Thematische Bibliographien / Yhteiskuntaluokat

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Yhteiskuntaluokat“

Autor: Grafiati
Veröffentlicht am 25. Juli 2024
Zuletzt aktualisiert am 31. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Inhaltsverzeichnis

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Yhteiskuntaluokat" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Yhteiskuntaluokat"

1

Jokivuori, Pertti. „Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus“. Aikuiskasvatus 24, Nr. 4 (01.12.2004): 284–94. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93582.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Väitteet, joiden mukaan kollektiiviset siteet ovat jälkiteollisessa, yksilökeskeisessä yhteiskunnassa heikkoja ja hauraita, ov at osaltaan samaa ”postmodernia melua” kuin puheet siitä, että yhteiskuntaluokat olisivat kadonneet, kirjoittaa Pertti Jokivuori suomalaisten palkansaajien työorganisaatioon sitoutumista koskevasta tutkimuksesta. Erik Allardtia lainaten hän sanoo: Sitoutumisessa organisaatioon on kyse yhteisyyssuhteista, jotka ovat keskeinen elementti yksilön pyrkimyksessä rakentaa arjestaan mielekästä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Niinivaara, Elina. „Aikanieluja ja hidastavia rakenteita“. Nuorisotutkimus 41, Nr. 4 (22.12.2023): 39–57. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9142269.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Pakolaistaustaisten nuorten saavutukset opinnoissa ovat Suomessa verrattain heikkoja. Korkeakoulutuksen saavien osuus on pohjoismaisessa vertailussa matala, ja toisen asteen opintojen keskeyttävien määrä on suuri myös suhteessa muihin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Ilmiötä on tutkittu niukasti, lähinnä tilastollisin menetelmin. Tässä artikkelissa tarkastelen pakolaistaustaisten nuorten opiskeluun liittyviä vaikeuksia nuorten eletyn arjen näkökulmasta, yli kahden vuoden ajan keräämäni etnografisen aineiston pohjalta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa etualalle nousi aika ja sen puute nuorten opiskelun arjessa. Hyödynnän analyysissa bourdieulaista jäsennystä pääoman eri muodoista ja hahmotan ajan resurssina, johon erilaiset pääomat vaikuttavat. Tarkastelen artikkelissa minkälaisia kytköksiä ajan, pakolaisuuden ja yhteiskuntaluokan välillä ilmenee. Nostan esiin kaksi opintoja vaikeuttavaa tekijää, joita kutsun aikanieluiksi ja hidastaviksi rakenteiksi. Osoitan, miten nämä juontuvat pakolaistaustaisten nuorten sosioekonomisesta asemasta Suomessa ja tuottavat luokkarakennetta, jossa pakolaistaustaiset sijoittuvat alimpiin yhteiskuntaluokkiin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan tasa-arvoisuuden kannalta aikapulan huomioon ottaminen onkin merkittävää. Asiasanat: ajankäyttö, opiskelu, pakolaiset, tasa-arvo, yhteiskuntaluokat *** Time sinks and slowing structures: An ethnographic perspective on the problematics of the educational path of young people with a refugee backgroundElina NiinivaaraThe Finnish Journal of Youth Research(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 39–57 The educational outcomes of young people with a refugee background are comparatively weak in Finland. The proportion of those who achieve higher education is low when compared to other Nordic countries, and the number of those who drop out of secondary education is high even when compared to other young people with an immigrant background. Research on this topic has been scarce and largely quantitative. In this article, I examine the educational difficulties experienced by young people with a refugee background from the perspective of their everyday life, based on ethnographic material collected over a period of more than two years. In my inductive content analysis, time and the lack thereof in the young people’s daily efforts to learn stood out. In the analysis, I utilize Bourdieu’s understanding of different forms of capital and conceptualize time as a resource that is affected by different types of capital. I examine the links between time, refugeeness and social class, highlighting two factors that hamper studying, which I call time sinks and slowing structures. I show how these stem from the socioeconomic status of young people with a refugee background in Finland, and produce a class structure in which people with a refugee background are placed in the lowest social classes. In terms of the Finnish education system and equality in society, taking lack of time into account proved to be significant. Keywords: time use, studying, refugees, equality, social classes
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Kivimäki, Sanna. „Yhtä suurta keskiluokkaa?“ Aikuiskasvatus 29, Nr. 1 (15.02.2009): 73–74. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94177.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Aaltonen, Sanna. „Mainettaan parempia – paperityöläisten käsitys asemastaan ja ansioistaan 2020-luvun Suomessa“. Väki Voimakas, Nr. 36 (25.09.2023): 241–66. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137109.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Sanna Aaltonen analysoi haastattelututkimuksessaan nykyajan massa- ja paperiteollisuuden piirissä työskentelevien suhdetta omaan yhteiskunnalliseen asemaansa, joka on aika ajoin saatettu liittää pilkalliseen käsitteeseen työläisaristokratia. Haastateltujen paperityöläisten piirissä esiintyy paljon vastapuhetta, jossa pyritään oikomaan käsityksiä ”liian suurista palkoista” ja oikeuttamaan omaa yhteiskunnallista asemaa. Samalla paperityöläinen tunnistaa yhä edelleen yhteiskuntaluokan merkityksen ja asemoi itsensä ennen kaikkea työväenluokkaiseen keskiryhmään kuuluvaksi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Taavetti, Riikka. „Suomalaisuus ja seksi“. Väki Voimakas, Nr. 34 (09.09.2022): 319–51. http://dx.doi.org/10.55286/vv.121615.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Riikka Taavetti käsittelee artikkelissaan seksiä ja seksuaalisuutta koskevien kyselytutkimusten tuottamia määritelmiäsuomalaisuudelle ja seksille vuosina 1971, 1992 ja 1999. Hän liittää tutkimukset yhtäältä osaksi seksitutkimuksen kehitystä ja toisaalta analysoi niitä suhteessa muuttuviin yhteiskunnallisiin käsityksiin siitä, mitä on seksi ja keitä ovat suomalaiset. Taavetti analysoi laajasti tutkimusten asetelmia, kyselylomakkeita, tutkimusjulkaisuja sekä tutkimusten aineistoja. Hän tarkastelee myös, miten tutkimuksissa on huomioitu yhteiskuntaluokka. Lisäksi hän arvioi, miten tutkimukset ovat rakentaneet suomalaisuutta perusjoukon rajausten, ulkomaalaisia koskevien kysymysten ja kansainvälisten vertailujen avulla.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Korkeamäki, Johanna. „Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa“. Aikuiskasvatus 41, Nr. 1 (31.03.2021): 6–17. http://dx.doi.org/10.33336/aik.107384.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkelissa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin kahden aikuisen kokemuksia oppimisvaikeuksista ja niihin saadusta tuesta osana elämänkulkua ja sosiaalisiin tekijöihin ja yhteiskunnalliseen kontekstiin kiinnittyneinä. Tutkimuksessa kysytään, millaiset yhteiskunnalliset reunaehdot ja rakenteelliset tekijät kehystävät toimijuutta ja toimintamahdollisuuksia oppimisvaikeuksia kokevilla aikuisilla. Teoreettisena näkökulmana hyödynnetään toimintavalmiusajattelua, jonka avulla tutkimus liitetään osaksi keskustelua koulutuksellisesta eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksen aineistona ovat kahden oppimisvaikeuksia kokevan aikuisen teemahaastattelut, joiden avulla tarkastellaan oppimisvaikeuksien merkitystä elämänkulussa eri elämänalueilla ja vaikeuksiin saatua tukea. Analyysimenetelmänä hyödynnetään temaattista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin oppimisvaikeuksien pitkäaikaisia seurauksia elämänkulussa ja koulutuksen ja työelämän tarjoamaa tilaa toimintavalmiuksien kehkeytymiselle ja toimijuudelle. Tutkimus havainnollistaa iän, sukupuolen ja yhteiskuntaluokan merkitystä oppimisvaikeuksiin kytkeytyvissä kokemuksissa ja saatavilla olevissa resursseissa. Aikuisuus tuo uusia tulkintamahdollisuuksia aiemmille koulunkäyntivaikeuksille ja omille kyvyille, mikä on tärkeää toimintavalmiuksien kannalta. Tuloksia peilataan suomalaiseen aikuiskasvatukseen toimintavalmiusajattelun ja toimijuuden näkökulmasta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Römpötti, Tommi. „”Tää on kaikki ihan sun parhaaks”. Koti, luokka ja sukupolvikonflikti elokuvassa Paha perhe“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 29, Nr. 4 (17.01.2017): 45–64. http://dx.doi.org/10.23994/lk.60490.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
”Tää on kaikki ihan sun parhaaks”. Koti, luokka ja sukupolvikonflikti elokuvassa Paha perheArtikkelissa tarkastellaan yhteiskuntaluokan asettamien odotusten aiheuttamaa sukupolvikonfliktia ja kodin hajoamista elokuvassa Paha perhe (Aleksi Salmenperä, 2010). Varakkaan perheen isän ja hänen aikuisuuden kynnyksellä olevan poikansa välistä konfliktia lähestytään isän arvojen siirtämisen kriisinä ja kriisiä seuraavana ihmisjätehuoltona, normaaliksi määrittyvää järjestystä haastavien perheen jäsenten syrjään sysäämisenä.Pahassa perheessä perhe näyttäytyy pienoiskokoisena uusliberalistisena yhteiskuntana, jossa käydään neuvottelua siitä, millä ehdoin yhteisöön voi kuulua ja mitä siitä seuraa, jos ei käyttäydy ehtojen vaatimalla tavalla. Sukupolvikonfliktin kehyksessä elokuva tarkastelee kriittisesti uusliberalistista kilpailuyhteiskuntaa, jossa ainoa hyväksytty tarina on menestystarina.“This is all for your best”. Home, class and generational gap in Bad FamilyThe article focuses on generational gap and the breakdown of upper middle class family as depicted in the Finnish film Bad Family (Aleksi Salmenperä, 2010). Conflict arises between the wealthy father and his coming of age son, and it relates to the father’s class-oriented expectations and failure in passing on values to his son. The conflict leads the father to construct order through human waste management, that is, to shut out those members of family that challenge the order he defines as normal.The family is considered a miniature image of neoliberal society dictating the conditions of belonging to a community, and the consequences if you do not act the presupposed way. In Bad Family the generational gap sets up the criticism of competitive neoliberal society that takes success story as the only acceptable way to live.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Kortesoja, Matti. „Marxismi versus ekonomismi“. Tutkimus & kritiikki, 05.08.2021, 43–66. http://dx.doi.org/10.55294/tk.95213.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkelissa esitetään, että ekonomismi on eräs tärkeimmistä porvarillisen hegemonian ideologisista perustoista, mikä estää yhteiskunnallisesti alistetussa asemassa olevia ryhmittymiä osallistumasta poliittiseen kamppailuun hegemoniasta. Marxismi-leninismissä, jota voi pitää ekonomismin ja sen vastustamisen historiallisena lähtökohtana, antagonistiset tuotantosuhteet muodostavat yhteiskuntaluokat, jotka redusoituvat yhteiskunnan ”taloudelliseen perustaan”. Toisin sanoen työväenluokka artikuloituu tiukasti talouden perustalta, mikä määrää sen politiikan ja ideologian. Antonio Gramscin Vankilavihkot kytkee kamppailun hegemoniasta konkreettisemmin ja historiallisesti erityisemmin ideologian alueelle. Työväenluokka käy hegemoniasta ideologista kamppailua talouden ohella kulttuurin rintamalla, jossa poliittista kamppailua organisoivien intellektuellien tavoitteena on muodostaa ‘historiallinen blokki’ (blocco historico) suhteellisen itsenäisen maailmankuvan pohjalta. Gramsci käyttää termiä ‘terve järki’ (senso comune) arkijärkisistä tavoista ajatella ja toimia, jotka eivät ole vielä artikuloituneet johdonmukaiseksi ja systemaattiseksi maailmankuvaksi. Tässä yhteydessä Gramsci palauttaa mieliin Friedrich Engelsin huomautuksen, jonka mukaan talous on vasta ‘viime kädessä’ historian liikkeellepaneva voima, jota Louis Althusser on vienyt ideologiateoriassaan eteenpäin. Althusserin mukaan se, että talous määrää kapitalistista yhteiskuntamuodostumaa ‘viime kädessä’, tulisi liittää Karl Marxin tekemään havaintoon siitä, että ihmiset tulevat tietoiseksi ristiriidoista ”ideologian alueella”. Artikkeli tarkastelee marxilaista käsitystä yhteiskunnasta politiikan, talouden ja ideologian suhteiden muodostamana kompleksisena kokonaisuutena (Gliederung), eli yhteiskunnallisten suhteiden artikulaationa kriittisessä suhteessa ekonomismiin, jossa talous ja politiikka erotetaan ideologisesti toisistaan.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Roiha, Taija. „Luokan varjoista“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, Nr. 4 (19.12.2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.131278.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Lectio praecursoria Pidetty 17.2.2023 Jyväskylän yliopistossa osana kirjallisuuden oppiaineen väitöstyötä Luokan varjoista: Kirjailijuuden, tekijyyden ja yhteiskuntaluokan jäsennyksiä 2010-luvun kotimaisen kirjallisuuden kentällä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Silvennoinen, Heikki. „Työttömille koulutusta“. Aikuiskasvatus 13, Nr. 3 (15.09.1993). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96890.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Työttömille koulutuksen anti kiteytyy seuraavina valmiuksina: työllistyvyyttä edistävät valmiudet, joustovalmiudet, selviytymistaidot, yhteiskunnallinen ymmärrys, vapaa-ajan käyttöön liittyvät taidot, tieto vaihtoehtoisista mahdollisuuksista, mahdollisuuksien luomisen taidot. Tavoitteet tarkastellaan asetelmassa, jossa perusulottuvuudet ovat suhde vallitseviin oloihin (ideologia) ja tavoiteltujen vaikutusten pääasiallinen kohde ( orientaatio). Koulutuksen keskeisin yhteiskunnallinen rooli liittyy sen tehtävään valikoida ihmiset työmarkkinoille ja yhteiskuntahierarkiaan. Paljolti juuri tästä koulutus saa myös yhteiskunnallisen integroijan ja uusintajan roolinsa. Kouluttautumisen motiivit ovat individualistiset, samoin kuin hankitun tutkinnon varassa solmittava palkkatyösuhdekin on yksilökohtainen. Tulevaisuutta ennakoiden kysytään: Miten arvioidaan työttömille suunnatun koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta sellaisessa mahdollisessa tulevaisuudessa, jossa useamman sadantuhannen työhalukkaan kansalaisen työllistyminen palkkatyöhön on rakenteellisesti mahdoton tehtävä? Mikä on työtä vaille jäävän yhteiskuntaluokan koulutuksen sisältö ja olemus?
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Bücher zum Thema "Yhteiskuntaluokat"

1

Tolonen, Tarja. Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Tampere: Vastapaino, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Lod, Erkki. Suomalaisen ihmisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään: Alamaisesta kansalaiseksi, käskijästä kohti kaveruutta. Helsinki: Edico, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Luokaton Suomi?: Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 2010.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Buchteile zum Thema "Yhteiskuntaluokat"

1

Kalalahti, Mira, Heikki Silvennoinen, Janne Varjo und Minna Vilkman. „Yhteiskuntaluokka koettuna ja elettynä :“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1254.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Kallunki, Jarmo. „Kulttuurinen reproduktio Suomessa :“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1251.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Silvennoinen, Heikki, Janne Varjo und Mira Kalalahti. „Koulutus suomalaisessa luokkatutkimuksessa :“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1244.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Silvennoinen, Heikki, Kaspian Herrala, Heikki Kinnari und Hanna Laalo. „Luokka-asema ja työn suomat kehittymismahdollisuudet“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1250.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Haltia, Nina, Ulpukka Isopahkala-Bouret und Heli Mutanen. „Työväenluokkaisesta taustasta ekonomiksi – tasapainoilua kahden maailman välillä“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1246.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Juvonen, Sara, Riikka Oittinen, Heidi Huilla, Sonja Kosunen, Marja Peltola und Tiina Luoma. „Kieli kulttuurisena pääomana :“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1252.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Varjo, Janne, Mira Kalalahti und Minna Vilkman. „Yhteiskuntaluokka nuoruudessa ja koulutuspolun kuopat“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1248.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Salovaara, Veronica. „Koulutusvalinnan illuusio nuorten siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1249.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Kalalahti, Mira, und Hanna Nori. „Lääketieteen opintoihin valikoituminen ja lääkärin ammatin periytyminen“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1245.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Käyhkö, Mari. „”Sosiaalista nousua en oo miettiny” :“. In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1247.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!

Zur Bibliographie