Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Puheet“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Inhaltsverzeichnis
Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Puheet" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Zeitschriftenartikel zum Thema "Puheet"
Orell, Miina, und Päivi Pihlaja. „Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa“. Kasvatus 52, Nr. 1 (23.04.2022): 51–64. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107964.
Der volle Inhalt der QuelleOrell, Miina, und Päivi Pihlaja. „Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa“. Kasvatus 52, Nr. 1 (23.04.2022): 51–64. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107964.
Der volle Inhalt der QuelleEriksson, Ilse. „Sukupolvivastuu ja syyllisyys“. Aikuiskasvatus 30, Nr. 1 (15.02.2010): 4–13. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93854.
Der volle Inhalt der QuelleVarila, Juha. „Mistä kumpuavat puheet ajastamme muutoksen aikakautena?“ Aikuiskasvatus 17, Nr. 3 (15.09.1997): 227–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92455.
Der volle Inhalt der QuelleJokivuori, Pertti. „Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus“. Aikuiskasvatus 24, Nr. 4 (01.12.2004): 284–94. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93582.
Der volle Inhalt der QuelleKuusisto, Alina. „Pohjoinen ulottuvuus eurooppalaisen yhteistyön työkaluna“. Idäntutkimus 26, Nr. 3 (01.11.2019): 20–39. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.87290.
Der volle Inhalt der QuellePitkänen, Taina, und Maija Tervola. „Lääkärin vai potilaan taitoa? Suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puheen ymmärrettävyys vastaanottotilanteessa“. Puhe ja kieli, Nr. 3 (29.12.2022): 201–22. http://dx.doi.org/10.23997/pk.126147.
Der volle Inhalt der QuellePaavola-Ruotsalainen, Leila, Heta Kemppainen und Beda Luopajärvi. „Lapselle suunnatun puheen piirteet ja niiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä“. Puhe ja kieli, Nr. 1 (16.03.2017): 3. http://dx.doi.org/10.23997/pk.61122.
Der volle Inhalt der QuelleWiklund, Mari, Lari Vainio, Satu Saalasti und Martti Vainio. „Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla“. Puhe ja kieli, Nr. 4 (31.12.2022): 309–30. http://dx.doi.org/10.23997/pk.127455.
Der volle Inhalt der QuelleSiltala, Elina, und Saila Poutiainen. „Maallikkosaarnan retoriikkaa: uskonnollinen puhe yhteisön rakentajana“. Prologi 5, Nr. 1 (15.12.2009): 64–83. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95807.
Der volle Inhalt der QuelleDissertationen zum Thema "Puheet"
Hautala, T. (Terhi). „Ikääntyneiden kuuntelijoiden puheen ymmärtäminen kognitiivisesti vaativassa tilanteessa“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2013. http://urn.fi/urn:isbn:9789526201856.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Ikääntyvien ihmisten puheen vastaanotossa vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät: kuulokyky, auditiivisen järjestelmän ikääntymismuutokset sekä havaintotoimintojen ja kognitiivisten toimintojen muutokset. Nämä voivat vaikeuttaa puheen ymmärtämistä erityisesti kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ikääntyneille osallistujille (N = 36) suunnitellun automaattisen puhelinpalvelujärjestelmän käyttöön liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on selvittää se, missä määrin toisaalta kokeiltuun järjestelmään liittyvät tekijät ja toisaalta käyttäjien ominaisuudet sekä heidän toimintansa tutkimustilanteessa olivat yhteydessä järjestelmän menestykselliseen käyttöön. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Järjestelmässä kokeiltiin neljän eri puhujan äänillä nauhoitettuja toimintaohjeita. Heidän puheensa prosodisia piirteitä analysoitiin äänen ja puheen analyysiohjelmilla. Ikääntyneisiin osallistujiin (n = 30) liittyviä muuttujia tutkittiin haastattelulla, kuulon tutkimuksilla (äänesaudiometria ja puheaudiometria), kognitiivisella seulontatestillä (Mini-mental state examination = MMSE) ja puheen ymmärtämistä mittaavalla Token-testillä. Mittaustulosten ja muuttujien yhteyttä tehtävistä suoriutumiseen tarkasteltiin tilastollisesti. Osallistujien toimintaa havainnoitiin järjestelmän käyttötilanteessa aineistolähtöisellä laadullisella videoanalyysillä. Järjestelmän puhujilla havaittiin ikääntyneille suunnatun puheen piirteitä. Tehtävistä suoriutuminen oli kuitenkin hyvin samanlaista puhujasta riippumatta. Semanttisesti monimutkaisin tekstivalikko oli osallistujille vaikein äänite. Matala Token-testin pistemäärä ja heikko puheen tunnistuskyky liittyivät heikkoon tehtävistä suoriutumiseen. Laadullisen analyysin perusteella puheen ymmärtämisen ohella keskeisiä kognitiivisia prosesseja tehtävissä menestymisen kannalta olivat seuraavat: ohjeiden muistaminen, huomion suuntaaminen, jakaminen ja ylläpito. Heikko suoriutuminen tehtävissä ja Token-testissä sekä tutkimustilanteessa havaitut toiminnan ohjauksen ongelmat ennustivat toisesta tutkimusvaiheesta poisjääntiä seuraavana vuonna. Kognitiivisesti vaativista kielen käyttötilanteista tehtävillä laadullisilla analyyseilla voidaan arvioida monimutkaisia kielellis-kognitiivisia toimintoja ja löytää mahdollisesti alkaviin muistisairauksiin liittyviä lieviä kielellisiä muutoksia. Tuloksia voidaan hyödyntää ääneen perustuvien käyttöliittymien suunnittelussa. Ikääntyneille suunnatun puheen etuja ja haittoja on tärkeää pohtia myös hoitotyön ja puheterapian näkökulmasta
Korhonen, E. (Elina). „Varhaisiän musiikkikasvatus puheen ja kielen kehitystä tukemassa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251941.
Der volle Inhalt der QuelleKeränen, N. (Niina). „Autistisen nuoren puheen kuntoutus pivotal response training -tekniikalla:tapaustutkimus“. Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312051981.
Der volle Inhalt der QuelleVitikka, N. (Niina). „Sanavääristymien lähde puheentuottoprosessissa sekä puheen piirteet sujuvissa afasioissa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905242051.
Der volle Inhalt der QuelleKyllönen, A. (Anu). „Skitsofreniapotilaiden kyky tunnistaa tunteita kasvojen ilmeistä ja puheen prosodiasta“. Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111792.
Der volle Inhalt der QuelleKortesoja, N. (Niina). „Varhaisen puheen ja kielen kehityksen yhteys myöhempään änkytyksen esiintymiseen“. Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405151388.
Der volle Inhalt der QuelleJylhä, V. P. (Ville-Petteri). „”Täys kontrolli siitä mitä tekee”:pienten äänitekustantajien julkaisutoimintaa koskevan puheen diskurssit“. Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510152078.
Der volle Inhalt der QuelleUkkonen, M. (Maiju). „Downin oireyhtymässä esiintyvät oraali- ja puhemotoriset erityispiirteet ja niiden yhteys puheen selkeyteen“. Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511262174.
Der volle Inhalt der QuelleYliherva, A. (Anneli). „Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehityksen taso kahdeksan vuoden iässä:pohjoissuomalainen syntymäkohortti 1985-86“. Doctoral thesis, University of Oulu, 2002. http://urn.fi/urn:isbn:9514267168.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Pohjoissuomalaisen vuoden 1985 - 86 syntymäkohortin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehitystä tutkittiin heidän ollessaan 8-vuotiaita. Aluksi testattiin 42 ennenaikaisena ja alle 1750 g syntyessään painanutta 8-vuotiasta lasta sekä heidän 42 täysiaikaisina syntynyttä ja ≥ 2500 g painanutta kontrollipariaan neljällä kielellisellä testillä, nimittäin Illinois Test of Psycholinguistic Abilities -testillä (ITPA), Lasten Token testillä, Morfologiatestillä ja Peabody Picture Vocabulary Test nimisellä sanavarastotestillä (PPVT). Kontrollilapset valittiin samasta kohortista ja kaltaistettiin ennenaikaisina syntyneiden lasten kanssa iän, sukupuolen, kaksosuuden, äidin koulutuksen, asuinpaikan, syntymäjärjestyksen ja perhetyypin perusteella. Koko syntymäkohortin kaikkien pienipainoisina (LBW, < 2500 g) syntyneiden 8-vuotiaiden lasten (n=279) kielellisiä ja motorisia taitoja tutkittiin lisäksi vanhemmille (n = 8370, 90 %) ja opettajille (n = 8525, 92 %) osoitetun kyselyn perusteella. Tulokset osoittivat, että ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneet lapset saivat merkitsevästi heikommat pisteet kuin heidän kontrollinsa ITPA:n visuaalisissa tehtävissä. Heikko visuaalinen suoriutuminen oli yhteydessä neonataalikauden infektioihin, ylipainehoitoon (CPAP) ja avoimeen valtimotiehyeen (PDA). Lisäksi ne ennenaikaisina syntyneet lapset, joilla oli lievää neurologista toiminnan häiriötä (MND) saivat puheen ymmärtämistä mittaavasta Token testistä heikommat pisteet kuin kontrollinsa. MND-lapset erosivat myös merkitsevästi muista ennenaikaisina syntyneistä lapsista, terveistä ja CP-vammaisista, Token testillä mitattuna. Periventrikulaarisen leukomalasian (PVL) löydökset aivojen magneettikuvauksessa (MRI) eivät olleet yhteydessä suoriutumiseen kielellisissä testeissä. Vanhempien arvioiden perusteella LBW lapsilla oli enemmän ongelmia puheessa ja kielessä kuin normaalipainoisina (NBW, ≥ 2500 g) syntyneillä kahdeksan vuoden iässä. LBW-pojat olivat heikompia kielellisissä ja motorisissa taidoissa kuin NBW-pojat tai kummatkaan tyttöjen ryhmät. Tutkimuksen perusteella puheen ja kielellisten taitojen sekä motoriikan välillä oli selvä yhteys. Monimuuttujaisen logistisen regressioanalyysin perusteella matala syntymäpaino sekä tietyt sosiodemografiset tekijät, kuten äidin nuori ikä (20 - 24 v.), perheen yli neljän menevä lapsimäärä, uusperhe sekä kuulovika ja poikasukupuoli olivat lasten keskeisimpiä heikkoon puheen- ja kielenkehitykseen liittyviä riskitekijöitä 8 vuoden iässä riippumatta siitä, oliko analyysissa mukana neonataalikauden riskitekijä vai ei. Pienipainoisuus raskauden kestoon nähden oli myös riski heikolle puheen ja kielen kehitykselle. Ennenaikaisuus oli yhteydessä heikkoon puheen ja kielen kehitykseen, kun neonataalikauden riskitekijä poissuljettiin analyysista. Aivorunkoaudiometrian (BAEP) löydökset puolestaan eivät olleet yhteydessä kielenkehityksen ongelmiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneillä ja LBW-lapsilla oli enemmän ongelmia kuin täysiaikaisina syntyneillä NBW-lapsilla puheen- ja kielenkehityksessään 8 vuoden iässä. Ongelmat puheen tuotossa ja erityisesti vastaanotossa olivat heillä yleisempiä sekä kliinisen tutkimuksen että vanhempien arvion perusteella. Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet olivat tyypillisiä ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneille lapsille, mikä olisi hyvä huomioida myös puheterapiassa. Tutkimuksen perusteella ennenaikaisina syntyneiden MND-lasten kielenkehityksen tarkka ja säännöllinen seuranta on tärkeää. Vanhempien ja opettajien arviot ovat hyödyllinen lisä lasten puheen- ja kielenkehityksen tutkimuksessa
Čoahkkáigeassu Davvisuopmelaš jagi 1985-86 riegadankohortta ovdaláigge ja menddo geahpasin riegádan mánáid hupman- ja giellaovdaneapmi dutkojuvvui go mánát ledje 8-jahkáččat. Álggos testejuvvojedje 42 riegádettiin vuollái 1750 g deaddán 8-jahkásaš máná ja sin 42 dievasáigge šaddan ja ≥2500g deaddán kontrollapára njeljiin giellateasttain, namalassii ITP:ain (Illinois Test of Psycolinguistic Abilities), Mánáid Toke-teasttain, Morfologiijateasttain ja Peabody Picture Vocabulary Test-sátnerádjoteasttain (= PPTV). Kontrollapárat válljejuvvojedje seamma kohorttas ja dahkkojuvvojedje seammaláganin čuovvovaš áššiid ektui: ahki, sohkabealli,jumešvuohta,eatni skuvlejupmi,orrunbáiki,riegádanortnet ja bearaštiipa. Riegádankohortta menddo geahpasin (< 2500) riegádan 8-jahkásaš mánáid (n = 279) gielalaš ja motora dáiddut dutkojuvvojedje dasa lassin váhnemiid ja oahpaheaddjiid árvvoštallamiid vuođul. Mánáid váhnemiin 8370 (90%) ja oahpaheaddjiin 8525 (92%) vástidedje jearahallamii. Bohtosat čájehedje, ahte ovdaláigge riedágan mánát ožžo statistihkalaččat mearkkašahtti heajut čuoggaid go sin kontrollapárat ITPA visuála bargguin. Heajos visuála návccain lei oktavuohta neonatála-áiggi infekšuvnnaide, alladeaddodikšui (CPAP) ja rabas váibmosutnii (PDA). Dasa lassin ovdaláigge riegádan mánát, geain ledje muhtun veardde neurologalaš doaibmanváttut(MND) ožžo Toke-teasttas, mainna mihtidit hupmama ipmirdeapmi,heajut čuoggáid go sin kontrollapárat. MND-mánát sierranedje maiddái mearkkašahtti veardde Toke-teasttas eará ovdaláigge riegádan mánáin, sihke dearvasiin ja CP-váttogiin. Periventikuláralaš leukomasiija (PVL) gávdnosiin ii lean oktavuohta gielalaš teasttain birgemii. Periventikuláralaš leukomasiija (PVL) gávdnosiin magnehtagovvideamis(MRI) ii lean oktavuohta gielalaš teasttain birgemii. Váhnemiid árvvoštallama mielde menddo geahpasin riegádan mánáin ledje eambbo váttisvuođat hupmamis go normáladeattogin riegádan mánáin. Menddo geahpasin riegádan bártnit ledje heajubut gielalaš ja ja motora dáidduid ektui go normáladeattogin riegádan bártnit dahje goabbáge nieddaid joavkkuin. Dutkamuša vuođul hupmama ja gielalaš dáidduid ja motoriikka gaskkas lea čielga oktavuohta. Logistihkalas regreššuvdna-analiissa,mas ledje máŋga rievdi, vuođul menddo geahppa riegádandeaddu ja dihto sosiodemográfalaš dahkkit, dego eatni ahki (20-24 j.), mánáid lohku > 4 bearrašis, ođđabearaš ja lossa gullu ja bárdnesohkabealli ledje mánáid deaháleamos heajos hupmama ja giela ovdaneami einnosteaddjit 8 jagi agis, fuolakeahttá das, leigo analiissas mielde neonatála-áiggi várradahkki vai ii. Menddo geahppa riegádandeaddu ohkeagi ektui lasihii maiddái vára ahte mánná hupmagoahtá heajut ja su giella ovdana funet. Ovdaláigge riegádeamis lei oktavuohta heajos hupmama ja giela ovdaneapmái, go neonatála-áigge várradahkki ii váldojuvvon vuhtii analiissas. BAEP-gávdnosiin ii lean fas lean oktavuohta giela heajos ovdaneapmái. Dutkamuša jurddaboađusin sáhttá buktit ovdan,ahte ovdaláigge ja menddo geahpasin riegádan mánáin ledje 8- jahkásažžan eambbo váttisvuođat hupmama ja giela ovdaneamis go ollesáigge ja normáladeattogin riegádan mánáin. Maiddái hupmama ipmirdeamis ledje eambbo váttisvuođat. Heajos visuála návccat ledje sidjiide mihtilmaččat ja dan galggašii váldit vuhtii maid hupmanterapiijas.Dutkamuša vuođul MND-mánáid giellaovdaneami dárkilit ja regulára čuovvun lea deahálaš. Váhnemiid ja oahpaheaddjiid árvvoštallamat sáhttet leat ávkkalaččat mánáid hupmama ja giela ovdameami dutkamis
Ala-Kopsala, M. (Minna). „Aivojen subtalaamisen tumakkeen stimulaatiohoidon vaikutukset Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheen ymmärrettävyyteen ja äänen akustisiin piirteisiin“. Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404171279.
Der volle Inhalt der QuelleBücher zum Thema "Puheet"
Tiittula, Liisa. Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.
Den vollen Inhalt der Quelle findenIivonen, Antti. Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia. Helsinki: Gaudeamus, 2005.
Den vollen Inhalt der Quelle findenKhan, Mumtaz. Subuz puhree deshsay. Dhaka: Eshe Publications, 2002.
Den vollen Inhalt der Quelle findenAn, Pyŏng-t'aek. Puhae munjip. Cheju-do Cheju-si: Cheju Munhwawŏn, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle findenNummi, Lassi. Joulukonsertto: Runoja ja puhetta. Helingissä: Otava, 1987.
Den vollen Inhalt der Quelle findenNurmi, Raimo. Emeritus-puhetta = Emeritus-talk. Turku: Turun kauppakorkeakoulu, 2006.
Den vollen Inhalt der Quelle findenSaari, Mauno. Puhetta nelikymppisen miehen vaimolle. Helsingissä: Art House Osakeyhtiö, 1989.
Den vollen Inhalt der Quelle findenSuoninen, Eero. Perheen kuvakulmat: Diskurssianalyysi perheenäidin puheesta. Tampere: [Tampereen yliopisto], 1992.
Den vollen Inhalt der Quelle findenLinna, Väinö. Murroksia: Esseitä, puheita ja kirjoituksia. Porvoo: Söderström, 1990.
Den vollen Inhalt der Quelle findenJaan, Puhvel, Disterheft Dorothy, Huld Martin E, Greppin John A. C und Polomé Edgar C, Hrsg. Studies in honor of Jaan Puhvel. Washington, D.C: Institute for the Study of Man, 1997.
Den vollen Inhalt der Quelle findenBuchteile zum Thema "Puheet"
Mägdefrau, Werner. „Hanse — Städte — Bünde. Die sächsischen Städte zwischen Elbe und Weser um 1500. Ausstellung: Kulturhistorisches Museum Magdeburg 28. Maibis 25. August 1996. Braunschweigisches Landesmuseum Ausstellungszentrum Hinter Aegidien 17. September bis 1. Dezember 1996. 2 Bände. Hrsg. von Matthias Puhle (Magdeburger Museumsschriften, 4). Bd. 1: Aufsätze. Bd. 2: Katalog. Magdeburg 1996, 658 Seiten und 327 Seiten.“ In Mitteilungen des Vereins für die Geschichte und Altertumskunde von Erfurt, 216–18. Stuttgart: J.B. Metzler, 1999. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-03299-7_12.
Der volle Inhalt der Quelle„Puhe Complex“. In Geological Formation Names of China (1866–2000), 866. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2009. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-540-93824-8_6133.
Der volle Inhalt der Quelle