Academic literature on the topic 'Herbivore grazing'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Herbivore grazing.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Herbivore grazing"
Milchunas, D. G. "Plant community dynamics in shortgrass steppe with grazing relaxation and imposition by large and small herbivores." Israel Journal of Ecology and Evolution 57, no. 1-2 (May 6, 2011): 23–41. http://dx.doi.org/10.1560/ijee.57.1-2.23.
Full textPotter, Arjun B., Muhammad Ali Imron, Satyawan Pudyatmoko, and Matthew C. Hutchinson. "Short-term plant-community responses to large mammalian herbivore exclusion in a rewilded Javan savanna." PLOS ONE 16, no. 7 (July 22, 2021): e0255056. http://dx.doi.org/10.1371/journal.pone.0255056.
Full textFaast, Renate, and José M. Facelli. "Grazing orchids: impact of florivory on two species of Caladenia (Orchidaceae)." Australian Journal of Botany 57, no. 4 (2009): 361. http://dx.doi.org/10.1071/bt08140.
Full textBakker, E. S., H. Olff, and J. M. Gleichman. "Contrasting effects of large herbivore grazing on smaller herbivores." Basic and Applied Ecology 10, no. 2 (March 2009): 141–50. http://dx.doi.org/10.1016/j.baae.2007.10.009.
Full textGraham, Mark D., and Rolf D. Vinebrooke. "Trade-offs between herbivore resistance and competitiveness in periphyton of acidified lakes." Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 55, no. 4 (April 1, 1998): 806–14. http://dx.doi.org/10.1139/f97-309.
Full textFröberg, Lars, Anette Baur, and Bruno Baur. "Field study on the regenerative capacity of three calcicolous lichen species damaged by snail grazing." Lichenologist 38, no. 5 (August 22, 2006): 491–93. http://dx.doi.org/10.1017/s0024282906005469.
Full textReķe, Agnese, Anita Zariņa, and Ivo Vinogradovs. "MANAGEMENT OF SEMI-WILD LARGE HERBIVORES’ GRAZING SITES IN LATVIA." ENVIRONMENT. TECHNOLOGIES. RESOURCES. Proceedings of the International Scientific and Practical Conference 1 (June 20, 2019): 241. http://dx.doi.org/10.17770/etr2019vol1.4082.
Full textTallowin, J. R. B., A. J. Rook, and S. M. Rutter. "Impact of grazing management on botanical diversity of grasslands." Proceedings of the British Society of Animal Science 2005 (2005): 244. http://dx.doi.org/10.1017/s1752756200011558.
Full textKirkpatrick, J. B., and K. L. Bridle. "Comparative Effects of Stock and Wild Vertebrate Herbivore Grazing on Treeless Subalpine Vegetation, Eastern Central Plateau, Tasmania." Australian Journal of Botany 47, no. 6 (1999): 817. http://dx.doi.org/10.1071/bt98029.
Full textEynaud, Yoan, Dylan E. McNamara, and Stuart A. Sandin. "Herbivore space use influences coral reef recovery." Royal Society Open Science 3, no. 6 (June 2016): 160262. http://dx.doi.org/10.1098/rsos.160262.
Full textDissertations / Theses on the topic "Herbivore grazing"
Smith, Lesley Anne. "Herbivore grazing decisions in relation to parasites in the environment." Thesis, University of York, 2007. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.444692.
Full textHolland, John Peter. "Plant herbivore interactions within a complex mosaic of grassland, mire and montane communities." Thesis, University of Glasgow, 2001. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.342041.
Full textWilkie, Martin. "Mixed herbivore grazing on a lowland heath system : quantifying the collective impacts for conservation management." Thesis, University of Southampton, 2013. https://eprints.soton.ac.uk/355885/.
Full textParsons, Malcolm. "Herbivore pressure of reindeer, rodents and invertebrates in the Fennoscandian tundra: a comparison of three methods." Thesis, Umeå universitet, Institutionen för ekologi, miljö och geovetenskap, 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-125917.
Full textDiner, Brandee. "Plant-herbivore interactions between North American porcupines (Erethizon dorsatum) and trembling aspens (Populus tremuloides)." Thesis, McGill University, 2005. http://digitool.Library.McGill.CA:80/R/?func=dbin-jump-full&object_id=84024.
Full textMadden, Christine. "The impacts of indigenous herbivore grazing over five years (2004 - 2008) on vegetation dynamics in four distinct vegetation types of the winter-rainfall Little Karoo." Bachelor's thesis, University of Cape Town, 2008. http://hdl.handle.net/11427/26304.
Full textForslund, Helena. "Grazing and the geographical range of seaweeds : The introduced Fucus evanescens and the newly described Fucus radicans." Licentiate thesis, Stockholms universitet, Botaniska institutionen, 2009. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-36255.
Full textLängs kusterna i de tempererade haven bildar brunalger av släktet Fucus täta bestånd på klippiga stränder och är ofta nyckelarter i kustekosystemen. Dessa tångarter är fleråriga och utgör substrat för många fastsittande organismer, ger skydd åt små rörliga djur och fiskyngel, samt utgör föda för betare så som gastropoder, amphipoder och isopoder. Faktorer som vågexponering, bottentyp, salthalt, näringshalter, bete och konkurrens strukturerar tångsamhällen och avgör hur vanlig varje tångart är på en viss lokal. I min avhandling har jag fokuserat på interaktionen mellan betare och tång, samt hur viktig denna interaktion är för att avgöra den geografiska utbredningen av tångarter. Tidigare studier har visat att betare kan minska tillväxten hos tång och på så sätt påverka dess utbredning. I höga densiteter kan de beta ner hela bestånd av tång så att den försvinner från lokaler där de tidigare vuxit. Resistens mot bete hos Fucus evanescens, ishavstång, som är introducerad till Skagerrak, Kattegat och sydvästra Östersjön och inhemsk i norra Atlanten och norra Stilla Havet undersöktes i betesförsök (Artikel I). En betare, generalisten Littorina littorea, strandsnäcka, som är inhemsk i Sverige, dit F. evanescens har introducerats, föredrog att äta F. evanescens från Island där den är inhemsk, framför F. evanescens från Sverige. Det här skulle kunna tyda på att ett välutvecklat försvar är viktigt för att alger som blir introducerade till nya områden ska kunna etablera sig i det nya området. Jag undersökte även utbredningen av den nyligen beskrivna tångarten Fucus radicans, smaltång (Artikel II). Resistensen mot betare hos F. radicans jämfördes med resistensen mot bete hos F. vesiculosus, blåstång, som växer tillsammans med F. radicans, genom att undersöka preferensen mellan de två arterna hos Idotea baltica, tånggråsugga (Artikel II). Det fanns ingen gradient i förekomsten av F. radicans eller F. vesiculosus inom F. radicans utbredningsområde. Istället observerades en ganska abrupt gräns för utbredningen av F. radicans i söder. Eftersom I. baltica, vars utbredning överlappar F. radicans utbredning i söder, föredrog att äta F. radicans framför F. vesiculosus, skulle F. radicans utbredning kunna påverkas av I. baltica. Både I. baltica och två andra betare, Gammarus spp. och Theodoxus fluviatilis, var vanligare i F. radicans än i F. vesiculosus i plantor insamlade i fält. Det innebär att de vanligaste betarna, även i fält, föredrar att uppehålla sig i F. radicans och antagligen konsumerar mer av F. radicans. Slutsatsen från de båda studierna är att betare och tångens försvar mot bete har potentialen att påverka utbredning av olika tångarter.
Reinecke, Jennifer [Verfasser], Karsten [Gutachter] Wesche, and Christine [Gutachter] Römermann. "The return of the mammoth steppe? : Rewilding in northeastern Yakutia and the actual impact of large herbivore grazing on vegetation / Jennifer Reinecke ; Gutachter: Karsten Wesche, Christine Römermann." Dresden : Technische Universität Dresden, 2020. http://d-nb.info/1227833555/34.
Full textBrown, Glen, and n/a. "Towards an in situ technique for investigating the role nutrients play in epilithon growth in an Australian upland stream." University of Canberra. School of Resource, Environmental & Heritage Sciences, 2001. http://erl.canberra.edu.au./public/adt-AUC20060614.171246.
Full textHellström, K. (Kalle). "Variation in grazing tolerance and restoration of meadow plant communities." Doctoral thesis, University of Oulu, 2004. http://urn.fi/urn:isbn:9514274938.
Full textTiivistelmä Perinteisellä tavalla hoidettujen luonnonniittyjen pinta-ala vähenee kaikkialla Euroopassa. Tarvitsemme enemmän tietoa siitä, miten näiden elinympäristöjen lajiston monimuotoisuus voitaisiin turvata. Tietämys laidunnuksen ja niiton vaikutuksesta kasviyhteisöihin ja toisaalta yksittäisiin kasvilajeihin tai toiminnallisiin kasviryhmiin voi auttaa tehokkaiden hoito- ja ennallistamistapojen löytämisessä. Tässä työssä tutkittiin niittyjen lajirikkauden palauttamista kahdessa yhteisötason kokeessa: lammaslaidunkokeessa ja kokeessa, jossa eri niittotapojen vaikutuksia selvitettiin. Kolmessa lajitason kokeessa testattiin monokarppisten ruohokasvien (rantaukonnauris, horkkakatkero, ketosilmäruoho) kompensaatiokykyä simuloituun herbivoriaan (10–50 % varresta poistettiin). Monivuotista kannusruohoa käytettiin tutkittaessa onko klonaalisesta integraatiosta hyötyä herbivorian siedossa. Tätä selvitettiin kasvukokeella ja hiili-13-merkkiainekokeella. Sekä laidun- että niittokokeessa matalat ruohokasvit saivat kasvutilaa korkeiden ruohojen valta-aseman vähentyessä. Laidunnus lisäsi lajimäärää 30 % koealaa kohti, mutta niitto ei vaikuttanut lajirikkauteen. Molemmissa kokeissa kasviyhteisö oli luultavasti siemenrajoitteinen. Tällaisissa kohteissa siementen lisäystä voitaisiin käyttää ennallistamiskeinona. Toiminnalliset kasviryhmät olivat käyttökelpoisia ennustettaessa laidunnuksen vaikutuksia kasviyhteisöön. Aikaisin kasvukaudella tapahtuva niitto/laidunnus näyttää sopivalta hoitokeinolta umpeenkasvaneilla niityillä. Lajitason kokeissa kaikki tutkitut kasvilajit kykenivät melko hyvin kompensoimaan vähäisiä vaurioita. Ylikompensaatiota havaittiin vasteena kärkivaurioihin erityisesti, kun kasvuolot olivat edulliset. Tämä tuki ns. kompensaatiojatkumohypoteesiä. Tutkituilla lajeilla voi olla yhtenäinen haaraton kasvumuoto, jossa ajoittaiset kärkivauriot johtavat lepotilassa olevien silmujen aktivoitumiseen ja lievään ylikompensaatioon. Nämä vasteet voivat olla seurausta sopeutumisesta valokilpailuun pikemmin kuin sopeutumisesta ennustettavissa olevaan herbivoriaan. Kannusruoholla vaurioituneita versoja ei autettu, vaan kloonin sisällä versot näyttävät kilpailevan keskenään juuriresursseista. Koska laji kasvaa häirityillä paikoilla, sille näyttää olevan edullisempaa investoida uusiin versoihin. Tämä työ osoitti, että vaikka perinteisen matalakasvuisen lajirikkaan niityn ulkonäkö ja rakenne voidaan palauttaa viidessä vuodessa, on vaikeampaa lisätä lajirikkautta pelkän niiton tai laidunnuksen avulla. Tietämys yksittäisten kasvilajien vasteista biomassan menetykseen voi auttaa sopivien hoitotapojen suunnittelussa. Lisää kokeita eri hoitotapojen vaikutuksista ja eri niittytyypeillä tarvitaan pikaisesti näiden arvokkaiden elinympäristöjen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi
Books on the topic "Herbivore grazing"
Toth, Gunilla B. Inducible chemical responses and herbivore resistance in seaweeds. Göteborg: Inst. för Marin Ekologi, Göteborgs Universitet, 2002.
Find full textBurkhardt, Jerald Wayne. Herbivory in the Intermountain West: An overview of evolutionary history, historic cultural impacts and lessons from the past. Moscow, Idaho: University of Idaho, Idaho Forest, Wildlife and Range Experiment Station, College of Forestry, Wildlife and Range Sciences, 1996.
Find full textRivadavia"), Taller de Selección de Dieta por Grandes Herbívoros Mamíferos (2001 Museo Argentino de Ciencias Naturales "Bernardino. Selección de dieta por grandes herbívoros mamíferos: Procesos y escalas. Buenos Aires: Museo Argentino de Ciencias Naturales "Bernardino Rivadavia", 2002.
Find full textPutman, R. J. Grazing in Temperate Ecosystems Large Herbivores and the Ecology of the New Forest. Dordrecht: Springer Netherlands, 1986. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-6081-0.
Full textKjell, Danell, ed. Large herbivore ecology, ecosystem dynamics and conservation. Cambridge: Cambridge University Press, 2006.
Find full text(Editor), Kjell Danell, Roger Bergström (Editor), Patrick Duncan (Editor), and John Pastor (Editor), eds. Large Herbivore Ecology, Ecosystem Dynamics and Conservation (Conservation Biology). Cambridge University Press, 2006.
Find full text(Editor), Kjell Danell, Roger Bergström (Editor), Patrick Duncan (Editor), and John Pastor (Editor), eds. Large Herbivore Ecology, Ecosystem Dynamics and Conservation (Conservation Biology). Cambridge University Press, 2006.
Find full textPrins, Herbert H. T., and Iain J. Gordon. The Ecology of Browsing and Grazing. Springer, 2010.
Find full textWilsey, Brian J. Factors Maintaining and Regulating Grassland Structure and Function. Oxford University Press, 2018. http://dx.doi.org/10.1093/oso/9780198744511.003.0003.
Full textPutman, Roderick J. Grazing in Temperate Ecosystems: Large Herbivores and the Ecology of the New Forest. Timber Press, Incorporated, 1986.
Find full textBook chapters on the topic "Herbivore grazing"
Bliss, L. C. "Arctic Ecosystems: Their Structure, Function and Herbivore Carrying Capacity." In Grazing Research at Northern Latitudes, 5–25. Boston, MA: Springer US, 1986. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4757-5338-7_2.
Full textMalechek, John C., David F. Balph, and Federick D. Provenza. "Plant Defense and Herbivore Learning: Their Consequences for Livestock Grazing Systems." In Grazing Research at Northern Latitudes, 193–208. Boston, MA: Springer US, 1986. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4757-5338-7_19.
Full textRowan, John, and J. T. Faith. "The Paleoecological Impact of Grazing and Browsing: Consequences of the Late Quaternary Large Herbivore Extinctions." In The Ecology of Browsing and Grazing II, 61–79. Cham: Springer International Publishing, 2019. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-25865-8_3.
Full textValdivia, Nelson. "Seaweed-Herbivore Interactions: Grazing as Biotic Filtering in Intertidal Antarctic Ecosystems." In Antarctic Seaweeds, 265–78. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-39448-6_13.
Full textWallisDeVries, Michiel F. "Large herbivores as key factors for nature conservation." In Grazing and Conservation Management, 1–20. Dordrecht: Springer Netherlands, 1998. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-4391-2_1.
Full textWallisDeVries, Michiel F. "Habitat quality and the performance of large herbivores." In Grazing and Conservation Management, 275–320. Dordrecht: Springer Netherlands, 1998. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-4391-2_9.
Full textVan Wieren, Sipke E. "Effects of large herbivores upon the animal community." In Grazing and Conservation Management, 185–214. Dordrecht: Springer Netherlands, 1998. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-4391-2_6.
Full textVulink, J. Theo, and Mennobart R. Van Eerden. "Hydrological conditions and herbivory as key operators for ecosystem development in Dutch artificial wetlands." In Grazing and Conservation Management, 217–52. Dordrecht: Springer Netherlands, 1998. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-4391-2_7.
Full textVenter, Jan A., Mika M. Vermeulen, and Christopher F. Brooke. "Feeding Ecology of Large Browsing and Grazing Herbivores." In The Ecology of Browsing and Grazing II, 127–53. Cham: Springer International Publishing, 2019. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-25865-8_5.
Full textRittenhouse, Larry R. "The Relative Efficency of Rangeland Use by Ruminants and Non-Ruminant Herbivores." In Grazing Research at Northern Latitudes, 179–91. Boston, MA: Springer US, 1986. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4757-5338-7_18.
Full textConference papers on the topic "Herbivore grazing"
Gonnelli, Vincenzo. "Impact of wild herbivores grazing on herbaceous vegetation and shrubs at the silvers fir forest of the Riserve Naturali Casentinesi: removal of biomass, alteration of vegetation dynamics, simplification of flora and impact on forest regeneration." In Secondo Congresso Internazionale di Selvicoltura = Second International Congress of Silviculture. Accademia Italiana di Scienze Forestali, 2015. http://dx.doi.org/10.4129/2cis-vg-imp.
Full text