Zeitschriftenartikel zum Thema „Oppimateriaali“
Um die anderen Arten von Veröffentlichungen zu diesem Thema anzuzeigen, folgen Sie diesem Link: Oppimateriaali.
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Machen Sie sich mit Top-18 Zeitschriftenartikel für die Forschung zum Thema "Oppimateriaali" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Sehen Sie die Zeitschriftenartikel für verschiedene Spezialgebieten durch und erstellen Sie Ihre Bibliographie auf korrekte Weise.
1
Kimanen, Anuleena. „Kahdeksasluokkalaisten islamin opetuksen tunnustuksellisuuden analyysi“. Ainedidaktiikka 1, Nr. 1 (20.09.2017): 16–38. http://dx.doi.org/10.23988/ad.v1i1.60558.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Artikkelissa arvioidaan erään kahdeksannen luokan islamin ryhmän opetuksen tunnustuksellisuutta. Tunnustuksellisuutta tarkastellaan diskursiivisesti eli tutkitaan, millaiseen asemaan suhteessa uskonnolliseen traditioon oppilas ja opetus määritellään sekä millaisia oikeuksia ja velvoitteita näille rakennetaan. Tunnustuksellisuutta tarkastellaan tavoitteiden, menetelmien ja identiteettioletusten suhteen viidellä eri alueella: kollektiivinen suunnittelu, opettajan suunnittelu, oppimateriaali, oppilaiden ennakko-oletukset sekä oppitunnin vuorovaikutus. Analyysin perusteella voi sanoa, että opetuksessa oli sekä tunnustuksellisia että tunnustuksettomia elementtejä sekä kollektiivisen suunnittelun (lainsäädäntö ja opetussuunnitelma) että opettajan suunnittelun tasolla. Oppitunnin vuorovaikutukseen vaikutti se, että oppilaat odottivat opetukselta samankaltaisia tavoitteita ja menetelmiä kuin uskonnollisen yhteisön opetukselta. Siksi opettajan hienovaraiset yritykset avata keskustelua laajemmalle eivät tuottaneet tulosta, vaan uskonnollinen puhetapa jäi hegemoniseksi tunneilla.
2
Timonen, Päivi, und Heli Ruokamo. „Ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaprofiilit sekä sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo reaaliaikaisen yhteisöllisen verkkoopiskelun valmennuspedagogisessa mallissa“. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24, Nr. 3 (03.11.2022): 74–92. http://dx.doi.org/10.54329/akakk.123033.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajaa ja opiskelijaa tukevia verkkopedagogisia toimintatapoja, joiden avulla edistetään erilaisten verkko-opiskelijaryhmien webinaariopiskelua Tutkivan yhteisön läsnäoloissa. Tutkimus vastaa kysymyksiin: (1) Miten sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo tukevat reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua ja valmennuspedagogiikkaa? ja (2) Miten profiililtaan erilaiset opiskelijaryhmät kokevat oppivansa parhaiten webinaarissa? Määrällisen tutkimuksen aineisto kerättiin ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoilta (n=94) verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2020. Aineisto analysoitiin pääkomponenttianalyysillä ja klusterianalyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan valmennuspedagogiset toimintatavat webinaariopiskelussa toteuttavat opetusläsnäoloa opiskelijan ja opettajan yhteisenä toimintana. Webinaarissa opiskelun sosiaalinen läsnäolo ilmenee opiskelijan, vertaisopiskelijoiden, opettajan ja oppimateriaalin välisenä vuorovaikutuksena. Tulosten perusteella oppimateriaalit ja oppimistehtävät olisi tärkeää tuottaa webinaareihin käänteisen oppimisen periaattein tukemaan tiedollista läsnäoloa. Tämän tutkimuksen mukaan monipuolisesti vertaisopiskelevat ja soljuvasti verkko-opiskelevat -opiskelijaryhmiin kuuluvilla yhteinen opetusläsnäolo toteutuu vuorovaikutuksena ja yhteisöllisenä vertaisoppimisena valmennusydinryhmissä. Itsenäisesti opiskelevat verkko-opiskelijat opiskelevat aktiivisesti opettajajohtoisesti. Tuloksista ilmenee myös, että kaikkiin verkko-opiskeluryhmiin kuuluvat toivoivat pedagogista suunnitelmaa etukäteen ja tallennetta webinaarista sekä käänteistä oppimista. Webinaareihin liittyvä käänteisen oppimisen hyödyntäminen onkin keskeinen tutkimustulos.
3
Isolahti, Nina. „Oppiminen opiskelijan ja digitaalisen oppimateriaalin välisessä vuorovaikutuksessa“. Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 7 (01.12.2013): 31–39. http://dx.doi.org/10.61200/mikael.129530.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
The importance of integrating information and communication technologies (ICT) in translator and interpreter training programmes is well recognized today. This article discusses the advantages and challenges of using ICT, specifically virtual learning environments, in teaching. It focuses on interaction, which is a major challenge in online learning. The study was conducted in a virtual course organized as part of the community interpreters training program at the Diakonia University of Applied Sciences. During this pilot course I analysed how students reach learning objectives through their interaction with the learning content. The results of the pilot course showed that the learning process was managed successfully, and also demonstrated how important good instructions for assignments are in the process of distance learning.
4
Vidbäck, Anni, Tuike Iiskala und Mirjamaija Mikkilä-Erdmann. „Opettajien kokemuksia tiedelukutaidon opetuksen haasteista alakoulussa“. Ainedidaktiikka 7, Nr. 2 (21.12.2023): 3–24. http://dx.doi.org/10.23988/ad.130713.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia kokemuksia opettajilla on alakoulun tiedelukutaidon opetuksen haasteista. Tutkimus on osa kehittämistutkimuksen strategian mukaista prosessia, jossa opetuksen haasteiden tunnistamisesta edetään käytännön työkalujen kehittämiseen opetuksen tueksi. Tutkimusaineisto koostuu neljän 5.–6. -luokan opettajan haastattelulitteraateista, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten valossa tiedelukutaidon opetus haastaa opettajaa oppilaiden osaamisen sekä pedagogisten resurssien osalta. Oppilaiden osaamisen haasteet liittyvät opettajien kokemuksissa niin asenteisiin, tietoihin kuin taitoihin. Nämä asenteet, tiedot ja taidot kietoutuvat tiiviiksi kokonaisuudeksi. Pedagogisten resurssien osalta haasteina nousevat opettajan oma osaaminen, oppimateriaalien puutteet sekä internetin haastavuus oppimisympäristönä. Opettajien sitoutuminen osin puutteelliseen oppimateriaaliin saattaa johtaa siihen, että tiedelukutaidon opetus on haastavaa eikä kaikilta osin vastaa Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoitteita. Tutkimuksen tulosten pohdinta tarjoaa suuntaviivoja tiedelukutaidon opetuksen sekä oppi- ja opetusmateriaalien kehittämiseen. This study aims to examine, what experiences teachers have with the challenges of teaching science literacy in primary school. The study is part of design research, where the identification of the challenges is progressed to the development of practical tools to support teaching. The data consists of four primary school teacher’s interview transcripts, which were analyzed using qualitative content analysis. The results show, that the challenges experienced by teachers are related to two dimensions: students’ competence and pedagogical resources. The challenges of students’ competence are related to attitudes, knowledge and skills. These areas are closely connected. The challenges of pedagogical resources are the teacher’s own competence, the lack of learning materials and the challenging nature of the internet. Teacher’s commitment to the materials may lead to challenges in teaching science literacy according to the National core curriculum (2014). This study offers guidelines for the development of science literacy teaching and learning materials. Keywords: science literacy, primary school, teaching, challenges, design research
5
Koponen, Ismo, und Maija Nousiainen. „Didaktinen fysiikka opettajankoulutusta suuntaamassa“. Lumat: International Journal of Math, Science and Technology Education 3, Nr. 6 (30.10.2015): 729–43. http://dx.doi.org/10.31129/lumat.v3i6.994.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksella annettava aineenopettajan koulutus keskittyy opettajien aineenhallinan syventämiseen ja se perustuu didaktisen fysiikan tutkimukseen. Didaktinen fysiikka puolestaan on fysiikkaan kuuluva tutkimuksen ja opetuksen ala, joka keskittyy fysiikan käsitteiden, käsiterakenteiden ja niiden kehittymiseen liittyvien piirteiden tutkimukseen. Didaktiseen fysiikkaan nojautuva fysiikan opettajankoulutus hyödyntää tätä tietoa fysiikan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Didaktisen fysiikan tavoitteena on fysiikan opetuksen kehittäminen siten, että opetus ja oppiminen olisivat mahdollisimman lähellä sitä, millaisena fysiikka tieteenä näyttäytyy. Didaktisen fysiikan tutkimuksen ”tuotteita” ovat opetuksellisten lähestymistapojen mallit, erityiset didaktiset sovellukset, opetuksessa käytettävät työskentelymenetelmät, kurssisuunnitelmat ja oppimateriaalit.
6
Alisaari, Jenni, Mervi Kaukko und Leena Maria Heikkola. „Riitänkö minä? Osaanko auttaa? Opettajien huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa“. Kasvatus 53, Nr. 3 (20.06.2022): 229–44. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.120241.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien (n = 596) maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen liittyviä huolia. Keskitymme erityisesti opettajien pohdintoihin omasta opettajuudestaan ja yleisesti kouluun liittyviin tekijöihin. Suurimpina huolina opettajien riittämättömyyden tunteessa olivat opettajan oma osaaminen ja opetustaidot, mutta myös arviointi, sopivan oppimateriaalin puute ja opettajien jaksaminen nousivat isoiksi huolenaiheiksi. Kouluun liittyvistä tekijöistä opettajia huolettivat koulun puutteelliset resurssit ja toimimattomat käytänteet sekä oppilaisiin kohdistuvat matalat odotukset ja toisten opettajien negatiiviset asenteet. Opettajat mainitsivat yleisesti vastauksissaan, ettei koulu tavalla tai toisella vastaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tarpeisiin. He myös tunnistivat samoja haasteita, joita viimeaikainen tutkimus on osoittanut: resurssien ja opettajien osaamisen riittämättömyys sekä rakenteiden joustamattomuus. Opettajien työssä jaksamisen ja oppilaiden parempien oppimistulosten kannalta olisi syytä lähteä etsimään ratkaisuja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetusta ympäröiviin haasteisiin. Opettajien kokemat haasteet ovat sellaisia, joihin ei pelkällä opettajankoulutuksella juuri pystytä vaikuttamaan, vaan niihin vaaditaan poliittisia toimia ja rakenteellisia uudistuksia.
7
Jakonen, Teppo, Tamás Peter Szabó und Kristóf Fenyvesi. „Geometrinen hahmottaminen sosiaalisena, vuorovaikutteisena ja kehollisena toimintana“. Kasvatus 52, Nr. 1 (23.04.2022): 7–21. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107960.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Matematiikan ja luonnontieteiden oppimista käsittelevässä tutkimuksessa on viime aikoina korostettu kehon, kognition ja vuorovaikutuksen läheistä yhteyttä. Tässä artikkelissa pohdimme, millä tavoin geometrinen hahmottaminen on sosiaalista, vuorovaikutteista ja materiaalien välittämää kehollista toimintaa. Tarkastelemme eräässä kouluajan ulkopuolella järjestetyssä STEAM-työpajassa kerättyä videoaineistoa keskustelunanalyysin menetelmin. Työpajassa alakouluikäiset oppilaat saivat tehtäväkseen koota pareittain jalkapallon geometrisen representaation 4DFrame-rakennussarjan muoviputkista ja -kiinnikkeistä. Tapaustutkimuksemme osoittaa, miten tämän kaltaisen ohjatun rakennustehtävän aikana katse, koskettaminen ja osoittaminen auttoivat osallistujia hahmottamaan keskeneräisen jalkapallon geometrisessa rakenteessa olevia ongelmia sekä visualisoimaan rakenteita ja niiden suunnittelemista. Oppilaiden kehollisesti visualisoimat rakenteet auttoivat työpajan ohjaajaa identifioimaan rakenteiden ongelmakohtia ja korjaamaan oppilaiden geometrista hahmottamista. Tarkastelemassamme STEAM-työpajassa hahmottaminen oli moniaistista ja vuorovaikutteista toimintaa; se oli yhtäältä jalkapallon geometrisen mallin oppimisen tavoite ja toisaalta sen rakentamisen edellytys. Tuloksemme tukevat aiempia tutkimushavaintoja kehon, oppimateriaalien ja vuorovaikutuksen keskeisestä merkityksestä monenlaisissa opetus- ja oppimisympäristöissä.
8
Jakonen, Teppo, Tamás Peter Szabó und Kristóf Fenyvesi. „Geometrinen hahmottaminen sosiaalisena, vuorovaikutteisena ja kehollisena toimintana“. Kasvatus 52, Nr. 1 (23.04.2022): 7–21. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107960.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Matematiikan ja luonnontieteiden oppimista käsittelevässä tutkimuksessa on viime aikoina korostettu kehon, kognition ja vuorovaikutuksen läheistä yhteyttä. Tässä artikkelissa pohdimme, millä tavoin geometrinen hahmottaminen on sosiaalista, vuorovaikutteista ja materiaalien välittämää kehollista toimintaa. Tarkastelemme eräässä kouluajan ulkopuolella järjestetyssä STEAM-työpajassa kerättyä videoaineistoa keskustelunanalyysin menetelmin. Työpajassa alakouluikäiset oppilaat saivat tehtäväkseen koota pareittain jalkapallon geometrisen representaation 4DFrame-rakennussarjan muoviputkista ja -kiinnikkeistä. Tapaustutkimuksemme osoittaa, miten tämän kaltaisen ohjatun rakennustehtävän aikana katse, koskettaminen ja osoittaminen auttoivat osallistujia hahmottamaan keskeneräisen jalkapallon geometrisessa rakenteessa olevia ongelmia sekä visualisoimaan rakenteita ja niiden suunnittelemista. Oppilaiden kehollisesti visualisoimat rakenteet auttoivat työpajan ohjaajaa identifioimaan rakenteiden ongelmakohtia ja korjaamaan oppilaiden geometrista hahmottamista. Tarkastelemassamme STEAM-työpajassa hahmottaminen oli moniaistista ja vuorovaikutteista toimintaa; se oli yhtäältä jalkapallon geometrisen mallin oppimisen tavoite ja toisaalta sen rakentamisen edellytys. Tuloksemme tukevat aiempia tutkimushavaintoja kehon, oppimateriaalien ja vuorovaikutuksen keskeisestä merkityksestä monenlaisissa opetus- ja oppimisympäristöissä.
9
Myllyntaus, Oona. „Julkisen taiteen pedagogiikkaa: Julkisen taiteen käyttö ja merkitys laajentuvissa oppimisympäristöissä“. Kasvatus 53, Nr. 2 (22.04.2022): 171–86. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.115924.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tässä artikkelissa paneudutaan kouluissa, oppilaitoksissa ja niiden lähiympäristöissä esillä olevaan taiteeseen kasvatuksen näkökulmasta sekä kartoitetaan erityisesti kuvataideopettajien julkisen taiteen opetuskäyttöä 2010-luvulla. Kyselytutkimuksessa (2017–2018) kuvataideopettajat (n=45) määrittelivät julkisen taiteen opetuksessaan paitsi kansalaiskasvatuksen kulttuurisena resurssina myös itseisarvoisena sekä hyödyllisenä opetusvälineenä ja oppimateriaalina. Ammattitaiteilijoiden teosten ohella myös oppilastöitä pidettiin julkisena taiteena niiden ollessa esillä koulujen ja oppilaitosten puolijulkisessa tilassa. Käsitys julkisesta taiteesta opetuksessa ulottui kattamaan lisäksi formaalien oppimistilojen ulkopuolisen taiteen, sillä teokset julkisessa kaupunkitilassa sekä taidenäyttelyissä kaupungin taidemuseossa ja gallerioissa kuuluivat opettajien toteuttaman julkisen taiteen pedagogiikan piiriin. Kuvataideopettajat edistivät julkisen taiteen tarkastelun avulla yleisimmin oppijoiden argumentointitaitoa ja tunneilmaisua sekä niin kutsuttuja 2000-luvun taitoja, kuten useimmin mainitut luovuus ja innovatiivisuus sekä kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu. Kuvataideopettajat pyrkivät tarkoilla aistihavainnoilla syventämään kokemusta todellisuudesta, jossa oppijat elävät sekä edistivät kulttuuristen merkitysjärjestelmien opiskelua. Näin erityisesti yläkoulun ja lukion opetuksessa korostettiin oppijoiden erilaisten näkökantojen esittämistä sekä kykyä arvioida vastuullisesti inhimillistä kokemusta.
10
Herttovuo, Pinja, und Sara Routarinne. „Monilukutaitoa oppikirjan äärellä“. Ainedidaktiikka 4, Nr. 1 (20.04.2020): 99–121. http://dx.doi.org/10.23988/ad.82720.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Ympäristöopissa kuvilla voidaan esittää sisältöjä, jotka eivät näyttäydy arkikokemukselle. Artikkelissa tarkastellaan monilukutaitoa peruskoulun ympäristöopin oppikirja-aukeaman äärellä verbaalisen ja visuaalisen modaliteetin työnjakoon fokusoiden. Peruskoulun toisen ja viidennen luokan oppilailta (N = 20) kysyttiin oppimateriaaliaukeaman avulla heidän silmäily- ja lukustrategioitaan. Tulokset osoittavat, että toisluokkalaisten silmäilyreitit ovat yhdenmukaisempia kuin viidesluokkalaisten. Useimmat oppilaat silmäilevät oppimateriaalia kuvavetoisesti, mutta kuvilla ei ole yhtä keskeistä roolia lukemisstrategioita kuvattaessa. Viidesluokkalaisten vastauksissa on havaittavissa enemmän tekstilajiin ja tekstin rakenteeseen liittyvistä kielennyksiä kuin kannanottoja kuvien tehtäviin. Oppilaat mielsivät tärkeimmän tiedon löytyvän sanallisesta tekstistä eivätkä he yhdistäneet kuvaa ja sanaa. Tulokset viittaavat tarpeeseen kehittää tietoisesti eri modaliteettien yhteen lukemisen strategioita.
Multiliteracy when reading a school textbook: How do primary school pupils read the many modes in environmental studies textbook pages?
Abstract
This article approaches multiliteracies in primary school environmental studies (science), focusing on the interaction between verbal and visual modalities. Primary school pupils, year 2 (8-year-olds) and 5 (11-year-olds) (N = 20), were asked to demonstrate and explain their scanning and reading paths while multireading environmental studies textbooks. The majority of students browsed the actual material with an image-driven style while images did not play a central role when explaining reading patterns. The students thought that the most important information was found in the verbal text and did not combine the image with the written word. The results suggest a need to develop explicit instructional strategies for multiliteracies to enhance multimodal combining in making sense of texts.
Keywords: Multiliteracy, multimodality, textbook, environmental studies, science, primary school
11
Koistinen, Kirsi. „Oppimateriaalin didaktinen analyysi“. Aikuiskasvatus 6, Nr. 4 (01.12.1986). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96473.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Artikkeli perustuu kirjoittajan syventävien opintojen tutkielmaan. Tutkimuksen kohteena ovat vakuutustutkinnon oppikirjat, jotka on laadittu aikuisten työn ohessa harjoittamaa itseopiskelua varten. Tutkimuksen tehtävänä on arvioida näiden kirjojen käyttökelpoisuutta opetuksen ja oppimisen kannalta. Tutkimuksessa osoitetaan perinteisten oppimateriaalin analyysitapojen riittämättömyys ja kehitellään uusia välineitä oppimateriaalin laadun arvioimiseksi oppimisprosessin kannalta. Uudet analyysivälineet lähtevät kognitiivisesta oppimisnäkemyksestä. Tutkimustulosten mukaan vakuutustutkinnon oppikirjat varsin huonosti vastasivat täydellistä oppimisprosessia. Tämä oppikirjaryhmä – kuten moni muukin aikuiskasvatuksen oppikirjaryhmä – vaatii didaktisia kehittelyä. Vaikka oppimateriaali ei ole uusi kasvatustieteellinen tutkimuskohde, ei ko. tutkimuksissa ole päästy kovin pitkälle. Osaksi kyse on siitä, että oppimisteoriat ovat olleet kehittymättömiä ja osaksi siitä, että niitä ei ole käytetty oppikirjatutkimuksen pohjana. Oppimisen ja opetuksen teorian kehittyessä voidaan teoreettista tietoa yhä paremmin soveltaa käytäntöön ja kehittää mm. oppimateriaaleja vastaamaan paremmin todellisuuden tarpeita.
12
Clarot, Kaisu, und Päivi Helminen. „Oppimisen avoimuus korkeakouluissa“. Kasvatus & Aika 13, Nr. 4 (20.12.2019). http://dx.doi.org/10.33350/ka.80215.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Avoin julkaiseminen on tutkijoille tuttua ja opinnäytteitä on avoimesti saatavilla verkossa. Open access -aineistojen käyttö opetuksessa on avoimen tieteen toteuttamista käytännössä. Tulevaisuudessa avoimet oppimateriaalit ovat entistä tärkeämpiä, koska ostettujen aineistojen hinnat nousevat. Avoin oppiminen voi tarkoittaa eri asioita eri oppimisen konteksteissa: se voi tarkoittaa kaikille mahdollisuutta oppia tai pedagogisia ratkaisuja, joissa toimijuus ja vastuu jakautuvat. Oppimateriaalien ja opetuksen työkalujen avoin saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta on yksi näkökulma avoimeen oppimiseen. Jotta opettaja voi julkaista omia oppimateriaalejaan vapaasti verkossa, hän tarvitsee taitoja teknologiasta, pedagogiikasta ja sisällöstä sekä hänen täytyy tuntea tekijänoikeusasiat. Nykyisten perusohjelmistojen ja Creative Commons -lisenssien hallitseminen ovat lähtökohta tehdä avointa oppimateriaalia. Monet yliopistot julkaisevat verkossa avoimesti kokonaisia kursseja. Avoimet materiaalit ja kurssit parantavat opetuksen laatua ja tuovat näkyvyyttä sekä opettajalle että yliopistolle. Avointen oppimateriaalien käytön edistämiseksi on meneillään hanke, jossa tuotetaan kaikille koulutusasteille yhteinen digitaalinen palvelu, josta avoimia oppimateriaaleja voi hakea ja johon avoimia oppimateriaalejaan voi tallentaa.
13
Nupponen, Anne-Maria, Kari Sormunen und Päivi Björn. „Ympäristöopin oppimateriaalin saavutettavuutta edistämässä“. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education 12, Nr. 3 (28.05.2024). http://dx.doi.org/10.31129/lumat.12.3.2153.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisiksi luokanopettajaopiskelijat laativat ympäristöopin oppimateriaalin kuvien vaihtoehtoiset tekstit sisällöltään ja kieleltään. Verkko-opetusmateriaalien kuvien vaihtoehtoiset tekstit kertovat kuvan sisältämän tiedon ja edistävät yhdenvertaisuutta tehdessään kuvat saavutettaviksi. Tutkimuksen aineistona ovat opettajaopiskelijoiden laatimat vaihtoehtoiset tekstit (N=36) oppimateriaalikuviin, jotka esittävät fysiikan ilmiöitä. Tarkastelemme, 1) mitä kuvan tietoa luokanopettajaopiskelijat sisällyttävät vaihtoehtoiseen tekstiin ja 2) millaisia kielen täsmällisyyteen ja selkeyteen liittyviä valintoja opiskelijat tekevät. Opiskelijat sisällyttävät teksteihin informaatiota erityisesti kuvatun ilmiön syistä ja seurauksista sekä opetusmallissa käytetyistä symboleista ja symboliväreistä. Teksteissä on täsmällisen fysiikan kielen lisäksi arkikielisiä, epätarkkoja ja virheellisiä ilmauksia. Vaihtoehtoisten tekstien laatiminen oppimateriaaliin edellyttää tiedonalan sisältötiedon ja kuvanlukutaidon lisäksi täsmällisen tiedonalan kielen ja selkeän kirjoitetun kielen osaamista. Opettajankouluttaja voi saada vaihtoehtoisista teksteistä tietoa, kuinka opettajaopiskelijat hallitsevat ilmiön ja siihen liittyvät käsitteet sekä kielen, jolla ilmiöstä puhutaan. Tutkimuksemme auttaa näkemään, kuinka ympäristöopin oppimateriaalin vaihtoehtoisten tekstien laatimista voi ohjata ja samalla edistää saavutettavuutta. Promoting the accessibility of environmental studies learning materials: Class teacher students’ suggestions for alternative texts for images The study examines how class teacher students write alternative texts for images in environmental studies learning material in terms of content and language. Alternative texts in the images of online educational materials tell the information contained in the image and promote equality when making the images accessible. The data consists of alternative texts (N=36) written by teacher students for learning material images that present physical phenomena. We study 1) what image information students include in the alternative text and 2) what kind of choices students make regarding language accuracy and clarity. In particular, students include in the texts information about the causes and consequences of the phenomenon described, as well as the symbols and symbol colours used in the teaching model. In addition to the exact language of physics, the texts contain colloquial, inaccurate, and incorrect expressions. Writing alternative texts for learning material requires not only content knowledge in discipline and image literacy skills, but also knowledge of accurate language in discipline and clear written language. Teacher trainers can obtain information from alternative texts on how teacher students master the phenomenon and related concepts, as well as the language in which the phenomenon is discussed. Our research helps to see how to guide the writing of alternative texts in environmental studies and at the same time promote accessibility. Keywords: alternative text, accessibility, environmental studies, class teacher students Fulltext in Finnish.
14
Niemelä, Mikko A., Amna Khawaja, Mikko Puustinen und Sirpa Tani. „Historia, maantiede ja yhteiskuntaoppi kestävän tulevaisuuden rakentajina“. Kasvatus & Aika 17, Nr. 4 (20.12.2023). http://dx.doi.org/10.33350/ka.138001.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Syyskuun 2023 alussa käynnistyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Tieto kestäviä tulevaisuuksia rakentamassa” tutkimme, miten historian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opetus voi auttaa käsittelemään kohtaamiamme kestävyysongelmia sekä ajattelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Hankkeen teoreettisena lähtökohtana on merkityksellisen tiedon (powerful knowledge) käsite, joka auttaa näkemään, miksi luotettavalla ja totuudenmukaisella tiedolla on ratkaiseva asema niin opetuksessa ja oppimisessa kuin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tutkimme hankkeessa, miten historian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opetus voivat sekä yhdessä että erikseen tuottaa merkityksellisen tiedon oppimisen mahdollisuuksia. Samalla tutkimme prosessia, jossa tieteenaloihin perustuva tieto muunnetaan koulun oppiaineiden tiedoksi opetussuunnitelman, oppimateriaalien ja opetustyön kautta. Hankkeen ensimmäisessä osiossa analysoimme opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien maalaamia mahdollisia tulevaisuuksia. Toisessa osiossa tutkimme nuorten tulevaisuuskuvia sekä tiedonalaperustaisen tiedon ja nuorten arkitiedon kohtaamista. Kolmannessa osiossa taas tutkimme, millainen merkitys oppiaineiden rajojen ylittämisellä on merkityksellisen tiedon kehittymiselle. Hanke on käynnissä vuoteen 2027 asti.
15
Rutanen, Anne. „Esittelyssä Suomen tietokirjailijat ry“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 17, Nr. 3 (24.11.2020). http://dx.doi.org/10.30665/av.97409.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tietokirjallisuuden tekijöitä Suomessa edustaa Suomen tietokirjailijat ry, joka on maamme suurin kirjailijajärjestö. Yhdistys edistää tietokirjallisuutta ja valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistys perustettiin vuonna 1983, kun tietokirjailijoita ja oppikirjailijoita edustavat järjestöt yhdistyivät, ja se on kasvanut siitä tasaisesti näihin päiviin asti. Yhdistys edustaa nykyään 3200 tekijää, ja yhdistyksen jäsenet ovat muun muassa yleisten tietokirjojen, oppimateriaalien, oppaiden, sanakirjojen ja tietokirja-artikkeleiden kirjoittajia.
16
Lyhty, Jarmo. „Kuinka arvioida asetettuja tavoitteita“. Kasvatus & Aika 14, Nr. 4 (15.12.2020). http://dx.doi.org/10.33350/ka.91153.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Näkyykö opetussuunnitelma historian opettajan oppaissa? Viralliset tavoitteet opetukselle asetetaan opetussuunnitelmassa, ja opettajan tulisi pyrkiä tavoitteisiin valitsemillaan keinoilla. Nykyään ajatellaan, että historian opetuksen tulisi keskittyä historian taitoihin, kuten lähteiden tulkitsemiseen ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen, ei vain sisältöihin. Tämä linja on kirjoitettu selkeästi myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tiedetään, että kustantajien tekemät oppimateriaalit ovat tärkeä työväline monille opettajille ja että ne vaikuttavat toteutuvaan opetukseen ja arviointiin. Arvioinnin tapojen tiedetään ohjaavan opetusta ja oppimista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka alakoulun historian oppikirjasarjojen opettajan oppaat antavat välineitä arvioida oppilaille opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kolmen kustantajan oppaat ja digiopetusaineistot analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ilmeni, ettei opetussuunnitelma ole ohjannut kovinkaan vahvasti kirjasarjojen arviointimateriaaleja. Opetussuunnitelma ja sen tavoitteet mainittiin vain yhdessä kirjasarjassa. Keskeisimmäksi arviointisisällöksi osoittautuivat valmiit kokeet, joista paljastui iso joukko tehtäviä, jotka eivät mitanneet minkään tavoitteen mukaista osaamista. Tutkimus osoittaa, ettei opetussuunnitelman edellyttämä taitopohjainen historian opetus vielä näy selkeästi materiaaleissa.
17
Isosomppi, Leena, Minna Maunula und Minna Maunumäki. „Digitalisoituvan yliopistokoulutuksen diskurssit“. Kasvatus & Aika 17, Nr. 4 (20.12.2023). http://dx.doi.org/10.33350/ka.117105.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Tutkimuksemme kohteena ovat korkeakoulupoliittisissa visioteksteissä rakentuvat yliopistopedagogiikkaa suuntaavat diskurssit ja niiden tuottamat tiedon, oppimisen ja asiantuntijuuden representaatiot sekä digitalisoituvan yliopiston opettajan ja opiskelijan asemoinnit. Tutkimusaineisto sisältää 1) opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -visiotyön keskeiset, vuosina 2017–2019 julkaistut dokumentit, 2) korkeakoulujen yhdessä laatiman Digivisio -hankehakemuksen (2020) ja 3) korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallisen linjauksen oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta (2020) koulutuksen digitalisaatiota koskevilta osin. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssien paikantamisen ja kuvaamisen lisäksi tehdä kriittisen diskurssianalyysin lähtökohdista näkyväksi, miten ne määrittävät yliopistopedagogiikan kehittämisen ehtoja. Tunnistimme aineistosta seuraavat diskurssit: alustatalouden, valtionhallinnon, tietojärjestelmän, teknologian kaikkiallistumisen, palvelumuotoilun ja tiedeyhteisön diskurssit. Teknologis-taloudelliset diskurssit ja valtionhallinnon diskurssi rakentavat yhdessä kansallista visiota koulutuskilpailussa menestyvästä oppimisen ekosysteemistä. Oppimisen ja asiantuntijuuden merkitykset pelkistyvät mitattavaksi yksilön osaamispääomaksi samalla kun opettajan ja opiskelijan asemat määrittyvät talouden ja teknologian logiikoin. Visiotekstien diskurssit kaventavat pedagogisten lähtökohtien tarkastelun uuspedagogiikan mukaisesti opetuksen ja opiskelun sekä digivälineiden hyödyntämisen tehostamispyrkimyksiksi. Vahvistuessaan nämä diskurssit edellyttävät teknis-taloudellisia kielenkäyttötapoja myös pedagogiikkaa koskevassa keskustelussa. Kestävän koulutuksen kehittämisen tueksi tarvitaan vahvaa yliopistopedagogista tutkimusta ja sen lähtökohdista perusteltua, digitalisaatiota hyödyntävää pedagogiikkaa sekä moniäänistä neuvottelua yliopistopedagogisen tutkimuksen argumentein.
18
Steel, Tytti, und Annamari Tuori. „”Olenko minä niin eksoottinen?”: Pakolaistaustaisten naisten työelämään liittyvä identiteettityö“. Elore 23, Nr. 2 (23.12.2016). http://dx.doi.org/10.30666/elore.79258.
Der volle Inhalt der QuelleAnnotation:
Artikkelimme käsittelee Suomeen muuttaneiden pakolaistaustaisten naisten identiteettien rakentumista työelämäpuheessa. Näkökulmamme on intersektionaalinen: olemme kiinnostuneita identiteettien rakentumisesta erilaisten sosiaalisten kategorioiden leikkauskohdissa (esim. Adib & Guerrier 2003; Essers & Benschop 2007). Työelämä-fokuksemme rikastuttaa Suomessa tehtyä maahanmuuttajia koskevaa tutkimusta, joka on usein keskittynyt yleisempiin kysymyksiin, esimerkiksi rasismin kohtaamiseen tai diasporassa elämiseen. Artikkelimme yhdistää etnologian ja organisaatioiden tutkimuksen näkökulmia. Artikkelin aineisto koostuu Työväenmuseo Werstaan hankkeissa 2006–2007 tuotetuista haastatteluista sekä haastatteluaineistojen perusteella kirjoitetuista, internetissä oppimateriaalina julkaistuista tarinoista. Tässä tutkimuksessa keskitymme Euroopan ulkopuolelta pakolaistaustalla Suomeen tulleiden naisten identiteettien rakentumiseen ja tällä perusteella olemme poimineet aineistosta viiden eri-ikäisen naisen haastattelut. Teoreettinen viitekehyksemme rakentuu identiteettityö ja intersektionaalisuus -käsitteiden leikkauskohtaan. Kartoitamme miten haastateltavien työelämään liittyviä intersektionaalisia identiteettejä rakennetaan monivaiheisesti. Tutkimusmenetelmä on kehittämämme intersektionaalinen tulkintatasojen analyysi, jonka avulla pureudumme identiteettityön kerroksellisuuteen systemaattisella tavalla. Keskeistä menetelmässä on tulkintatasojen, tulkitsijoiden sekä erilaisten tulkintojen identifioiminen ja refleksiivinen paikantaminen sekä merkitysten muokkaantuminen kontekstista toiseen siirryttäessä. Työelämän kannalta keskeisiä teemoja aineistossa ovat rajattu ja vaiettu työkokemus ja osaaminen, kieli mahdollisuuksien avaajana ja lokeroijana sekä vaietut kokemukset rasismista ja moniperustaisesta syrjinnästä. Aineistossa haastateltavat esitettiin vahvasti maahanmuuttajuuden kautta, mitä haastateltavat itse pyrkivät osittain vastustamaan. Kysymme millä tavoin pakolaistaustaiset naiset esitetään ja minkälaisista puolista vaietaan.