Journal articles: 'Haastattelut'

1

Kariniemi, Kirsi Soilikki. "”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta." Gerontologia 34, no. 1 (February 24, 2020): 25–42. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.80436.

Full text

Abstract:

Ikääntyneelle on tärkeää saada käyttää omia vahvuuksiaan ja taitojaan, saada myönteisiä kokemuksia sekä kokea yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyden tunnetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kotihoidossa olevien ikääntyneiden kokemuksia omista vahvuuksista, voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä sekä kotihoidosta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ikääntyneiden vahvuuksien hyödyntämisestä voimavaroina, sekä herätellä ikääntyvien parissa työskenteleviä pohtimaan ikääntyvien oikeutta tulla kuulluksi ja kohdatuksi, sekä otetuksi huomioon yksilöllisten vahvuuksien ja voimavarojen kautta. Tutkimusaineisto koostui kotihoidon asiakkaan (n=10) haastattelusta. Aineisto analysoitiin eksistentiaalista fenomenologiaa soveltaen. Tutkimusmenetelmän valinta perustui holistiseen ihmiskäsitykseen sekä inhimillisen kokemuksen ontologiseen analyysiin. Haastattelut toteutettiin avoimena haastatteluna, koska tutkittavien haluttiin kuvaavan yksilökohtaisia ja yksityiskohtaisia kokemuksiaan. Ikääntyneen elämänhistorian tunteminen, yksilöllisten vahvuuksien, voimavarojen ja toiveiden huomioiminen mahdollistaa arvokkaan elämän sekä laadukkaan vanhustyön toteutumisen. Kotihoidossa ikääntyneen kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen auttavat havaitsemaan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Tämän avulla voidaan arvioida ikääntyneen tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja palveluntarvetta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät seikat ovat merkittävässä asemassa, kun tarkastellaan ikääntyneiden vahvuuksia, voimavaroja tai heidän toiveitansa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Takala, Eeva. "Takana loistava tulevaisuus, edessä tuleva loistavuus?" Prologi 1, no. 1 (December 15, 2005): 110–24. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95943.

Full text

Abstract:

Haastattelu on ollut viime vuosikymmeninä hyvin suosittu tutkimusmenetelmä ihmis- ja yhteiskuntatieteissä. Menetelmän tutkimusta on kuitenkin leimannut näille tieteille tavallinen kiinnostuksen aaltoliike, välillä tieto haastattelusta on karttunut hitaammin ja lähinnä empiirisen tutkimuksen sivutuotteena. Erityisen vilkkaasti haastattelusta on keskusteltu naistutkimuksen piirissä. Artikkelissa esitetäänkin näihin keskusteluihin osin nojautuen alustava katsaus tutkimussuhteeseen ja tutkimuksen representaatioon liittyviin teemoihin, jotka ovat osoittautuneet haastaviksi nykytilanteessa, jossa haastattelu elää muutosten keskellä, omia ”vaihdevuosiaan”. Tutkijan ja tutkittavan suhde on tullut kenties tasa-arvoisemmaksi, mutta myös monimuotoisemmaksi. Esimerkiksi seurauksellisuuden kysymykset ja tutkimussuhteen emotionaaliset viritykset ovat kiinnostavaa tutkimuskenttää. Haastattelututkimuksessa kiintoisa suhde rakentuu myös puhutun, keskustelun, ja siitä kirjoitettujen tekstien eli litteraation ja tutkimusraportin välille. Viimeaikainen haastattelukritiikki on nostanut esiin jo pari vuosikymmentä sitten esitetyn paradoksin, että haastattelun vuorovaikutuksellinen luonne usein sivuutetaan. Artikkelissa korostetaankin haastatteluvuorovaikutuksen eri puolien auki kirjoittamisen tarvetta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Repo, Katja, Anu Kuukka, and Petteri Eerola. "Lasten kotihoito ja sen taloudellinen tukeminen: kunnallisten luottamushenkilöiden näkökulma." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no. 1 (March 8, 2019): 55–71. http://dx.doi.org/10.30668/janus.65766.

Full text

Abstract:

Artikkelissa kysytään, miten lasten kotihoidosta ja sen tukemisesta keskustellaan paikallisesti. Kun-nat tuottavat lasten kotihoidon merkityksellistämiselle erityisen kontekstin. Kunnat vastaavat niin varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä kuin lasten kotihoidon tuen rahoittamisesta kuitenkin niin, että oikeus kotihoidon tukeen syntyy palveluun kytkeytyvän oikeuden käyttämättä jättämisestä. Analyysi pohjautuu 32 kunnallisen luottamushenkilön haastatteluun. Haastattelut toteutettiin kym-menessä kunnassa keväällä 2016. Analyysi paikantaa aineistosta kehysanalyysin keinoin kaksi lasten kotihoitoa merkityksellistävää tulkintakehystä: talous-rationaalisen ja kulttuuris-normatiivisen tul-kintakehyksen. Talous-rationaalisen tulkintakehyksen sisällä kotihoitoa pohditaan kustannussäästönä sekä kustannustehokkuuden ja kustannusohjauksen kysymyksinä. Kulttuuris-normatiivisessa tulkin-takehyksessä kotihoito näyttäytyy arvovalintana ja elämäntapakysymyksenä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Kastari, Mervi. "Aikuisten S2-oppijoiden kielenoppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa." Puhe ja kieli, no. 4 (March 13, 2020): 345–66. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76057.

Full text

Abstract:

Artikkeli käsittelee oppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa kotoutumiskoulutuksen lukupiirissä. Aineistona ovat lukupiirien 24 osallistujan haastattelut. Haastattelut on tehty osallistujien toisella kielellä tai lingua franca -englannilla, ja niitä lähestytään fenomenologista ajattelutapaa hyödyntäen kertomuksina oppimisen kokemuksista. Kokemukset vaihtelevat yksilöllisesti, ja tärkeimmiksi merkityskokonaisuuksiksi nousevat sanat, kielen rakenteet ja kielenkäyttö. Kokemusten yksilöllisyyttä voidaan selittää sosiokulttuurisesta teoriasta käsin: vaikka selkomukautettu kaunokirjallisuus tarjoaa lukijalleen runsaasti kielellisiä affordansseja, tarjoumia, kukin lukija tarttuu niihin omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Oppijat kokevat, että kirja on heille keskeinen kielenoppimisympäristö. Lukupiiri tukee lukemista, erityisesti siinä alkuun pääsemistä. Lukupiiriläiset ymmärtävät kompleksista sisältöä selkokielellä esitettynä, joten selkomukautettu kaunokirjallisuus on sopivaa luettavaa aikuisille kotoutumiskoulutuksen lukupiiriin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Holmqvist, Carolina. "Röster, intervjuer och tolkningar." Budkavlen 88 (June 1, 2023): 108–9. http://dx.doi.org/10.37447/bk.130181.

Full text

Abstract:

Recension av: Outi Fingerroos & Tuulikki Kurki (toim.) 2008: Ääniä arkistosta. Haastattelut ja tulkinta [Röster ur arkiven. Intervjuer och tolkning]. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1194.) Helsinki, SKS. 298 s.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Eronen, Eija Maarit. ""Kaikki jäi pois" – oma aika äitien vertaisryhmässä." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, no. 4 (December 12, 2020): 341–56. http://dx.doi.org/10.30668/janus.66701.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tarkastelen vertaisryhmätoimintaan osallistuneiden äitien kokemuksia ryhmän tarjoamasta omasta ajasta. Kysyn, mitä vertaisryhmän tarjoama oma aika äideille merkitsee. Tutkimuksen aineistona ovat kahdenkymmenenkolmen ryhmän toimintaan osallistuneen äidin haastattelut ja osallistuvan havainnoinnin perusteella kirjatut muistiinpanot. Aineisto on analysoitu fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa soveltaen. Tulosten mukaan oma aika merkitsee äideille ensinnäkin hengähdystaukoa, joka tarkoittaa irtaantumista lapsen hoivasta. Se antaa mahdollisuuden irtiottoon, joka merkitsee arjesta irtaantumista. Vaikeissa elämäntilanteissa irtiotto saa merkityksensä henkireikänä. Tutkimuksen perusteella vertaisryhmän tarjoama oma aika voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisena irtaantumisena niin hoivatyöstä kuin muustakin arkielämästä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Jokila, Suvi, Kalypso Filippou, and Anna Jolkkonen. "Vastuuta ja vapautta: Kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden uudelleen muotoutuva opiskeluarki covid-19- pandemian alussa." Kasvatus 54, no. - (May 20, 2023): 74–87. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.130125.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tarkastelemme kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia opiskeluarjen rakentumisesta yliopistotilojen sulkeuduttua covid-19-pandemian myötä keväällä 2020. Koronapandemian alkuajan opiskeluarkea lähestytään sosiomateriaalisesta näkökulmasta tarkastellen opiskeluarjen kietoumia. Tutkimuksen aineistona oli keväällä 2020 tuotetut (n=33) suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten maisterivaiheen opiskelijoiden haastattelut, joita analysoitiin käsitekarttoja hyödyntämällä. Opiskeluarjessa painottui arjen ajallisuuden, materiaalisuuden ja tilallisuuden muutokset, jotka yhdessä muovasivat uudenlaisia opiskelun tila-aikakietoumia. Opiskeluarjen muutokset johtivat opiskelijoiden vastuun ja vapauden lisääntymiseen omien opintojen etenemisestä ja opiskeluarjesta. Koronapandemia toi esiin opiskeluarjen moninaiset ajalliset ja tilalliset todellisuudet.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Ring, Marjo Anneli, Sanna Laulainen, and Sari Rissanen. "Omaishoidon tuen järjestelmä sopimuksellisuuspuheena." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 29, no. 1 (March 19, 2021): 21–36. http://dx.doi.org/10.30668/janus.77316.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan omaishoidon sopimuksellisuutta puheessa rakentuvana ilmiönä. Katse kiinnittyy siihen, millaista sopijuutta omaishoidon ohjaajat rakentavat haastattelupuheessa omaishoidontuen sopimusosapuolille. Aineistona on eri kuntien omaishoidon ohjauksessa työskentelevien 10 työntekijän haastattelut. Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Analyysissa tarkastellaan, millaisilla selonteoilla omaishoidon ohjaajat sopimuksellisuudesta puhuvat ja millaista sopijuutta kielenkäytön avulla sopimusosapuolille rakennetaan. Kielellisen tarkastelun näkökulmasta omaishoitosopimus ei rakennu vain omaishoitajan ja omaishoidon ohjaajan väliseksi välineeksi, jolla sovitaan hoivanjaon ehdoista, vaan sopijuutta rakennetaan myös suhteessa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin odotuksiin. Sopijuuden kautta esimerkiksi uusinnetaan kotihoidon ensisijaisuutta ja kuntien säästötavoitteita asiakaslähtöisyyden kustannuksella.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Pusa, Tiina, Kati Rintakorpi, Sinikka Rusanen, and Seija Mäenpää. "Lapsen ”liikkumavara" varhaiskasvatuksen eetosten ristivedossa." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 17 (November 30, 2016): 35–62. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122693.

Full text

Abstract:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arkea keskusteluttamalla kolmea osa-aineistoa keskenään ja suhteessa teoriaan. Tarkastelua suuntasi kysymys, millainen liikkumavara lapselle jää varhaiskasvatuksessa. Aineistot olivat yksittäisen lapsen kasvunkansioihin liittyvät haastattelut, pienten lasten ryhmässä koottu dokumentointiaineisto ja kymmenessä päiväkodissa toteutetun kehittämishankkeen dokumentointiaineisto. Aineisto analysoitiin laadullisilla menetelmillä aineistolähtöisesti. Keskeiseksi vaiheeksi nousi aineiston tarkastelu yhteisöllisen, normittavan ja yksilöllisen eetoksen valossa. Johtopäätöksenä esitetään, että kolmen eetoksen tasapainoinen esiintyminen varhaiskasvatuksessa tukee lapsen liikkumavaraksi luonnehdittua aluetta varhaiskasvatuksen arjessa. Aineiston kriittinen tarkastelu avaa näkökulmia varhaiskasvatuksen uudistamiseen ja alan koulutuksen kehittämiseen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Syrjälä, Jenna. "Asumispalveluihin kuulumisen tunne asunnottomien kerronnassa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 30, no. 2 (June 10, 2022): 140–56. http://dx.doi.org/10.30668/janus.107882.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan tilapäiseen asumispalveluun kuulumisen tunteen saamia merkityksiä sekä kuulumisen tunnetta vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä asunnottomien kokemana. Tutkimus paikantuu tunteiden maantieteen tutkimusperinteeseen. Aineiston muodostavat tilapäisessä asumispalvelussa majoittuvan 19 asunnottoman kanssa tehdyt haastattelut. Tutkimuksen tulosten mukaan asunnottomat kuvaavat asumispalveluihin kuulumisen tunteen saamia merkityksiä neljän repertuaarin kautta, joissa kuuluminen rakentuu suhteessa muihin asumisyksikön asukkaisiin, arvostavassa ja kunnioittavassa kohtaamisessa suhteessa työntekijöihin, oman oven ja tilan mahdollistamasta kuulumisen tunteen säätelystä sekä toiminnan ja tekemisen kautta rakentuvasta kuulumisesta. Asumispalveluja järjestettäessä tulisi huomioida nämä kuulumisen tunteen eri ulottuvuudet (relationaalisuus, materiaalisuus ja toiminnallisuus) asunnottoman paikkaan kuulumisen tunteen vahvistamiseksi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Ylimaula, Sirpa, and Hanna Toiviainen. "Opinnollistaminen nuorten työpajan ekspansiivisena toimintakonseptina ja yhteistyöverkoston haasteena." Aikuiskasvatus 42, no. 3 (September 29, 2022): 213–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.122027.

Full text

Abstract:

Opinnollistaminen nuorten työpajan ekspansiivisena toimintakonseptina ja yhteistyöverkoston haasteena Artikkelissa tutkitaan opinnollistamista nuorten työpajan uutena toimintakonseptina perinteisen työ- ja kuntoutustoiminnan rinnalla. Kysymme, miksi hanketoiminnassa kehitetty, osapuolten hyväksi havaitsema malli on vakiintunut hitaasti työpajakäytäntöön. Aineiston muodostavat työpajan, oppilaitoksen ja muun palveluverkoston edustajien haastattelut. Kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian viitekehyksessä analysoimme ensin haastateltujen esille tuomia ekspansiivisia ratkaisuja. Toiseksi tutkimme opinnollistamistoiminnan vakiinnuttamisen ongelmatyyppejä. Tuloksissa mallinsimme opinnollistamisen ekspansiivisena toimintakonseptina ja osoitimme, että sen vakiinnuttaminen osaksi työpajojen toimintaa edellyttää monenlaisten yhteiskunnallisten ja koulutuspoliittisten reunaehtojen eli ongelmatyyppien käsittelyä. Lisäksi kestävä ekspansiivinen toiminta edellyttää toiminnan jatkuvaa uudelleenluomista yli projektilähtöisen kehittämisen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Partanen, Antti, Seppo Mönkkönen, and Pirjo Suhonen. "Kassavirtojen hallinta maitotiloilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75217.

Full text

Abstract:

Suomen lypsykarjatuotanto on siirtynyt entistä suurempaan kokoluokkaan ja siitä on tullut liiketoimintahakuisempaa yritystoimintaa. Tällöin yrittäjien taloudenhallinta taidot ja ammattitaito kannattavaan liiketoimintaan nousevat suureen rooliin. Maitokriisin vallitessa tilojen rahaliikennettä tulee seurata entistä lyhyemmällä tähtäimellä, koska maitotilojen tulot pienenevät merkittävästi vuonna 2015. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lypsykarjatilojen kassavirtojen hallintaa maksuvalmiuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena kuudelle maksuvalmiudeltaan eritasoiselle lypsykarjatilalle Pohjois-Savossa. Maksuvalmiutta selvitettiin tilavierailujen aikana tiloille laadittujen kassabudjettien ja teema-haastattelun avulla. Tarkoituksena oli tarkastella yrittäjien ammattitaitoa kassavirtojen hallinnan ja sekä yritysten tunnuslukujen avulla. Työssä haastateltiin kahta maatalouden talousasiantuntijaa, nämä haastattelut toimivat työssä katsauksena maitotilojen maksuvalmiuden nykytilanteeseen ja niitä peilattiin myös työn tuloksiin Tutkimus tuloksissa kuvattiin tilojen eroja tulojen ja menojen avulla jakamalla tilat maksuvalmiuden ja yrittäjien ammattitaidon perusteella kolmeen luokkaan: hyvä, keskiverto ja heikko. Luokittelu perustui ensisijaisesti yrittäjien ammattitaitoon. Työn alun hypoteesi, lypsykarjatilat eivät budjetoi, osoittautui paikkaansa pitäväksi. Lisäksi tilojen menojen suhde tuloihin vaikuttaa eniten yritysten maksuvalmiuden tasoon eikä niinkään tuotosmäärät. Tilojen suurimmat menoerät olivat rahoitus ja konekustannukset, joissa esiintyi myös suurimmat yllättävät menot. Johtopäätöksenä tuloksista voi todeta, että tilojen kannattaa aloittaa aktiivinen budjetointi viimeistään nyt, koska maidontuotannon nykytila ja tulevaisuus eivät näytä kovinkaan valoisalta. Tutkimus todistaa myös sen, että yrittäjän ammattitaidolla on suuri merkitys maksuvalmiuden hallinnassa. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistaa tulosten samankaltaisuus haastateltujen asiantuntijoiden mielipiteisiin. Budjetoinnin merkitys on tiedetty aina, mutta sitä ei ole tähän mennessä hyödynnetty riittävästi. Toivottavasti budjetointi tulee lisääntymään tämän maitokriisin aikana. Luotettavuutta heikentää hieman tilojen luokittelu, joka on tehty vain tämän työn tutkimustiloille. Tutkimuksessa mukana oleva joukko lypsykarjatiloja edustaa valveutuneita yrittäjiä verrattuna keskimäärin Suomen maitotilallisiin, joten luokittelu ei voida käyttää esimerkiksi kansallisessa vertailussa, vaan ennemminkin alueellisessa. Jatkotutkimuksessa voidaan esimerkiksi vertailla velallisten ja velattomien maitotilojen yrittäjien ammattitaitoa ja maksuvalmiutta. Samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myös muille maatalouden tuotantomuodoille.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Upola, Solja, Marjaana Kangas, and Heli Ruokamo. "Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä." Aikuiskasvatus 42, no. 4 (December 16, 2022): 286–300. http://dx.doi.org/10.33336/aik.122626.

Full text

Abstract:

Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä Tarkastelemme työelämäorientoitunutta projektioppimista ammatillisen koulutuksen kontekstissa työelämän toimeksiantajan näkökulmasta. Siinä osaamista hankitaan aidoissa työelämän oppimisympäristöissä. Aihetta on tutkittu Suomessa niukasti. Selvitämme, millaista osallisuutta yhdessä toteutetut projektit vaativat toimeksiantajilta. Kysymme, miten toimeksiantajan osallisuus ilmenee ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä. Kohteena on 17 työelämän toimeksiantajaa ja aineistona heille suunnatut kyselyt ja haastattelut, jotka kerättiin vuosina 2008–17 osana laajempaa aineistoa. Toimeksiantajan työelämälähtöinen osallisuus ilmenee 1) tarjoumaverkoston mahdollistajana, 2) toimintavalmiuksien rakentajana ja 3) prosessien kehittäjänä. Oppilaitosorientoitunut osallisuus ilmenee 4) kanssaoppijana, 5) ohjaajana ja 6) opetussuunnitelmaosaajana. Tulokset ovat hyödynnettävissä työelämäyhteistyössä ammatillisessa koulutuksessa ja muilla koulutusasteilla.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Mäkilä, Sasha. "Orkesteriohjelmisto Pietarin konservatorion kapellimestarikoulutuksessa 1979–2019." Idäntutkimus 30, no. 2 (July 5, 2023): 4–26. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.126838.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tarkastellaan Pietarin (Leningradin) konservatorion kapellimestarikoulutuksessa vuosina 1979–2019 käytettyä orkesteriohjelmistoa konservatorion suomalaisalumnien kokemusten pohjalta. Tutkimuksen aineistona ovat viiden kapellimestarin haastattelut ja kirjoittajan omat opiskeluaikaiset muistiinpanot, joiden pohjalta tutkitaan orkesteriohjelmiston pedagogista luonnetta ja sen suhdetta orkesterimusiikin kaanoniin, sekä vertaillaan suomalaisalumnien opiskelu- ja oppimiskokemuksia. Huolimatta siitä, että haastateltavat opiskelivat konservatoriossa osin eri aikoina ja eri opettajilla, löytyy yhtäläisyyksiä niin ohjelmiston, kuin kokemustenkin osalta. Esiin nousee Beethovenin ja Tšaikovskin teosten merkitys ohjelmistossa, venäläisen ohjelmiston suhteellisen suuri osuus, sekä modernin ohjelmiston niukkuus. Ohjelmisto korreloi kuitenkin hyvin esimerkiksi suomalaisorkestereiden suosiman repertoaarin kanssa, samalla kun se tarjoaa hyvän pohjan johtamistekniikankehittymiselle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Itkonen, Hannu, and Arto Nevala. "Varkauden vuoden 1918 tulkinnat ja tulkitsijat." Väki Voimakas, no. 31 (June 1, 2018): 291–324. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122447.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan Varkauden vuoden 1918 tapahtumia, niiden dokumentaatiota ja muistamista. Artikkeli kiinnittyy viime vuosikymmeninä virinneeseen paikallisia tapahtumia jäljittävään sisällissotatutkimukseen. Paikallisen tarkastelun ohella Varkaudesta muodostunutta kuvaa verrataan muun Suomen sisällissodan aikalais- ja jälkikäteistarkasteluihin. Artikkelissa kysytään, mitä Varkaudessa tapahtui sisällissodan kuukausina ja miten tapahtumat sijoittuivat sisällissodan yleisempään kulkuun. Toiseksi artikkelissa avataan, millaista dokumentaatiota ja tulkintoja Varkauden tapahtumat ovat synnyttäneet. Tutkimuksen aineiston muodostavat Varkauden alueen tapahtumista kertovat asiakirjat, historiikit, aikalaislehdistö, sodan erityyppiset muistojulkaisut, haastattelut ja muu perinnetieto, kuten muistitieto, sekä kaunokirjallisuus. Tavoitteena on yhdistää ja vertailla eri tavoin ja eri aikoina syntyneiden aineistojen luomaa kuvaa ja tulkintoja Varkauden tapahtumista. Keskeinen tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Irjala, Marja Leena. "Vammaiset ja pitkäaikaissairaat oppisopimuskoulutuksen avulla avoimille työmarkkinoille." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, no. 2 (May 31, 2018): 156–63. http://dx.doi.org/10.30668/janus.69027.

Full text

Abstract:

Irjala, Marja, Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoista Suomessa ja Saksassa Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulu Tiivistelmä Maassamme on tuhansia vammaisia ja pitkäaikaissairaita sekä muita erityisopiskelijoihin kuuluneita työelämän marginaalissa tai täysin ulkopuolella. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet vaikeimmin työllistyvien työvoiman käyttöön ottoa lisäämällä oppisopimuskoulutusta eli työpaikalla oppimisen ja teoriaopiskelun yhdistelmään perustuvaa ammatillisen koulutuksen menetelmän sen edelläkävijämaan, Saksan, malliin. Tutkimus on monitieteinen, ammatillisen erityisopetuksen ja kasvatussosiologian aloihin kuuluva. Aineiston muodostavat 30:n Suomessa ja Saksassa oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin valmistuneen tai valmistuvan erityisopiskelijan haastattelut sekä molempien maiden koulutusjärjestelmien kartoitukset. Haastattelut toteutettiin suomeksi, saksaksi sekä kummankin maiden viittomakielellä. Analyysimenetelmänä on sovellettu kolmivaiheista mallia sekä osittain narratiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys muodostuu vammaisuuden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja arjen subjektiivisten kokemusten määrittelyistä. Tulokset osoittivat, että Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty keskeytyksettä yhteistyössä maan työelämän kanssa. Ammatillinen koulutus, myös erityisopiskelijoiden osalta, tapahtuu siellä työpaikoilla. Suomessa taas ammatillista koulutusta on rakennettu laitosmaiseksi järjestelmäksi. Erityisopiskelijoiden oppisopimuskoulutus on ollut pienimuotoista kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Saksassa työnantajien lakisääteinen velvoite työllistää vammaisia yhdessä koulutusmallin valta-aseman kanssa antavat erityisopiskelijoille paremmat mahdollisuudet kuin Suomessa työllistyä avoimille työmarkkinoille kokopäivätyöhön. Palkattoman avotyön käyttäminen oppisopimuskoulutuksen suorittaneiden vammaisten pysyvänä työllistämismuotona osoittautui molemmissa maissa ongelmaksi. Suurin osa haastatelluista oli kuitenkin sijoittunut koulutuksen jälkeen työsuhteeseen joko kokopäivä- ja erityisesti Suomessa osa-aikatyöhön. Ennen oppisopimuskoulutusta ja sen aikana haaastatellut olivat saaneet tukea perheeltään ja koulutuksen tukipalveluilta sekä vertaisiltaan. He olivat arjen hyvinvoinnin kokemuksissaan yhdenvertaisia ja sosiaalisia. Monet olivat sisukkaita, valoisia onnistujia. Työ on heille tärkeä arjen jäsentäjä, tuo riittävän toimeentulon ja antaa mahdollisuuden tulevaisuuden myönteiseen suunnitteluun. Avainsanat: oppisopimuskoulutus, osallisuus, pitkäaikaissairaus, subjektiivinen hyvinvointi, vammaisuus, yhdenvertaisuus

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Ylisassi, Hilkka, Elina Weiste, Leini Sinervo, Anna-Leena Kurki, Hanna Toiviainen, Heli Clottes Heikkilä, and Sari Käpykangas. "Muuttuva asiakkuus, asiakaskategoriat ja asiakkaan toimijuus kehitysvammahuollon ammattilaisten puheessa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, no. 3 (September 27, 2023): 272–89. http://dx.doi.org/10.30668/janus.115388.

Full text

Abstract:

Ammattilaiset rakentavat puheessaan asiakkaistaan kategorioita, jotka mahdollistavat erilaisia asiakkaan toimijuuksia. Artikkeli tutkii kehitysvammahuollon ammattilaisten puheessa rakentuvia asiakaskuvia etnometodologisen jäsenkategoria-analyysin avulla ja aineistona on ammattilaisten haastattelut. Analyysi tuotti kahdeksan jäsenkategoriaa, joiden toimijuusanalyysistä rakentui kolme asiakaskuvaa. Niistä passiivinen, vailla toimijuutta oleva asiakaskuva on väistyvä. Aktiivisen asiakkaan toimijuus määrittyy asiakkaan itsensä tai ammattilaisen kautta, tai se voi olla yhteismäärittynyttä. Uudelleenmuotoutuva asiakaskuva luo näkemystä asiakkaasta oman elämänsä toimijana, mutta toimijuus on jännitteistä ja sen mahdollisuuksia ja rajoja etsitään. Tulosten perusteella kehitysvammahuollon uudistuksessa julkituotu näkemys asiakkaasta aktiivisena toimijana on saanut jalansijaa, mutta kokonaisuutena asiakaskuva on monikerroksinen ja jännitteinen. Asiakaskuvat myös suuntaavat toimintaa, joten työyhteisöissä on tarpeen käydä keskustelua asiakkaan roolista – mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Oinas, Pirjo. "Yhteisöllisyys poronhoidon muutoksen voimavarana." Maaseutututkimus 31 (June 1, 2023): 55–79. http://dx.doi.org/10.51807/maaseutututkimus.119733.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan poronhoidon sopeutumista ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin poronhoitoon kiinteästi kytkeytyvän yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tarkastelussa keskeistä on yhteisöllisyys muutoksen voimavarana ja siten poronhoidon resilienssin ydintekijänä. Artikkelin aineisto kerättiin haastattelemalla poronhoitoa harjoittavia perheitä sekä yksittäisiä poronhoitajia kahdeksasta eri paliskunnasta. Haastateltavia oli yhteensä 43, joista naisia oli 20 ja miehiä 23. Haastattelut olivat kehykseltään väljiä, ja haastateltavat saivat vapaasti kertoa näkemyksiään ja kokemuksiaan poronhoidon parissa toimimisestaan. Keskeisinä keskustelunaiheina olivat poroelinkeinon nykyinen tilanne sekä poronhoidon yhteisöllinen luonne. Haastattelujen mukaan poronhoito ja poronhoidon työkäytännöt kiinnittävät poronhoitotyön tekijät ja heidän perheensä usein ylisukupolvisesti vahvan yhteisöllisen toiminnan, elämäntavan ja kulttuurin varaan. Nämä kiinnittymät rakentavat vahvan perustan myös poronhoidon resilienssille ja kyvylle sopeutua ympäristön muutosvaatimuksiin sekä selviytyä muutosten aiheuttamista haasteista.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Hahl, Kaisa, Toni Mäkipää, and Milla Luodonpää-Manni. "Vieraiden kielten opetus ja opiskelu: Opettajien kokemuksia kevään 2020 etäopetusjaksolta." Kasvatus 54, no. 4 (October 20, 2023): 341–53. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.138070.

Full text

Abstract:

Koronapandemian vuoksi keväällä 2020 aloitettu etäopetus on nostanut huolien lisäksi esiin oppimista tukevia käytänteitä. Haastattelimme 15 suomalaista vieraan kielen opettajaa perusopetuksesta aikuisopetukseen tarkastellaksemme, mitä he olivat oppineet etäopetusajalla ja miten he olivat monipuolistaneet opetustaan etäopetuskokemusten kautta. Analysoimme haastattelut laadullisesti temaattisella otteella. Muodostimme haastatteluaineistosta neljä pääteemaa kuvaamaan sitä, miten etäopetuksessa omaksutut tai yleistyneet digitaaliset työkalut, materiaalit ja toimintamallit voivat kehittää kielten opetusta ja opiskelua: opetus-opiskelu-oppimisprosessin rikastaminen, opetus-opiskelu-oppimisprosessin yksilöllistäminen, kielitaidon monipuolinen näyttäminen ja kieltenopetuksen joustava saavutettavuus. Näytämme pääteemojen mukaisesti esimerkkien avulla, miten opiskelijat voivat hyötyä etäopetuksessa käyttöön otetuista työtavoista ja materiaaleista (myös lähiopetuksessa). Pohdimme, miten ne olisi mahdollista valjastaa käyttöön siten, että kieltenopetusta ja sen tarjontaa voitaisiin monipuolistaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Juntunen, Anna Elisabet. "Nuoret ja elävä toimijuuden tunto elämänkulun käännekohdissa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, no. 1 (March 10, 2020): 20–41. http://dx.doi.org/10.30668/janus.70093.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tutkin 14-20-vuotiaiden nuorten elämänkulun käännekohtia toimijuuden tunnon näkökulmasta. Toimijuuden tunnolla viitataan nuoren kokemukseen mahdollisuudesta tehdä valintoja ja toteuttaa niitä (Gordon 2005). Aineistona ovat nuorten haastattelut, heidän elämänspiraalinsa ja valokuvat heille tärkeistä asioista tai ihmisistä. Artikkelin tulokset rakentuvat kolmen pääteeman ympärille: 1. kokemus sosiaalisesta tuesta, vastuusta ja yhteenkuuluvuudesta elämänkulun käännekohdissa, 2. autonomian kokemukset elämänkulun käännekohdissa ja 3. minäpystyvyys elämänkulun käännekohdissa. Tulokset osoittavat nuorten toimijuuden tunnon vaihtelevan elämänkulun sosiaalisissa, institutionaalisissa, sattumanvaraisissa ja voimaantumisen käännekohdissa. Nuoren toimijuuden tuntoa ei voi tarkastella vain vahvana tai heikkona, sillä usein nuoressa on monia erilaisia toimijuuksia tilanteesta riippuen. Käännekohdat voivat muokata nuoren toimijuuden tuntoa ja toisaalta toimijuuden tunto voi vaikuttaa nuoren suhtautumiseen elämään elämänkulun moninaisissa käännekohdissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Alenius, Pauliina, and Vesa Korhonen. "Ylirajaisten oppimistilojen välittäjät." Aikuiskasvatus 37, no. 3 (September 5, 2017): 164–75. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88427.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia arkipäivän oppimisympäristöjä muodostuu kansalliset rajat ylittävän vuorovaikutuksen myötä ja millaisia informaaleja oppimisprosesseja siirtolaisilla on näissä oppimisympäristöissä. Aineistona on Trans-Net -tutkimusprojektissa kerätyt, Suomesta Viroon muuttaneiden ja maiden välillä liikkuvien siirtolaisten haastattelut (N = 98). Tutkimuksessa yhdistettiin ylirajaisen muuttoliiketutkimuksen ja situationaalisen oppimisen teorianäkökulmia. Esiin nousi kolme laajaa, ylirajaista oppimisympäristöä: ylirajainen perhetila, ylirajainen ammatillinen tila ja ylirajainen yhteiskunnallinen tila. Rajat ylittävät, sosiaalisesti rakentuneet tilat yhdistivät kahdessa tai useammassa eri yhteiskunnassa asuvat tai asuneet henkilöt. Siirtolaisten keskeiset oppimisprosessit ylirajaisissa ympäristöissä olivat käsitysten ja toimintatapojen erojen tunnistaminen, erilaisten uskomusten ja tapojen vertailu, oman sosiokulttuurisen taustan reflektio, uusien käsitysten ja toimintatapojen jakaminen yli kansallisten rajojen sekä identiteetin rakentuminen erilaisten yhteisöjen jäsenyyksien kautta. Siirtolaiset toimivat ylirajaisina välittäjinä oppimistiloissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Nikka, Laura, and Kirsi Günther. "Osallisuuden ja selviytymisen rakentuminen pitkäaikaistyöttömien elämäkerroissa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, no. 1 (March 2, 2023): 43–59. http://dx.doi.org/10.30668/janus.115302.

Full text

Abstract:

Tutkimuksessa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien selviytymisen ja osallisuuden kokemuksia yhteiskunnan marginaaleissa. Pitkäaikaistyöttömyys lisää usein yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia sekä aiheuttaa köyhyyttä ja jopa ennenaikaista kuolleisuutta. Kysymme, miten selviytyminen ja osallisuus rakentuvat pitkäaikaistyöttömien elämäntarinoissa? Aineistona ovat viiden pitkäaikaistyöttömän haastattelut, joita analysoimme narratiivisella tutkimusotteella. Tutkimustulosten mukaan elämän aikana omaksutut mallitarinat heijastivat henkilön sisäisiä tarpeita, joihin myös palveluilla kyettiin vastaamaan. Suurin osa haastateltavista muodostivat selviytyjän tarinan. Näissä haastateltavien tarpeet ja resurssit kohtasivat, jolloin sisäinen tarina ja eletty elämä lähenivät. Selviytyminen voimistui osallisuuden laajentuessa eri elämänalueille. Osallisuus rakentui tarinoissa tilallisesti, johon vaikuttivat aika ja liike. Selviytyminen oli vähäisintä tarinoissa, joissa esiintyi runsaammin mielenterveyden oireilua, mutta näissäkin tarinoissa rakentui osallisuuden kokemuksia. Vastapuheen avulla pitkäaikaistyötön pyrki kyseenalaistamaan itseensä kohdistuneita määrityksiä ja stigmaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Kouhia, Anna. "Koronakäsityöt Instagramin kuvavirrassa." Media & viestintä 45, no. 4 (December 21, 2022): 46–71. http://dx.doi.org/10.23983/mv.125626.

Full text

Abstract:

Monet totutut arjen käytännöt ja harrastukset joutuivat pakotetulle tauolle maaliskuussa 2020 maailmanlaajuisten pandemiarajoitusten myötä. Poikkeusolosuhteet pysäyttivät, mutta antoivat toisaalta tilaa monille perheen ja kodin piirissä toteutetuille harrastuksille ja aktiviteeteille, kuten käsitöille. Artikkelissa tarkastellaan käsitöiden näyttäytymistä Instagramissa pandemian aikana. Tutkimuksen aineistona ovat Instagramissa julkaistut koronakäsityöaiheiset julkaisut keväästä 2020 vuoden 2021 loppuun sekä yhdeksän kuvia julkaisseen harrastajan haastattelut. Analyysin tuloksena todetaan käsityön näyttäytyneen reaktiivisena, ilmaisullisena ja kokemuksellisena ajanvietteenä, jonka kautta merkityksellistettiin koettua korona-arkea. Käsityötä tehtiin koronan aikana kotien materiaalien innoittamana ja rajoittamana, kuten viimeistelemällä kesken jääneitä käsitöitä ja käyttämällä loppuun kotoa löytyneitä materiaalivarastoja. Myös ”neuloosi” korostui korona-ajan käsityöjulkaisuissa. Koronakäsityöjulkaisujen digitaalinen materiaalisuus korosti käsitöiden tuotteisuutta ja mahdollisti myös käsitöiden etenevän, päiväkirjamaisen dokumentoinnin sekä prosessin jakamisen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Vepsä, Anna. "Naiskuva ja ekspressionismi Kuopion koulun taiteessa 1980‒1986." Tahiti 12, no. 1 (March 15, 2022): 31–47. http://dx.doi.org/10.23995/tht.113568.

Full text

Abstract:

Artikkelini aiheena ovat Kuopion koulun taiteilijoiden naisaiheiset teokset. Kuopion kouluksi tai koulukunnaksi kutsuttiin väljää kuvataiteilijoiden ryhmää, jonka ydinhenkilöitä olivat Pauno Pohjolainen (s. 1949), Markku Kolehmainen (s. 1951), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Tarkastelemani teokset ajoittuvat vuosille 1980‒1986 ja ovat ilmaisultaan suurimmaksi osaksi uusekspressionistisia. Analysoin, millaisena nainen esitetään Kuopion koulun teoksissa. Teokset kuvaavat, miten nainen on ylistetty, alistettu ja ylistämällä alistettu, mutta myös voimakas ja tasa-arvoinen. 1980-luvulla teokset provosoivat ja kyseenalaistivat porvarillisia arvoja kuten saksalainen ekspressionismi 1900-luvun alussa. Kuopion koulun teoksissa nainen esitetään synnyttäjänä, väkivallan uhrina, ristiinnaulittuna sekä miehisen katseen kohteena ja eroottisena fantasiana. Erilaiset roolit heijastelevat maskuliinisen taiteilijayhteisön arvoja ja ihanteita. Tutkimusmenetelminä käytän puolistrukturoitua teemahaastattelua, diskurssianalyysia ja kuva-analyysia. Aineistoon kuuluvat taideteosten lisäksi taiteilijoiden haastattelut 1980- ja 2020-luvulta sekä lehtiartikkelit vuosilta 1980‒1986.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Toivanen, Minna, Marja Känsälä, and Tiina Kalliomäki-Levanto. "Serendipisyyskokemuksia asiantuntijatyössä." Työelämän tutkimus 19, no. 3 (September 22, 2021): 373–401. http://dx.doi.org/10.37455/tt.97000.

Full text

Abstract:

Työssä voi kohdata monenlaisia yhteensattumia. Toisinaan nuo sattumukset ovat todellisia onnenpotkuja, toisinaan niiden merkitys on pienempi, mutta ne voivat silti olla hyödyllisiä tai merkityksellisiä. Nämä onnekkaat sattumat eli sattumalöydökset ovat serendipisyyskokemuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) millaisia sattumanvaraisia havaintoja asiantuntija työssä kohdataan, 2) missä sattumanvaraisia havaintoja tehdään, 3) missä määrin nämä havainnot tapahtuvat digitaalisessa ympäristössä ja 4) millaisia arvokkaita asioita syntyy sattuman seurauksena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii serendipisyyteen kohdistuva tutkimustraditio. Tutkimus pohjautuu kolmentyyppiseen keväällä 2019 kerättyyn laadulliseen aineistoon: haastattelut, työpajaaineisto ja kyselyn avovastaukset. Kaikkiaan aineistoista tunnistettiin 437 sattumaesimerkkiä. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen omalla työpaikalla osoittautuivat keskeisimmiksi serendipisyyskokemusten paikoiksi asiantuntijatyössä. Onnekkaitten löytöjen kautta syntyi sekä pieniä oivalluksia omaan työhön, kuten ohjelman tai sovelluksen uusia käyttötapoja, että merkittäviä tiedettä tai oman työpaikan toimintaa edistäviä havaintoja tai ratkaisuja. Tutkimus osoitti, että serendipisyys ei ole harvinainen ilmiö vaan ennemminkin luonnollinen ja olennainen osa asiantuntijatyötä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Kosunen, Sonja, Alina Inkinen, Nina Haltia, and Suvi Jokila. "Tarjonta ja kysyntä valmennuskurssimarkkinoilla opiskelijavalintauudistuksen aikana." Kasvatus 53, no. 1 (March 1, 2022): 63–78. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.113945.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tutkimme valmennuskurssimarkkinoilla tapahtuneita muutoksia vuosina 2015‒2020, jolloin korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta on toteutettu. Tarkastelemme yksityisen valmennuskentän tarjontaa ja kysyntää. Määrällinen aineistomme koostuu statusalojen eli lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen valmennuskurssien tarjonnasta vuosina 2015, 2017 ja 2020 sekä abikurssien tarjonnasta lukuvuonna 2019‒2020. Laadullinen aineisto käsittää lukioiden arjessa tehdyn, lukuvuoden mittaisen etnografisen havainnoinnin sekä sen yhteydessä toteutetut opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan haastattelut (n=28). Tuloksemme osoittavat, että maksullisen valmennuskurssitarjonnan luonne on opiskelijavalintauudistuksen aikana laajentunut pääsykoevalmennuksesta kohti abiturienttien valmennusta ja yhdistelmäkursseja. Statusaloilla kurssitarjonta on kokonaisuutena lisääntynyt ja hinnat pääasiassa nousseet. Kurssien kysynnässä julkisen ja yksityisen koulutuksen raja hämärtyy, mikä näkyy valmennuskurssitoimijoiden pitäminä opinto-ohjauksen oppitunteina ja lukiolaisten yrityksinä hyväksyttää maksullisia kursseja osaksi lukio-opintojaan. On syytä pohtia, onko valmennuskentällä tapahtunut siirtymä pääpiirteissään rikastavasta opetuksesta korjaavan opetuksen suuntaan ja mitä tämä tarkoittaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osalta koulutuksessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Kuusisto, Alina. "Pohjoinen ulottuvuus eurooppalaisen yhteistyön työkaluna." Idäntutkimus 26, no. 3 (November 1, 2019): 20–39. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.87290.

Full text

Abstract:

Pohjoinen ulottuvuus on Suomen vuonna 1997 tekemä EU-poliittinen aloite, joka pyrkii edistämään tasavertaista kumppanuutta unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Aloitteen taustalla ovat Suomen kansainväliset ja EU-poliittiset intressit, mutta samalla se on heijastanut EU:n ulkopoliittisen toimijuuden muutosta. Artikkeli tarkastelee Pohjoisesta ulottuvuudesta vuodesta 1997 käytyä keskustelua historiantutkimuksen näkökulmasta diskurssihistoriallista lähestymistapaa hyödyntäen. Suomen ulkopoliittisten toimijoiden puheet, virkamiesten, poliitikkojen ja alue- ja paikallistason toimijoiden haastattelut, Pohjoisesta ulottuvuudesta eduskunnassa käyty keskustelu sekä eräät aiheeseen liittyvät poliittiset asiakirjat osoittavat, kuinka eurooppalaisen naapuruuspolitiikan ja EU-Venäjä-suhteiden kehitys on vaikuttanut Pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteisiin ja sisältöihin sen eri vaiheissa ja kuinka Suomi on pyrkinyt luovimaan EU-solidaarisuuden ja erityisen Venäjä-suhteensa asettamien vaatimusten välillä. Pohjoinen ulottuvuus on muuttunut 1990-luvun lopulta Suomen johtavasta EU-poliittisesta pohjoisen Euroopan alueellistamiseen tähtäävästä visiosta epäpoliittiseksi ja käytännönläheiseksi kumppanuustyöksi, jota suomalaiset markkinoivat Euroopan unionille toimivana Venäjä-yhteistyön työkaluna.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Mäkinen, Maarit. "Miten aikuisten perustaidot määritellään?" Aikuiskasvatus 38, no. 4 (November 30, 2018): 304–19. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88375.

Full text

Abstract:

Analysoin artikkelissa aikuisten perustaitojen määrittelyä diskurssin eri tasoilla eli instituutioiden ja käytäntöjen muokkaamina puheina sekä teksteinä, jotka vaikuttavat sosiaalisen todellisuutemme ymmärtämiseen. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskuntapoliittisen ja toiminnallisen tason diskurssit, joita edustavat Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n teettämä kansainvälinen PIAAC-aikuistutkimus, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelma (2014–2020) sekä ohjelmaan kuuluvien hanketoimijoiden ja kohderyhmien haastattelut. Huomioni diskurssissa on kiinnittynyt erityisesti aikuisten perustaitojen määrittelyyn, niiden heikkouksiin ja kehittämisehdotuksiin. Analyysini ei pyri tulkitsemaan perustaitojen tilannetta sellaisenaan vaan sen argumentointia. Kansainvälisen OECD:n asiantuntijadiskurssin vaikutus perustaitojen määrittelyyn on ilmeinen. OECD nimeää perustaidoksi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Sen tulkinta kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ohjaa kansallisen koulutuspolitiikan retoriikkaa, mikä edelleen antaa suuntaa koulutuksen toteuttajille. Tulkinta on kuitenkin yksinkertaistava ilman diskurssin muiden tasojen kuten paikallisten aikuiskoulutuksen ammattilaisten näkemysten huomioimista ja näiden välistä dialogisuutta. Pyrin lisäämään taitopuheen moniäänisyyttä ja nostamaan esiin vaihtoehtoisia ja paikallisia puheenvuoroja. Tarkoitukseni on tuoda diskurssin sisältämiä valtasuhteita näkyviksi ja kyseenalaistaa yksipuolistavia tulkintoja.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Uimonen, Heikki. "Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisällöt taustamusiikkiteollisuutena." Media & viestintä 45, no. 1 (March 31, 2022): 1–22. http://dx.doi.org/10.23983/mv.115655.

Full text

Abstract:

Julkisrahoitteiset ja kaupalliset radiokanavat soittavat valtaosan Suomen medioi- tuneesta taustamusiikista. Julkisessa tilassa niiden ohjelmasisällöt kilpailevat taustamusiikkiyritysten tarjonnan kanssa. Kaikki mainitut musiikkisisällöt ovat luokiteltavissa jokapaikkaiseksi musiikiksi, joka suunnitellusti tai tarkoittamattaan palauttaa kuulijalleen menneisyydessä koetut affektit osaksi nykyhetkeä. Lisäksi radioiden ohjelmasisältöä rakentavat näennäisen huolettomasti valitsemistaan aiheistaan puhuvat juontajat. Artikkelissa tarkastellaan Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisältöjä äänellisenä kulttuurina ja osana taustamusiikkiteollisuuden jatkumoa. Empiirisenä aineistona ovat radioiden päivälähetykset ja henkilökunnan haastattelut. Teoreettisena lähtökohtana on ymmärrys ohjelmasisältöjen rakentumisesta kulttuurisissa toimintaympäristöissään, jota muokkaavat tiettynä aikana ja tietyssä paikassa teknologiaan, lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät tekijät. Radioiden omistussuhteet ja musiikkitarjonnan muutokset kontekstoidaan mediakentän sääntelyyn. Analyysin perusteella musiikkisisällöt rakentuvat tuttuuden tuotannolle ja noudattavat kuulijansa päivärytmiä painottuen Radio Suomessa kotimaisiin ja Radio Novalla ulkomaisiin musiikkiesityksiin. Henkilökohtaiselta etäisyydeltä viestivät juontajat asettuvat diskursiivisesti kuulijansa rinnalle, mikä korostuu mainosrahoitteisen radion tarjonnassa myös aiheiden valinnassa. Ohjelmasisällöt kytkeytyvät mediakonvergenssin mukaisesti mediatalojen muihin musiikkisisältöihin samalla, kun radiot painottavat puhesisällön merkitystä kilpaillessaan suoratoistopalvelujen musiikkitarjonnan kanssa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Santala, Susanna. "Oikeus tietoon." Tahiti 12, no. 2 (May 25, 2022): 93–111. http://dx.doi.org/10.23995/tht.115725.

Full text

Abstract:

Helsingin keskustakirjasto Oodi (2012–2018) on kaupungin uusin maamerkki, suomalaisen nykyarkkitehtuurin merkkiteos keskellä uudistuvaa metropolialuetta. Oodi on myös kaupungin keskeinen infrastruktuuriliittymä, joka mahdollistaa kuntalaisille suunnattujen monipuolisten palveluiden hyödyntämisen. Oodin kiistattoman rakennustaiteellisen arvon ohella keskustakirjastoa tulisi siksi tarkastella myös hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurina. Vaikka arkipuheessa infrastruktuuri mielletään usein liikenne- ja viestintäjärjestelmien sekä sähkö- ja viemäriverkostojen kaltaisiksi rakenteiksi, on huomattava, että infrastruktuurin tarkempi määritelmä kattaa myös sairaaloiden, koulujen ja kirjastojen kaltaisia instituutioita sekä niiden ylläpidon edellyttämää tietoa. Viimeaikaisessa tutkimuksessa onkin kiinnitetty entistä enemmän huomiota rakennuksiin terminaaleina, erilaisten palveluiden liittyminä sekä infrastruktuurin, maiseman ja arkkitehtuurin muodostamina päällekkäisinä verkostoina. Hallinnantutkimuksen näkökulmasta kirjastojen kaltaiset infrastruktuuriliittymät mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden hyödyntämisen ja samanaikaisen poliittisen subjektinmuodostuksen, kansalaisten etäältä ohjaamisen. Tämä artikkeli käsittelee Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelemaa Oodia hyvinvointiyhteiskunnan viitekehyksessä, infrastruktuurintutkimuksen ja hallinnantutkimuksen näkökulmista. ALAn tuotanto tarjoaa erinomaisen lähtökohdan tämänkaltaiselle lähestymistavalle, sillä Helsingin keskustakirjasto Oodin lisäksi toimisto on suunnitellut Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen (2017–2021), Saukonlaiturin maisemallisen pysäköintitalon (2016–2021) sekä Länsimetron asemien arkkitehtuuria (2009–). Artikkelin keskeisen tutkimusaineiston muodostavat ALAn osakkaiden haastattelut.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Muhonen, Anu, and Heidi Vaarala. "Suomea Torontossa: yliopisto-opiskelijat ja suomalaiset seniorit palveluoppimisyhteistyössä." Puhe ja kieli, no. 4 (March 1, 2019): 227–52. http://dx.doi.org/10.23997/pk.69151.

Full text

Abstract:

Kuvaamme artikkelissamme yhteisössä toteutettavaa palveluoppimispedagogiikkaa (community engaged service learning pedagogy) Toronton yliopiston suomen kielen ohjelman ja Toronton Suomi-kodin eli suomenkielisen seniorikeskuksen välillä. Osana suomi vieraana kielenä -kurssia opiskelijat vierailevat säännöllisesti Suomi-kodissa, osallistuvat sen toimintaan ja viettävät aikaa suomenkielisten senioreiden parissa. Tutkimme sitä, mitä siirtolaissenioripari (Sirkka ja Pentti) ja kaksi nuorta suomen kielen opiskelijaa (Rosa ja Ilja) ajattelevat ja puhuvat kielestä ja sen oppimisesta erilaisissa kohtaamisissa. Lisäksi pohdimme sitä, millaisia siltoja yhteistyö muodostaa senioreiden ja nuorten välille. Hyödynnämme analyysissa lingvististä etnografiaa niin metodina kuin aineiston keruussakin. Aineiston muodostavat lukuvuonna 2016–2017 tallennetut epämuodolliset haastattelut, spontaanit keskustelutilanteet, niiden ääni- ja videotallenteet sekä opiskelijoiden kirjoittamat reflektiot. Lisäksi aineistona on käytetty kenttämuistiinpanoja ja valokuvia. Tutkimus paljastaa, että senioreiden ja opiskelijoiden kielikäsitykset eroavat jonkin verran toisistaan, mutta kielenoppimiskäsityksissä on myös runsaasti autenttisista oppimisympäristöistä ja kokemuksista johtuvia yhtenevyyksiä. Punaisena lankana kulkee senioreiden menneisyyteen liittyvät muistelot ja opiskelijoiden haaveet suomenkielisestä tulevaisuudesta. Yhteisössä toteutettava palveluoppiminen avaa uusia mahdollisuuksia kielen ja sisältöjen opetukselle yliopistoissa niin ulkomailla kuin Suomessakin ja haastaa vakiintuneita pedagogisinstitutionaalisia rakenteita uudistumaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Toivanen, Minna, Kia Gluschkoff, Kirsi Yli-Kaitala, and Inka Koskela. "Osallistumisaktiivisuus ja vuorovaikutukseen osallistuminen verkko-oppimisyhteisössä." Prologi 19, no. 2 (September 15, 2023): 27–48. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.116526.

Full text

Abstract:

Digitaaliset oppimisympäristöt ja verkkovalmennukset ovat nousseet 2000-luvulla keskeisiksi työntekijöiden ja -yhteisöjen osaamisen kehittämisen paikoiksi. Verkkopohjaisissa valmennuksissa on kuitenkin havaittu erilaisia osallistumiseen liittyviä haasteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata osallistumisaktiivisuutta, tekstipohjaiseen vuorovaikutukseen osallistumista ja niihin liittyviä tekijöitä verkko-oppimisyhteisössä monimenetelmällisesti työelämän kehittämisen kontekstissa. Tutkimus perustuu verkkovalmennuksen alustan analytiikkaan (N=45) sekä valmennuksiin osallistuneiden asiantuntijoiden ja kouluttajien kokemuksiin (haastattelut N=13, kysely N=98). Määrällinen aineisto analysoitiin tarkastelemalla frekvenssi- ja prosenttijakaumia, ristiintaulukoinnilla ja Poisson-regressioanalyysillä, ja laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Analytiikkatarkastelut vahvistavat käsitystä, että keskeyttäneiden määrä nousee alkuinnostuksen jälkeen, osallistumisaktiivisuus on hyvin eritasoista, alustavierailut eriaikaisia ja keskusteluaktiivisuus jakautuu alustalla epätasaisesti. Lisäksi tutkimus osoittaa, että aktivointiviestit ovat yhteydessä osallistumisaktiivisuuteen. Haastatteluaineistoissa osallistumisen keskeisinä lähtökohtina näyttäytyivät tarve ja aika: valmennuksen tuli vastata osallistujien tarpeisiin ja aikahaasteet nousivat esiin vahvimpina osallistumisen esteinä. Osallistujat olivat valmennuksessa hyvin erilaisilla osallistumisen orientaatioilla. Osa selkeästi kehitti itseään eikä osallistunut yhteisiin keskusteluihin, osa oli yhteisössä aktiivisia ja osa toivoi ryhmän sosiaalisen läsnäolon olevan vahvempaa. Kaikkiaan tutkimus loi aikaisempaa monipuolisemman kuvan työn kontekstiin sijoittuvan verkko-oppimisyhteisön osallistumisaktiivisuudesta, vuorovaikutukseen osallistumisesta ja niiden edellytyksistä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Rantala, Leena, Laura Koppanen, and Elina Kankare. "Transsukupuolisten naisten äänikyselyn reliabiliteetti ja väittämien selkeys ja sopivuus." Puhe ja kieli, no. 4 (January 8, 2018): 239–58. http://dx.doi.org/10.23997/pk.60809.

Full text

Abstract:

Sukupuoltaan korjaavien ihmisten määrä kasvaa Suomessa, ja etenkin miehestä naiseksi korjaavien ihmisten (transnaiset) voi olla vaikea muuttaa puheääntään riittävän naiselliseksi. Vasta muutama vuosi sitten ilmestyi kanadalais-australialaisena yhteistyönä äänikysely The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtoF), joka suomennettiin tässä tutkimuksessa. Suomennetun version reliabiliteetin arviointi oli tämän tutkimuksen päätavoitteena. Toisena tavoitteena oli arvioida transnaisia haastattelemalla, olivatko kyselyn ilmaukset selkeitä ja sanavalinnoiltaan sopivia. Kyselyn täytti kahdeksan transsukupuolisuus-diagnoosin saanutta naista kaksi kertaa, ja kahdenkeskiseen haastatteluun osallistui viisi transnaista. Tulosten mukaan äänikysely on luotettava: toistomittausreliabiliteetti (0,99) ja kyselyn sisäinen yhdenmukaisuus (Cronbachin α=0,97) olivat korkeita. Yksi kyselyn väittämä ei korreloinut muiden väittämien kanssa, mutta koska sen poisto ei muuttanut oleellisesti kyselyn sisäistä yhdenmukaisuutta, väittämä säilytettiin kyselyssä. Haastattelu paljasti, että kyselyn sanamuotoja kannattaa tarkentaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Heinonen, Taina, and Markku Vanttaja. "Nuorten mielenterveyskuntoutujien toimijuus koulutuspolun ongelmakohdissa." Nuorisotutkimus 41, no. 2 (June 26, 2023): 55–72. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9131290.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan nuorten mielenterveyskuntoutujien erilaisia koulutuspolkuja, koulutusuran ongelmakohtia sekä mielenterveyden ongelmien asettamia haasteita nuorten toimijuudelle. Tutkimusaineisto koostuu nuorten mielenterveyskuntoutujien (n=28) elämänkulkuhaastatteluista, joiden perusteella heidät luokiteltiin viiteen koulutuspolkutyyppiin. Haastatteluja analysoitiin toimijuuden viitekehyksessä, joka mahdollistaa koulutusuralla tapahtuneiden yksilöllisten tapahtumien paikantamisen ja niiden merkityksen tarkastelun osana yksilön elämänkulkua. Koulutuspolkutyyppien heterogeenisyydestä huolimatta nuorten koulutusuralla oli usein samankaltaisia ongelmakohtia, joista keskeisimmät liittyivät muun muassa opinnäytetyön tekemiseen, koulukiusaamiseen, joustamattomiin opetusjärjestelyihin, psykiatrisen diagnoosin saamiseen ja sairaalahoitojaksoista johtuviin poissaoloihin. Analyysi havainnollistaa, kuinka sosiaalisen tuen ja taloudellisten resurssien puute asettavat rajoituksia ja ehtoja yksilön toimijuudelle. Haastattelut tuovat esiin myös sen, että opinnoissaan hyvin pärjäävien nuorten mielenterveysoireilu, kuten masennus tai ahdistus, saattaa usein jäädä huomaamatta ja avun saaminen viivästyä. Nuorten ongelmiin on syytä suhtautua vakavasti riippumatta siitä, kuinka hyvin he täyttävät koulun institutionaaliset odotukset. Oikea-aikainen keskusteluapu voi vahvistaa nuorten toimijuutta ja näin edesauttaa yhteiskuntaan kiinnittymistä. Asiasanat: elämänkulku, koulutuspolku, mielenterveysongelmat, sosiaalinen tuki, toimijuus *** Agency of mental health rehabilitees at critical turning points in educational trajectoriesTaina Heinonen & Markku VanttajaThe Finnish Journal of Youth Research(Nuorisotutkimus) Vol 41 (2), 55–72 The study examines critical turning points in the educational trajectories of young people with a history of mental health problems, and the challenges that these problems pose for their agency. The data consist of 28 life story interviews with young mental health rehabilitees. The life stories were categorized into five subgroups that typify the findings. The interviews were analyzed through the lens of agency, which enables locating individual events in a person’s educational career and examining their meaning as a part of an individual’s life course. Despite the heterogeneity of the subgroups, the educational careers of young people often revealed similar problems, the most significant of which were related to doing a thesis, being bullied at school, inflexible teaching arrangements, receiving a psychiatric diagnosis, and absences from school due to periods of hospitalization. The analysis illustrates how a lack of social support and financial resources strongly determines the terms and opportunities of agency. The interviews also show that mental health symptoms, such as depression or anxiety, among young people who have done well in their studies may often go unnoticed and help may be delayed. Whenever young people bring up experiences of mental distress, it is essential to pay attention regardless of how well they meet the school’s institutional expectations. Well-timed support discussions can strengthen young people’s agency and promote integration into society.Keywords: life course, educational trajectory, mental health problems, social support, agency

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Ruutu, Piia, and Markku Jahnukainen. "Koulussa koetut paineet ja koulunkäynnin keskeytyminen – nuorten monien maailmojen näkökulma." Nuorisotutkimus 42, no. 1 (April 19, 2024): 5–22. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9145121.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan nuorten kodin ja koulun sekä vertaisten ja vapaa-ajan maailmojen välisiä suhteita ja nuorten liikkumista näiden maailmojensa välillä koulunkäynnin keskeytyessä. Aineistona ovat psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen nuorten (n = 16) koulupolkukertomukset ja heidän vanhempiensa (n = 13) haastattelut. Aineiston analyysin kehikkona hyödynnetään nuorten monien maailmojen näkökulmaa. Tulososuudessa esitetään kuvaukset ja mallit nuorten maailmojen suhteista neljän ryhmittelyn avulla, jotka ovat koulun maailmasta vetäytyminen, kodin maailmaan eristäytyminen, vertaisten ja vapaa-ajan maailma työntö- ja vetovoimana sekä ulossulkeminen koulun maailmassa. Asiasanat: nuoret, yläkoulu, kouluakäymättömyys, koulusta ulossulkeminen *** School pressures and school interruption – the students’ multiple worlds perspective Piia Ruutu & Markku JahnukainenThe Finnish Journal of Youth Research(Nuorisotutkimus) Vol 42 (1), 5–22 This article examines the relationships between the worlds of adolescents (family, school, peers, and free time) and their movement between these worlds when schooling is interrupted. The dataset comprises the school path narratives of adolescents (n=16) undergoing psychiatric care, and interviews with their parents (n=13). The data analysis framework draws on the students’ multiple worlds model. The findings section presents descriptions and models of the dynamics between adolescents’ worlds based on four groups: withdrawal from the world of school; isolation in the world of home; the world of peers as a push and pull force; and exclusion from the world of school.Keywords: adolescents, secondary school, school attendance problems, school exclusion

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Holopainen, Riikka, Anu Keskilä, Raili Välimaa, and Arja Piirainen. "Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen fysioterapeuttinen ohjaus fysioterapeuttien kuvaamana." Kuntoutus 39, no. 1 (January 10, 2022): 22–35. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.113394.

Full text

Abstract:

Lonkan tekonivelleikkausten sekä leikkauksen jälkeistä fysioterapiaa tarvitsevien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Kuntoutumisen kannalta fysioterapeuttinen ohjaus on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella fysioterapeuttien käsityksiä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä fysioterapeuttisesta ohjauksesta. Laadullisen tutkimuksen aineistona oli fysioterapeuttisten ohjaustilanteiden (n=7) kuvanauhojen pohjalta tehdyt recall-haastattelut. Aineiston fenomenografisessa analyysissä muodostettiin kolme hierarkkista kuvauskategoriaa, jotka olivat suppeammasta laajempaan: asiantuntijalähtöinen fysioterapeuttinen ohjaus, potilaan yksilöllisyyttä arvostava fysioterapeuttinen ohjaus sekä fysioterapeuttinen ohjaus osana potilaan kuntoutumista. Nämä kategoriat sisälsivät kuusi ohjaustilanteita kuvaavaa teemaa ja niiden variaatiot: potilaan osallistuminen, kehollinen ohjaus, eettisyys ohjaussuhteessa, fysioterapeutin asiantuntijuus, yhteistyö ja terveydenhuoltojärjestelmän eettisyys. Fysioterapeuttisen ohjauksen onnistumisen kannalta kriittiset tekijät fysioterapeuttien ohjauskäsityksissä olivat potilaskeskeisyys, moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutumisprosessin jatkuvuus. Abstract Physiotherapists’ perceptions of patient counseling after total hip arthroplasty (THA) The number of total hip arthroplasties is growing due to the fact that THA is a cost-effective procedure moving people quickly from poor to good functional capacity. The aim of the qualitative study was to explore physiotherapists’ perceptions of post-operative patient counseling. The data of this study consisted of seven physiotherapy situations with inpatients in hospital setting. Data were collected by open recall-interviews based on videotapes of patient counseling situations. The data were analyzed according to phenomenographic approach, which revealed three hierarchical categories: therapist-centered patient counseling, patient counseling which values patient’ individuality and patient counseling as part of individual rehabilitation process. Six themes that varied hierarchically in three categories describing different ways of understanding patient counseling were found: patients’ active participation, counseling for movement awareness, ethical counseling relationship, physiotherapy expertise, cooperation, and ethicality of national health care system. The critical variation between categories manifested as patient-centeredness, multiprofessional cooperation and the continuity of rehabilitation process.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Hettula, Patrik. "Dipesh Chakrabarty : haastattelu." Tiede & edistys, no. 4 (April 1, 2018): 339–45. http://dx.doi.org/10.51809/te.105300.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Oittinen, Vesa. "Kaan Kangalin haastattelu." Tutkimus & kritiikki 2, no. 1 (November 15, 2022): 98–108. http://dx.doi.org/10.55294/tk.113421.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Turunen, Lari, Raija Komppula, and Jarno Suni. "Kalastusmatkailuelämyksen asiakasarvo." Matkailututkimus 16, no. 1 (February 18, 2020): 35–54. http://dx.doi.org/10.33351/mt.83249.

Full text

Abstract:

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten kalastusmatkailuelämyksen arvo muodostuu ja millaisia sisältöjä arvon eri ulottuvuudet edustavat. Tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia kalastusmatkailijatyyppejä sen perusteella, mitkä arvokomponentit koetaan tärkeimmiksi kalastusmatkailuelämyksen muodostumisessa. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset vakavasti harrastukseensa suhtautuvat kalastuksen harrastajat, jotka tekevät säännöllisesti kalastusmatkoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin narratiivista haastattelua, jossa haastateltavia rohkaistiin kertomaan esimerkkejä ikimuistoisista kalastusmatkoistaan. Haastateltavat valittiin lumipallo-otannalla. Kolmentoista haastattelun aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla Shethin, Newmanin ja Grossin (1991) kulutusarvoteorian viitekehyksessä, täydennettynä Komppulan ja Gartnerin (2013) esittämällä yhteisöllisyyden arvolla. Tulosten mukaan kalastuselämyksen muodostuminen oli vahvasti kytköksissä neljään tekijään: 1) kalastamiseen ja saaliin saamiseen (funktionaalinen arvo), 2) luontoon ja luonnonläheisyyteen (emotionaalinen arvo), 3) ystävien ja/tai oman perheen kanssa vietettyyn aikaan (yhteisöllinen arvo) sekä 4) henkiseen hyvinvointiin (emotionaalinen arvo). Yhteisöllisyyden arvo, emotionaalinen arvo ja elämyksen dimensioihin liittyvät aistihavainnot olivat kaikilla haastatelluilla tärkeitä elämysarvoa tuottavia asioita. Yhdessä oleminen ja tekeminen oli sidoksissa henkiseen hyvinvointiin. Kaveriporukassa kalastavat olikin aineistossa yleisin kalastusmatkailijatyyppi. Toiseksi eniten haastatelluissa oli luonnosta nauttijoita, jotka arvostavat luontoa ja kohteen autenttisuutta. Uutuusarvoa arvostavilla tutkimusmatkailijoilla kalastuselämyksen ydin rakentuu tuntemattomissa kohteissa saavutettaviin uusiin kokemuksiin. Harvinaisin tyyppi, jota edusti vain yksi henkilö, oli harrastukseen sitoutunut kalastusmatkailija. Hänelle elämyksen ydin on suurten kalojen saaminen. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että Shethin, Newmanin ja Grossin (1991) malli, täydennettynä yhteisöllisyyden kaksiulotteisella (perheyhteisö, kaveriyhteisö) arvolla, soveltuu aiempia matkailuelämyksen viitekehyksiä paremmin harrastuspohjaisen matkailuelämyksen tarkasteluun. Vaikka monissa harrasteissa itse suoritus tapahtuu yksin, kokemusten jakaminen jonkin yhteisön kanssa voi olla tärkeää.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Havukainen, Heikki, Pekka Murtorinne, Hannu Viitala, Pirjo Suhonen, and Risto Kauppinen. "Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75146.

Full text

Abstract:

Laidunnus lopetetaan lypsyrobottiin siirtymisen yhteydessä usein kokonaan, koska se koetaan vaikeaksi,työlääksi ja kalliiksi. Samaan aikaan elintarvikkeita jalostavat yritykset käyttävät markkinoinnissa laiduntavia eläimiä. Kuluttajille voi muodostua ristiriita, kun tuotteita mainostetaan laiduntamisella, mutta todellisuudessa eläimiä näkyy pelloilla entistä harvemmin. Laiduntamisesta on hyötyä myös lybsyrobottitiloilla. Laiduntaminen parantaa eläinten terveyttä ja sille saadaan hyvinvointitukea. Tässä työssä selvitetään, kuinka laiduntaminen lypsyrobottitilalla toteutetaan ja mitkä ovat laiduntamisen kustannukset. Lypsyrobottiin siirryttäessä laiduntaminen usein lopetetaan. Syitä tähän on muun muassa lypsyrobottitilan laiduntamiseen liittyvän tutkimuksen puute. Työn tausta-aineistona on Savonia-ammattikorkeakoulussa tehty esiselvitystyö 60 lypsylehmän lypsyasema- ja lypsyrobottipihaton laiduntamisen eroista. Lypsyrobottitilan laiduntamisen tutkimiseen tarvittu aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta laiduntavaa lypsyrobottitilaa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Haastattelut tallennettiin sanelulaitteella, josta ne litteroitiin. Litteroidusta aineistosta muodostettiin laiduntamismallit. Tutkimustiloilla kaikki yli kuusikuukautiset naudat laidunnetaan. Kaikki eläimet saavat laiduntaa vapaasti ympäri vuorokauden. Hiehot ja umpilehmät saavat laitumelta kaiken rehustuksensa. Lypsylehmillä laitumen osuus rehustuksesta on pieni, tutkimustiloilla maksimissaan 25 %. Laidunta tiloilla on käytössälypsyssä oleville lehmille yhteensä keskimäärin 4,7 ha, mikä tarkoittaa keskimäärin 0,075 ha/lehmä. Lehmät pääsevät ulos toukokuussa ja viimeistään syyskuussa laiduntaminen loppuu. Laiduntaminen vähentää lehmien lypsykertoja keskimäärin 0,05 vuorokaudessa/lehmä. Laiduntaminen lisää kustannuksia aitausmateriaalien, juomaveden järjestämisen sekä eläinten siirtelyyn kuluvan työajan lisääntymisen vuoksi. Toisaalta navettatyöajan väheneminen tuo saman verran säästöjä joten laiduntamisen vuoksi työ, tai materiaalikustannuksia ei tule lisää, vaan työnkuva muuttuu erilaiseksi. Kun verrataan lypsykertojen määrän vähenemisestä johtuva maidontuotannon alenemaa eläinten hyvinvointituen määrään, voidaan tehdä päätelmiä laiduntamisen kannattavuudesta. Laskelmien mukaan laiduntaminen kannattaa tutkimustiloilla. Laiduntamisen suunnittelu kannattaa aloittaa jo uutta navettaa rakennettaessa. Navettaa suunniteltaessa on tärkeää sijoittaa navetta siten, että saatavilla on riittävä määrä peltoa. Näköyhteys navetalta toisiin eläimiin ja laitumelta navettaan on hyvä tapa parantaa lehmien kiertoa navetalle. Laitumelle pääsyä ei pitäisi joutua katkaisemaan esimerkiksi lietteen ajon tai rehun teon takia. Jos laiduntamisella ei tavoitella ruokinnallista merkitystä vaan pyritään parantamaan lehmien terveyttä ja hyvinvointia, laitumelle ei tarvitse tehdä suuria panostuksia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Mikkola, Minna. "Miksi julkisisssa ruokapalveluissa on niin vaikea käyttää ekologisia raakaaineita?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75860.

Full text

Abstract:

Kestävät ruokapalvelut on käsite, jonka ajatuksena on edistää kestävää tuotantoa ja kulutusta. Kestävissä ruokapalveluissa pyritään käyttämään lähi- ja luomuruokaa ja jopa lähiluomuruokaa, jotka ymmärretään yleensä ekologisiksi vaihtoehdoiksi. Käytännössä toiminnassa on kuitenkin ongelmia. Tämän tutkimuksen tarkoitus on syventyä julkisiin ruokapalveluihin ekologisen ruoan käyttäjinä: miksi julkisisssa ruokapalveluissa on niin vaikea käyttää ekologista ruokaa? Tässä artikkelissa käytetään lyhyyden vuoksi termiä ekologinen ruoka ympäristöystävällisen ruoan sijasta. Tutkimuksessa kysytään, miten ammattilaiset ruokapalveluorganisaatioiden eri tasoilla ymmärtävät ekologisen ruoan, millaisia jännitteitä sen käytössä syntyy eri tasojen välille ja miten ekologisen ruoan käyttöä voitaisiin edistää. Tutkimuksen aineistona on 15 kunnallisen ruokapalveluammattilaisen haastattelut vuosina 2000-2003. Tutkimus tukeutuu Goffmanin (1959) ja Argyriksen (1999) organisaatioissa ilmenevää käyttäytymistä sekä Bakhtinin (1982) ’ammatillista puhetta’ koskeviin käsitteisiin. Tulokset osoittavat, että ammattilaiset eivät puhuneet ’ekologisesta ruoasta’, mutta sitä kuitenkin lähestyttiin jo käytössä olevien käsitteiden ja toiminnan tavoitteiden kautta. Ekologia ja ympäristö liittyivät kiinteimmin ympäristöterveyteen, ruoan mahdollisiin muihin oletettuihin myönteisiin terveysvaikutuksiin, ympäristöteknisiin piirteisiin kuten energian ja veden kulutukseen ja vasta viime kädessä ympäristön tilaan sinänsä. Ympäristöuhkina nähtiin rehevöityminen, maaperän saastuminen ja polttoaineiden kuluminen. Sen sijaan esimerkiksi biodiversiteetti ja ilmastonmuutos olivat käsitteitä, joita ei puhuttu lainkaan; ’ympäristö’ oli käsitteellisesti monimutkaisesti välittynyt ja kaukana ’keittiöstä’. Ruoan ekologisia piirteitä lähestyttiin käytännöllisen ryhmittelyn avulla. Ammattilaiset puhuivat kotimaisesta, ulkomaisesta, lähi- ja luomuruoasta sekä ’ympäristöteknisestä’ ruoasta. Ryhmittely ei kuitenkaan tuottanut ongelmattomasti käytännön ohjenuoraksi soveltuvia kategorioita, vaan pikemminkin nosti vastakkainasetteluita joissa tietty ryhmä näkyi sekä hyvänä että kyseenalaistettuna ruokana. Lisäksi ympäristötekninen ruoka nähtiin hyvin vaikeasti täsmennettävänä mutta todellisena ilmiönä. Tulokset kertovat ammattilaisten käyttämästä ryhmittelystä, sen mahdollisesta horjuvuudesta, tiedon tarpeesta ja näkemyseroista organisaatioiden eri tasojen välillä. Ilmeisesti ekologinen ruoka tarvitsee huomattavasti perusteiden selkiyttämistä ja käsitteellistä kirkastamista jotta kriittiset ammattilaiset voivat uudistaa näkemyksensä siitä mitä ekologinen ruoka on ja hyödyntää tätä tietoa toiminnassaan. Tulevaisuuden kestävien ruokapalveluiden rakentamisessa tarvitaan organisaatioiden eri tasojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteistyötä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Koivunen, Tuija. "”Paskaduunia siinä sivussa.” Työn merkitys nuorille miehille." Nuorisotutkimus 41, no. 1 (March 30, 2023): 19–33. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9128214.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan tapoja, joilla nuoret miehet suhtautuvat suomalaiseen työelämään ja palkkatyöhön sekä omaan tilanteeseensa suhteessa työhön. Palkkatyö on ollut keskeinen sukupuolen ja vallan harjoittamisen areena, mutta kaikilla miehillä ei ole pääsyä tälle areenalle. Lisäksi kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että nuorten miesten suhtautuminen työelämään on muuttunut viimeisen 15 vuoden kuluessa työelämän ja talouden muutosten myötä. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 11 nuoren miehen haastattelut. He ovat iältään 19–30-vuotiaita opiskelijoita, työllisiä tai työttömiä. Keskeinen tulos on, että nämä miehet eivät määritä itseään työelämässä ansioitumisella ja johtaviin tai päättäviin asemiin nousemisella. Näin ollen urakehityksellä ei ole ensisijaista merkitystä näille nuorille miehille, eivätkä he ole valmiita omistautumaan työlle tai edes työskentelemään millä ehdoin tahansa. Asiasanat: Sukupuoli, luokka, nuoret miehet, menestyminen, palkkatyö *** The role of K-0 activities in resolving protracted bullying situations Aseman Lapset ry. conducts ‘K-0’ activities in school communities, whereby they try to reach positive solutions to bullying situations with the help of an external employee. This article studies the part played by K-0 activities in handling cases from the social and human capital perspective. The background to the study lies in systems theory, which examines collaboration between multidisciplinary networks. The study used cross-tabulation to analyse connections between the root causes of bullying cases (N=62) and operating models. Of these cases, 35 were studied using content analysis. According to the research results, the root causes in family dynamics were connected to multidisciplinary networks involving social services (p<0.01), healthcare (p<0.05) and mental health services (p<0.01). It was concluded that this constituted multidisciplinary collaboration from an institutional and a networking point of view. There was also a connection between family dynamics and parents’ evenings (p<0.005), with the latter possibly increasing both young people’s and their families’ understanding of bullying. Keywords: school bullying, social and human capital, multidisciplinary collaboration

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Ratilainen, Saara, and Daniil Zhaivoronok. "Feministinen sodanvastainen liike ja mediavälittyneisyyden mahdollisuusrakenne." Idäntutkimus 31, no. 2 (July 11, 2024): 21–40. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.142965.

Full text

Abstract:

Artikkeli tutkii Venäjän Feminististä sodanvastaista liikettä (FAS), joka perustettiin helmikuussa 2022. Liikettä määrittää aktivistien maastapako ja liikkeen aktioiden sijoittuminen yhtaikaa niin Venäjälle kuin sen rajojen ulkopuolelle. Artikkelin aineistona toimivat liikkeen aktivistien haastattelut ja mediadata. Analyysissa sovelletaan mediatutkimuksen näkökulmia sosiaalisten liikkeiden tutkimukseen hyödyntäen mediavälittyneisyyden mahdollisuusrakenteen (Cammaerts 2012) teoreettista kehystä ja arvioidaan, miten FAS käyttää ylirajaista mediaa pääasiallisena toiminnan kenttänään sotilaallisen kriisin aikana. Tulokset paljastavat, että FAS hyödyntää taitavasti mediatyökaluja jäsenten hankintaan, kansainvälisen mediahuomion kiinnittämiseen ja poliittisten vaatimustensa levittämiseen. Lisäksi liike on käynnistänyt hankkeita, jotka tarjoavat suoraa apua sodan ja poliittisen sorron kohteeksi joutuneille. Se on myös määritellyt diskursiivisesti uudelleen feminismin roolia sota-aikana. Mediaan toiminnan kenttänä liittyy kuitenkin myös merkittäviä haasteita, jotka toisinaan rasittavat aktivistien sisäistä dynamiikkaa ja heikentävät liikkeen ydinsanomia. Analyysi valottaa mediavälitteisen feministisen aktivismin monimutkaisia prosesseja sota-ajan kontekstissa ja Venäjän feministisen liikkeen merkitystä oppositioyhteisöjen ylläpitämisessä voimakkaan repressiivisissä olosuhteissa. This article investigates Feminist Anti-War Resistance (FAR), a transnational project launched by Russian feminists opposing the full-scale invasion of Ukraine since February 2022. Using interviews with activists and media data, it applies the Mediation Opportunity Structure framework (Cammaerts 2012) to assess how FAR has navigated the media landscape to amplify its influence amidst a political crisis. The findings reveal that FAR has skilfully used media tools to recruit activists, garner international media attention and disseminate its agenda. Furthermore, the movement has launched projects providing direct aid to those affected by war and political repression and discursively redefined the role of feminism in wartime. However, the media also present challenges, sometimes straining internal dynamics among activists and diluting the movement’s core messages. The analysis sheds light on the complex processes of mediated feminist activism within a wartime context and its significance for maintaining oppositional communities under oppressive conditions.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Mutikainen, Venla, Jenni Hakosalo, Petri Kainulainen, Katriina Pylkkänen, and Pirjo Suhonen. "Ravihevoshuutokaupan ja huutokauppakulttuurin kehittäminen Suomessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75211.

Full text

Abstract:

Suomessa myydään vuosittain yksivuotiaita tai nuorempia varsoja noin 200, näistä varsahuutokaupassa myydään keskimäärin 80 yksivuotiasta varsaa. Varsahuutokauppa on jokavuotinen Starinita Oy:n järjestämä yksivuotiaiden ravihevosvarsojen myyntitapahtuma, jossa myydään sekä lämminveri- että suomenhevosvarsoja. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana varsahuutokauppa on järjestetty Ypäjän Hevosopistolla, sitä ennen se pidettiin Vermon sekä Teivon raviradoilla. Varsahuutokaupan järjestelyissä on iso työ, ja seuraavan huutokaupan valmistelu alkaa heti edellisen jälkeen. Järjestelyihin kuuluu muun muassa huutokauppapaikan ja -päivän varaus, markkinointi, myytävien varsojen sukuselvitysten teko sekä internet-sivujen päivitys. Huutokauppapäivänä myyjät esittelevät varsojaan ostajaehdokkaille monta tuntia ennen huutamisen alkua; ostopäätökset kuitenkin tehdään lähes aina ennen huutokauppamaneesiin astumista. Jokainen myytävä varsa on huutokauppakehässä noin kolme minuuttia, joten myynti tapahtuu rivakasti eikä siinä ole aikaa enää pohtia ostopäätöksiä. Suomen hevoshuutokauppaa verrataan usein muiden maiden huutokauppoihin, ja niistä haetaan kehitysideoita Suomeen. Suurissa huutokauppamaissa hevoshuutokaupat ovat isoja monipäiväisiä tapahtumia, joissa myydään jopa monta sataa hevosta päivässä. Huutokaupassa järjestetään usein muutakin oheisohjelmaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä huutokaupan myyjiltä sekä ostajilta kehitysideoita tulevia huutokauppoja varten. Tutkimuksessa oli kolme pääteemaa: toiminta ennen huutokauppaa, huutokaupassa sekä hevoshuutokauppakulttuurin kehittäminen ja vertaaminen ulkomaisiin käytänteisiin. Tutkimuksessa huutokaupan myyjiä ja ostajia sekä toimitsijoita haastateltiin teemahaastatteluiden avulla syksyllä 2013 (n=14). Tutkimus toteutettiin osittain puhelinhaastatteluina ja osittain haastattelut tehtiin paikan päällä haastateltavan luona. Haastatteluaineisto käsiteltiin sisällönanalyysimenetelmällä. Haastatellut myyjät ja ostajat olivat tyytyväisiä huutokaupan internet-sivuihin ja tiedotukseen ennen huutokauppaa. Huutokaupan yhteyteen toivottiin expo-aluetta ja kaksipuolista katsomoa, jolloin yleisöä mahtuisi enemmän paikalle. Esitettäville varsoille toivottiin enemmän luksuspuitteita ja varsojen nostamista punaiselle matolle. Koppareille ja varsojen esittäjille toivottiin enemmän koulutusta tehtäväänsä sekä yhtenäistä vaatetusta tapahtumaan. Vastaajien mielestä myös ulkomaiset ostajat olisi tärkeä saada Suomeen hevoshuutokauppaan. Huutokauppaa voitaisiin kehittää myös kaksipäiväiseksi tapahtumaksi, mikäli ilmoitettujen varsojen määrä olisi kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Tulevaisuudessa myös hevosten huutokauppaaminen internetin välityksellä voisi Suomessakin olla mahdollista. Työssä saatujen ideoiden pohjalta varsahuutokauppaa ja suomalaista hevoshuutokauppakulttuuria tullaan kehittämään. Tutkimuksen mukaan suomalaisen hevoshuutokauppakulttuurin positiiviseen kehitykseen ja hevoshuutokaupan imagon parantumiseen uskotaan vahvasti. Imagon kehittäminen on myös kasvattajien etu, kun huutokaupattavien varsojen taso nousee, myös hintataso nousee.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Leinonen, Riitta-Marja. "Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuminen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75707.

Full text

Abstract:

Tarkastelen suomalaisten hevossuhteen muuttumista 1940-luvun maatalousyhteiskunnasta tämän päivän tietoyhteiskunnan vapaa-ajankulttuuriin. Tässä esityksessä haen vastausta kysymykseen, kuinka suomalaisessa hevoskulttuurissa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ihmisen ja hevosen suhteeseen ja hevostaitoon. Vertailuajankohtina ovat 1940-luvun työhevoskulttuuri ja 2000-luvun ratsastuskoulukulttuuri sekä näissä molemmissa konteksteissa viisi käsitettä: hevoskäsitys, yhteisöllisyys, sukupuoli, paikka ja aika. Käytän tutkimuksessani laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Aineistona minulla on vuosina 1995-2009 keräämäni kenttätyöaineisto ja siihen liittyvät haastattelut ja kenttätyömuistiinpanot, vuonna 2004 tekemäni hevostaitokysely sekä kirjalliset kertomusaineistot Hevostarina ja Hevoset sodassa 1939-1944 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta. Teoreettisen ja metodologisen pohjan tutkimukselleni muodostavat narratiivinen lähestymistapa ja kognitiivinen antropologia. Tulokset osoittavat, että hevostaidot olivat 1940-luvulla osa toimeentuloon liittyvää tietoa, jota voidaan kutsua nykypäivän näkökulmasta perinnetiedoksi. Taitoja tarvittiin ennen kaikkea työntekoon ja lapset kasvatettiin eläinten käsittelyyn jo pienestä pitäen. Hevoskäsitys oli hyvin ihmiskeskeinen ja hevosta välineellistävä, mutta silti hevonen oli tärkeä myös emotionaalisesti ja osa yhteisöä. Sodassa olleita hevosia kunnioitettiin, niitä kutsuttiin sotasankareiksi ja aseveljiksi. Hevosen hoidolla oli yhteisöllistä merkitystä. Hevostaidot olivat yksi miehen työväline ja hänen arvonsa mitta. Hevonen oli osa miehen identiteettiä. Vaikka hevonen oli julkisesti miehen työtoveri ja hevoskulttuuri siten miellettiin hyvin maskuliiniseksi, ovat lapset aina osallistuneet myös hevosten hoitoon ja naiset toimittivat askareitaan hevosten kanssa. Hevosia oli kaikkialla ja niiden kanssa vietettiin paljon aikaa. Teollistuminen ja kaupungistuminen muuttivat hevossuhdetta. Maatalousyhteiskunnan tiiviiseen ja kokonaisvaltaiseen hevossuhteeseen verrattuna nykypäivän vapaa-aikaan liittyvä hevossuhde näyttäytyy pirstaleisena, kun koko yhteiskunnan kattavasta hevoskulttuurista on siirrytty kapeampiin alakulttuureihin kuten ravi- ja ratsastuskulttuureihin. Työhevosten vaihtuminen harrasteratsuiksi on merkinnyt hevosen merkityksen täydellistä muuttumista työvälineestä työstä ja arjesta irtaantumisen välineeksi. Hevosesta on tullut erityisesti ratsutelleilla osa naisten ja tyttöjen kulttuuria. Siitä on tullut harrastekumppani, jonka hoitoon ja käsittelyyn etsitään tietoa monista lähteistä. Kaupungistuminen on ajanut eläimet marginaaliin, niille varattuihin tiloihin ja samalla ne ovat etääntyneet tavallisen suomalaisen kokemusmaailmasta. Hevossuhde on muuttunut ihmiskeskeisestä ja välineellistävästä, mutta hevosta arvostavasta suhtautumisesta nykyiseen tieteellisen tiedon tuomaan eläinkeskeisempään näkökulmaan ja empaattisempaan suhtautumiseen hevosta kohtaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Himanen, Markus, and Eetu Virén. "Oikeuden politiikka : Étienne Balibarin haastattelu." Tiede & edistys 38, no. 3 (March 1, 2013): 234–40. http://dx.doi.org/10.51809/te.105115.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Toivanen, Tero. "Mahdollisuuksien horisontit : David Graeberin haastattelu." Tiede & edistys 39, no. 3 (March 1, 2014): 247–56. http://dx.doi.org/10.51809/te.105159.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Hyötyläinen, Mika. "Tuomas markkinoilla : Tom Slaterin haastattelu." Tiede & edistys, no. 2 (February 1, 2016): 178–84. http://dx.doi.org/10.51809/te.105225.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Koski, Jenni, Sanna Kankaanpää, Janne Aho, and Kari Alasaari. "Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja –laitteiden tuotekehityksen tukena." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75514.

Full text

Abstract:

Agro Living Lab on hanke, jossa maa- ja metsätalouden koneiden, laitteiden ja palveluiden tuottajat sekä loppukäyttäjät – maanviljelijät ja koneurakoitsijat – kohtaavat. Hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja toimintatapoja, joilla käyttäjän näkemys, kokemus ja mielipiteet saadaan mukaan valmistajien tuotekehitysprosessiin. Näin huomioimalla käyttäjän tarpeet valmistajat saavat ajantasaista ja maanläheistä tietoa oman tuotekehityksensä lähdeaineistoksi. Maatilayrittäjille hyödyt tulevat konkreettisiksi helppokäyttöisempinä ja turvallisempina koneina ja laitteina, helpommin omaksuttavina palveluina, sekä sitä myöten säästettynä työaikana. Hankkeessa on kerätty käyttäjäverkosto, johon kuuluu n. 200 maatilayrittäjää Etelä-Pohjanmaan alueelta. Verkostossa on edustettuna kaikki maatilatalouden tuotantosuunnat. Verkoston avulla on tehty lukuisia menetelmäpilotointeja, joihin jäseniä on kutsuttu testaajiksi, ideoijiksi sekä arvioijiksi. Lisäksi jäsenistölle on järjestetty erilaisia kokoontumisia ja opintomatkoja, joissa on ollut mahdollisuus saada ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja verkostoitua muiden jäsenien kesken. Keskeistä toimintaa hankkeessa ovat olleet erilaiset menetelmäpilotoinnit. Nämä voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimukset, käytettävyystestaukset sekä käyttäjälähtöiset innovaatiomenetelmät. Pilotoinnit on tehty tiiviissä yhteistyössä maatilayrittäjien sekä hankkeen yhteistyöyrityksien kanssa. Agro Living Lab:n osaamista on ollut kehittää ja tuoda tilaisuuksiin menetelmät ja toimintatavat, joilla kukin tilaisuus on toteutettu. Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimuksissa käytetään yleisimmin erilaisia haastattelu- ja kyselytekniikoita. Hankkeessa on tutkittu ja kehitetty mm. ryhmähaastattelua, teemahaastattelua sekä tilalla tapahtuvaa haastattelua. Kyselytutkimuksia on tehty niin kohdennetusti tietyn profiilin omaaville käyttäjille kuin yleisesti käyttäjäverkoston jäsenille. Käytettävyystestauksissa on testattu niin pieniä kuin suuriakin koneita ja laitteita. Testauksia on tehty keskitetysti opetustilalla tai käyttäjäverkoston jäsenien omilla tiloilla, jonne testattavat laitteet on viety. Tunnetut testimenetelmät on räätälöity kuhunkin tapaukseen paremmin sopivaksi. Käyttäjälähtöisiksi innovaatiomenetelmiksi on kehitetty erilaisia ideointi- ja arviointityöpajoja, joissa käyttäjäverkoston jäsenillä on ollut mahdollisuus arvioida olemassa olevia ideoita ja tuotteita tai kehitellä ja ideoida täysin uusia ratkaisuja tiettyyn kysymysasetteluun. Aiheet ovat voineet olla teknisiä tai palvelullisia haasteita, joihin on toivottu suoraa palautetta maatilayrittäjiltä. Agro Living Lab -hankkeen toteuttaa Frami Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Rahoittajina ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen seutu, Kauhavan kaupunki sekä viisi yhteistyöyritystä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Kujala, Päivi, Matti Ylätalo, and Pekka Lehtonen. "Maatilakytkentäisten yritysten innovatiiviset liiketoimintakonseptit." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76028.

Full text

Abstract:

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maatilakytkentäisten yritysten kehittämistä ja kasvua erityisesti innovatiivisten liiketoimintakonseptien näkökulmasta. Tämä tavoite jaettiin seuraaviin osatavoitteisiin.1. millä tavalla innovatiivisuus vaikuttaa maatilakytkentäisten yritysten kehittämiseen ja taloudelliseenkasvuun2. millainen on menestyvän maatilakytkentäisen yrityksen liiketoimintakonsepti3. mikä on yrittäjäjohtajuuden merkitys innovaatioiden hyödyntämisessä4. miten innovaatioympäristö tukee yritystoiminnan syntymistä ja kasvua maaseudulla.Tutkimuksen kohderyhmänä oli Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella vuosina 1995 - 1999 maaseutuelinkeinolain mukaista pienyritystoiminnan rahoitustukea saaneet yritykset. Tutkimus toteutettiin strukturoituna lomakekyselynä osoitetietojen luovutusluvan tutkimus- ja neuvontatarkoitukseen antaneelle 351 yrittäjälle. Kyselylomakkeella tiedusteltiin mm. liikevaihdon, työllistävyyden, koulutus- ja tuotekehitysmenojen kehitystä vuoteen 2004 mennessä, yritysten verkostoitumista, omia näkemyksiä yritystoiminnan innovatiivisuudesta sekä tulevaisuuden kehittämissuunnista. Lomakekyselyn lisäksi tutkimuksessa tehtiin kuuden pienyritystoiminnan asiantuntijan ja kuuden yrittäjän haastattelut puolistrukturoidulla teemahaastattelulla.Kyselytutkimus lähetettiin helmikuussa 2005. Vastauksia saatiin yhteensä 199 yrittäjältä, joten vastausprosentiksi saatiin korkeahko osuus, 57 %. Kyselytutkimukseen vastanneista yrittäjistä 85 % oli miehiä ja 14 % naisia. Yrittäjien keski-ikä oli 49 vuotta. Yritykset työllistivät keskimäärin 1,52 henkilötyövuotta.Kyselyaineiston analysointi tehtiin SPSS- tilasto-ohjelmalla. Kyselytutkimuksen analysointia varten muodostettiin kolme vertailuryhmää perustuen yrittäjän omaan näkemykseen yritystoiminnan kehittämisen luonteesta. Ryhmät nimettiin sisältönsä mukaisesti: tuoteinnovaatio-ryhmä, muu innovaatio- ryhmä ja perinteinen konsepti-ryhmä. Lisäksi haastatteluosuudessa yrittäjät jaettiin vertailuryhmiin yrittäjäjohtajuuden mukaan. Johtajat luokiteltiin joko sarjayrittäjyyttä tai portfolioyrittäjyyttä harjoittaviksi yrittäjiksi. Tutkimusmenetelmänä oli siis yhdistetty kysely- ja haastattelututkimus.Tutkimuksen kyselylomakkeen tulosten perusteella vertailuryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero markkina-alueiden, vuoden 2004 ja ennustevuosien liikevaihdon, velkamäärän, tuotekehitysmenojen, patentin hakemisen ja oman työn osuudessa yritystoiminnassa.Haastatteluihin perustuen voitiin todeta, että maatilakytkentäisten yritysten liiketoimintakonseptien kivijalkana olivat luovat, rohkeat ja samalla rauhalliset, eteenpäin katsovat yrittäjäjohtajat. Sarjayrittäjien oman alan ydinosaaminen oli muodostunut useiden yritysten johtamiskokemuksen kautta. Portfolioyrittäjien ydinosaaminen oli syntynyt tuotekehityksen ja kokeilujen kautta. Portfolioyrittäjät pystyivät hyödyntämään maatilan omaisuuseriä muun yritystoiminnan strategisina omaisuuserinä (RBV). Saman pystyivät tekemään myös haastatellut sarjayrittäjät.Tutkimus vahvistaa sen näkemyksen, että innovaatioiden syntyminen maatilakytkentäisissä yrityksissä on pitkälti yrittäjien varassa. Innovaatioiden syntymisessä tärkeintä on ollut yrittäjän omat ideat, tieto, osaaminen ja rohkeus idean kehittelyssä innovaatioksi. Innovaatioympäristön osalta tutkimuksessa nousee esille tarve tukea yrityksen innovatiivista ja kasvuhakuista toimintaa liiketoimintaosaamiseen ja verkostoitumiseen liittyvillä instrumenteilla. Innovaatioympäristölle asetetaan yleisesti haasteita ja siihen sijoitetaan verraten paljon yhteiskunnan resursseja. Kasvun aikaansaamiseksi maatilakytkentäisissä yrityksissä innovaatioympäristön resurssien käytön tehostamiseen ja kohdentamiseen on selkeä tarve tämän tutkimuksen tulosten valossa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Journal articles on the topic 'Haastattelut'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles