Academic literature on the topic 'Etsivä Keskuspoliisi'

Artikkeli tarkastelee Nyrki Tapiovaaran ohjaamaa elokuvaa Varastettu kuolema (1938) poliittisena kommenttina 1930-luvun vasemmistolaisen aktivismin ja etsivän keskuspoliisin väliselle jännitteelle. Artikkelissa analysoidaan elokuvan roolien miehitystä ja esitetään siitä uutta tietoa erityisesti suhteessa Työväen Näyttämö -nimiseen harrastajateatteriin. Artikkeli osoittaa, että Tapiovaara haki rooleihin osuvia ”tyyppejä”, joiden siviiliroolilla – taustalla tai henkilöhistorialla – oli merkitystä roolivalinnassa. Erityisen selvästi tämä näkyy entisten punavankien, tuomittujen kommunistien ja fasisminvastaiseen taisteluun sitoutuneen teatteriryhmän jäsenten kiinnittämisellä sotilaiden, santarmien ja salaisen poliisin rooleihin. Viittaukset esiintyjien siviilirooliin tai ohjaaja Tapiovaaran omaan henkilöön saivat tilaa elokuvassa pienissä yksityiskohdissa. Varastettu kuolema leikittelee useilla kaksoisvalotuksilla. Ennen muuta se rinnastaa 1900-luvun alun sortokauden 1930-luvun poliittisen tilanteen kanssa ja luo henkilökuvaukseen uusia tasoja tarkkaan harkitulla roolituksella. Ironinen tunnistaminen ruokkii katsojaa irrottautumaan historialliseen tarinaan eläytymisestä osoittamalla yllättäviä, usein nurinkurisesti kuvattuja yhtymäkohtia elokuvan tekoajan yhteiskunnalliseen todellisuuteen.

Tämä artikkeli analysoi 1930-luvulla Suojärveltä Neuvostoliittoon lähteneiden laittomien maahanmuuttajien eli loikkareiden ylirajaisia suhteita ja niiden merkitystä heidän kohtalolleen Gulag-järjestelmässä. Tutkimus perustuu loikkareiden lähettämiin kirjeisiin, jotka on koottu Etsivän keskuspoliisin Sortavalan alaosaston kokoelmaan. Artikkelissa lähestytään suojärveläisten ylirajaisten suhteiden merkitystä tiedonvälityksen, avunannon ja kansalaisuuden kautta. Tutkimus tuo esille sen, kuinka tiedon sisältö sekä ylirajaisen ja rahallisen avun suunta muuttuivat suojärveläisten suhteissa, kun he joutuivat Gulag-järjestelmän piiriin. Lisäksi tutkimus tuo esille suojärveläisten erilaiset selviämisstrategiat sekä Suomen ja Neuvostoliiton kansalaisuuden merkityksen ylirajaisten suhteiden ylläpitämiseksi. This article analyses transnational relations between illegal immigrants from Suojärvi and their relatives and friends in Finland in the 1930s. The article analyses the impact of these relations in their lives in the Soviet Union and in the Gulag system. The article is based on a study of letters which the people from Suojärvi sent from the Soviet Union. The letters, which are part of the archival collection of the Finnish state police, are analysed through three different aspects: information, aid and citizenship. The study of these letters reveals that the content of information as well as the direction of transnational and financial assistance changed in the Gulag system. It also reveals different survival strategies that the people from Suojärvi adopted and the meaning of citizenship in maintaining transnational relations.