Thematische Bibliographien / Taidehistoria

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Taidehistoria“

Autor: Grafiati
Veröffentlicht am 25. Juli 2024
Zuletzt aktualisiert am 31. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Inhaltsverzeichnis

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Taidehistoria" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Taidehistoria"

1

Tuulas-Inkinen, Minna. „”Tyylin luojat, tunnelman tuojat”“. Tahiti 13, Nr. 1 (10.05.2023): 101–6. http://dx.doi.org/10.23995/tht.127324.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Lectio praecursoria: Minna Tuulas-Inkisen taidehistorian alan väitöskirja “'Tyylin luojat, tunnelman tuojat'. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla" tarkastettiin Turun yliopistossa 10.2.2023. Vastaväittäjänä toimi Dos. Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Stahl, Kai. „Dualismit marginaaleissa“. Tahiti 13, Nr. 2 (24.10.2023): 141–45. http://dx.doi.org/10.23995/tht.137849.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Lectio praecursoria: Kai Stahlin taidehistorian alan väitöskirja ”Dualismit marginaaleissa. Naistekijyys ja modernisaatio Natalie Mein 1910–1920-lukujen tuotannossa” tarkastettiin Turun yliopistossa 7.10.2023. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Räsänen, Elina. „Fragmentaarisuutta ja kuvakalsketta“. Tahiti 13, Nr. 2 (24.10.2023): 93–100. http://dx.doi.org/10.23995/tht.136028.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan esineiden fragmentaarisuutta ja tuotetaan tietoa siitä, miksi esineitä on hajotettu osiin ja miten ne ovat jatkaneet elämäänsä. Tutkimusmateriaali koostuu noin aikavälillä 1300–1600 Itämeren alueella valmistetuista tai käytössä olleista esineistä. Hankkeessa sovelletaan ja kehitetään edelleen ranskalaisen tieteenhistorioitsijan Bruno Latourin (1947–2022) ajatuksia ikonoklasmin eli kuvainraaston monitahoisuudesta ”kuvakalske”-käsitteen (iconoclash) avulla. Kolmevuotisessa (2020–2023), Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa toimii neljä taidehistorian alan tutkijaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Paavilainen, Kukka. „Freud, Morelli ja kerronnan kudelma“. Tahiti 13, Nr. 1 (10.05.2023): 36–60. http://dx.doi.org/10.23995/tht.128840.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja Della Pittura italiana (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon Unien tulkinnan (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani taidemaalarin kerronnallisia keinoja ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen museoiden puutarhoissa puoli vuotta aiemmin maalanneen Ellen Thesleffin (1869–1954) teoksia jäljittääkseni mielikuvia, joita Morellin kirjan lukeminen on saattanut Freudissa synnyttää. Pohdin lisäksi, saiko Freud vaikutteita Morellilta, kuten hän kertoi esseessään ”Michelangelon Mooses” (1914), sekä miten vaikutteet näkyivät Freudin varhaisissa julkaisuissa. Ehdotan lopuksi luovan kirjoituksen katkelmia aineistoksi taiteilijan teosta edeltävien mielikuvien tutkimiseen, korjaan taidehistorian alalle syntyneen väärinkäsityksen erottelemalla freudilaisen lipsahduksen sairauden oireesta ja osoitan Freudin erottaneen Mooses-veistoksesta kirjoittaessaan empiirisen havainnoinnin psykologisesta havainnoinnista. Morellin ja Freudin tarkastelutapojen leikkauspiste tarjoaa teoreettisen lähtökohdan tarkastella tutkivan taiteilijan syntyvän teoksensa äärellä harjoittamaa empiiristä havainnointia ja siitä seuraavan kokemuksen tulkintaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Lahelma, Marja. „Rappiosta renessanssiin“. Historiallinen Aikakauskirja 121, Nr. 2 (19.06.2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.120796.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Suomen taidehistoriassa on vakiintunut käsitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta kansallisen taiteen kultakautena. Tässä artikkelissa tarkastellaan kultakausikertomuksen historiallista rakentumista nostalgian käsitteen valossa. Aineistona toimivat kahden sotienvälisen Suomen keskeisen taidevaikuttajan Onni Okkosen ja Ludvig Wennervirran kirjoitukset. Niiden pohjalta pyritään osoittamaan kultakausikertomuksen taustalla vaikuttavia ideologisia ja poliittisia aatteita, jotka nykynäkökulmasta näyttäytyvät varsin epäilyttävinä. Okkonen ja Wennervirta vaalivat ajalleen tyypillistä kansallishenkeä ja suhtautuivat mielenkiinnolla myös fasismin ja kansallissosialismin kaltaisiin ilmiöihin. Näitä kirjoittajia motivoi entistävä nostalgia, jonka tarkoituksena oli muodostaa menneisyydestä kuva, joka palvelisi nykypäivän tarkoituksia. He näkivät oman aikansa taiteen rappeutuneena, ja uskoivat uuden taiteen kukoistuksen olevan mahdollista vain jos taiteilijat kääntyisivät jälleen ammentamaan oman maansa luonnosta ja kansasta. Näitä myytin ulottuvuuksia ei enää tietoisella tasolla muisteta, mutta ne jatkavat elämäänsä myytin rakenteissa tavalla, jolla on vaikutusta myös nykypäivään. On pohdittava esimerkiksi kysymystä siitä, kuka saa kuulua siihen kansaan, jonka tuntoja kansallisen taiteen tradition ajatellaan ilmentävän. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa kultakausikertomuksen myyttiluonne ja kohdistaa huomio sen historialliseen rakentumiseen. Asiasanat: nostalgia, kultakausi, Onni Okkonen, Ludvig Wennervirta, Suomen taide, taidehistoria
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Kaitaro, Timo. „Surrealismin taidehistoriaa psykoanalyyttisesti“. Tiede & edistys 27, Nr. 4 (01.04.2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104715.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Aaltonen, Susanna. „Taidehistorian seuran kuulumisia“. Tahiti 8, Nr. 3 (29.12.2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.77448.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Kuusamo, Altti. „Käytännön teoriapitoisuudesta: Emeritusprofessorin teoriatestamentti“. Tahiti 8, Nr. 1 (10.02.2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69294.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Lamberg, Essi. „Taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen suhde poikkitieteellisenä haasteena“. Tahiti 11, Nr. 2 (07.12.2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112172.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Kirjoituksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita arkkitehtuurihistorian tutkimus niin kutsutuissa kehitysmaissa nostaa esiin ja minkälaisia valmiuksia ne taidehistorian tutkijalta edellyttävät. Keskeisimpänä tarkastelun kohteena on taidehistorian tieteenalan suhde kehitysmaatutkimukseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan poikkitieteellisen, suomalaisten arkkitehtien liikkuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä 1960–1980-luvuilla tarkastelevan väitöskirjahankkeen aikana muodostuneisiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin. Kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuminen edellytti arkkitehdeilta uutta ammatillista aluevaltausta alakohtaisine tiedollisine ja kyvyllisine vaatimuksineen. Samalla tavalla alan tutkimus edellyttää tutkijalta muidenkin tieteenalojen kuin taidehistorian hallintaa. Se, miten tieteenalarajat ja niiden olemus mielletään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten luontevana tai epäluontevana taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen välinen suhde näyttäytyy.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Häyrynen, Maunu, und Linda Leskinen. „Pitkospuut vai laajentuva kenttä?“ Tahiti 11, Nr. 2 (07.12.2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112149.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkeli tarkastelee insinöörisuunnittelua sekä puutarha- ja maisemasuunnittelua suomalaisen taidehistorian marginaaleissa. Näin selvitetään, mitä niiden asemointi tutkimuksen kenttään kertoo alan institutionaalisista rajoista. Taidehistorian tutkimusalue määritellään nykyisin laajasti sekä taiteellisia että muita ilmiöitä käsittäväksi. Artikkelissa kuitenkin pohdimme, onko hierarkkinen jako taiteeseen ja ei-taiteeseen silti edelleen voimassa. Taide tutkimuskohteena määrittelee yhä tieteenalan identiteettiä ja jäsentyy edelleen kaanoneina. Vaikka niin puutarha- ja maisemasuunnittelu kuin insinöörisuunnittelu on kelpuutettu kotimaisen taidehistorian tutkimuskohteiksi, sen piirissä ylläpidetään silti näiden alojen ja arkkitehtuurin välistä erottelua. Tarkastelu osoittaa alan kaksijakoisen suhteen muihin kuin taiteellisiin tutkimuskohteisiin. Ne voidaan hyväksyä, mutta niiden näkyvyys taiteen kaanoniin yhä perustuvissa alan yleisteoksissa tai opetussisällöissä on satunnaista.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Mehr Quellen

Dissertationen zum Thema "Taidehistoria"

1

Vuojala, Petri. „Pathosformel Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan /“. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1997. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/38263405.html.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Bücher zum Thema "Taidehistoria"

1

Pirkko, Heiskanen, Kallio Rakel, Eidos ry und Helsingin tutkijanaiset, Hrsg. Nainen, taide ja taidehistoria. Helsinki, Finland: Tilaukset, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 1985.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

laitos, Jyväskylän yliopisto Taidehistorian. Taidehistorian sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos, 1997.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Vuojala, Petri. Pathosformel: Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Holmström, Emma, und Anniina Hopeala. Rajantakaista Karjalaa. Helsinki]: Kulttuurien museo, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Dance images in temples of mainland Southeast Asia. Helsinki]: Theatre Academy, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Women's voices: Female authors and feminist criticism on the Finnish literary tradition. Helsinki: Finnish Literary Society, 2007.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Die Auswahlen zum Thema "Taidehistoria" für konkrete Quellenarten können Sie auch interessieren:
Zeitschriftenartikel
Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!

Zur Bibliographie