Thematische Bibliographien / Merimiehet

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Merimiehet“

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 26. Juli 2024

Zuletzt aktualisiert am 28. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Merimiehet" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Merimiehet"

Vainio-Korhonen, Kirsi, Topi Artukka, Taina Saarenpää und Noora Viljamaa. „Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset – tutkimatonta historiaa“. Työväentutkimus Vuosikirja 36 (22.12.2022). http://dx.doi.org/10.37456/tvt.125516.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Maamme kaupunkien asukkaiden enemmistö oli 1800-luvulla köyhää ja huono-osaista. Tämä oli tilanne myös suurpalon syksyllä 1827 kokeneessa Turussa. Kaupungin työväestö oli varsin heterogeeninen ryhmä kisällejä, oppipoikia, ulkotyöläisiä, palvelusväkeä, merimiehiä sekä itsensä elättäviä työläisnaisia. Yhdessä he muodostivat 60 prosenttia kaupungin ruokakunnista vuonna 1835. Aikakauden lähteiden osalta viranomaisasiakirjat tarjoavat eniten ymmärrystä tuolloisen työväestön elämästä. Köyhimpien väestöryhmien kokemukset Turun suurpalon jälkeisestä ajasta välittyivät varmasti suullisina kertomuksina sukupolvelta toiselle, mutta nämä tarinat ovat unohtuneet vuosien saatossa. Köyhien kaupunkilaisten elämää ja selviytymistä katastrofista voi kuitenkin tutkia paneutumalla rippi- ja henkikirjoihin. Suurin osa Turun työväestöstä mahtui köyhän määritelmän sisälle, mutta joillekin yhteiskunnalliset muutokset tarjosivat mahdollisuuksia oman sosioekonomisen aseman parantamiseen. Tällainen oli Turun jälleenrakennus 1830-luvulla, jolloin monelle ulkotyöläiselle tarjoutui hyvät työllistymismahdollisuudet. Kymmenen vuotta myöhemmin monet jälleenrakennukseen osallistuneet ja sittemmin työttömäksi jääneet kirvesmiehet olivat kuitenkin ahdingossa.