Einloggen

Thematische Bibliographien / Vapaa sivistystyö / Zeitschriftenartikel

Zeitschriftenartikel zum Thema „Vapaa sivistystyö“

Um die anderen Arten von Veröffentlichungen zu diesem Thema anzuzeigen, folgen Sie diesem Link: Vapaa sivistystyö.

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 27. Juli 2024

Zuletzt aktualisiert am 29. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Machen Sie sich mit Top-50 Zeitschriftenartikel für die Forschung zum Thema "Vapaa sivistystyö" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Sehen Sie die Zeitschriftenartikel für verschiedene Spezialgebieten durch und erstellen Sie Ihre Bibliographie auf korrekte Weise.

1

Poikela, Esa, und Heikki Silvennoinen. „Vapaa sivistystyö : tarve, tehtävä ja hyöty“. Aikuiskasvatus 30, Nr. 3 (15.09.2010): 206–12. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93883.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestettävän opetuksen perimmäinen tarkoitus on sivistystehtävän toteuttaminen. Sata vuotta sitten vapaa sivistystyö ymmärrettiin kansan valistuksena. Kansa nähtiin valistamisen kohteena. Nykyisin vapaa sivistystyö halutaan nähdä pikemminkin sivistyksellisenä palveluna, josta kansalainen voi saada tukea kehittäessään itseään yksilönä ja yhteiskunnallisena toimijana. Enää kansalaisia ei ajatella kohteina, jotka eivät tiedä omaa parastaan tai mitä todella tarvitsevat. Sivistystarpeen ja sivistystehtävän pohtiminen on edelleen tärkeää niin julkiselle vallalle ja koulutuksen järjestäjille kuin kansalaisyhteiskunnalle. – Vuonna 2009 tehdyssä Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnissa kartoitettiin kyselyllä vapaan sivistystyön ylläpitäjien ja oppilaitosten opetushenkilöstön käsityksiä sivistystehtävästä ja sen toteuttamisesta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Silvennoinen, Heikki, und Juha Sihvonen. „Riippumattomaan arviointitietoon on monet tarpeet“. Aikuiskasvatus 25, Nr. 4 (01.12.2005): 297–306. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93648.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Koulutuksen arviointineuvosto aloitti toimintansa Jyväskylän yliopiston yhteydessä keväällä 2004. Sen toimialaan kuuluvat toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus sekä vapaa sivistystyö. Arviointi on rakennettu asiantuntijain verkostojen perustalla. Ensimmäisinä suurina hankkeina arviointineuvosto kävi käsiksi aikuisten ammatillisiin oppimismahdollisuuksiin sekä vapaan sivistystyön palvelukykyyn ja vaikuttavuuteen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Tuomisto, Jukka. „Kansansivistäjien kasvattamisesta konsulttien kouluttamiseen?“ Aikuiskasvatus 22, Nr. 4 (01.12.2002): 260–73. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93435.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Aikuiskasvatuksen yliopistollinen koulutus on kulkenut pitkän tien vuodesta 1928. Urpo Harvalle aikuiskasvatus ja vapaa sivistystyö olivat lähes synonyymejä: koulutus valmisti opiskelijoita lähinnä vapaan sivistystyön päätoimisiin tehtäviin. Ammatillinen aikuiskoulutus tuli mukaan 70-luvulla. Viime aikoina ammattikirjo on entisestään laajentunut ja hajonnut. Yhä suurempi osa tulevaisuuden aikuiskouluttajista toimii yksityisillä koulutusmarkkinoilla moninaisilla eri nimikkeillä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Manninen, Jyri. „Sopeuttavaa sivistystyötä?“ Aikuiskasvatus 30, Nr. 3 (15.09.2010): 164–74. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93879.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Välittömien oppimistulosten lisäksi vapaalla sivistystyöllä on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta myös laajempia vaikutuksia, kuten henkinen hyvinvointi ja itsensä toteuttaminen. Vaikutukset ovat kuitenkin enimmältään sopeuttavia, vallitsevaa tilannetta ja korkeintaan rauhallista kehitystä tukevia. Vapaa sivistystyö – ja aikuiskasvatus yleisemminkin – näyttäisi kadottaneen kriittisen, yhteiskunnan ja yksilön muutosta tavoittelevan roolin, joka sillä oli vielä 1800-luvun lopulla. – Artikkeli pohjautuu tutkimukseen, jossa kartoitettiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vuonna 2007 opiskelleiden aikuisten kokemia koulutukseen osallistumisen aikaansaamia laajempia vaikutuksia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Hämäläinen, Juha. „Vapaa sivistystyö myöhäismodernissa yhteiskunnassa“. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2, Nr. 1 (31.05.2001): 65–70. http://dx.doi.org/10.30675/sa.115232.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Toiviainen, Timo. „Vapaa sivistystyö valtion budjetissa“. Aikuiskasvatus 15, Nr. 4 (01.04.1995): 324–25. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92362.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Rantanen, Pertti. „Vapaa sivistystyö ratsastaa jälleen“. Aikuiskasvatus 19, Nr. 4 (01.12.1999): 347–48. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93253.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Kajanto, Anneli. „Vapaa sivistystyö tietoyhteiskunnan kehittämiseen“. Aikuiskasvatus 23, Nr. 1 (15.02.2003): 60–61. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93459.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Aito tietoyhteiskunta on aktiivinen ja tasa-arvoinen. Mutta kuka tai mikä pitää huolen siitä, että tietoyhteiskunta on tasaveroisten ihmisten yhteiskunta? Heinolan kansalaisopiston rehtorin ja Päijät-Hämeen verkko-opiston projektipäällikön Pirkko Marjavaaran mielestä se on erityisesti vapaan sivistystyön ja siinä kansalaisopiston tehtävä. Sen tulee tarjota mahdollisuudet kansalaiskeskusteluun.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Ylikahri, Ville. „Vapaa sivistystyö kansalaistoiminnan kivijalaksi“. Aikuiskasvatus 33, Nr. 1 (15.02.2013): 58–60. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94022.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Väyrynen, Kaisa. „Vapaa sivistystyö tulevaisuuden kynnyksellä“. Aikuiskasvatus 33, Nr. 3 (15.09.2013): 227–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94052.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

11

Silvennoinen, Heikki. „Valtio, kansalaisyhteiskunta ja sivistystyö“. Aikuiskasvatus 33, Nr. 3 (15.09.2013): 162–63. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94043.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

12

Hämäläinen, Juha. „Sosiaalipedagoginen toimintatapa ja vapaa sivistystyö“. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 21 (29.12.2020): 149–52. http://dx.doi.org/10.30675/sa.101290.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

13

Poikela, Esa. „Vapaa sivistystyö sosiaalisen pääoman rakentajana“. Aikuiskasvatus 32, Nr. 4 (01.12.2012): 288–97. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94007.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

14

Pehkonen, Anitta. „Edistääkö vapaa sivistystyö aktiivista kansalaisuutta?“ Aikuiskasvatus 33, Nr. 1 (15.02.2013): 55–58. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94021.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

15

Heikkilä, Mirva. „Vapaa sivistystyö tekee merkityksellistä aikuiskasvatusta“. Aikuiskasvatus 42, Nr. 3 (29.09.2022): 258–59. http://dx.doi.org/10.33336/aik.122038.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

16

Lodenius, Laura. „Demokratiamme ja hyvinvointimme ovat sidoksissa kansalaisaktiivisuuteen ja vapaan sivistystyön traditioomme“. Aikuiskasvatus 23, Nr. 2 (15.05.2003): 169–71. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93487.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

17

Toiviainen, Timo. „Tarpeellinen mutta liian laaja ”HANKE”“. Aikuiskasvatus 15, Nr. 2 (01.02.1995): 135–37. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92323.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Yksi kansantulotilastojen kärkimaiden yhteinen nimittäjä on hyvin hoidettu vapaa sivistystyö. Pohjoismaat ovat perinteisesti kuuluneet kärkijoukkoon. Onko käynnissä olevasta koulutuslakien kokonaisuudistuksesta HANKKEESTA tulossa mammutti, joka tallaa alleen vapaatavoitteisen koulutuksen toimintaedellytyksiä?

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

18

Niemelä, Seppo. „Kansansivistyksen kadottaminen“. Aikuiskasvatus 22, Nr. 2 (15.05.2002): 84–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93404.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

On kiinnostava kysymys, miten ja mihin ajatus itsenäisestä kansansivistyksestä Suomessa katosi. Osin kyseessä oli varmastikin kansansivistystradition eräiden perimmäisten ajatusten kertakaikkinen vanheneminen. Jotakin oleellista yhteisöllistä menetettiin, kun vapaa kansansivistystyö muuttui vapaaksi sivistystyöksi ja toiminnan yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan heikkeni, kirjoittaa Seppo Niemelä analysoidessaan kansansivistyksen keskeisiä sanoja: kansa, sivistys, sivistystyö ja vapaus.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

19

Turunen, Annika. „Sivistystyö sopeuttamisen ja voimaannuttamisen ristipaineessa“. Aikuiskasvatus 33, Nr. 3 (15.09.2013): 164–76. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94044.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vapaan sivistystyön rehtorit arvioivat haastatteluissa, mitä ja keitä varten vapaata sivistystyötä tehdään. Tulosten perusteella vapaalla sivistystyöllä ei ole selkeää yhtenäistä identiteettiä, sillä se elää ajassa. Monien mielestä tärkeää on kuitenkin ihmisten hyvinvoinnin tukeminen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

20

Niemelä, Seppo. „Vapaan sivistystyön visiosta“. Aikuiskasvatus 20, Nr. 2 (15.05.2000): 174–79. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93289.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Yksi mahdollisuus kuvata vapaan sivistystyön omaleimaisuus ja identiteettikin on Tanskan malli, missä vapaalla sivistystyöllä on muusta aikuiskasvatuksesta poikkeava ihmiskuva, yhteisökuva ja pedagogiikka. On tosin muistettava, että vapaalle sivistystyölle ominainen pedagogiikka on kohteena myös tavallisessa aikuiskasvatuksessa, esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen tai tiimioppimisen nimillä. Ehdotan silti, että sivistystyön erityistä pedagogiikkaa pidetään huolella silmällä uuden identiteetin rakennustyössä, kirjoittaa Seppo Niemelä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

21

Salo, Petri. „Vapaan sivistystyön moniottelua“. Aikuiskasvatus 26, Nr. 2 (15.05.2006): 164–65. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93687.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

22

Liinakoski, Tytti. „VSOP-ohjelma etenee“. Aikuiskasvatus 20, Nr. 4 (01.12.2000): 372–73. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93326.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys -ohjelman (VSOP) kohteina ovat vapaan sivistystyön omat työntekijät, siis kansanopistoväki sekä kansalaisopistojen ja opintokeskusten työntekijät, heidän pätevyytensä päivitys ja ammattitaidon nosto.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

23

Niemelä, Seppo. „Vapaan sivistystyön kolme tehtävää“. Aikuiskasvatus 18, Nr. 3 (15.09.1998): 218–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92512.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

24

Marjomäki, Ville. „Vapaan sivistystyön elävä ydin“. Aikuiskasvatus 15, Nr. 3 (01.03.1995): 180–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92331.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

25

Lilja, Hannu. „Vapaan sivistystyön yhteiskunnallinen tehtävä“. Aikuiskasvatus 15, Nr. 3 (01.03.1995): 225–26. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92344.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

26

Saloheimo, Leena. „VSOP-ohjelma tänään“. Aikuiskasvatus 22, Nr. 4 (01.12.2002): 324–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93441.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys (VSOP) on laaja ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa vapaan sivistystyön asemaa ja identiteettiä suomalaisessa koulutuskentässä ja yhteiskunnassa yleensä. Ohjelma koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka tukevat toisiaan: yhteishankkeista, tutkimuksesta ja henkilöstökoulutuksesta. Tässä teemanumeron katsauksessa keskitytään alan henkilöstökoulutukseen ja mielenkiintoiseen tutkimustyöhön ja siinä yhteistyöhön yliopistojen kanssa palataan myöhemmin. VSOP-koulutusohjelmaa esiteltiin Aikuiskasvatuksessa 4/2000.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

27

Manninen, Jyri, und Riina Nokelainen. „Ekososiaalinen sivistys haastaa vapaan sivistystyön“. Aikuiskasvatus 41, Nr. 2 (08.06.2021): 140–47. http://dx.doi.org/10.33336/aik.109323.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

’Ekososiaalinen sivistys’ yhdistää kestävästä kehityksestä huolehtimisen yhteisölliseen vastuuseen, joka vaatii tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi asenteiden ja ajattelutapojen muutosta, sivistymistä. Aihetta käsittelevissä teksteissä ratkaisuksi tarjotaan transformatiivista oppimista. Vaarana on, että ekososiaalisen sivistyksen huumassa unohdetaan perinteinen aikuisten ympäristökasvatus ja muut didaktiset lähestymistavat. Etenkin vapaan sivistystyön on uudistuttava vastatakseen sivistyshaasteisiin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

28

Antikainen, Ari, und Juha Kauppila. „Koulutussukupolvet ja vapaan sivistystyön tulevaisuus“. Aikuiskasvatus 20, Nr. 1 (15.02.2000): 12–22. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93262.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Olemme tarkastelleet koulutussukupolvia koulutuksen ja oppimisen merkityksiä ihmisten elämässä tutkivassa hankkeessamme (Antikainen & Huotelin 1996). Tuloksena oli neljän koulutuskohortin eli neljän koulutus- ja elämänkulkujen puitteiltaan eroavan ikäryhmän erottaminen. Koulutuskohorttien ydinkokemuksia tarkastellessamme saatoimme kuitenkin erottaa vain kolme kokemuksellista sukupolvea. Esittelemme nämä nyky-Suomessa elävät sukupolvet artikkelin alkuosassa. Tarkasteltaessa muutosta ja koulutussukupolvien dynamiikkaa saatamme todeta, että koulutusta koskevat ydinkokemukset voidaan palauttaa kahteen suureen kertomukseen: kansallisen kulttuurin kertomukseen ja taloudellisen rakennemuutoksen kertomukseen. Näin päädymme etsimään sivistystyön uusia mahdollisuuksia ensinnäkin aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön osallistuvien rakennepiirteiden valossa, toiseksi elämäkertatutkimuksemme pohjalta sekä lopuksi informaalin oppimisen eli arkipäivän oppimisen käsitteen ja sitä koskevan laajan kanadalaisen tutkimuksen (Livingstone 1999) tulosten siivittämänä. Vastaus sivistyksen kertomuksen postmoderniin katkeamiseen voi olla sivistys.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

29

Sivonen, Markku. „Kokemuksia vapaan sivistystyön hanketyöstä Pohjois-Karjalassa“. Aikuiskasvatus 17, Nr. 1 (15.02.1997): 52–55. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92428.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

30

Toiviainen, Timo. „Merkkitapaus vapaan sivistystyön tieteellisen tutkimuksen historiassa“. Aikuiskasvatus 17, Nr. 2 (15.05.1997): 140–43. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92444.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

31

Sallila, Pekka. „Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma linjaa lähivuosien toimintaa“. Aikuiskasvatus 30, Nr. 3 (15.09.2010): 228–32. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93886.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma vuosille 2009–2012 tähtää alan oppilaitosten toimintaedellytysten parantamiseen. Siltä on odotettu eniten rahoitusjärjestelmää parantavia uudistuksia. Jotakin ohjelman toimeenpanossa on jo tapahtunut, mutta varsin maltillistenkin esitysten eteenpäin vieminen tuntuu olevan hidasta ja hankalaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

32

Antikainen, Ari. „Onko vapaalla sivistystyöllä tulevaisuutta?“ Aikuiskasvatus 23, Nr. 2 (15.05.2003): 165–67. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93485.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

33

Silvennoinen, Pentti. „Opistojen perimmäiset kysymykset vailla ratkaisua“. Aikuiskasvatus 15, Nr. 3 (01.03.1995): 216–19. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92341.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

34

Silvennoinen, Heikki. „Eikö aikuiskoulutus kiinnosta?“ Aikuiskasvatus 38, Nr. 1 (17.12.2019): 2–3. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88105.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

35

Silvennoinen, Heikki. „Politiikka palailee politiikkaan“. Aikuiskasvatus 31, Nr. 2 (15.05.2011): 82–83. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93919.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

36

Kuusipalo, Paula. „Tiedonkeruun traditiot ja osallistuminen vapaan sivistystyön opintoihin“. Aikuiskasvatus 38, Nr. 1 (17.12.2019): 46–54. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88126.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tutkitun tiedon roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on viime vuosina pohdittu paljon ja edellytetty päätösten pohjautuvan luotettavaan tietoon. Suomessa aikuiskoulutusta koskevan tunnisteellisen tiedon puute haittaa erityisesti vapaan sivistystyön kehittämistä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

37

Kiuru, Sakari. „Unescon aikuiskasvatusvisio“. Aikuiskasvatus 18, Nr. 2 (15.05.1998): 160–61. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92504.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Aikuiskasvatus : avain XXI:n vuosisadan haasteisiin : UNESCO:n viides aikuiskasvatuksen maailmankonferenssi ja sitä edeltänyt Suomen kansallinen seminaari / Timo Toiviainen (toim.). Helsinki : Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö, 1997.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

38

Suhonen, Riikka, und Nina Hjelt. „Sivistys ihmisyyden ytimessä“. Aikuiskasvatus 41, Nr. 3 (05.10.2021): 290–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.111589.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Filosofian professori Reijo Wilenius kirjoitti teoksensa alkuaan vapaan sivistystyön aikuiskasvattajille pitämänsä luentosarjan pohjalta. Koska käsitys sivistyksestä muuttuu ajan mukana, on kiehtovaa lukea ajatuksia sivistyksestä neljän vuosikymmenen takaa ja peilata niitä nykypäivään.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

39

Kajanto, Anneli. „Timo Toiviainen (1942–2003) oli vapaan sivistystyön moniottelija“. Aikuiskasvatus 23, Nr. 2 (15.05.2003): 172. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93488.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

40

Pakkanen, Marjatta. „APO ja opettajuus“. Aikuiskasvatus 28, Nr. 4 (01.12.2008): 298–303. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93846.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen järjestämät aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (APO) on opintokokonaisuus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön parissa työskenteleville. Siinä kysymys on pedagogisten valmiuksien jalostamisesta siten, että opiskelija tulee entistä tietoisemmaksi omasta toiminnastaan opettajana.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

41

Pantsar, Tytti. „Ohjaustyön käytännön ja teorian yhdistäminen innostaa vapaan sivistystyön toimijoita“. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 21 (29.12.2020): 141–44. http://dx.doi.org/10.30675/sa.101288.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

42

Salo, Petri. „Tulivatko sivistystyöt kansalais- ja työväenopistoissa tehdyiksi?“ Aikuiskasvatus 19, Nr. 4 (01.12.1999): 327–35. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93249.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Artikkelissa tarkastellaan ruotsin- ja kaksikielisistä työväen- ja kansalaisopistoista muodostuvan otoksen perusteella opistojen toimintaedellytyksissä ja toiminnassa 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia. Tavoitteena on pyrkiä vastaamaan kahteen kysymykseen, ensinnäkin ovatko opistot erilaistuneet ja eriytyneet, ja toiseksi onko opistokentällä ja osallistujien parissa tapahtunut polarisoitumista? Saadut tulokset viittaavat siihen, että opistokenttä on kokonaisuudessaan vahvistanut hieman asemiaan, mutta niin, että suurten opistojen asema on vahvistunut ja pienten heikentynyt. Opistokentän sisällä on lisäksi tapahtunut selvää erilaistumista ja profiloitumista. Opistojen toimintaan osallistuvat aikuiset ovat 1990-luvulla aktivoituneet entisestään ja osallistuvat yhä useammalle kurssille. Tämä viittaa potentiaalisten opiskelijoiden parissa tapahtuneeseen polarisoitumiseen. Saadut tulokset kyseenalaistavat ainakin jossain määrin vapaan sivistystyön lähtökohtien, eli sivistyksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon toteuttamista työväen- ja kansalaisopistojen toiminnassa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

43

Manninen, Jyri, und Matti Meriläinen. „Monimenetelmällinen näkökulma omaehtoisen opiskelun hyötyihin“. Aikuiskasvatus 35, Nr. 2 (15.05.2015): 84–98. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94128.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Benefits of Lifelong Learning (BeLL) -tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, minkälaisia laajempia hyötyjä vapaan sivistystyön tyyppisiin opintoihin osallistuminen tuottaa aikuisten elämässä kymmenessä Euroopan maassa. – Kymmenessä Euroopan maassa tehty tutkimus osoittaa, että omaehtoinen opiskelu parantaa elämänlaatua monella tapaa. Esimerkiksi opiskelijan lisääntynyt usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin johtaa muutoksiin terveyskäyttäytymisessä. Tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön oli vastaajille tärkeää.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

44

Hildén, Jukka. „Kiven lumo“. Aikuiskasvatus 26, Nr. 3 (15.09.2006): 242–44. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93700.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Kansalais- ja työväenopistot – määrältään noin 250 opistoa – täyttyivät jälleen tänä syksynä innokkaista aikuisopiskelijoista. Vuosittain kansalais- ja työväenopistoissa opiskelee liki 800 000 suomalaista. Kysytyimpiä ovat vieraat kielet, kättentaidot ja liikunta. Tässä kuvattu geologinen kivikurssi on vapaan sivistystyön piirissä erikoiskurssi. Sen hyväksyminen opetusohjelmaan riippuu paljon rehtorin tai yhteiskunnallisten aineiden päätoimisen opettajan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta kiveen ja alan ymmärtämisestä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

45

Kantasalmi, Kari. „Kesäyliopistolaitos alueellisena ilmiönä“. Aikuiskasvatus 30, Nr. 3 (15.09.2010): 185–95. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93881.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Kesäyliopiston juuret ovat ylioppilaiden valmentamisessa yliopisto-opiskeluun sekä sittemmin myös kansakoulunopettajien jatko-opintotarpeissa. Nimestään huolimatta kesäyliopisto ei ole eikä ole ollut osa yliopistoa, vaan se on paikallinen yhdistys, jonka merkitys on valtakunnallinen. Nykyisin kesäyliopisto sijoittuu vapaan sivistystyön ja yliopiston kiinnostavaan rajamaastoon. Kirjoittaja tarkastelee, miten erilaiset sisäisen ja ulkoisen alueellistamisen muodot ovat vaikuttaneet kesäyliopistolaitoksen synnyssä ja myöhemmässä muutoksessa. – Artikkelissa esitetään sosiologis-historiallista analyysia kesäyliopistolaitoksen alueellisesta luonteesta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

46

Pastuhov, Annika, und Petri Salo. „Kansalaisuus osallisuutena puutyökurssilla“. Aikuiskasvatus 39, Nr. 3 (01.10.2019): 182–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.85699.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Artikkelissa paneudutaan kansalaisuuteen ja siihen, miten se ilmenee kansalaisopiston kurssilla. Tutkimuskysymykseen, millä tavoin kansalaisuus ilmenee osallisuutena kansalaisopiston senioreiden puutyökurssilla, haetaan vastausta etnografisella tutkimusmenetelmällä. Etnografinen kenttätyö toteutettiin senioreiden puutyökurssilla yhden kevätlukukauden aikana. Kurssi oli harrastusperustainen ja omaehtoinen työyhteisö, jossa korostui tekemisen itseisarvo. Sen keskeiset kulttuuris-sosiaaliset erityispiirteet olivat huolenpito, avuliaisuus, avoimuus, toisten arvostus ja suvaitsevaisuus. Ne loivat vastavuoroisten kohtaamisten tiloja. Kurssin kulttuuris-toiminnalliset erityispiirteet, kuten ahkeruus, huolellisuus, esteettisyys, tarkkuus ja säästeliäisyys, puolestaan määrittivät sekä yhteisöllisyyden että toiminnallisuuden lähtökohdat ja reunaehdot. Puutyökurssi toimi osallistujille työelämän jatkumona ja elämänprojektin peruskivenä, ja osallistujat saivat etäisyyttä eläkeläisrutiineihin. Näin he myös saivat keinoja hallita joitakin haasteita. Puutyökurssin mahdollistamaa osallisuutta voi pitää vaihtoehtoisen elämänhallinnan tavoitteluna ja vapaan sivistystyön kansalaisuutta siten yhdenlaisena vaihto- ja omaehtoisena osallisuutena.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

47

Heimo, Satu, Katriina Tapanila, Anna Ojapelto und Anja Heikkinen. „”Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus” aikuiskasvatuspolitiikkaa muovaamassa“. Aikuiskasvatus 40, Nr. 4 (16.12.2020): 290–304. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100532.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

’Vertaisuus’ on aikuiskasvatukselle tyypillinen käsite, joka on otettu myös osaksi maahanmuuttajien työllistymistä tukevia hankkeita. Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus oli artikkelissa tarkasteltavan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen keino päästä työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin. Sitä koordinoi vapaan sivistystyön organisaatio yhdessä ammatillisten aikuisoppilaitosten, maahanmuuttajajärjestöjen ja ammattiliiton kanssa. Maahanmuuttajia koulutettiin hankkeessa toimimaan vertaisohjaajina työttömille maahanmuuttajille. Koulutus voimaannutti kokemusasiantuntijan roolin omaksuneita ohjaajia, mutta kasvatti etäisyyttä heidän ja vertaisryhmien osallistujien välillä, mikä puolestaan vaikeutti työllistymistavoitteiden saavuttamista. Hankkeessa toteutetussa seuranta- ja arviointitutkimuksessa sovellettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Artikkelissa kuvataan, miten vertaisuuden, voimaantumisen ja vapaaehtoisuuden hankesanasto voi edistää aikuiskasvatuksen työvoima- ja sosiaalipoliittista tulkintaa. Riippuvuus ESR-ohjelman tavoitteista ja rahoituksesta välittyi hanketoimijoiden tapaan käyttää aikuiskasvatussanastoa ja -toimintatapoja. Hankkeissa ei välttämättä ole riittävästi mahdollisuuksia toiminnan yhteiseen reflektoimiseen. Hankkeisiin osallistumalla tutkijat voivat edistää hanketoiminnan itsereflektiota ja keskustelua aikuiskasvatuksen luonteesta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

48

Bergkvist, Alf. „Ajankohtaista Ruotsin aikuiskasvatuksesta“. Aikuiskasvatus 11, Nr. 2 (15.05.1991). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96736.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vapaa sivistystyö on myös Ruotsissa saanut mukautua niukkeneviin yhteiskunnan varoihin samalla, kun jakajien määrä on ollut nousussa ja keskinäinen kilpailu lisääntynyt. Opintokeskukset ovat sen vuoksi käyneet kiivastakin keskustelua tulevaisuudestaan ja tavoitteistaan. Vapaan sivistystyön valtionapujärjestelmä on muuttumassa ratkaisevasti: kukin opintokeskus saa vastaisuudessa käyttää valtionapunsa vapaasti omiin tavoitteisiinsa. Arvio varojenkäytön onnistumisesta tehdään jälkikäteen ja tulokset ovat pohjana seuraavalle rahanjaolle. Ruotsin aikuiskoulutusta uudistettaessa vapaan sivistystyön organisaatiot korostavat omaa erityisluonnettaan. Tavoitekeskusteluissa on noussut voimakkaasti esiin koulutuksellisesti syrjäytyneiden tarpeet, siirtolaiset sekä kehitysyhteistyö.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

49

Tuomisto, Jukka. „Aikuiskasvatuksen arvolähtökohtien tarkastelua“. Aikuiskasvatus 8, Nr. 1 (15.02.1988). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96534.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Artikkelin lähtökohtana on kaksi aikuiskasvatuksen keskeistä arvodimensiota: opiskelu välineenä – itseisarvona ja omaehtoisuus – ulkoaohjautuvuus. Aikuiskasvatuksen yleiset arvolähtökohdat perustuvat humanismin perusajatuksille. Vapaa sivistystyö on perustanut toimintansa pitkälti juuri näille ajatuksille. Työelämän koulutuksessa ei arvolähtökohdista ole keskusteltu, vaan ne on johdettu suoraan teknokraattien asettamista tuottavuus ja tehokkuustavoitteista, jolloin koulutuksesta on tullut pelkkä väline näiden tavoitteiden edistämisessä. Ongelmana on, että osa vapaan sivistystyön ja työelämän koulutuksen piirissä toimivista aikuiskasvattajista noudattaa vain tunnollisesti ja tehokkaasti heille ulkoapäin annettuja arvoja ja tavoitteita pohtimatta itse lainkaan sitä, mitkä nämä arvot ovat ja mihin niiden noudattaminen johtaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

50

Putkonen, Marja-Liisa. „Vapaa sivistystyö valtion budjetissa“. Aikuiskasvatus 8, Nr. 1 (15.02.1988). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96537.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!