Dissertations / Theses on the topic 'Cancer predisposition genes'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'Cancer predisposition genes.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
Sylvester, Dianne. "Genes underpinning predisposition to childhood cancer." Thesis, The University of Sydney, 2020. https://hdl.handle.net/2123/22458.
Full textRapakko, K. (Katrin). "Hereditary predisposition to breast cancer—evaluation of candidate genes." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514284502.
Full textJegundo, Patrícia Alexandra Sousa. "Antioxidant and detoxify genes polymorphisms in colorectal cancer predisposition." Master's thesis, Universidade de Aveiro, 2016. http://hdl.handle.net/10773/15947.
Full textColorectal cancer (CRC) results from histologic and gene alterations can lead to a massive cellular proliferation. Most of the authors assume multifactorial causes to CRC genesis. Low physical activity, a fat diet poor in fibers and smoking habits seems to have an important role in CRC. However, there are also genetic causes associated with CRC risk. It has been described that oxidative stress levels could influence CRC development. Thus, cellular balance reactive species and defense enzymes involved in oxidative stress are crucial to maintain a good tissue function and avoid neoplasic process. Therefore, genome variations on these defense enzymes, such as MNSOD, SOD3, GSTP1, GSTT1 and GSTM1, could be important biomarkers to colorectal adenocarcinomas. We intend to determine frequencies distribution of most common polymorphisms involved on oxidative stress regulation (MNSOD, SOD3, GSTP1, GSTT1 and GSTM1) in patients with sporadic colorectal adenocarcinoma (SCA) and in healthy controls, evaluation their possible correlation with SCA risk. Samples common polymorphisms of antioxidant and detoxify genes (MNSOD T175C, SOD3 R213G, GSTP1 A105G, GSTP1 C114T, GSTT1del and GSTM1del) analysis was done by PCR-SSP techniques. In this study we found a higher prevalence of MNSOD 175CC (55% vs 2%; p<0.0001; OR: 58.5; CI 13.3 to 256.7), SOD3 213GG (31% vs 2%; p<0.0001; OR: 21.89; CI 4.93 to 97.29), GSTP1 105GG (46% vs 12%; p<0.0001; OR: 6.14; CI 2.85 to 13.26), GSTP1 114TT (38% vs 0%; p<0.0001; OR: Infinity) and GSTT1 null (75% vs 28%; p<0.0001; OR: 7.71; CI 3.83 to 15.56) mutated genotypes among SCA patients, while the normal genotypes were associated with SCA absence. Furthermore, we found GSTP1 114TT mutated genotype (52% vs 27%; p=0.003; OR: 2.88; CI: 1.41 to 5.89) and GSTT1 null genotype (87% vs 65%; p=0.003; OR: 3.66; CI 1.51 to 8.84) associated with colon samples. These findings suggest a positive association between most of common polymorphisms involved on oxidative stress regulation and SCA prevalence. Dysregulation of MNSOD, SOD3, GSTP1, GSTT1 and GSTM1 genes could be associated with an increase of ROS in colon and rectum tissue and p53 pathway deregulation, induced by oxidative stress on colonic and rectal cells. The present study also provides preliminary evidence that MNSOD 175C, SOD3 213G, GSTP1 105G, GSTP1 114T and GSTT1 null polymorphisms, may be involved in SCA risk and could be useful to clarify this multifactorial disorder.
O cancro colo-retal (CCR) resulta de um conjunto gradual de alterações histológicas e genéticas, que se traduz numa proliferação celular descontrolada. Embora existam causas genéticas para a origem deste carcinoma, a maioria dos autores assume causas multifactoriais para a génese do CCR. Das causas não genéticas, a baixa atividade física, uma dieta rica em gorduras e pobre em fibras, bem como, os hábitos tabágicos parecem ter um papel preponderante no desenvolvimento desta patologia. Do mesmo modo, tem vindo a ser descrito que diferentes níveis de stresse oxidativo podem influenciar o desenvolvimento deste tipo de cancro. Desta forma, a manutenção celular do estado oxidação-redução parece ser crucial para a conservação da função dos tecidos e prevenção da carcinogénese. Variações genotípicas nos genes envolvidos neste processo, tais como, MNSOD, SOD3, GSTP1, GSTT1 e GSTM1, podem ser importantes biomarcadores para o CCR. Neste trabalho pretendeu-se determinar a distribuição da frequência dos polimorfismos mais comuns dos genes envolvidos na regulação do stresse oxidativo (MNSOD, SOD3, GSTP1, GSTT1 e GSTM1) em indivíduos com adenocarcinoma colo-retal esporádico (ACE) e em controlos saudáveis, avaliando assim a sua possível correlação com o risco para o desenvolvimento do ACE. A análise dos polimorfismos dos genes com atividade desintoxicante e desintoxicante (MNSOD T175C, SOD3 R213G, GSTP1 A105G, GSTP1 C114T, GSTT1del e GSTM1del) foi feita através da técnica de PCR-SSP. Neste estudo encontrámos uma prevalência dos genes mutados nos pacientes com ACE, comparativamente com o grupo controlo: MNSOD 175CC (55% vs 2%; p<0,0001; OR: 58,5; CI 13,3 a 256,7), SOD3 213GG (31% vs 2%; p<0,0001; OR: 21,89; CI 4,93 a 97,29), GSTP1 105GG (46% vs 12%; p<0,0001; OR: 6,14; CI 2,85 a 13,26), GSTP1 114TT 38% vs 0%; p<0,0001; OR: Infinito) e GSTT1 del (75% vs 28%; p<0,0001; OR: 7,71; CI 3,83 a 15,56). Além disto, observámos também que os genótipos mutados GSTP1 114TT (52% vs 27%; p=0,003; OR: 2,88; CI: 1,41 a 5,89) e GSTT1 del (87% vs 65%; p=0.003; OR: 3.66; CI 1.51 a 8.84) estavam associados com o colon. Deste modo, os nossos resultados sugerem uma associação positiva entre os polimorfismos dos genes estudados e a prevalência do ACE. Assim sendo, a desregulação dos genes MNSOD, SOD3, GSTP1, GSTT1 e GSTM1 pode ser associada com um aumento de ROS no tecido do colon-retal. Além disto, o stresse oxidativo nas células do tecido colon-retal pode também induzir uma desregulação da via da p53. Este estudo evidência assim que os polimorfismos MNSOD 175C, SOD3 213G, GSTP1 105G, GSTP1 114T e GSTT1 del poderão estar envolvidos no risco para o ACE, permitindo clarificar esta patologia multifactorial.
Solyom, S. (Szilvia). "BRCA/Fanconi anemia pathway genes in hereditary predisposition to breast cancer." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294099.
Full textTiivistelmä BRCA1 ja BRCA2 ovat kaksi tärkeintä perinnöllisen rinta- ja munasarjasyövän alttiusgeeniä. Niissä esiintyvät ituradan muutokset selittävät kuitenkin vain noin 20 % familiaalisista rintasyöpätapauksista. Suurin osa alttiusgeeneistä on edelleen tunnistamatta ja näitä tekijöitä etsitään aktiivisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut tunnistaa uusia alttiustekijöitä toisiinsa läheisesti liittyviltä BRCA/Fanconin anemia (FA) signaalinsiirtoreiteiltä. Viisi kandidaattigeeniä - MERIT40, ABRAXAS, BRIP1, CHK1 ja FANCA – kartoitettiin mutaatioiden suhteen suomalaisissa rintasyöpäperheissä käyttämällä konformaatiosensitiivistä geelielektroforeesia ja sekvensointia, tai multiplex ligation-dependent probe amplification- menetelmää. MERIT40-geenissä havaittiin useita aikaisemmin raportoimattomia nukleotidimuutoksia, mutta yhdenkään niistä ei havaittu liittyvän rintasyöpäalttiuteen. MERIT40-geenimuutosten mahdollista yhteyttä rintasyöpäalttiuteen ei ole tutkittu aikaisemmin. ABRAXAS-geenissä havaittiin missense-mutaatio (c.1082G>A, joka johtaa Arg361Gln aminohappokorvautumiseen) kolmessa pohjoissuomalaisessa rintasyöpäperheessä (3/125, 2.4 %). Muutosta ei havaittu terveissä kontrolleissa (N=867), ja ero mutaation esiintyvyydessä familiaalisten rintasyöpätapausten ja terveiden kontrollien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p=0.002). ABRAXAS c.1082G>A-muutos on todennäköisesti patogeeninen, sillä kyseinen aminohappopaikka on evolutiivisesti konservoitunut ja sijaitsee todennäköisellä tumaanohjaussignaalialueella. Funktionaaliset kokeet osoittivat, että mutatoitunut proteiinituote lokalisoitui villityypin proteiinia heikommin tumaan ja sen ohjautuminen DNA-vaurioalueille oli puutteellista. BRIP1- (FANCJ) ja CHK1-geeneistä etsittiin laajoja genomisia uudelleenjärjestelyjä, mutta niitä ei havaittu. Näin ollen kyseisillä muutoksilla ei ole merkittävää roolia perinnöllisessä rintasyöpäalttiudessa suomalaisessa väestössä. FANCA-geenissä havaittiin laaja heterotsygoottinen deleetio yhdessä tutkitusta 100 rintasyöpäperheestä. Deleetio poistaa geenin promoottorialueen lisäksi sen 12 ensimmäistä eksonia. Deleetioalleelia ei havaittu terveissä kontrolleissa, joten se mahdollisesti liittyy perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen. Tutkimus on ensimmäinen, jossa raportoidaan laaja genominen deleetio FA-signaalinsiirtoreitin ylävirran geenissä familiaalisessa rintasyövässä
Nikkilä, J. (Jenni). "PALB2 and RAP80 genes in hereditary breast cancer predisposition." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2013. http://urn.fi/urn:isbn:9789526200446.
Full textTiivistelmä Arviolta 5–10 % rintasyöpätapauksista aiheutuuu merkittävästä perinnöllisestä alttiudesta sairauteen. Mutaatiot tähän mennessä tunnistetuissa rintasyövän alttiusgeeneissä, joista BRCA1 ja BRCA2 ovat tärkeimmät, selittävät kuitenkin vain 25–30 % kaikista perinnöllisistä rintasyöpätapauksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida PALB2- ja RAP80-geenien mahdolliset vaikutukset rintasyöpäalttiuteen, sekä määrittää tarkemmin PALB2:n vaikutus syövän kehitykseen. PALB2:sta löydettiin mutaatio, c.1592delT, jota esiintyi merkittävästi enemmän rintasyöpäpotilailla (0,9 %) kuin kontrollihenkilöillä (0,2 %) [P = 0.003, OR 3.94, 95 % CI 1.5–12.1]. Kaikista yleisimmin geenimuutos esiintyi perinnöllisten ritasyöpätapausten joukossa (2,7 %). Mutaatio aiheuttaa toiminnallisesti viallisen proteiinin, joka sitoutuu BRCA2:n kanssa normaalia heikommin, eikä se pysty kunnolla toimimaan homologisessa rekombinaatiossa tai ristikkäiden DNA-virheiden korjauksessa. Heterotsygoottisen PALB2 c.1592delT-mutaation aiheuttaa PALB2-geenin haploinsuffisienssi joka ilmentyy kantajien soluissa epänormaalina DNA:n kahdentumisena ja DNA-vauriovasteena, jotka johtavat merkittävästi kohonneeseen genomin epävakaisuuteen. Jo kyseiset toiminnalliset puutteet näyttävät tarjoavan pätevän selityksen PALB2 c.1592delT kantajien merkittävästi suurentuneelle rintasyöpäriskille ja lienee myös syy siihen, ettei potilaiden kasvaimissa havaittu normaalin vastinaleelin menetystä. Palb2:lla on keskeinen rooli hiiren alkiokehityksessä. Kuten Brca1/2-puutteellisissa alkioissa, myös homotsygoottinen Palb2-inaktivaatio aiheuttaa alkioiden enneaikaisen kuoleman, joka aiheutuu puutteista mesodermin erilaistumisessa ja hidastuneesta solujen kasvussa. Palb2- ja Brca1/2-puuttellisten hiirien samankaltaisuus vahvistaa ennestään näiden proteiinien toiminnallista yhteyttä, joka on osoitettu jo aikaisemmin laboratorio-oloissa. RAP80-geenistä löydettiin uusi mutaatio, delE81, yhdestä 112 tutkitusta rintasyöpäperheestä. Kyseinen muutos nähtiin myös yhdessä molemminpuoliseen rintasyöpään sairastaneessa potilaassa valikoimattomassa 503 tapauksen kattavasta aineistosta. Mutatoitunut proteiinituote vähensi huomattavasti DNA-vauriovastekompleksin kykyä sitoutua ubikitiiniin ja paikallistua DNA-kaksoisjuostekatkoksille. Ennen kaikkea mutaatio heikensi BRCA1-A kompleksin kuljetuksen DNA-vauriopaikalle, vaarantaen BRCA1-välitteisen DNA-vauriovasteen. Harvinaisuudesta huolimatta nämä tutkimustulokset osoittavat RAP80 delE81 vaikutuksen olevan biologisesti merkittävä. Kyseinen synnynnäinen RAP80-geenimuutos altistaa mitä todennäköisimmin kantajansa rintasyövälle
Luo, Liping. "A genetic study on familial breast cancer predisposing genes /." Stockholm, 2002. http://diss.kib.ki.se/2002/91-628-5184-5.
Full textMargolin, Sara. "Family history and breast cancer susceptibility : clinical and molecular studies /." Stockholm, 2006. http://diss.kib.ki.se/2006/91-7140-868-1/.
Full textMaguire, Paula. "Investigation of the genetic basis of familial non-BRCA1/2 breast cancer /." Stockholm, 2005. http://diss.kib.ki.se/2006/91-7140-602-6/.
Full textBose, M. (Muthiah). "Molecular and functional characterization of ABRAXAS and PALB2 genes in hereditary breast cancer predisposition." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526218656.
Full textTiivistelmä Perinnölliset muutokset DNA-vauriovasteen geeneissä johtavat usein genomin epävakauteen ja lopulta syövän kehittymiseen. Molekyylitason mekanismeja, joilla vauriovasteen vajaatoiminta ajaa genomin epävakautta ja syöpää, ei kuitenkaan ymmärretä kunnolla. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tunnistaa solutoiminnan ja molekyylitason vaikuttajat heterotsygoottisten PALB2- ja ABRAXAS-geenimuutosten kantajien kohonneen rintasyöpäriskin taustalla. Heterotsygoottinen ituradan suomalainen perustajamuutos PALB2-geenissä (c.1592delT) aiheuttaa haploinsuffisienssin kantajahenkilöiden soluissa. PALB2:n haploinsuffisienssin seurauksena kantajasoluissa havaittiin kohonnutta Cdk-proteiinin aktiivisuutta ja siitä johtuvaa kiihtynyttä DNA:n kahdentumista. PALB2-mutaatiota kantavissa soluissa nähtiin myös liiallista replikaation aloituskohtien käyttöä, mikä viittaa replikaatiostressiin. Replikaatiostressin lisäksi PALB2-mutaation kantajasoluilla havaittiin vaikeuksia ylläpitää solusyklin G2/M-tarkastuspisteen toimintaa. Näiden solutoiminnan poikkeavuuksien takia heterotsygoottisen PALB2 c.1592delT -mutaation kantajilla todettiin genomin epävakautta ja kohonnut syöpäriski. Heterotsygoottinen ituradan mutaatio ABRAXAS-geenissä (c.1082G>A) aiheuttaa dominantti-negatiivisen fenotyypin mutaation kantajasoluissa. ABRAXAS-mutaatiota kantavissa soluissa havaittiin BRCA1-proteiinitasojen laskua sekä BRCA1- ja CtIP-proteiinien vähentynyttä lokalisaatiota tumaan ja DNA-vauriopaikoille. Tämä aiheuttaa häiriöitä BRCA1-A-kompleksin paikallistumisessa, mikä johtaa häiriöihin virhealttiiden DNA-kaksoisjuoste¬katkoksien korjausmekanismien käytössä, DNA-vauriovasteessa, G2/M-tarkastus-pisteen säätelyssä ja ohjelmoidussa solukuolemassa. Tärkeimpänä löydöksenä havaittiin mutaation kantajasoluissa muuttunut transkriptioprofiili, joka johtunee BRCA1-proteiinitasojen laskusta tumassa. Näin ollen suomalainen ABRAXAS-perustajamutaatio toimii dominantti-negatiivisena BRCA1:n suhteen, aiheuttaen genomin epävakautta heterotsygoottisissa kantajasoluissa
Fewings, Eleanor Rose. "The use of whole exome sequencing data to identify candidate genes involved in cancer and benign tumour predisposition." Thesis, University of Cambridge, 2019. https://www.repository.cam.ac.uk/handle/1810/285963.
Full textQianren, Jin. "Search for susceptibility loci and candidate genes for breast cancer /." Stockholm, 2004. http://diss.kib.ki.se/2004/91-7140-030-3/.
Full textZhou, ZiaoLei. "Molecular genetic studies of colorectal cancer /." Stockholm, 2005. http://diss.kib.ki.se/2005/91-7140-489-9/.
Full textDíaz, Gay Marcos. "Identification of new candidate genes for germline predisposition to familial colorectal cancer using somatic mutational profiling." Doctoral thesis, Universitat de Barcelona, 2019. http://hdl.handle.net/10803/668900.
Full textEl cáncer colorrectal (CCR) es una de las neoplasias con mayor incidencia y mortalidad en España y el mundo. Aunque un 35% de los pacientes presentan agregación familiar, sólo un 2-8% se asocia con un síndrome hereditario conocido, causado por mutaciones germinales en genes como APC, MUTYH, POLE, POLD1 o los genes del sistema de reparación del ADN por mal apareamiento de bases. En los últimos años, las técnicas de secuenciación de nueva generación (SNG), como la secuenciación del exoma completo (SEC), han sido utilizadas para el descubrimiento de nuevos genes implicados en la predisposición al CCR. La caracterización de los perfiles mutacionales somáticos, aplicando SNG al ADN germinal y tumoral, también se ha utilizado recientemente en este proceso. Sin embargo, aunque se han desarrollado algunos paquetes bioinformáticos para su análisis, todavía permanece inaccesible para una gran parte de la comunidad científica. En consecuencia, el objetivo principal de esta tesis doctoral ha sido el de identificar nuevos genes implicados en la predisposición germinal al CCR familiar, utilizando un análisis de SEC germinal-tumoral y caracterización mutacional somática, así como facilitar la aplicación de estos análisis genómicos a la comunidad científica. En primer lugar, se llevó a cabo el desarrollo de una herramienta bioinformática denominada Mutational Signatures in Cancer (MuSiCa), una aplicación web de manejo sencillo y acceso libre desarrollada a través de la plataforma Shiny, que permite el cálculo de la carga mutacional tumoral y la caracterización de las firmas mutacionales según la información disponible en la base de datos COSMIC. Posteriormente, se implementó un análisis integrado de SEC germinal-tumoral en una cohorte de 18 pacientes de CCR familiar, complementado con una caracterización mutacional somática, gracias al desarrollo de MuSiCa. Se detectaron cinco tumores hipermutados, así como un enriquecimiento de mutaciones germinales en genes involucrados previamente en síndromes de predisposición a otros tipos de cáncer y a la reparación del ADN. Los genes BRCA2, BLM, ERCC2, RECQL, REV3L y RIF1 fueron priorizados como los más prometedores de cara a la predisposición al CCR. Estos descubrimientos podrían ser de utilidad en la práctica clínica, mejorando el consejo genético en las familias afectadas.
CATTEAU, AURELIE. "Predisposition genetique au cancer du poumon : polymorphisme genetique des cytochromes p4501as et etude de genes candidats." Paris 11, 1994. http://www.theses.fr/1994PA112273.
Full textDAL, MOLIN MATTEO. "Identification and validation of DNA sequence variants in cancer predisposition genes by next generation sequencing approaches." Doctoral thesis, Università degli studi di Pavia, 2022. https://hdl.handle.net/11571/1468217.
Full textDAL, MOLIN MATTEO. "Identification and validation of DNA sequence variants in cancer predisposition genes by next generation sequencing approaches." Doctoral thesis, Università degli studi di Pavia, 2022. https://hdl.handle.net/11571/1468215.
Full textErkko, H. (Hannele). "TOPBP1, CLSPN and PALB2 genes in familial breast cancer susceptibility." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514289682.
Full textElander, Nils. "Inflammation-associated genes and genetic variations in colorectal cancer." Doctoral thesis, Linköping : Department of Clinical and Experimental Medicine, Linköping University, 2009. http://www.bibl.liu.se/liupubl/disp/disp2009/med1146s.pdf.
Full textLindforss, Ulrik. "On the clinical value of genetic analysis in colorectal cancer patients /." Stockholm, 2003. http://diss.kib.ki.se/2003/91-7349-742-8.
Full textVanderwal, April. "Factors that Influence the Management Recommendations Breast Surgeons Provide to Women with Pathogenic Variants in Moderate Penetrance Breast Cancer Susceptibility Genes." University of Cincinnati / OhioLINK, 2020. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=ucin1592133660069865.
Full textRahman, Aneela Atta Ur. "Risk factors for prostate cancer : a case-control study investigating selected key exposures and their interactions with predisposition genes." Thesis, University of Nottingham, 2010. http://eprints.nottingham.ac.uk/12579/.
Full textOlsson, Louise. "Early detection of colorectal cancer /." Stockholm, 2004. http://diss.kib.ki.se/2004/91-7349-841-6/.
Full textPadilla, Sirera Natàlia. "Novel approaches for in silico identification of pathogenic variants in BRCA1 and BRCA2 hereditary breast and ovarian cancer predisposition genes." Doctoral thesis, Universitat Autònoma de Barcelona, 2020. http://hdl.handle.net/10803/670705.
Full textVariantes germinales en las proteínas BRCA1 y BRCA2 pueden alterar la función protectora de estas en el ADN, incrementando el riesgo de desarrollar cáncer de mama y ovario hereditario (HBOC). Identificación de aquellos individuos portadores de variantes patogénicas permite canalizarlos hacia programas específicos de prevención y vigilancia, aumentando sus tasas de supervivencia. Para ello, en primer lugar, es necesario identificar cuáles de las variantes son patogénicas. Desafortunadamente, no siempre hay suficiente información para llegar a una conclusión. En esta situación, los predictores de patogenicidad diseñados para estimar computacionalmente el daño causado por las variantes pueden proporcionar una valiosa información. En este trabajo presentamos una nueva familia de predictores de patogenicidad para BRCA1 y BRCA2. Estos predictores difieren en su objetivo: uno está entrenado para estimar el impacto molecular de las variantes en la función HDR de BRCA1 y BRCA2, y el otro está entrenado para estimar la significancia clínica de una variante, es decir, si su clasificación es patogénica o neutra. Sus rendimientos han sido probados y son comparables a los de los métodos ampliamente utilizados en el campo. Además, presentamos los predictores al desafío ENIGMA de la 5ª Evaluación Crítica de la Interpretación del Genoma (CAGI), encontrando que nuestros métodos, especialmente aquellos que estiman el impacto funcional de las variantes, se clasifican en las primeras posiciones en comparación con las otras herramientas. Para difundir esta familia de predictores a la comunidad científica, hemos construido el sitio web BRASS (https://www.biotoclin.org/BRASS), donde los usuarios pueden analizar sus variantes de BRCA1 y BRCA2 con cambio de sentido. Los usuarios más avanzados también pueden interpretar las predicciones utilizando una métrica de confiabilidad y varios gráficos que contextualizan su puntuación a la de un conjunto de variantes seleccionadas manualmente. De forma independiente, aplicamos nuestro conocimiento sobre los predictores de patogenicidad en un gran proyecto internacional para caracterizar un nuevo trastorno neurológico pediátrico causado por variantes patogénicas en la histona H3.3. Combinamos el uso de predictores patogénicos estándar con evidencia de análisis estructurales y cálculos biofísicos para proporcionar una visión mecanicista del impacto de las variantes causales.
Germline variants in BRCA1 and BRCA2 can disrupt the DNA protective role of these proteins resulting in an increased risk of developing hereditary breast and ovarian cancer (HBOC). Identification of those individuals carrying pathogenic variants will allow channeling them into specific programs of prevention and surveillance, incrementing their survival rates. For this purpose, first, it is necessary to identify which of the variants are pathogenic. Unfortunately, there is not always enough information to reach a conclusion. In this situation, pathogenicity predictors designed to computationally estimate the damage caused by variants, can provide valuable information. Here, we present a novel family of pathogenicity predictors for BRCA1 and BRCA2. These predictors differ in their objective: one is trained to estimate the molecular impact of variants on the HDR function of BRCA1 and BRCA2, and the other is trained to estimate the clinical significance of a variant, that is, whether it should be classified as pathogenic or neutral. Their performances have been tested and are comparable to those of widely used predictors in the field. Additionally, we presented them to the ENIGMA challenge from the 5th Critical Assessment of Genome Interpretation (CAGI), finding that our predictors, especially those estimating the functional impact of variants, ranked in the top positions compared to other tools. In order to disseminate this family of predictors to the scientific community, we have built the BRASS website (https://www.biotoclin.org/BRASS), where users can analyze their missense BRCA1 and BRCA2 variants. More advanced users can also interpret the predictions using a reliability metric and several plots contextualizing the score to that of a set of manually curated variants. Independently, we applied our knowledge about pathogenicity predictors in a large international effort to characterize a novel pediatric neurologic disorder caused by pathogenic variants in histone H3.3. We combined the use of standard pathogenic predictors with evidence from structural analyses and biophysical computations to provide a mechanistic view of the impact of the causative variants.
Pylkäs, K. (Katri). "ATM, ATR and Mre11 complex genes in hereditary susceptibility to breast cancer." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514283833.
Full textDong, Linda M. "Genetic variations in calcium and vitamin D related genes and colon cancer risk /." Thesis, Connect to this title online; UW restricted, 2007. http://hdl.handle.net/1773/10926.
Full textVaurs-Barrière, Catherine. "Approches de l'oncogenese mammaire liee a brca1 : identification de genes exprimes differentiellement dans un contexte de predisposition hereditaire liee a brca1 et recherche d'une implication potentielle de brca1 dans le phenomene d'instabilite microsatellitaire." Clermont-Ferrand 1, 1998. http://www.theses.fr/1998CLF1MM07.
Full textHaanpää, M. (Maria). "Hereditary predisposition to breast cancer – with a focus on AATF, MRG15, PALB2, and three Fanconi anaemia genes." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526204581.
Full textTiivistelmä Arviolta 5−10 prosenttia kaikista rintasyöpätapauksista aiheutuu merkittävästä perinnöllisestä alttiudesta sairauteen. Tällä hetkellä tiedossa olevien rintasyövälle altistavien geenivirheiden ajatellaan kuitenkin selittävän vain noin 20−30 prosenttia kaikista perinnöllisistä tapauksista. On todennäköistä, että uusia tekijöitä, jotka osallistuvat rintasyövän patomekanismiin, on vielä löytymättä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida AATF- ja MRG15-geeneissä esiintyvien muutosten mahdollista vaikutusta rintasyöpäalttiuteen, tutkia tarkemmin PALB2 c.1592delT -mutaation esiintymistä BRCA-mutaationegatiivisten korkean rintasyöpäriskin potilaiden joukossa (perinnöllisyyspoliklinikka, Oulun yliopistollinen sairaala) ja määrittää suomalaisten Fanconi-anemiapotilaiden komplementaatioryhmät, sairauden taustalla olevat mutaatiot sekä tutkia näihin mutaatioihin mahdollisesti liittyvää rintasyöpäriskiä. 121 familiaalisen rintasyöpätapauksen analyysissä löytyi yhteensä seitsemän erilaista sekvenssimuutosta AATF-geenissä. Näistä yksikään ei kuitenkaan ollut selvästi patogeeninen. Tuloksen perusteella perinnölliset rintasyövälle altistavat muutokset AATF-geenissä ovat joko erittäin harvinaisia tai niitä ei esiinny lainkaan. MRG15-geenin mutaatioanalyysissä havaittiin seitsemän aikaisemmin raportoimatonta muutosta, mutta in silico -analyysien perusteella millään muutoksista ei ole vaikutusta MRG15-proteiinin toimintaan. Tulosten perusteella on epätodennäköistä, että MRG15-geenin muutokset olisivat merkittäviä rintasyövälle altistavia muutoksia. Jo aiemmin patogeeniseksi todettu PALB2 c.1592delT -mutaatio löydettiin kolmelta niistä perinnöllisyyspoliklinikan korkean syöpäriskin 62 potilaasta, jotka olivat BRCA1/2-geenitestauksessa saaneet normaalin tuloksen. Tulostemme perusteella PALB2 c.1592delT -mutaatiotestaus tulisi Suomessa ottaa osaksi perinnöllisyyspoliklinikoiden tarjomaa tutkimusprotokollaa. Suomalaisten Fanconi-anemiapotilaiden komplementaatioryhmiä selvittävässä tutkimuksessa identifioitiin yhteensä kuusi erilaista tautia aiheuttavaa mutaatiota. Näiden muutosten esiintymistä tutkittiin myös laajoissa rinta- (n=1840) ja eturauhassyöpäaineistoissa (n=565). Tilastollisesti merkittävää assosiaatiota ei kuitenkaan todettu suomalaisten FA-mutaatioiden ja syöpäalttiuden välillä
Karppinen, S. M. (Sanna-Maria). "The role of BACH1, BARD1 and TOPBP1 genes in familial breast cancer." Doctoral thesis, University of Oulu, 2009. http://urn.fi/urn:isbn:9789514291593.
Full textSantana, dos santos Elizabeth. "Contribution of the Missense and Non-Coding BRCA1/2 Variants for the Hereditary Predisposition and Response to Treatment of Breast and Ovarian Cancers Assessment of the Functional Impact of Germline BRCA1/2 Variants Located in Non- Coding Regions in Families with Breast and/or Ovarian Cancer Predisposition Non-Coding Variants in BRCA1 and BRCA2 Genes: Potential Impact on Breast and Ovarian Cancer Predisposition." Thesis, université Paris-Saclay, 2020. http://www.theses.fr/2020UPASS027.
Full textOvarian and breast cancers are currently defined by the main pathways involved in the tumorigenesis. In hereditary breast/ovarian cancers (HBOC), tumors with BRCA1/2 pathogenic variants (PV) present an impairment of DNA repair by homologous recombination (HR). For many years, BRCA1/2 PV were only searched on germline DNA. Currently, this information is also searched at tumor level to personalize treatment. Even so, the reason of the inactivation of this pathway remains uncertain for most cases, even in the presence of HR deficient signature.Gathered evidence indicates that protein inactivating PV may not be the only mechanism of HR dysfunction. In this context, the main objective of this thesis is to identify alternative mechanisms of HR inactivation to improve both: genetic counseling and therapeutic response. For this purpose, we have attempted to contribute to non-coding and missense (other than premature stop codon) BRCA1/2 variant classification and searched for new biomarkers of therapeutic response to DNA damage agents in other HR genes.We identified germline variants in key transcriptional regulatory elements of BRCA1 and BRCA2, and demonstrated that part of them were functionally active and had additional arguments suggesting pathogenicity. We also explored molecular features of breast and ovarian tumors from BRCA1 variant carriers and observed a predominance of loss of the wild-type allele. Conforming to this evidence, we propose to incorporate LOH information, into the multifactorial model for BRCA1 variant classification. Finally, besides the enrichment of BRCA1/2 germline and somatic PV, we described alternative mechanisms of HR inactivation in a OC population presenting optimal response to platinum-based chemotherapy, including BRCA1 promoter hypermethylation and also mutations in other genes of HR pathway
Deming, Brenda Boon. "Evaluating the role of lymphocyte radiosensitivity and variants in double-strand break repair genes, checkpoint kinase 2 (CHEK2) and nibrin (NBN), in the predisposition to prostate cancer : a dissertation /." San Antonio : UTHSC, 2007. http://proquest.umi.com/pqdweb?did=1425298611&sid=1&Fmt=2&clientId=70986&RQT=309&VName=PQD.
Full textVuorela, M. (Mikko). "Role of the RNF8, UBC13, MMS2 and RAD51C DNA damage response genes and rare copy number variants in hereditary predisposition to breast cancer." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2013. http://urn.fi/urn:isbn:9789526203096.
Full textTiivistelmä Tunnetut rintasyöpäalttiusgeenien mutaatiot selittävät vain 25–30 prosenttia kaikista perinnöllisistä rintasyöpätapauksista. Uusia alttiusgeenejä voidaan tunnistaa useilla eri menetelmillä, kuten kandidaattigeenien mutaatiokartoituksella ja genomin-laajuisilla mikrosirutekniikoilla. Tässä tutkimuksessa sovelsimme mikrosirutekniikkaa uuden geneettisen variaatioluokan, kopiolukuvariaation (CNV), tutkimiseen. CNV:t voivat vaurioittaa lukuisia rintasyöpäalttiuteen liittyviä biokemiallisia reittejä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida RNF8-, UBC13-, MMS2- ja RAD51C -DNA- vauriovastegeenien sekä harvinaisten CNV:iden yhteyttä rintasyöpä-alttiuteen. 123 familiaalisen rintasyöpätapauksen analyysissä löytyi yhteensä yhdeksän muutosta RNF8- ja UBC13-geeneistä, joista yksikään ei osoittautunut patogeeniseksi. MMS2-geenissä ei havaittu muutoksia. Tulosten perusteella rintasyövälle altistavat muutokset RNF8-, UBC13- ja MMS2- geeneissä ovat joko erittäin harvinaisia tai niitä ei esiinny lainkaan. RAD51C-geenin mutaatiokartoitus 147 familiaalisesta rintasyöpätapauksesta sekä 232 valikoimattomasta munasarjasyöpätapauksesta paljasti kaksi haitallista mutaatiota. c.-13_14del27 havaittiin rintasyöpäpotilaalla, jonka suvussa esiintyi munasarjasyöpää, ja c.774delT todettiin munasarjasyöpäpotilaalta. Kumpaakaan mutaatiota ei havaittu verrokkiaineistossa. Tulokset vahvistavat hypoteesia RAD51C-geenin harvinaisten varianttien yhteydestä pääasiassa munasarjasyöpäriskiin. CNV:iden genomin-laajuinen skannaaminen suoritettiin 103 familiaaliselle rintasyöpätapaukselle ja 128 verrokille. CNV:iden häiritsemien geenien muodostamat biologiset verkostot olivat erilaiset näiden kahden ryhmän välillä. Familiaalisilla rintasyöpätapauksilla havaitut CNV:t vaikuttivat geeneihin, jotka olivat voimakkaasti korostuneita genomin eheyttä ylläpitävissä tehtävissä (P=0.0211). Biologisten verkostojen analyysi paljasti, että CNV:iden vahingoittamat geenit liittyivät läheisesti estrogeenisignalointiin sekä TP53-tuumorisupressoriverkostoon, ja tämä tulos vahvistettiin analysoimalla riippumatonta nuorista rintasyöpäpotilaista koostuvaa kohorttia (N=75). Tutkimuksen tulosten mukaan harvinaiset CNV:t ovat vaihtoehtoinen geneettisen variaation lähde perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen
Schmidt, Xenia. "TOX3 : a candidate breast cancer predisposition gene." Thesis, University of St Andrews, 2012. http://hdl.handle.net/10023/3104.
Full textSchmidt, Xénia. "TOX3 – A candidate breast cancer predisposition gene." Thesis, Bordeaux 2, 2011. http://www.theses.fr/2011BOR21831/document.
Full textTwo thirds of breast cancers express the estrogen receptor alpha (ERα) and are estrogen-dependent for growth. In contrast, expression of ERα induces differentiation and senescence in normal human mammary epithelial cells. Both embryonic development and lineage commitment in the adult mammary gland are governed by transcriptional regulators, many of which have also been implicated in tumourigenesis. Genome-wide association studies have identified the previously uncharacterised putative transcription factor TOX high mobility group box family member 3 (TOX3) as a new candidate breast cancer susceptibility gene.In the present study, I aimed to characterise TOX3 function in the normal human mammary epithelium and in breast cancer.I have examined TOX3 expression in primary breast tumours and in the normal mammary gland using micorarray data. The influence of TOX3 expression on lineage commitment was investigated using the colony forming cell (CFC) assay and FACS analysis. I further carried out microarray analysis of luminal breast cancer cells ectopically expressing TOX3 to identify TOX3 target genes as well as tandem affinity purification of TOX3 to identify TOX3 interacting proteins. Finally, the oncogenic potential of TOX3 was investigated in a human-in-mouse xenograft model
Torkko, Kathleen Carroll. "Vitamin D receptor gene polymorphisms and prostate cancer /." Connect to full text via ProQuest. IP filtered, 2005.
Find full textTypescript. Includes bibliographical references (leaves 95-118). Free to UCDHSC affiliates. Online version available via ProQuest Digital Dissertations;
TORCHARD, DELPHINE. "Recherches sur la predisposition aux cancers du sein et de l'ovaire : le gene brca1." Paris 7, 1997. http://www.theses.fr/1997PA077306.
Full textLawrence, Kirsty Josephine. "Breast cancer predisposition gene BRCA1, pathogenic C61G mutation in mice : synthetic viability in DNA repair and tumour development." Thesis, University of Birmingham, 2016. http://etheses.bham.ac.uk//id/eprint/7000/.
Full textZhou, Jeff Xiwu, Xiaoyan Yang, Shunbin Ning, Ling Wang, Kesheng Wang, Yanbin Zhang, Fenghua Yuan, et al. "Identification of KANSARL as the First Cancer Predisposition Fusion Gene Specific to the Population of European Ancestry Origin." Digital Commons @ East Tennessee State University, 2017. https://dc.etsu.edu/etsu-works/6528.
Full textLIDEREAU, WEINSTEIN ROSETTE. "La variabilite genetique des proto-oncogenes ras, myc et mos comme marqueur de predisposition et d'evolution dans le cancer du sein." Paris 7, 1987. http://www.theses.fr/1987PA077129.
Full textMagdinier, Frédérique. "Expression du gène de prédisposition au cancer du sein, BRCA1, dans les tissus humains normaux et pathologiques : implication de la méthylation dans le contrôle de son expression." Lyon 1, 1999. http://www.theses.fr/1999LYO1T128.
Full textMantere, T. (Tuomo). "DNA damage response gene mutations and inherited susceptibility to breast cancer." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2017. http://urn.fi/urn:isbn:9789526216416.
Full textTiivistelmä Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Sairastumisriskiin vaikuttavat voimakkaasti perinnölliset alttiustekijät, ja suurin osa tähän asti tunnistetuista rintasyöpäalttiusgeeneistä, kuten BRCA1/2, koodaa DNA-vauriovasteessa (DDR) toimivia proteiineja. Tunnistetut tekijät selittävät yhä kuitenkin vain alle puolet rintasyövän perinnöllisestä alttiudesta. Uusien alttiusgeenien tunnistaminen on tärkeää rintasyövän patomekanismien ymmärtämiseksi sekä korkean rintasyöpäriskin omaavien henkilöiden tunnistamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää viallisesta DDR-signaalinsiirtoreitistä johtuvan Fanconin anemian (FA) komplementaatioryhmät suomalaisilta FA-potilailta sekä tutkia sairauden taustalla olevien geenimutaatioden yhteyttä rintasyöpäriskiin. Uusia alttiusgeenejä etsittiin myös kohdennetulla uuden sukupolven sekvensointimenetelmällä, jonka avulla tutkittiin yhtäaikaisesti n. 800 DDR-geeniä. Molemmilla lähestymistavoilla tunnistettujen geenimuutosten yhteyttä rintasyöpään selvitettiin tapaus-verrokkitutkimuksen avulla, jossa tutkittiin DNA-näytteitä yli tuhannelta rintasyöpäpotilaalta sekä yli tuhannelta terveeltä henkilöltä. Suomalaisten FA-potilaiden geenimuutoksia selvittävässä tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä kuusi mutaatiota kolmessa eri geenissä (FANCA, FANCG ja FANCI). Kaikki tutkimuksessa tunnistetut mutaatiot olivat toistuvia suomalaisessa väestössä, mutta merkitsevää assosiaatiota näiden mutaatioiden ja rintasyöpäalttiuden välillä ei havaittu. DDR-geenien sekvensoinnin avulla tunnistettiin kolme uutta mahdollista rintasyöpäalttiusgeeniä. Tutkimuksessa havaittiin TEX15 c.7253dupT ja FANCD2 c.2715+1G>A mutaatioiden rikastuminen perinnöllisessä rintasyöpäaineistossa (P = 0.018 ja P = 0.036). Merkittävin yhteys rintasyöpäalttiuden kanssa todettiin MCPH1-geenin perustajamutaatiolle (c.904_916del). Tämä mutaatio assosioitui rintasyöpäalttiuden kanssa sekä perinnöllisessä (P = 0.003, OR 8.3) että valikoimattomassa potilasaineistossa (P = 0.016, OR 3.3). Useissa mutaatiokantajien tuumoreissa (40 %) normaali MCPH1 vastinalleeli oli hävinnyt, mikä viittaisi siihen, että MCPH1 toimii tuumorisuppressorina. Mutaatiokantajilla todettiin myös kohonnut määrä kromosomaalisia muutoksia veren periferaalisissa lymfosyyteissä, mahdollisesti kohonneeseen genomiseen epävakauteen liittyen
Marlin, Régine. "Apport du séquençage pangénomique pour l'identification des prédispositions héréditaires aux cancers." Thesis, Antilles, 2015. http://www.theses.fr/2015ANTI0005/document.
Full textThe working thesis Illustre interest of the USE next generation sequencing (NGS Next- Generation Sequencing e) pay Improve Molecular diagnosis of predisposition to cancer forms. Have we applied two different strategies you in June based on the simultaneous analysis of genes not involved in panel A pathology, the Other on the analysis of all the parties of the coding genome e exome.Nous Have Shown que le development of a panel of 10 genes involved in carcinogenesis of colon cancer a Permit to improve the molecular diagnosis of forms of CES dE cancers. This technology has reduced the Delai rendering results and is more reasonable That Sanger sequencing and QMPSF (Quantitative Multiplex PCR of Short Fragment) .The application OF exomes an analysis by NGS trio Strategy at analysis of two forms of sporadic cancer phenotype extreme, breast cancer and ovarian cancer, permit the detection of de novo mutations on genes involved in oncogenesis. For Questioning mutations IN THESE phenotype, We Have made Functional testing and induction studies
Li, Chunde. "Tracking functional changes in the cancer genome : a molecular genetic analysis of renal and prostatic carcinomas using PCR based techniques by a candidate chromosome and candidate gene approach /." Stockholm, 1999. http://diss.kib.ki.se/1999/19991210li/.
Full textPRESNEAU, NADEGE. "Recherche de mutations constitutionnelles dans les genes de predispositions hereditaires aux cancers du sein et/ou de l'ovaire : brca-1, brca-2. recherche de nouveaux genes suppresseurs de tumeur impliques dans l'oncogenese mammaire." Clermont-Ferrand 2, 1999. http://www.theses.fr/1999CLF21122.
Full textPuget, Nadine. "Prédisposition génétique au cancer du sein : recherche de mutations dans les régions régulatrices et de réarrangements structuraux du gène BRCA1." Lyon 1, 1999. http://www.theses.fr/1999LYO1T093.
Full textRouleau, Etienne. "Implication des remaniements géniques dans l'inactivation des gènes de prédisposition au cancer du sein." Thesis, Paris 11, 2011. http://www.theses.fr/2011PA11T106.
Full textFive to 10% of breast cancers are linked to a genetic predisposition. The management of patients at risk requires a good definition in the risk of cancer. The identification of causal molecular alterations in each of these families is a key issue in medical care. Two genes, BRCA1 and BRCA2, are related with the greatest susceptibility to breast cancer and ovarian cancer since the mid-1990s, accounting for about 15% of hereditary forms. Molecular analysis of these two genes is now routinely performed for the detection of nucleotide variations and more recently large rearrangements which have improved the detection rate of deleterious mutations. However, for more than 85% of families, no mutation explains familial aggregation or unusual young age of breast cancer onset. In this context, my thesis aimed at testing several hypotheses to explain the risks of breast cancer observed in families without any identified mutations in the BRCA1 and BRCA2 genes. We investigated some mechanisms of genic rearrangements rarely explored for BRCA1 and BRCA2 genes, and finally investigated other candidate genes, especially CDH1 gene and eight other genes involved in double-strand DNA repair. We have better characterized some rearrangements in the BRCA1 and BRCA2 genes. Finally, we applied RNA quantitative approaches to better assess the impact from variants of unknown significance and detected rearrangements. Initially, we developed and validated new technical approaches for detection and characterization such as dedicated CGH-array, qPCR-HRM and molecular combing. Rare large germline rearrangements and their frequency in eleven candidate genes for susceptibility to breast cancer were studied among 472 families negative by routine testing for BRCA1 and BRCA2 genes. Of these 11 genes, we conclude that genic rearrangements are found then mainly in the BRCA1 and BRCA2 genes, and to a lesser extent in the CHEK2 gene. We were able to describe two large intronic deletions and one duplication for the CDH1 and BARD1 genes, opening new perspectives on the regulation of their alternative transcript. In particular, we described the wide diversity of new rearrangements involving the 5' region of the BRCA1 gene. Then, it is necessary to validate and interpret those new events. Our transcript analysis described a new exonic variant causing the splice deletion of exon 23 in BRCA1 gene. We have developed tools to validate an in-frame large rearrangement of BRCA2 exon 3 with some transcript quantitative approaches and disease cosegregation.Finally, less than 1% of new rearrangements have been identified. This work is instructive for further investigations to establish molecular etiology in those families with breast cancer predisposition. Not only by applying new technologies, it is necessary to develop other strategies based primarily on quantifying effects of these alterations on transcription and traduction. However, it still lacks many links to explain the heritability of breast cancer. The combination of new candidate genes studies and the advent of high-throughput sequencing are expected to give a better vision of pathobiological phenomena related to the breast cancer predisposition
Chiang, Yu-Chieh, and 江玗潔. "Identify the predisposition genes to endometrial cancer." Thesis, 2019. http://ndltd.ncl.edu.tw/handle/t3akzx.
Full textLhotová, Klára. "Analýza hereditárních genetických variant predisponujících ke vzniku familiární formy karcinomu ovaria." Doctoral thesis, 2021. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-437901.
Full textYaspan, Brian L. "Genetic predisposition to prostate cancer the contribution of the HPCX locus and TGFB1 gene /." Diss., 2008. http://etd.library.vanderbilt.edu/ETD-db/available/etd-03052008-111718/.
Full text"Breast cancer susceptibility gene (BRCA1) mutations in Hong Kong Chinese women with breast cancer." 1998. http://library.cuhk.edu.hk/record=b6073102.
Full textThesis (Ph.D.)--Chinese University of Hong Kong, 1998.
Includes bibliographical references (p. 152-161).
Electronic reproduction. Hong Kong : Chinese University of Hong Kong, [2012] System requirements: Adobe Acrobat Reader. Available via World Wide Web.
Mode of access: World Wide Web.
Abstracts in English and Chinese.
Yawitch, Tali Michelle. "Inherited predisposition to breast/ovarian cancer : the frequency and nature of BRCA1 gene mutations in South African families." Diss., 2002. http://hdl.handle.net/2263/30470.
Full textDissertation (MSc (Human Genetics))--University of Pretoria, 2005.
Genetics
unrestricted