Thematische Bibliographien / Perustuslait

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Perustuslait“

Autor: Grafiati
Veröffentlicht am 25. Juli 2024
Zuletzt aktualisiert am 30. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Inhaltsverzeichnis

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Perustuslait" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Perustuslait"

1

Harjuniemi, Timo, Maija Dahlberg und Anu Kantola. „Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen“. Media & viestintä 45, Nr. 2 (21.06.2022): 1–23. http://dx.doi.org/10.23983/mv.120274.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukai­suuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuule­mien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslaki­valiokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suo­messa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Ollila, Mirkka. „Saamelaisten kiristyvä oikeudellinen asema Luoteis-Venäjällä“. Idäntutkimus 30, Nr. 4 (30.12.2023): 5–23. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.126832.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Tässä artikkelissa paneudutaan Venäjän alkuperäiskansojen oikeudellisen kehyksen vaikutuksiin Kuolan saamelaisten elämän eri osa-alueilla. Venäjällä sekä perustuslaki että liittovaltion lait takaavat alkuperäiskansojen elämäntavan suojelun erinäisten oikeuksien turvin. Tästä huolimatta useat tutkijat ja tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet yhä enemmän alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumiseen liittyvistä haasteista, etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa saamelaisten oikeuksien vaikutuksia tarkastellaan laillisen moninaisuuden avulla ottaen huomioon lakien kolonialistisen luonteen ja lopputuloksen. Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä haastattelusta, 21 uutisartikkelista vuosilta 2013-2022 ja yhdestä podcastista. Tulokset osoittavat, että saamelaisten oikeuksien kolme vaikutusaluetta ovat: oikeuksien valvonta itsehallinnon ja itsemääräämisen kautta; perinteisen toimeentulon harjoittamiseen liittyvät esteet; ja ristiriidat oikeuksien olemassaolossa de jure. Venäjän Federaation kolonialistinen asenne sen arktisia alueita kohtaan ilmenee Kuolan niemimaan kapitalistisen edun ensisijaisuutena saamelaisten oikeuksien ja perinteiden kustanuksella. Tutkimuksessa painottuu Putinin hallinnon taannuttava vaikutus saamelaisten oikeuksien toteutumiseen. Näin ollen saamelaisten oikeuksien harjoittamisen esteet ja vaikutukset nähdään tarkoituksellisina, sortavina ja väestöä tukahduttavina.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Habermas, Jürgen, und Antti Kauppinen. „Miksi Eurooppa tarvisee perustuslain?“ Tiede & edistys 27, Nr. 3 (01.03.2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104697.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Tiihonen, Seppo. „Pääministerin nousu kriisijohtajaksi“. Politiikka 63, Nr. 1 (31.03.2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.101734.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkelissa tarkastellaan pääministerin aseman määrittelyä siviilikriisien johtajana uuden perustuslain aikana. Artikkelissa pureudutaan pääministerin asemaan siviilikriisien johtajana yhtäältä valtioneuvostossa omaksutun ministerihallintomallin ja toisaalta presidentin turvallisuuspoliittisen roolin paineessa 2000-luvun aikana. Artikkelin johtopäätöksenä esitetään, että kriisijohtamisjärjestelmää tulisi täsmentää covid-19-pandemiatilanteen ratkettua.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Aer, Jenni. „Uudenmaan liikkumisrajoitukset perustuslain 23 §:n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksista“. Helsinki Law Review 15, Nr. 1 (25.01.2022). http://dx.doi.org/10.33344/vol11ypp12-33.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Section 23 of the Constitution of Finland allows temporary derogations from fundamental rights during a state of emergency. This article examines whether the restrictions of movement between Uusimaa region and the rest of Finland during the spring 2020 Covid-19 crisis can be considered derogations under Section 23 of the Constitution, as the Constitutional Law Committee did. The question is twofold: did the restrictions exceed the boundaries of ordinary limitations to fundamental rights, namely the inviolability of the core content and the prohibition of exceptional and nonspecific measures, and, if the answer is positive, did they fulfil the conditions for derogations? It is argued that the restrictions did exceed the limits for ordinary limitations to fundamental rights at least due to their exceptional and nonspecific nature. The restrictions also seem to fulfil the constitutional requirements for derogations, even though the application of the proportionality principle by the Committee was somewhat superficial.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Hirvonen, Ari. „Eurooppalainen partituuri eli miksi Eurooppa tarvitsee toisen perustuslain : kommentti Habermasin artikkeliin“. Tiede & edistys 27, Nr. 3 (01.03.2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104698.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Pirhonen, Jari. „Pyhän Franciscuksen jalanjäljissä – Papit muistisairaiden ihmisten uskonnollisuuden tukena hoivakodeissa“. Uskonnontutkija - Religionsforskaren 10, Nr. 4 (19.12.2021). http://dx.doi.org/10.24291/uskonnontutkija.112942.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Muistisairaudet yleistyvät Suomessa väestön ikääntyessä. Hoivakotien asukkaista jo nyt valtaosalla on diagnostisoitu muistisairaus. Perustuslaki takaa kaikille oikeuden ilmaista ja harjoittaa omaa uskontoaan, mutta miten oikeus taataan silloin, kun ihminen ei sairautensa vuoksi edes muista aina olevansa uskossa? Artikkelissa tutkin, millaisin keinoin evankelis-luterilaisen kirkon papit tukevat vaikeasti muistisairaiden ihmisten uskonnollisuutta hoivakodeissa. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä papin teemahaastattelusta. Olen analysoinut aineistoa sekä aineistolähtöisen että teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä toimii vammaisuuden teologia. Tulosten mukaan muistisairaiden ihmisten uskonnollisuutta tuetaan mahdollistamalla kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuminen erityisesti hartauksissa ja tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaisiin kohtaamisiin papin kanssa. Muistisairaiden uskonnollisuuden tukemisessa pappeja auttaa sukupolvitaju eli ymmärrys parhaillaan hoivakodeissa asuvien ihmisten sukupolvikokemuksista. Papin näkyvillä ja saatavilla oleminen hoivakodissa on myös tärkeä työkalu muistisairaiden asukkaiden uskonnollisuuden tukemisessa. Artikkeli osoittaa, että uskonnollisuutta voidaan tukea vielä silloinkin, kun ihminen on muistisairautensa vuoksi jo sanallisen kommunikaation ulottumattomissa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Kuusio, Hannamaria, Eeva Nykänen und Ilmo Keskimäki. „Paperittomien oikeudet terveyspalveluihin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa“. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 54, Nr. 3 (03.09.2017). http://dx.doi.org/10.23990/sa.65567.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Vuonna 2015 Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ennätyksellisen suuri määrä (32 476 hakijaa), muuttuneet turvapaikan ja kansainvälisen suojelun myöntämisen kriteerittulevat todennäköisesti kasvattamaan paperittomien ulkomaalaisten lukumäärää Suomessa. Turvapaikanhakijamäärien kasvun vuoksi vastaava ilmiö toteutunee myös muissa Pohjoismaissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lainsäädännössä paperittomille turvattuja terveyspalveluja neljässä Pohjoismaassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on pohtia paperittomien terveyspalveluja koskevien oikeuksien rajoituksia Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, terveyspalvelujen järjestäjien ja ammattilaisten sekä paperittomien näkökulmasta. Tarkasteltavista maista laajimmat oikeudet terveyspalveluihin paperittomilla on Ruotsissa, jossaaikuiset paperittomat ovat oikeutettuja palveluihin, joita ei voida lykätä aiheuttamatta potilaalle välitöntä terveysriskiä. Palvelut kattavat myös raskauden hoidon, keskeytyksen ja ehkäisyn palvelut. Paperittomat lapset ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin maassa vakituisesti asuvat lapset. Muissa kolmessa Pohjoismaassa paperittomien oikeutta julkisiin terveyspalveluihin on rajattu eri tavoin ja useiden palvelujen osalta edellytetään lähtökohtaisesti, että paperittomat vastaisivat täysimääräisesti palvelujen kustannuksista. Terveyspalvelujen rajoittaminen voi johtaa vakaviin kansanterveyttä haittaaviin seurauksiin, mikäli esimerkiksi tarttuvia tauteja ei saada seulottua ja tarvittaessa hoidettua. Hoitamattomana monet sairaudet myös johtavat kalliiseen kiireelliseen hoidon tarpeeseen. Terveyspalvelujen järjestäjien ja ammattilaisten epäselvä asema selkeytyisi, joshoito-oikeudesta säädettäisiin laissa täsmällisemmin. Samalla voitaisiin vähentää inhimillistä hätää ja kärsimystä, jota terveyspalvelujen epääminen paperittomilta aiheuttaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Bücher zum Thema "Perustuslait"

1

Pohjolainen, Teuvo. Nykyajan perustuslait ja valtiosäännöt. [Tampere]: Finnpublishers, 1988.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Finland. Suomen perustuslaki. [Helsinki: Eduskunnan kanslia, 2000.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Myllymäki, Arvo. Suomen pääministeri: Presidentin varjosta hallitusvallan käyttäjäksi. Helsinki: Talentum, 2010.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Saraviita, Ilkka. Perustuslaki 2000: Kommentaariteos uudesta valtiosäännöstä Suomelle. Helsinki: Kauppakaari Oyj, 2000.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Ulkoasiainministeriö, Finland. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksentekojärjestelmä uuden perustuslain valossa. Helsinki: Edita, 1999.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Antero, Jyränki, und Manninen Sami, Hrsg. Tietoja perustuslaki- ja erioikeuskysymyksistä lainsäädäntötyössä 1863-1937. Turku: [Turun yliopisto], 1989.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Ruutu, Katja. Venäjän politiikka ja perustuslaki: Tutkimus Venäjän perustuslakikäsitteistön kehityksestä 1900-luvulla. [Helsinki: Aleksanteri-instituutti, 2006.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

(Federation), Russia. The constitution of the Russian Federation =: Konstitut͡s︡ii͡a︡ Rossiĭskoĭ Federat͡s︡ii = Venäjän Federaation Perustuslaki. Helsinki: Finnish Lawyers' Pub., 1994.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Jyränki, Antero. Lakien laki: Perustuslaki ja sen sitovuus eurooppalaisessa ja pohjoisamerikkalaisessa oikeusajattelussa suurten vallankumousten kaudelta toiseen maailmansotaan. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1989.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Taistelu autonomiasta: Perustuslait vai itsevaltius? Helsinki: Edita, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Buchteile zum Thema "Perustuslait"

1

Wacker, Jani. „17. Julkisen talouden tasapainoisuuden sääntely ja valvonta“. In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1223.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Julkisen talouden tasapainoisuus tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa julkisen talouden menot ja tulot ovat tasapainossa tai ainakin riittävän lähellä tasapainoa. Epätasapainoisuus näyttäytyy julkisessa taloudessa liiallisena alijäämänä ja velkaantumisena. Artikkelissa tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta Euroopan unionin talous- ja rahaliiton (EMU:n) jäsenyyden myötä Suomen julkiseen talouteen kohdistuvia tasapainoisuusvelvoitteita ja niihin liittyvää valvontaa. Kirjoituksessa perehdytään myös siihen, mitä tasapaino tarkoittaa Suomen perustuslaista johdettavassa valtion talousarvion tasapainoperiaatteessa. EMU:ssa jäsenvaltion finanssipolitiikan tasapainoisuutta ohjataan talouspolitiikan koordinaatiolla sekä liiallisten julkistalouden alijäämien ja liiallisen velan välttämisvelvoitteella ja siihen liittyvällä valvontamenettelyllä. Keskeisiä toimijoita EU-tason finanssipolitiikan valvonnassa ovat Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!

Zur Bibliographie