Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Työnantajat“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Inhaltsverzeichnis
Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Työnantajat" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Zeitschriftenartikel zum Thema "Työnantajat"
1
Laukkarinen, Matti. „Sosiaaliset kontaktit ja epämuodollinen tieto rekrytoinnissa – tapaustutkimus rakennusalan pk-yrityksistä“. Työelämän tutkimus 20, Nr. 2 (14.06.2022): 160–84. http://dx.doi.org/10.37455/tt.101867.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Artikkelin tutkimuskohteena on sosiaalisten kontaktien hyödyntäminen rekrytoinnissa. Tavoitteena oli selvittää, millaiset työnantajien harjoittamat käytännön toimet liittyvät menestyksekkääseen sosiaalisten kontaktien hyödyntämiseen rekrytoinnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä rekrytointiprosessi jaettiin työnhakijoiden keräämisvaiheeseen, seulontavaiheeseen ja työntekijän valintavaiheeseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista rakennusalan pk-yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Artikkelissa kuvataan, miten työnantajat hyödyntävät sosiaalisia kontakteja rekrytoinnin eri vaiheissa ja mitkä käytännön toimet liittyvät menestyksekkään sosiaalisten kontaktien hyödyntämiseen. Työnantajat voidaan jakaa kolmeen ideaalityyppiin: passiivisiin, reaktiivisiin ja proaktiivisiin. Tavoitteellisesti ja ennakoivasti sosiaalisia kontakteja hyödyntävät työnantajat hyötyvät sosiaalisista kontakteista kaikissa rekrytoinnin vaiheissa. Passiivisia ja epäjohdonmukaisia toimia harjoittavilla työnantajilla sitä vastoin sosiaalisten kontaktien kautta saadut rekrytointihyödyt jäävät keskimääräistä heikommiksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti yrityksen henkilöstön sosiaaliset verkostot tulisi hahmottaa hyödynnettävänä pääomana, jonka aktivointiin suunnatut investoinnit voidaan muuntaa rekrytointia tukevien hyötyjen kautta taloudelliseksi pääomaksi.
2
Rantanen, Teemu, Ulpukka Isopahkala-Bouret, Katarina Raij und Eeva Järveläinen. „Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterin tutkinnot“. Aikuiskasvatus 30, Nr. 4 (01.12.2010): 267–79. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93895.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistollisen maisterin tutkinnon oletetaan tuottavan samantasoista mutta eri tavoin profiloitunutta osaamista. Tutkimus osoittaa, että käytännössä tutkintojen profiilierot eivät ole riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Lisäksi työnantajat arvioivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista kriittisemmin kuin yliopistosta valmistuneiden osaamista, kun lähtökohtana käytetään eurooppalaisessa ja kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä määriteltyjä oppimistuloksia. Artikkelin tutkimus pohjautuu laajaan työnantajakyselyyn sekä ylemmän AMK-tutkinnon ja yliopistollisen maisterin tutkinnon suorittaneiden haastatteluihin sosiaali-, terveys- ja kaupalliselta alalta.
3
Vaittinen, Ritva, Kalevi Paldanius und Maija Puurunen. „Väkivalta- ja uhkatilanteet maataloustukivalvonnoissa ja tarkastajien työssä jaksaminen“. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, Nr. 26 (31.01.2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75765.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Maataloustukien valvontaa tekevät pääsääntöisesti työvoima- ja elinkeinokeskusten tarkastajat. Tässä työssä keskityttiin maataloustukivalvojien työhön ja heidän hyvinvointiinsa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, missä määrin ja millaista väkivaltaa tai sen uhkaa tarkastajat ovat työssään kohdanneet ja miten työnantajat ovat hoitaneet tarkastajien työturvallisuuden. Lisäksi selvitettiin, miten tarkastajat jaksavat työssään ja mitkä tekijät vahvistavat työssä jaksamista. Tutkimus toteutettiin vuosina 2007–2008. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka suunnattiin kaikille työvoima- ja elinkeinokeskusten maataloustukivalvontaa tekeville tarkastajille. Kysely toteutettiin tammikuun 2008 aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 73 ja kohderyhmän koko 268 (N=268). Tämän tutkimuksen mukaan maataloustukivalvojien työhön liittyy turvallisuusriskejä. Joka viides (21 %) tarkastaja oli kohdannut jonkinlaista väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Väkivallan tai sen uhkan uhreista naisia oli 43 % ja miehiä 57 %. Kolme neljäsosaa (72 %) tarkastajista oli joutunut verbaalisen väkivallan kohteeksi. Lähes puolella (46 %) tarkastajista oli ongelmia työssä jaksamisessa. Työssä jaksamista vahvistavista tekijöistä nousivat selvästi esille työilmapiiri, työkaverit sekä perhe ja vapaa-aika. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös vaaratilanteiden jälkihoitoa työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan työpaikoilla ei ole hoidettu vaaratilanteiden jälkihoitoa kunnolla. Kaikilla työpaikoilla ei ole myöskään laadittu riittäviä turvallisuusohjeita tarkastajille. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää valvontatyön kehittämisessä ja tarkastajien kouluttamisessa sekä heidän työhyvinvointinsa parantamisessa. Tutkimuksen tulosten pohjalta on laadittu tarkastajien turvallisuusohjeet Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle, joka toimi tämän tutkimuksen toimeksiantajana.
4
Saari, Tiina. „Työssä kehittyminen tietotyöntekijän oikeutena ja velvollisuutena“. Aikuiskasvatus 33, Nr. 2 (15.05.2013): 95–106. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94031.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Onko työssä kehittyminen työntekijän oikeus vai työnantajan asettama velvollisuus? Tietotyössä se on osa psykologista sopimusta, johon kuuluu kaksisuuntaisuus ja vastavuoroisuus. Yleensä työntekijä kuitenkin itse huolehtii omien oikeuksiensa toteutumisesta, kuten lisäkouluttautumisesta.
5
Hallikainen, Petri. „Työsuojeluinterventio Turun telakalla“. Aikuiskasvatus 25, Nr. 3 (15.09.2005): 217–23. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93634.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Työskentely laivanrakennusteollisuudessa osana metalliteollisuutta on tilastollisesti tarkastellen yksi vaarallisimmista tavoista tienata leipänsä. Suomen suurin laivanrakennusteollisuuden työnantaja Kvaerner Masa Yards (nykyinen Aker Finnyards) aloitti vuonna 2000 uudenlaisen panostuksen työsuojeluun. Mitä hyötyä interventiosta oli ja mitä lopulta jäi käteen?
6
Pesonen, Pete. „"Niistä ei sitten puhuta, koska se on näpistelyä"“. Väki Voimakas, Nr. 33 (01.08.2020): 131–70. http://dx.doi.org/10.55286/vv.111834.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Artikkeli keskittyy keräämäni muistitietoaineiston kertojien esittämiin perusteluihin, joilla he oikeuttivat firabelitöiden tekemisen. Erittelen heidän firabelitöitä käsittelevässä muistelmapuheessaan esittämiään rajanvetoja: Mikä on kertojien tulkinta varastamisen, näpistämisen ja sallitun eroista? Miten kertojat kokivat ja määrittelivät rajat? Analysoin rajanvedon suhdetta työntekijäyhteisön sisäiseen kontrolliin ja työnantajan määrittelemään ulkoiseen kontrolliin.
7
Antikainen, Elina. „Kunnissa kuunnellaan: asiakasosallisuus puheviestijän pelikenttänä“. Prologi 10, Nr. 1 (15.12.2014): 35–40. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95892.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Puheviestinnän asiantuntijuutta tarvitaan vahvasti erilaisissa työpaikoissa, joissa palveluita tarjotaan asiakaslähtöisyys strategisena kärkenä. Yksi alamme tärkeä näytön paikka on piilotettu kuntaorganisaatioihin. Kunta saattaa vaikuttaa työnantajana jokseenkin vieraalta puheviestinnän asiantuntijan näkökulmasta. Miten vuorovaikutus näkyy kuntatyössä ja miten sitä voidaan kehittää?
8
Hyvönen, Henri. „Miesten identiteettityö ja affektiivis-diskursiiviset käytännöt työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä tarkastelevassa puheessa“. Työelämän tutkimus 21, Nr. 2 (20.06.2023): 181–209. http://dx.doi.org/10.37455/tt.121815.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tarkastelen artikkelissani miesten identiteettityötä ja affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä puheessa, joka käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Analyysini kohteena on sosioekonomisesti moninainen 17 miehen haastatteluista koostuva aineisto. Analyysi osoittaa terveyden olevan miehille onnellisuusobjekti, jonka saavuttaminen ja ylläpitäminen asemoidaan välttämättömäksi ehdoksi hyvälle työelämälle. Miehet asemoivat itsensä oikeutetuksi työnantajan apuun. Samalla terveyttä edistävät toimet tunnistetaan valtasuhteiksi. Terveystietoisen ja yhteistyökykyisen terveyskansalaisuuden ohella haastateltavat tuottavat mieheyttä, jossa korostuvat työn autonomia ja vastustava suhde työnjohtoon. Epätarkoituksenmukaiseksi tai riittämättömäksi katsottuun terveyden edistämiseen suhtaudutaan vihamielisesti. Mieheys on osa myönteistä itseymmärrystä sekä terveyden edistämiseen mukautuvassa että sitä vastustavassa identiteettityössä.
9
Alasoini, Tuomo. „Pankkien asiantuntijatyö digitalisaation ja EU-sääntelyn puristuksessa“. Työelämän tutkimus 19, Nr. 3 (22.09.2021): 296–321. http://dx.doi.org/10.37455/tt.100399.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Pankit ovat perinteisesti olleet työnantajia, jotka ovat tarjonneet vakaita työsuhteita sekä sisällöltään ja työympäristöltään laadukkaita tehtäviä. Digitalisaatio ja kiristynyt EU-sääntely ovat kuitenkin viime vuosina muuttaneet pankkityötä monella tavoin. Artikkelissa pyritään ymmärtämään suomalaispankkeja koskevan empiirisen laadullisen tutkimuksen avulla eurooppalaisten työolotutkimusten tuloksia, joiden mukaan työn autonomia ja työn sisältämä ongelmanratkaisu ovat lisääntyneet finanssialalla samanaikaisesti työn standardiohjautuvuuden ja toisteisuuden kanssa. Pankkityön muutosta tarkastellaan tietokoneistumisen, virtualisoinnin, autonomian ja standardoinnin ulottuvuuksilla. Empiirisen analyysin mukaan digitalisaation aiheuttama työn standardointi ei ole ristiriidassa asiantuntijatehtävissä toimivien pankkitoimihenkilöiden työn lisääntyneen autonomian ja ongelmanratkaisun kanssa. Sen sijaan EU-sääntelyn asettamat uudet vaatimukset, kuten lisääntyvä dokumentointi ja vastuiden osittaminen, näyttäisivät jo tässä vaiheessa kaventaneen merkittävästi rahoituksen ja varainhoidon asiantuntijoiden työn autonomiaa.
10
Ristolainen, Heidi, und Marion Fields. „Järjestötyöntekijä huolehtii osaamisestaan“. Aikuiskasvatus 37, Nr. 1 (15.02.2017): 19–31. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88394.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Kolmannen sektorin merkitys työnantajana on kasvanut viime vuosikymmeninä. Kasvun syynä ovat erityisesti järjestöjen palveluntarjonnan laajeneminen ja hankerahoitusten lisääntyminen. Samalla kun työntekijöiden määrä on lisääntynyt, myös määräaikaisten työntekijöiden suhteellinen osuus on kasvanut ja on muita työelämän sektoreita suurempi. Uudet toimintamuodot lisäävät osaamistarpeita. Artikkelissa selvitetään, eroavatko määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden osaamisen kehittämisen käytännöt ja onko järjestön koolla tai toimialalla merkitystä. Tutkimus perustuu 844 eri alojen järjestötyöntekijöiden vastausaineistoon. Tulokset osoittavat, että vakituiset työntekijät kehittävät määräaikaisia useammin osaamistaan työpaikan ulkopuolisessa ammatillisessa koulutuksessa. Määräaikaiset työntekijät hyödyntävät puolestaan enemmän informaalin oppimisen lähteitä, kuten työkavereita ja sosiaalista mediaa. Järjestöissä, joissa ollaan tekemisissä ulkoisen rahoittajan kanssa, koulutus koetaan tärkeämmäksi kuin sellaisissa, joissa näin ei ole. Suurimmaksi osaamisen kehittämisen esteeksi vastaajat sanovat kiireen sekä resurssien ja kehittämiskäytäntöjen puutteen. Ne korostuvat pienillä työnantajilla. Verkostomaisten oppimismuotojen aiempaa monipuolisempi hyödyntäminen on kannattavaa järjestöille tyypillisillä osaamisalueilla.
Dissertationen zum Thema "Työnantajat"
1
Mäki-Petäys, A. (Anniina). „Työnhakijan persoonabrändäyksen merkitys työnantajan rekrytointiprosessissa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312227.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee työnhakijan persoonabrändäyksen merkitystä työnantajan rekrytointiprosessissa. Työn teoriaosio esittelee ominaisuuksia ja elementtejä, jotka kuuluvat työnhakijan persoonabrändiin ja sen muodostumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä työnhakijoiden ymmärrystä siitä, mitä rekrytoijat arvostavat potentiaalisissa työntekijöissä, jotta työnhakija voisi parantaa asemaansa työnhaussa erottautumalla joukosta paremmin edukseen. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Millaisista piirteistä koostuu työnantajan rekrytointiprosessissa työnhakijaa hyödyttävä persoonabrändi? Tutkimuskysymykseen voidaan parhaiten vastata hakemalla käytännön näkökulmaa mukaan tutkimukseen eli haastattelemalla rekrytoijia, jotka ovat tutkimusongelman kanssa tekemisissä jatkuvasti. Jokainen ihminen voi kehittää persoonabrändiään ja parantaa esimerkiksi verkkoläsnäoloaan, sillä nykyään rekrytointi on siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja sieltä haetaan tietoa ja tukea rekrytointiprosessiin sekä päätöksentekoon valittaessa organisaatioon sopivia työntekijöitä. Teoreettiseen viitekehykseen koottiin osioittain tärkeimmät komponentit, joihin työnantaja kiinnittää huomiota työnhakijassa ja hänen toiminnassaan. Empiirisen osion aineisto kerättiin neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta ja rekrytoijien vastauksia anaysoitiin teoriaan peilaten sekä teoreettista viitekehystä tukena käyttäen. Työnhakijan persoonabrändin elementteihin kuuluu teoreettisen viitekehyksen mukaan: taidot ja ominaisuudet, omat resurssit, imago, aktiivisuus sekä verkkoläsnäolo. Näihin sisältyvät tekijät vaikuttavat kokonaisuudessaan personabrändin vahvuuteen. Tutkimuksessa selvisi, että eniten vaikuttaa oma aktiivisuus ja valmius oppia uutta sekä sosiaaliset taidot, verkostoituminen ja oman persoonan esiin tuominen. Nykyään arvostetaan kertynyttä kokemusta enemmän sitä, että on hyvä tyyppi ja joustava sopeutumaan alati muuttuvaan työelämään. Verkossa läsnäoloa pidetään tärkeänä ja se osoittaa, että työnhakija tuntee meneillään olevat trendit ja on asioista perillä sekä hallitsee ainakin perustietokonetaidot. Onnistunut persoonabrändäys voi avata uusia mahdollisuuksia uralla, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota ja sitä kannattaa myös pyrkiä jatkuvasti kehittämään, jos haluaa parantaa asemaansa työmarkkinoilla.
2
Timonen, T. (Tuomas). „IT-alan yrityksen houkuttelevuuden kehittäminen työnantajana sosiaalisessa mediassa“. Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605121715.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tämä pro gradu -tutkielma tehdään toimeksiantona Landis+Gyr Oy:lle, joka on energianhallintaan erikoistunut Toshiban itsenäinen tytäryhtiö. Toimeksiantajayritys rekrytoi jatkuvasti ja se haluaa varmistaa osaavien työntekijöiden kiinnostuksen myös jatkossa. Tänä päivänä IT-alan työntekijöiden kysyntä on suurta, sillä yleisesti yritysten tuotteet ja palvelut perustuvat yhä enenevissä määrin IT-alan ohjelmistoihin tai -tekniikkaan. Hankkimalla kyvykkäimmät työntekijät kehittää yritys kilpailukykyään suhteessa kilpailijoihinsa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka IT-alan yritys voi kehittää houkuttelevuuttaan työnantajana sosiaalisessa mediassa. Jotta yrityksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan kehittää, päätettiin tutkimuksessa etsiä tekijöitä, jotka vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden sitoutumiseen yrityksen sosiaalisen median sivuihin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan kolmesta aihepiiristä, joita ovat digitaalinen markkinointi sosiaalisessa mediassa, sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät sosiaalisessa mediassa sekä työnantajabrändääminen. Teorian perusteella muodostetaan käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden motivaatioon sitoutua yrityksen sosiaalisen median sivuihin ja, kuinka yrityksen on kannattavaa kommunikoida työnantajabrändiin liittyvää viestintää kohdeyleisölleen.
Tämä tutkimus on teorialähtöinen. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu keräämällä aineisto IT-alan nykyisiltä ja potentiaalisilta työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 381 kappaletta, joista tutkimuksen kohdeyleisöön kuuluvia oli 345. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, joista päätutkimusmenetelmänä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä. Tilastollisen analyysin perusteella luotiin malli, joka havainnollistaa tutkimuksen tuloksia.
Teorian perusteella löydettiin viisi tekijää, jotka vaikuttavat sosiaalisen median käyttäjien motivaatioon sitoutua yrityksen sivuihin. Näitä tekijöitä ovat viihde, yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, henkilökohtainen identiteetti, informaatio ja informaatio yrityksestä työnantajana. Havaitun aineiston perusteella voitiin osoittaa, että viidestä tekijästä neljä olivat sopivia muodostetun mallin kanssa. Näin ollen ei voitu todistaa, että yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vuorovaikuttaisi kohdeyleisön sitoutumisen kanssa. Tutkimuksessa löydettiin myös muuttujat, joilla kyseisiä tekijöitä voidaan mitata.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajalti markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon toimenpiteissä. Ymmärtämällä IT-alan nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden yrityksen sosiaalisen median sivuihin sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, voivat markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset kohdentaa kommunikaationsa yleisölle tätä kiinnostavalla sekä sitouttavalla tavalla. Toimimalla näin, ansaitsee yritys pitkällä tähtäimellä kilpailuetua, jota osaavat työntekijät tuovat. Tutkimus tarjoaa myös kattavan lähtötilanteen jatkotutkimukselle sekä esimerkiksi uusien tekijöiden löytämiselle.
Bücher zum Thema "Työnantajat"
1
Peltola, Jarmo. 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa. Tampere]: Tampere University Press, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle finden
2
Hirvonen, Merja. Työnantajan ABC: Pk-yrityksen työsuhdekirja. [Helsinki]: Tietosykli, 2007.
Den vollen Inhalt der Quelle finden
3
Mansner, Markku. Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa: Suomen Työnantajain Keskusliitto, 1956-1982. Helsinki: Teollisuuden Kustannus, 1990.
Den vollen Inhalt der Quelle finden
4
Suurlakosta Euroopan unioniin: Vuosisata työnantajatoimintaa. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto, 2007.
Den vollen Inhalt der Quelle finden