Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Tunnukset“

Verohallinto uudisti maatilatalouden verotuksen muistiinpanovelvollisuutta vuonna 2003 ja uutta päätöstäsovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2004 toteutetussa maatalousverotuksessa. Tämän seurauksenamyös Tilastokeskuksessa jouduttiin uudistamaan maatilatalouden veroaineistoihin pohjautuvia tilastoja.Tilastoinnin kannalta verouudistus sisälsi paljon hyvää, esimerkiksi verohallinto on vuodesta 2004 saakkavienyt kaikkien maatalousyrittäjien verotiedot verohallinnon tietokantoihin joista Tilastokeskuksella onollut mahdollista saada kaikkien maatilayrittäjien tiedot käyttöönsä. Lisäksi maatalouden 2-verolomakkeenuusi tietosisältö antaa joiltain osin aikaisempaan verrattuna tarkempaa tietoa tilan tuloista ja menoista kuinvuoteen 2003 saakka käytetty lomake. Aiemmin maatilayrityskohtaiset verotiedot saatiin paperikopioinavain otokseen valituilta tiloilta, joten maataloustilastoinnin kannalta uudistus merkitsi siirtymistäotosaineistosta kokonaisaineistoon, säästöä taloudellisten ja työvoimaresurssien käytössä, sekä osinlaajempia tietoja tilastoyksiköiden verotilinpäätöksistä. Uudistuksen seurauksena päätettiin korvata kaksimaatalous-toimialan tilastoa uudella Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastolla.Suurimpana haasteena uuden tilaston laadinnassa oli kahden hallinnonalan, maa- jametsätalousministeriön sekä verohallinnon tuottamien rekisteriaineistojen yhdistäminen. Yhdistelyävaikeutti em. hallintoviranomaisten käyttämät erilaiset yksikkötunnisteet. Verohallinto käyttää maatilanomistavan ja siitä tuloja saavan oikeudellisen yksikön tunnisteena y-tunnusta tai henkilötunnusta. Maa- jametsätalousministeriö puolestaan käyttää maatilat erottavana tunnisteena maatilatunnusta. Molemmillahallinnonaloilla on omat tehtävänsä ja siinä mielessä erilaiset tunnukset puoltavat paikkaansa.Maatilatunnus kuvaa lähinnä fyysistä yksikköä, joka pitää sisällään tietyt hehtaarit, rakennukset jakotieläimet käsittävän kokonaisuuden. Verohallinto puolestaan joutuu pitämään rekisteriä verovelvollisistaoikeudellisista yksiköistä. Oikeudellisen yksikön ja maatilan muodostavasta tilastoyksiköstä käytetäänkinuudessa tilastossa nimitystä maatilayritys. Maatila käsite vastaa läheisesti yritysterminologian mukaistatoimipaikka käsitettä.Kahden hallinnonalat tietojen yhdistämisessä onnistuttiin hyvin luotettavasti. Yhdistelynonnistumista testattiin vuoden 2007 alussa suoritetun tilastokyselyn yhteydessä. Kyselylomakkeelle oliesitäytetty sekä maatilatunnus että y-tunnus. Lomake lähetettiin noin 9000 maatilayrittäjälle, mutta vainmuutamassa tapauksessa tunnukset olivat kohdentuneet väärin, nekin yleensä silloin kun tilalla oli vastikääntoteutettu sukupolvenvaihdos.Uusi aineisto muodostaa laajan tietovarannon, jonka perusteella Suomen maatilayritystentaloudesta ja rakenteesta voidaan saada paljon uutta tietoa. Tietovarannon pohjalta laadittavassa uudessaMaa- ja metsätalousyritysten taloustilastossa voidaan kuvata vain yleisellä tasolla maa- jametsätalousyritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Tilastouudistuksen seuraava haaste onkin saattaaaineisto yhä laajempaan tutkimuskäyttöön. Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorio voisi antaamahdollisuuden vieraileville tutkijoille hyödyntää myös maatilayritysaineistoja tulevaisuudessa.

Kansalliskirjasto julkisti vuonna 2021 elektronisten julkaisujen identifiointioppaan. Tämä artikkeli kertoo oppaan sisällöstä ja elektronisten julkaisujen identifioinnin haasteista. Kuka vastaa tunnuksien toiminnallisuuden säilyttämisestä, jos kustantajan toiminta loppuu? Ja mistä tutkija saa toiminnallisen tunnuksen sellaista tarvitessaan?

Artikkeli tarkastelee arkistoituja ja Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksessa julkaistuja raudan myyttisestä synnystä kertovia vienankarjalaisia kalevalamittaisia loitsuja. Olen lisäksi rajannut aineiston kommunikatiivisiin loitsuihin: loitsutyyppiin, joka liitetään tutkimuksessa tietäjiksi kutsuttuihin rituaalispesialisteihin. Artikkelin ote on teoreettinen: käsittelen lingvistisessä antropologiassa muovautuneen ja myös folkloristiikassa hyödynnetyn rekisteriteorian soveltuvuutta loitsuissa esiintyvien emootioiden analysoimiseen. Metodologisesti artikkeli soveltaa lähilukua ja sen yhdistämistä laajempien aineistojen tuntemukseen ja rekisteriteoreettisiin näkökulmiin. Artikkelin keskeiset tutkimuskysymykset koskevat tekstuaalisten keinojen käyttöä loitsuaineistossa. Olen kiinnostunut siitä, millaisia pyyntöjä, käskyjä ja kysymyksiä loitsujen esittäjät käyttävät ei-inhimillisiä toimijoita puhutellessaan. Lisäksi perehdyn siihen, kuinka loitsijat välittävät tekstin tasolla aggressiota ja hyvittelyä puhuttelujensa kohteille. Keskeinen argumenttini on, että loitsut sisältävät useita kielellisiä rekistereitä, jotka pohjautuvat esittäjien refleksiivisiin arvioihin puhuteltavien asemasta. Arvioimalla ei-inhimillisen toimijan asemoitumista suhteessa itseensä, puhujan on mahdollista valita sopiva rekisteri ja esittää erilaisia emootioita osana lausumiaan. Tutkimustulokset kertovat, kuinka tietäjät esittävät hellyyden ja aggression välillä vaihtelevia emootioita eri rekistereitä käyttämällä. Analyysin mukaan aineisto sisältää myös ironiaa ja epäsuoraa aggressiota kuvastavia loitsujaksoja. Kyseiset jaksot muodostavat rekisterin, jolla tietäjä korostaa omaa auktoriteettiaan. Eri rekisterien piirteet muodostavat rekisteriytyneitä tunnuksia, jotka viittaavat esittäjien ja puhuteltavien välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Artikkeli osallistuu niin ollen keskusteluun emootioiden esittämisestä tietäjien loitsuissa ja jatkaa rekisterinäkökulman hyödyntämistä kalevalamittaisen runouden tutkimuksen kehyksessä.