Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Sosiaalinen muutos“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Inhaltsverzeichnis
Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Sosiaalinen muutos" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Zeitschriftenartikel zum Thema "Sosiaalinen muutos"
Laukkanen, Anne-Maria, und Teija Waaramaa. „Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle“. Puhe ja kieli, Nr. 2 (29.07.2020): 123–34. http://dx.doi.org/10.23997/pk.97221.
Der volle Inhalt der QuelleLatva-Kyyny, Marjo, Seppo Vehkamäki, Matti Ylätalo und Matti Ryhänen. „Yrittäjyyden ja resurssien käytön muutos eteläpohjalaisilla maitotiloilla 2000-luvun alussa“. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, Nr. 26 (31.01.2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75716.
Der volle Inhalt der QuelleJuuti, Pauli. „Viimeaikaisia näkymiä organisaation kehittämisestä“. Aikuiskasvatus 19, Nr. 1 (15.02.1999): 23–36. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93200.
Der volle Inhalt der QuelleHakonen, Marko, und Janne Tienari. „Näköala fuusioon: Aalto-yliopisto, kampusmuutto ja identiteetit“. Työelämän tutkimus 19, Nr. 2 (15.06.2021): 119–46. http://dx.doi.org/10.37455/tt.101899.
Der volle Inhalt der QuelleKallio, Saara-Maija. „Lasten kaupalliset kasvot: Sharenting-ilmiö äitien blogeissa“. Media & viestintä 44, Nr. 3 (30.09.2021): 52–72. http://dx.doi.org/10.23983/mv.111509.
Der volle Inhalt der QuelleNummi, Pilvi. „"Ei kaupunkisuunnittelu ole mikään tykkäämisjuttu" – Sosiaalisen median mahdollisuudet ja esteet kaupunkisuunnittelussa“. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 57, Nr. 2 (15.07.2019): 26–46. http://dx.doi.org/10.33357/ys.83676.
Der volle Inhalt der QuelleKoho, Tuomo. „6.- ja 7. -luokkalaisten informaatiokäyttäytyminen harrastuneisuudessa“. Ainedidaktiikka 7, Nr. 1 (08.06.2023): 73–97. http://dx.doi.org/10.23988/ad.109688.
Der volle Inhalt der QuelleNiskanen, Vilma, und Petteri Pietikäinen. „Rikollisuus ja sosiaalisen disorganisaation teoria Chicagon sosiologisen koulukunnan tutkimuksissa 1918-1948“. Kriminologia 1, Nr. 1 (25.05.2021): 60–84. http://dx.doi.org/10.54332/krim.109020.
Der volle Inhalt der QuelleNiemi, Liisa, Minna Koivula, Salla-Maaria Laaksonen und Mikko Villi. „Vaakakupissa vaarat ja vastuu: Julkisen palvelun median arvot sosiaalisen median alustojen paineessa“. Media & viestintä 44, Nr. 2 (27.06.2021): 23–44. http://dx.doi.org/10.23983/mv.109858.
Der volle Inhalt der QuelleMalinen, Antti. „"Hyvä antaa vähästäkin". Sukulaisten tarjoama tilapäismajoitus sotienjälkeisessä Helsingissä 1944-1948“. Väki Voimakas, Nr. 28 (02.11.2023): 175–95. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122911.
Der volle Inhalt der QuelleDissertationen zum Thema "Sosiaalinen muutos"
Lotvonen, S. (Sinikka). „Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526222967.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden mitattua ja itsearvioitua fyysistä toimintakykyä ja niiden muutosta 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Lisäksi kuvattiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä mitatun fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelutalojen asukkaiden fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa ja johtamisessa. Aineisto kerättiin pohjoissuomalaisessa kaupungissa palvelutaloihin (n = 11) vuonna 2014 muuttaneilta ikääntyneiltä (n=81), joista 70 % oli naisia. Mittareina käytettiin Hyvinvointiprofiili-kyselylomaketta, Ympäristöhyvinvointimittaria ja SPPB- toimintatestiä (Short Physical Performance Battery). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Palvelutaloon muuttaneiden fyysinen toimintakyky oli heikko. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen [IADL], kävelynopeus, oikean käden puristusvoima ja itsearvioitu arkiaskareista suoriutuminen heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi itsearvioitu IADL-suoriutuminen vaikeutui mutta lihaskuntoharjoittelu sekä harrastusryhmiin osallistuminen lisääntyivät. Asukkaat arvioivat voivansa tehdä, mitä haluavat ja tapaavansa riittävästi läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Itsearvioitu fyysinen toimintakyky oli yhteydessä IADL-suoriutumisen vaikeutumiseen ja kävelynopeuden hidastumiseen. Sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä IADL-suoriutumisen vaikeutumiseen, kävelynopeuden hidastumiseen ja oikean käden puristusvoiman heikkenemiseen. Tämä tutkimus lisää tietoa palvelutaloihin muuttaneiden ikääntyneiden fyysisestä toimintakyvystä, sosiaalisesta ympäristöstä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tutkimustulokset auttavat ikääntyneiden asumispalveluiden tuottajia kehittämään asukkaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä toimintamalleja, joissa huomioidaan ikääntyneiden yksilöllisyyden vaikutus palveluiden toteuttamiseen liittyviin vaatimuksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että palvelutaloja ylläpitävien organisaatioiden tulee järjestää asukkaille soveltuvat liikuntatilat ja välineet sisä- ja ulkotiloihin lihaskunto- ja tasapainoharjoittelua varten. Asukkaiden yksilölliset fyysiseen toimintakykyyn, sosiaaliseen ympäristöön ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa
Stibe, A. (Agnis). „Socially influencing systems:persuading people to engage with publicly displayed Twitter-based systems“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526205410.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Organisaatioiden palvelukehityksen tavoitteena on sitouttaa ja innostaa asiakkaita. Sosiaalinen verkko edistää tätä prosessia tarjoamalla uusia väyliä niin vapaaehtoiselle palautteenjaolle kuin sosiaalisessa mediassa ja edistyneissä teknologisissa ympäristöissä tapahtuvalle interaktiiviselle yhteistyöllekin. Nämä ympäristöt koostuvat tietojärjestelmistä, jotka on yhdistetty sosiaaliseen mediaan, ja jotka on suunniteltu interaktiota edistäville suurille näytöille. Tässä tutkimuksessa on suunniteltu ja arvioitu ohjelmisto-ominaisuuksia, joiden tarkoitus on suostutella ja osallistuttaa julkisesti esilläolevien tietojärjestelmien ja näyttöjen kautta. Tutkimus nojaa sosiopsykologiseen teoriapohjaan, ja yhdistää näitä seitsemään sosiaalisen vaikuttamisen suunnitteluperiaatteeseen, jotka on kuvattu vaikuttavien suunnittelumenetelmien mallissa. Tämä väitöstyö tutkii vaikuttavien ohjelmistollisten ominaisuuksien osuutta käyttäytymisen muuttamisessa kohdistuen erityisesti siihen, miten loppukäyttäjää voidaan suostutella jakamaan palautetta ja ottamaan osaa interaktiiviseen yhteistyöhön. Työ koostuu viidestä määrällisestä tutkimuksesta, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen: kuinka sosiaalisen vaikuttamisen suunnitteluperiaatteet voivat suostutella ja vakuuttaa ihmiset käyttämään julkisesti esilläolevia järjestelmiä, jotka on yhdistetty sosiaaliseen mediaan? Tutkimuksista yksi on Twitter-kyselytutkimus (403 vastaajaa) ja neljä tutkimusta tehtiin julkisesti esilläolevalla Twitter-pohjaisella järjestelmällä (284 vastaajaa). Tutkimusten tulokset osoittavat mainittujen suunnitteluperiaatteiden keskinäisen vuorovaikutuksen, sekä kuinka niiden avulla voidaan parantaa tietojärjestelmien vaikuttavuutta ja ennustaa tulevaa käyttöä. Tutkimustulosten pohjalta työssä luodaan viitekehys sosiaalisesti vaikuttavien järjestelmien tutkimukseen. Tämä viitekehys on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan syvällisempi ymmärrys siitä, kuinka käyttäjiä voidaan suostutella hyödyntämällä sosiaalista vaikuttamista. Viitekehystä voidaan käyttää myös vaikuttavien järjestelmien kehittämisessä
Mylonopoulou, V. (Vasiliki). „MAD:designing social comparison features in health behaviour change technological interventions“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526222851.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Terveyskäyttäytymisen muutos on haastavaa ja sitä käsittelee kansainvälinen yhteisö. Monet ihmiset yrittävät tehdä muutoksia kohti terveellisempiä elämäntapoja, mutta heidän on vaikea ylläpitää uusia tapojaan. Tänä päivänä teknologiset sovellukset tukevat ihmisiä, jotka haluavat muuttaa käyttäytymistään, usein hyödyntämällä sosiaalista vaikutusta: toisten vaikutusta omaan käyttäytymiseen. Sosiaalinen vaikutus koostuu erilaisista näkökulmista, joiden erityispiirteitä on usein laiminlyöty suunnittelussa. Tässä opinnäytetyössä keskitytään sosiaalisen vertailun näkökulman suunnitteluun sosiaalisessa vaikutuksessa. Sosiaalisen vertailun psykologia tukee näkemystä siitä, että objektiivisten mittausten puuttuessa, ihmiset pyrkivät vertaamaan itseään muihin, jotka ovat samankaltaisia, itsearvioinnin, itsensä vahvistamisen, itsearvioinnin ja selviytymisen kannalta. Psykologiassa sosiaalisen vertailun teoria on osoittanut potentiaalinsa edellä mainituilla aloilla, mutta sen soveltamiseen liittyy haasteita. Sosiaalisen vertailun teoriaa on hyödynnetty teknologian suunnittelussa, mutta laaja-alaisempi tutkimus aiheesta on puutteellista. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan neljää näkökulmaa ymmärtämään paremmin sosiaalista vertailua suunnittelussa: Olemassa olevat mallit, suunnittelijoiden näkökulma, terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma ja käyttäjätutkimus sosiaaliseen vertailuun. Näitä neljää näkökulmaa tutkitaan käyttämällä laadullisia tutkimusmenetelmiä ja suunnittelutieteellistä tutkimusta. Kerätyn tiedon perusteella muodostettiin monia toimijoita tarkasteleva lähestymistapa suunnitteluun (MAD), joka koskee sosiaalisen vertailun ominaisuuksia teknologiassa, joka tukee terveyskäyttäytymisen muutosta. MAD pyrkii tukemaan suunnittelijoita, jotka työskentelevät sosiaalisen vertailun parissa terveyskäyttäytymisen muutoksessa, esittämällä sosiaalisen vertailun mahdollisuuksia ja haasteita, joita on kerätty eri näkökulmista. MAD perustuu psykologian alalta kerättyyn tietämykseen sosiaalista vertailusta ja toteutettuun tutkimukseen, joka on tehty sosiaalisen vertailun neljän näkökulman ymmärtämiseksi
Bücher zum Thema "Sosiaalinen muutos"
Keskinen, Jarkko. Luottamus, sosiaalinen pääoma, historia. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle findenLod, Erkki. Suomalaisen ihmisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään: Alamaisesta kansalaiseksi, käskijästä kohti kaveruutta. Helsinki: Edico, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle findenRauno, Sairinen, und Kohl Johanna, Hrsg. Ihminen ja ympäristön muutos: Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, 2004.
Den vollen Inhalt der Quelle findenSuomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. 2. Aufl. Helsinki: Edita, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle finden