated by the author of The Anxiety of Influence were characterised and evaluated from the perspective of their canonicality understood as an aesthetic and social value. According to Bloom himself, the canonical texts also offer the spiritual value with help of such tools as irony and metaphor, provoking the readers to assess their own condition. The article presents the Polish reception of Harold Bloom’s texts and examines the presence of Polish literature in the Western literary canon designed by him. Its weak representation demands response of the critics who could propose their own list of literary works based on criteria equally strong as Bloom’s ones but overcoming his oftentimes colonial, patriarchal and exclusionary influence.
48
Zalhairi, Moh, Riska Kusumawati, and Sumarlam USM. "ANALISIS KONTRASTIF DALAM PEMBELAJARAN BAHASA PEMBENTUKAN KLAUSA PASIF BAHASA SASAK (B1) DENGAN BAHASA INDONESIA (B2)." NATURALISTIC : Jurnal Kajian Penelitian Pendidikan dan Pembelajaran 1, no. 2 (April 17, 2017): 146–54. http://dx.doi.org/10.35568/naturalistic.v1i2.13.
Full textAbstract:
Kesulitan dalam mempelajari suatu bahasa seringkali terlihat melalui kesalahan berbahasa yang dilakukan oleh siswa maupun pelajar secara umum, yang sulit mereka hindari, terutama oleh penutur bilingual seperti suku Sasak. Penelitian ini bertujuan untuk membandingkan pola klausa pasif dalam bahasa Sasak (B1) dengan bahasa Indonesia (B2) menggunakan pendekatan studi kontrastif, sebagai acuan dalam pengajaran bahasa Indonesia sebagai bahasa kedua. Metode dalam penelitian ini adalah deskriptif kualitatif. Teknik penggalian data yang digunakan ialah teknik cakap tansemuka (CTS), sedangkan teknik analisis data ialah analisis baca markah. Hasil penelitian ini mengungkapkan bahwa klausa pasif dalam B1 mewujud dalam bentuk pasif kanonis, pasif bentuk diri- dan pasif bentuk ke-an. B2 diidentifikasi memiliki bentuk klausa pasif yang lebih beragam, yakni selain bentuk kanonis, bentuk diri- dan ke-an, juga terdapat bentuk ter- dan ke- yang mana dalam B1 tidak ditemukan. Selanjutnya, klausa pasif kanonis dalam B1 baik yang menggunakan verba ekatransitif maupun dwitransitif masing-masing dapat dibentuk dalam dua pola yang berbeda.
49
Barkowski, Igor. "Niemcewicz w kanonie czy kanon Niemcewicza? Głos w dyskusji. Rec.: Julian Ursyn Niemcewicz, Mowy sejmowe 1788-1792, wybór i oprac. A. Czaja. Warszawa 2011." Napis Pismo poświęcone literaturze okolicznościowej i użytkowej 1 (2016): 265–70. http://dx.doi.org/10.18318/napis.2016.1.18.
Full text
50
Bullivant, Keith, and Stefan Neuhaus. "Revision des literarischen Kanons." Die Unterrichtspraxis / Teaching German 35, no. 2 (2002): 215. http://dx.doi.org/10.2307/3530973.
Full text