Einloggen

Thematische Bibliographien / Matkat / Zeitschriftenartikel

Zeitschriftenartikel zum Thema „Matkat“

Um die anderen Arten von Veröffentlichungen zu diesem Thema anzuzeigen, folgen Sie diesem Link: Matkat.

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 25. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Machen Sie sich mit Top-50 Zeitschriftenartikel für die Forschung zum Thema "Matkat" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Sehen Sie die Zeitschriftenartikel für verschiedene Spezialgebieten durch und erstellen Sie Ihre Bibliographie auf korrekte Weise.

1

Uotila, Merja. „Maaseutuväestön matkat muualle“. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, Nr. 3 (17.06.2021): 7–23. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.107727.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Analysoin artikkelissani maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvun aikana kahdessa maaseutupitäjässä: Hämäläisessä Hollolassa ja karjalaisessa Jaakkimassa. Lähdeaineistona toimivat niin kutsutut annettujen todistusten diaarit, joihin papit kirjasivat muistiin heiltä pyydetyt erilaiset todistukset. Lähdeaineisto antaa kuitenkin vain tilaisuuden hahmottaa liikkuvuuden rajoja, sillä kirkon hallintoarkistoon kuuluvia annettujen todistusten diaareja ei ole pidetty tai säilynyt kovinkaan monesta seurakunnasta. Artikkelissani kysyn, ketkä yleensä lähtivät liikkeelle oman kotipitäjän ulkopuolelle, miksi ja millaisin todistuksin? Samalla selvitän liikkuvuuden kontrollointiin liittyviä yleisiä seikkoja ja annettujen todistusten luonnetta. Kahden erilaisen seurakunnan vertailu paljastaa hyvin erilaisen kuvan 1840-luvun liikkuvuudesta: Karjalasta oli totuttu kulkemaan Pietarissa, Hämeestä ja Hollolasta väki kävi Helsingissä etsimässä tilapäisiä työtilaisuuksia. Maaseutuväestön erilaisiin liikkumissuuntiin vaikuttivat niin muuttorajoitukset kuin lähtöpitäjien taloudelliset ja sosiaaliset seikat sekä maantiede. Suomi ei ollut yhtenäinen maa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Salonius, Eeva. „Pakomatkat ja matkat mielen kaaokseen“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 3 (01.09.2006): 22–39. http://dx.doi.org/10.30665/av.74665.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Tiikkaja, Hanne. „Kaupungissa yksinasuvien autollisten ja autottomien liikkumiskokemuksia“. Liikenne-vuosikirja 5 (01.12.2022): 30–49. http://dx.doi.org/10.58956/liikenne.144790.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Suomessa asuu lähes 1,3 miljoonaa ihmistä yhden hengen kotitaloudessa. Liikenneköyhyyden kannalta yksinasuvat muodostavat kiinnostavan erityisryhmän. Liikenneköyhyyden kokemusta voidaan arvioida tarkastelemalla hyvinvoinnin kannalta tärkeitä matkoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten autottomissa ja autollisissa kotitalouksissa yksinasuvat työikäiset kokevat hyvinvoinnin kannalta tärkeiden matkojen tekemisen ja millaisia esteitä he kokevat liikkumisessaan. Tutkimusaineistona toimi Tampereen Hervannan ja Kalevan asukkaille suunnatun kyselytutkimuksen (2020) aineisto. Tulosten perusteella autottomat yksinasuvat pystyivät tekemään hyvinvoinnin kannalta tärkeät matkat yhtä hyvin kuin autolliset. Liikkumisessa koetuista haasteista ainoastaan määränpäiden sijainti kaukana kotoa koettiin autottomien keskuudessa suuremmaksi haasteeksi kuin autollisten parissa. Tulokset tukevat kestäviin kulkutapoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämistä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Poikolainen, Jaana, Kirsi Purhonen, Suvi Pylvänen und Valdemar Kallunki. „Pelit ja pelillisyys houkuttelevat nuoria osallistumaan ja tuottavat osallisuutta – esimerkkinä kaksi kehittämishanketta“. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 21 (28.12.2020): 87–110. http://dx.doi.org/10.30675/sa.70184.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Nuorten osallisuuden toteutumista kehittämistoiminnassa haastavat usein hanketoiminnan lähtökohdat, joissa tavoitteet ja toiminnot on ainakin osittain määritelty ennen nuorten osallistamista. Pelillistäminen on keino motivoida ja innostaa nuoria toimintaan. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten nuorten osallistumista tuettiin Matti – Miesten matkat työhön (ESR 2016–2018) ja Versus (THL Terveyden edistämisen määräraha 2017–2019) -hankkeissa. Artikkelissa tarkastellaan, miten osallisuus ja kokemus osallisuudesta kehittyivät osallistumisen myötä. Tutkimuskysymyksenä on, onko hankkeissa toteutettu pelillisyys vahvistanut osallistujien osallisuutta, ja jos on, millä tavoilla. Käytämme tässä artikkelissa molemmissa hankkeissa kerättyä aineistoa. Matti-hankkeessa tuotettiin aineistoa hankearviointia varten haastattelemalla nuoria ja samaa aineistoa käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Versus-hankkeessa osallistettiin nuoria mukaan kehittämistyöhön palautekyselyjen ja ryhmähaastattelujen avulla. Versus-hankkeen palauteaineistoa otettiin tarkempaan analyysiin osallisuuden kokemuksen tunnistamiseksi. Aineisto osoittaa, että osallisuuden kokemus on nuorille monimuotoinen. Osallistuminen tuotti heille uuden oppimista ja kompetenssia, omaehtoisuutta ja autonomiaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Tiikkaja, Hanne, und Heikki Liimatainen. „Liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissä“. Alue ja Ympäristö 49, Nr. 2 (14.12.2020): 130–44. http://dx.doi.org/10.30663/ay.89074.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan nopeita toimia monilla eri aloilla, myös liikenteessä. Liikenteen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ajoneuvoteknisillä keinoilla, polttoaineisiin liittyvillä keinoilla sekä matkustussuoritteen vähentämisellä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida, kuinka paljon kulkutapamuutoksilla on mahdollista edistää kestävää liikennettä ja tukea liikenteen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka paljon eri tulo- ja perheryhmiin kuuluvat matkustavat eri kulkutavoilla? ja 2) Kuinka paljon henkilöautomatkojen kokonaismäärä vähenisi, jos päivittäin vähintään neljä henkilöautomatkaa tekevien henkilöautomatkamäärää rajoitettaisiin ja oletettaisiin nämä matkat kestävämmillä kulkutavoilla tehdyiksi? Analyysit perustuvat valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuoden 2016 aineistoon. Vastaajat jaoteltiin 15 perhe- ja tuloryhmään. Analyyseissä tarkasteltiin ryhmien keskimääräisiä matkalukuja kulkutavoittain, kulkutapajakaumia sekä henkilöautolla tehtyjen matkojen määriä. Tulokset vahvistavat kirjallisuudesta löydettyjä havaintoja siitä, että hyvätuloiset matkustavat enemmän ja useammin autolla kuin pienituloiset. Tulosten perusteella hyvätuloiset tunnistavat automatkoilleen pienituloisempia useammin vaihtoehtoisen kulkutavan, mikä viittaa siihen, että pienituloisemmat käyttävät autoa useammin vain pakollisilla matkoilla ja valitsevat toisen kulkutavan muille matkoille. Artikkelissa laadittiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin, kuinka paljon henkilöautomatkojen määrä voisi vähentyä, jos paljon autoa päivittäin käyttävät valitsisivat kestävämmän kulkutavan osalla henkilöautomatkoista. Tulosten perusteella henkilöautomatkojen vähennyspotentiaali on jopa 25 prosenttia. Pienillä muutoksilla arkiliikkumisessa on mahdollista vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia nopealla aikataululla.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Neira, Inmaculada, Rafael Llopis, Luis Cuadrado, David Fernández, Enrique Villanueva, Néstor Nuño und Francisco Forriol. „Analysis of the Initial Learning Curve for Robotic-Assisted Total Knee Arthroplasty Using the ROSA® Knee System“. Journal of Clinical Medicine 13, Nr. 11 (06.06.2024): 3349. http://dx.doi.org/10.3390/jcm13113349.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Background/Objectives: Total knee arthroplasty (TKA) is a frequent procedure in orthopedic surgery. Advances in TKA include the development of robotic-assisted systems. Training in raTKA entails a learning curve to achieve proficiency comparable to conventional manual TKA (maTKA). Methods: We conducted a prospective study of the learning curve in raTKA using the Robotic Surgical Assistant (ROSA) Knee System. The study included 180 patients (90 raTKAs; 90 maTKAs) and three surgeons (one with >15 years of experience in maTKA). The cumulative sum control chart method (CUSUM) was used to define the transition from the learning phase to the mastered phase in raTKA. Results: The learning curves were 43 cases (experienced surgeons) and 61 cases (all surgeons). Mean operative times for both phases in raTKA were longer than in maTKA (p < 0.001). In raTKA, operative times in the learning phase were longer compared to those in the mastered phase (p < 0.001). Operative times in the learning and mastered phases for all surgeons in raTKA were significantly longer compared to those in maTKA (p < 0.001); however, operative times of the experienced surgeon in the mastered phase of raTKA and in maTKA showed no differences. Conclusions: The learning curve in raTKA is dependent upon the surgeon’s previous experience in maTKA.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Palva, Reetta. „Lehmien laiduntamisen työnmenekki ja laidunalan riittävyys laajentavissa karjoissa“. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, Nr. 21 (31.01.2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76106.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Laiduntaminen on meillä edelleen yleisin lehmien kesäruokintamuoto, mutta suurissa karjoissa ei enää itsestäänselvyys. Ruokinta- ja rehunkorjuuteknologia ovat helpottaneet säilörehun käyttöä. Kun karjakoko kasvaa, on toimintatapojen valitsemisessa niiden työnmenekki usein hyvinkin ratkaiseva tekijä. Kokonaistyömäärä usein lisääntyy, vaikka eläinkohtainen työnmenekki pieneneekin. Kokoaikaisen laiduntamisen mahdollisuudet vähenevät myös, koska tarvittava laidunala lisääntyy ja laidunkäyttöön jouduttaisiin ottamaan kauempana talouskeskuksesta sijaitsevia peltoja, mikä lisää laiduntamisen työnmenekkiä. Suomessa tilusrakenne on usein epäedullinen, koska viljelysmaan osuus maa-alasta on pieni muihin EU-maihin verrattuna. Osana MTT Pohjois-Savon tutkimusaseman koordinoimaa Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot –hanketta (2003-2005) tutkittiin Työtehoseurassa laiduntamisen käytännön mahdollisuuksia karjakoon kasvaessa. Lehmien laitumelle kuljetukseen kuluvaa työaikaa viidellätoista tilalla 12-70 lehmän karjoissa. Karjakoon lisäksi vertailtiin parsi- ja pihattonavettoja. Tulosten perusteella laadittiin lehmien eri kesäruokintavaihtoehtojen työmäärän vertailemiseksi päivittäisten töiden mallilaskelmat 20, 40 ja 60 lehmän kokoisille karjoille. Navettatyyppinä on 20 leh-män karjassa parsinavetta, 60 lehmän karjassa pihattonavetta ja 40 lehmän karjassa laskelmat teh-tiin kummallekin navettatyypille. Vaihtoehtoina ovat lehmien kokoaikainen sisäruokinta, osittaislaidunnus ja kokoaikalaidunnus. Laskelman kuljetusmatkat vaihtelevat eri karjakokoluokissa osittaislaidunnuksessa 100-200 metriin ja kokoaikalaidunnuksessa 200-400 metriin. Laiduntamismahdollisuuksia yleisemmin pyrittiin arvioimaan Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän integroidun hallinto- ja valvontajärjestelmän sisältämien tilusrakennetietojen avulla. Peltolohkorekisteristä on saatavissa linnuntie-etäisyys talouskeskuksesta peruslohkon ns. referenssipisteeseen, joka on digitoijan silmämääräisesti peruslohkon keskikohtaan asettama piste. Peltolohkotiedot ja eläinmäärät saatiin tiloittain Savosta viidestä sekä Pohjanmaalta viidestä kunnasta. Parsinavetoissa laiduntaminen lisää laskelman mukaan henkilötyöminuutteina laskettua työaikaa 20 lehmän karjassa 12 % (31 min) ja 40 lehmän karjassa 19 % (73 min). Osittaislaidunnus lisäisi työmäärää vastaavasti vain 2 ja 5 %. Parsinavetassa suuri osa työstä kuluu lehmien ohjailuun parsiin, kiinnitykseen ja ulos laskettaessa irrottamiseen. Kun työ tehdään lehmäkohtaisesti, jokainen lehmä lisää työmäärää. Pihattonavetassa muutokset eri kesäruokintavaihtoehtojen työajoissa ovat pieniä. Laskelma kuitenkin kuvaa aikaa keskimääräisellä kuljetusmatkalla, ja kuljetusmatka vaikuttaa päivittäiseen työaikaan huomattavasti. Ero voi esimerkiksi 60 lehmän karjassa olla kaksikin tuntia päivässä, jos karja voidaan päästää ovesta lähes suoraan laitumelle, verrattuna 800 metrin kuljetusmatkaan, jolloin matkaa kertyy päivässä yhteensä 3,2 kilometriä. Osittaislaiduntamisessa matkat pystytään yleensä pitämään kohtuullisina ja parhaimmillaan päivittäinen työaika voi jopa vähentyä sisäruokintaan verrattuna. Tilusrakennetarkastelun tiloilla oli peltoa alle 500 metrin etäisyydellä pienimpien karjojen (alle 10 lehmää) noin 10 hehtaarista suurimman kokoluokan (yli 50 lehmää) noin 21 hehtaariin. Tilatutkimusten perusteella lehmiä ei juurikaan laidunneta yli 500 metriä kauempana sijaitsevilla lohkoilla, joten tähän etäisyysluokkaan sijoittuvaa peltoalaa voidaan pitää useimmiten maksimissaan laidunnettavissa olevana pinta-alana. Ottaen huomioon, että osa alasta on vuosittain uudistettava, ja että osa saattaa olla yleisten teiden takana, kokoaikainen laiduntaminen on harvoin mahdollista yli 50 lehmän karjoissa. Sen sijaan osittaislaidunnus on useimmiten mahdollista melko suurissakin karjoissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Rambo, Dr Rabiu Aliyu. „Sassaƙar Turmi a Ƙasar Hausa“. Scholars International Journal of Linguistics and Literature 5, Nr. 3 (05.03.2022): 77–81. http://dx.doi.org/10.36348/sijll.2022.v05i03.001.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Ganin cewar da yawa daga cikin al’umma ba su san irin jerin matakan da masassaƙa kan bi ba wajen aiwatar da sassaƙa, wannan shi ya jawo hankalina domin in yi ƙoƙarin fito da waɗannan matakai daki-daki domin a fahince su. Ganin cewa kayan sassaƙa suna da yawa a ƙasar Hausa, wannan takardar ta yi ƙoƙarin duban matakan aiwatar sassaƙar turmi ne kawai a ƙasar Hausa. A ƙoƙarin haƙa ta cimma ruwa, takardar ta yi amfani da dabarun gani da ido da tambayoyi da bitar wasu ayyuka domin zaƙuro bayanan da aka tattauna a wannan takardar. An ɗora aikin a Bahaushen ra’i (hanyar gudanar da bincike), wato tunanin cewa “kowa a gida sarki ne.” An yi haka ne bayan la’akari da ɗumbin hikimomi da ke tattare da al’amarin sassaƙa. Sakamakon wannan binciken ya gano akwai a ƙalla matakai goma da masassaƙi kan bi kafin ya samar da turmi a ƙasar Hausa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Irmawati, Munir Salham und Sriwahyudin Moonti. „Hubungan Pengetahuan dan Sikap Ibu dengan Kunjungan Antenatal Care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una“. Jurnal Kolaboratif Sains 6, Nr. 5 (25.05.2023): 400–406. http://dx.doi.org/10.56338/jks.v6i5.3584.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Pemeriksaan kehamilan (antenatal care) adalah asuhan yang diberikan kepada ibu hamil secara berkala untuk menjaga kesehatan ibu dan janinnya. Salah satu pemanfaatan pelayanan antenatal oleh seorang ibu hamil dapat dilihat dari cakupan antenatal yang kurang dari standar minimal. Laporan PWS-KIA Puskesmas Mataka Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Unauna, deteksi resiko tinggi oleh tenaga kesehatan pada tahun 2020. Tujuan penelitian ini adalah diketahuinya hubungan pengetahuan dan sikap ibu dengan kunjungan antenatal care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una- una. Penelitian ini menggunakan survei analitik dengan pendekatan Cross Sectional. Penelitian ini menggunakan total populasi dengan jumlah 35 orang ibu hamil. Analisis yang digunakan analisis univari- at dan bivariat. Penelitian menunjukkan bahwa ada hubungan pengetahuan ibu dengan kunjungan ante- natal care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una dengan nilai p 0,000 <0,05. Ada hubungan pengetahuan sikap ibu dengan kunjungan antenatal care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una dengan nilai p 0,022<0,05. Kesimpulan penelitian ini ada hubungan pengetahuan dan sikap ibu dengan kunjungan antenatal care di Puskesmas Matako Keca- matan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una. Diharapkan dapat meningkatkan promosi kesehatan mengenai pentingnya pemeriksaan kehamilan melalui kunjungan antenatal terpadu di puskesmas.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Ruszkiewicz, Dorota Alina. „Kobieta matka vs. kobieta-nie-matka“. Family Forum 10 (13.01.2021): 159–78. http://dx.doi.org/10.25167/ff/1940.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Podjęta w publikacji problematyka została usytuowana w metodologii jakościowej. Celem badań było poznanie refleksji kobiet na temat macierzyństwa i bezdzietności. Główny problem badawczy zawierał się w pytaniu: Czy i jakie argumenty mają bezdzietne kobiety obalające tezę, że macierzyństwo jest spełnieniem dla kobiety i najlepszym kapitałem na przyszłość? W badaniu zastosowano wywiad indywidualny pogłębiony.Wyniki badań dowiodły, że dla kobiet bezdzietnych nie z własnego wyboru, macierzyństwo jest rzeczywiście spełnieniem i kapitałem na przyszłość. W pełni zgadzają się walorami macierzyństwa wskazanymi przez kobiety funkcjonujące w roli społecznej matki (dzięki dzieciom doświadcza się wiele radości, na starość czy w czasie choroby człowiek ma oparcie w dzieciach, człowiek nigdy nie będzie sam, dzieci dają poczucie sensu życia), i podobnie jak one postrzegają bezdzietne życie. Inny pogląd na temat życia „wolnego od dziecka” prezentują kobiety zamierzenie bezdzietne.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

11

Dróżdż-Łuszczyk, Katarzyna. „Kilka pytań o samotną matkę i samodzielną matkę i ich opis leksykograficzny“. LingVaria 19, Nr. 1(37) (06.05.2024): 75–87. http://dx.doi.org/10.12797/lv.19.2024.37.05.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

A FEW QUESTIONS ABOUT SAMOTNA MATKA AND SAMODZIELNA MATKA, AND THEIR LEXICOGRAPHIC DESCRIPTION The author raises questions about how the terms samotna matka [single mother] and samodzielna matka [independent mother] are accounted for in a lexicographic description, whether they are considered discontinuous units, and what relationships exist between them. The author of the article presents corpus data that allows dating the appearance of the term samotna matka and the collocation samodzielna matka in Polish. The author comments on selected definitions of the adjective samotny (lonely). Then, she presents arguments in favour of recognising the combination samotna matka as a linguistic unit. Similar arguments were presented for the collocation samodzielna matka. The article also addresses issues of differences in valuation associated with the discussed collocations and indicates how a new collocation affects the meaning of the older unit.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

12

Yusuf, Muhamad, Marwan Sileuw, Rachmad Surya Muhandy und Novita Mulyanita. „Som Tradition for Interreligious Harmony and Natural Preservation“. Walisongo: Jurnal Penelitian Sosial Keagamaan 29, Nr. 1 (20.05.2021): 79–100. http://dx.doi.org/10.21580/ws.29.1.8103.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

The article particularly portrays and studies the Matbat tribe. The Matbat tribe inhabitants establish a system to unite the Matbat people to create stability and peace in overcoming external situations. The intriguing part of the Matbat tribe is that they, starting from an individual level, keep preserving their communal tradition to sustain peace among them and defend their territory. The customary structure of the Matbat people in West Misool was created based on mutual agreement with the roles, duties and functions that are obtained to maintain balance and harmony aimed at kinship values. There are various symbols in the implementation of the Som, which act as a vehicle of conception that has a meaning as mediation that is actualization in daily life. Som's tradition is a unifying tool for the Matbat indigenous people. The procedures for implementing the tradition are determined by customs arranged in the Matbat customary structure. The Som tradition is an annual event held by the villagers and has the power of customary law that regulates the two villages. The Som tradition is carried out from generation to generation. It develops into values firmly held by the indigenous peoples, not only as their perspective on natural resource management policy. It also as the respect of the Younger Brother (Magey village, which is Protestant Christian) to the Elder Brother (Gamta village, which is Muslim), and as a collective awareness composed in creating a moral balance for indigenous peoples to maintain harmony.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

13

Abrahamowicz, Zachariasz. „Tuwhan ana = Matka“. Awazymyz. Pismo historyczno-społeczno-kulturalne Karaimów, Nr. 1 (05.02.1989): 7. http://dx.doi.org/10.33229/az.10.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

14

Rodziewicz, Artur. „Tyrania - matka polityki“. Etyka 36 (01.12.2003): 115–36. http://dx.doi.org/10.14394/etyka.413.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tyranny is a phenomenon following in the footsteps of politics and contemporary political thought. The aim of this article is an attempt to bring out and – on the basis of Plato’s texts – show the fundamental relationship between tyranny and politeia, which should make a philosopher interested in the foundation of tyranny. The relationship, or better – dependence – is based on the conception that, in my opinion, is fundamental for Platonic philosophy which combines ontological and political investigations that one could call ‘opposition’s transformations’ whose extreme points are the philosopher and the tyrant. They represent two different attitudes towards politics. The article is accompanied by the belief that one cannot practice classical political philosophy, that is a quest for a perfect political system, without incessant dwelling on tyranny. For tyranny is an area where politics comes into being.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

15

Irani, Anosh. „The Matka King“. Canadian Theatre Review 120 (September 2004): 68–88. http://dx.doi.org/10.3138/ctr.120.012.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Copyright Anosh Irani. This script is protected under the copyright laws of Canada and all other countries of the Copyright Union. Changes to the script are forbidden without the written consent of the author. Rights to produce, film, or record in any medium, in any language, by any group, are retained by the author. The moral right of the author has been asserted. For performance rights, contact The Bukowski Agency, 14 Prince Arthur Avenue, Suite 202, Toronto, ON, M5R 1A9.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

16

Kosiorowska, Agnieszka. „Matka Polka ekspertka“. LUD. Organ Polskiego Towarzystwa Ludoznawczego i Komitetu Nauk Etnologicznych PAN 106 (16.12.2022): 75–107. http://dx.doi.org/10.12775/lud106.2022.04.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Bazując na etnograficznych badaniach terenowe przeprowadzonych wśród społeczności polskiej w Paryżu, odpowiadam na pytanie, dlaczego wykształcone Polki z klasy średniej skutecznie przekazują język polski swoim dzieciom. Zwracam uwagę, że członkowie społeczności polskiej we Francji nie zawsze uczyli dzieci polskiego i analizuję czynniki, które doprowadziły do utrwalenia się normy przekazywania języka w badanej grupie. Zgromadzony materiał przedstawiam w kontekście francuskiej historii imigracji i mniejszości, w którą wpisuje się historia polskiej imigracji do Francji. W szczególności, pokazuję, że społeczność polska skorzystała na osiągnięciach ruchów społecznych, które miały miejsce w latach osiemdziesiątych i były zainicjowane przez młodzież wywodzącą się z krajów Maghrebu. Analizuję także wpływ, jaki na kształtowanie praktyk językowych moich rozmówczyń wpływają dyskursy narodowe oraz eksperckie. Przyglądam się temu, w jaki sposób skonstruowany jest dyskurs ekspercki na temat dwujęzyczności i pokazuję, że posługiwanie się nim może stanowić strategię oporu wobec polityk asymilacyjnych państwa francuskiego. Zwracam także uwagę, jaki wpływ na opisywane zjawiska ma sytuacja moich rozmówczyń na francuskim rynku pracy.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

17

Dana, Kathleen Osgood, und Eeva Tikka. „Rauhaan on vielä matkaa“. World Literature Today 70, Nr. 2 (1996): 437. http://dx.doi.org/10.2307/40152210.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

18

Maciąg-Budkowska, Marta, und Teresa Rzepa. „What Is the “Perfect Mother” Like? Understanding of the Role of Mother among Modern Women“. Annales Universitatis Mariae Curie-Skłodowska, sectio J, Paedagogia-Psychologia 30, Nr. 3 (02.02.2018): 93. http://dx.doi.org/10.17951/j.2017.30.3.93.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

19

Савояров, Никита. „Matka- 2006: двадцатилетний опыт“. Туризм: практика, проблемы, перспективы, Nr. 2 (2006): 64–65.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

20

Bachanek, Grzegorz. „Maryja jako Matka niepełnosprawnych“. Teologia w Polsce 13, Nr. 1 (2019): 101–13. http://dx.doi.org/10.31743/twp.2019.13.1.07.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

21

Szluz, Beata. „Bezdomna kobieta jako matka“. Seminare. Poszukiwania naukowe 2013, Nr. 34 (30.06.2013): 205–18. http://dx.doi.org/10.21852/sem.2013.34.13.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

22

Ziewiec, Kludia. „Susan Sontag — zapomniana matka?“ Poznańskie Studia Polonistyczne. Seria Literacka, Nr. 21 (01.01.2013): 199. http://dx.doi.org/10.14746/pspsl:2013.21.12.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

23

Quigley, Paula. „Matka: Muteness, metaphor, metonymy“. Short Film Studies 4, Nr. 1 (01.04.2014): 31–34. http://dx.doi.org/10.1386/sfs.4.1.31_1.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

To say that Matka presents us with essential truths about the human condition may sound trite at best. Nonetheless, the film’s very resistance to a reductive reading along these lines suggests the possibility of a specifically ‘metaphoric’ treatment of these truths that eludes articulation into language.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

24

Obtułowicz, Barbara. „Królowa matka – szara eminencja“. Klio - Czasopismo Poświęcone Dziejom Polski i Powszechnym 29, Nr. 2 (24.10.2014): 111. http://dx.doi.org/10.12775/klio.2014.022.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

25

SKUBAŁA, Piotr. „Rachel Carson – „matka ekologii”“. AURA 1, Nr. 7 (28.07.2023): 20–21. http://dx.doi.org/10.15199/2.2023.7.2.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

26

Kerner, Aaron, und Rachel Mertz Hart. „On a happy journey?“ Short Film Studies 4, Nr. 1 (01.04.2014): 47–50. http://dx.doi.org/10.1386/sfs.4.1.47_1.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Matka beautifully re-envisions Albert Camus’ The Myth of Sisyphus (1955), raising questions of burdens and fulfilment. Matka is an existential exploration of the human spirit, that here is contextualized by potential limits.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

27

Witczyk, Henryk. „„Matka Jezusa” – jej tożsamość i rola w historii zbawienia (J 19,25-27)“. Verbum Vitae 19 (14.01.2011): 131–48. http://dx.doi.org/10.31743/vv.2027.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Autor artykułu, w świetle J 19,25-27 analizuje rolę Maryi określonej przez Ewangelistę charakterystycznym tytułem „Matka Jezusa”. Szczególną uwagę zwraca się na relację, którą Jezus tworzy pomiędzy Maryją i “umiłowanym uczniem”. W scenie na krzyżu Pan przemawia do nich słowami: „Niewiasto, oto syn twój” (w.26) i „Oto Matka twoja” (w.27). Maryja jako jednostka (Matka Jezusa) i jako reprezentantka wspólnoty wiary (czy to Izraela czy Kościoła) objawia w sposób idealny wielkość kobiety. Jej miłość daje życie. Jej wiara inspiruje lud Boży do okazania bezwarunkowego zawierzenia Jezusowi, Mesjaszowi Izraela i Kościoła.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

28

Kim, Jung-Taek, Jun Han, Sumin Lim, Quan Hu Shen und Ye Yeon Won. „Kinematically Aligned TKA Aligns the Ankle Joint Line Closer to Those of the Native Ankle than Mechanically Aligned TKA in Bipedal Stance“. Journal of Knee Surgery 32, Nr. 10 (21.08.2019): 1033–38. http://dx.doi.org/10.1055/s-0039-1694796.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

AbstractMechanically aligned total knee arthroplasty (MATKA) aims to make alignment of the hip, knee, and ankle straight unexceptionally. However, emerging evidence suggests that unexceptional straightening the mechanical axis of the lower limb may lead to clinical and radiological problems of the ankle joint. By contrast, kinematically aligned total knee arthroplasty (KATKA) strives to restore the articular surface of the prearthritic knee. In this study, we examined results from KATKA and MATKA to determine which surgery restores the ankle joint orientation closer to the native ankle joint in bipedal stance and hypothesized that KATKA, rather than MATKA, would be more effective. Data from long-leg standing radiographs of 60 healthy adults (control group, n = 120 knees), patients who underwent MATKA (n = 90 knees), and patients who underwent KATKA (n = 90 knees) were retrospectively reviewed. The hip–knee–ankle angle, orientation of the tibial plafond and the talar dome relative to the ground (G-plafond and G-talus, respectively), and orientation of the plafond relative to the mechanical axis of the limb (M-plafond and M-talus, respectively) were measured and analyzed for comparison. Results show that bipedal stance alignment in patients who underwent KATKA (G-plafond: −0.65 ± 3.03 and G-talus: −1.72 ± 4.02) were not significantly different to native ankle joint alignment indicated by the control group. Compared with the native ankle joint measured in the control group (G-plafond: −0.76 ± 2.69 and G-talus: −1.30 ± 3.25), the tibial plafond and talar dome significantly tilted laterally relative to the ground in ankle joints after MATKA (G-plafond: −2.32 ± 3.30 and G-talus: −2.97 ± 3.98, p = 0.001 and p = 0.004, respectively). Thus, postoperative ankle joint line orientation after KATKA was horizontal to the floor and closer to that of native ankle joints than those after MATKA. The level of evidence is Level III.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

29

Ansari, Juned, Hemant Pandit und Tsuneari Takahashi. „Kinematically Aligned Total Knee Arthroplasty or Mechanically Aligned Total Knee Arthroplasty“. Journal of Knee Surgery 31, Nr. 10 (14.02.2018): 999–1006. http://dx.doi.org/10.1055/s-0038-1632378.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

AbstractKinematically aligned total knee arthroplasty (KATKA) was developed to more anatomically align the knee prosthesis to restore the native alignment of the knee and promote physiological kinematics. Even though there are concerns with implant survival, and follow-up at 10 years or more after KATKA has not been reported, there is a negligible incidence of failure of a tibial component at 2 to 9 years. Early clinical results with this technique are encouraging and demonstrate better functional outcomes compared with mechanically aligned TKA (MATKA). The purpose of this study is to perform a systematic review and meta-analysis of the literature to determine whether there are any clinical differences between KATKA and MATKA. The authors conducted a systematic review of the English literature. Five randomized controlled trials (RCTs) which compared clinical outcomes of KATKA and MATKA were finally included. Four RCTs used patient-specific instrument, and one RCT used navigation. Data were extracted and meta-analysis was conducted. KATKA patients had better outcomes: Mean difference between KATKA and MATKA and p-value are presented in brackets after each variable: the Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index (WOMAC) (–12.5; p < 0.0001), Oxford Knee Score (OKS) (2.3; p = 0.030), combined Knee Society Score (C-KSS) (13.1; p < 0.0001), Knee Function Score (KFS) (6.4; p = 0.0070), and postoperative range of motion (ROM) (4.1°; p = 0.0010). There was no significant difference concerning the complication rates which needed reoperations or revision surgery (odds ratio, 1.01; p = 0.99). KATKA components had a more femoral valgus (–1.8°; p < 0.0001), more tibial varus (1.2°; p = 0.0001), and more tibial slope (1.2°; p = 0.0001), all being statistically significantly different. Better clinical outcomes were obtained in KATKA and component placement in KATKA is significantly different from that in MATKA. There was no increase of patients with poor clinical results due to implant position especially for varus placement of tibial component. This systematic review of five RCTs suggests that KATKA is of potential alternative method to MATKA since the risk of revision for tibial loosening is negligible compared with MATKA for the same follow-up period.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

30

Pietrzak, Marcin. „Umierający Sokrates i Wielka Matka“. Acta Universitatis Lodziensis. Folia Historica, Nr. 108 (30.12.2021): 9–31. http://dx.doi.org/10.18778/0208-6050.108.02.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Ostatnie dni życia Sokratesa, które, jak wskazują na to źródła starożytne, miały miejsce na przełomie miesięcy Mounuchiōn i Thargēliōn, wpisują się w schemat sakralnego kalendarza Aten jako widowisko dopełniające rytualny cykl ofiarniczy związany z upamiętnieniem kreteńskiej wyprawy Tezeusza i obchodzonego bezpośrednio po nim święta Thargeliów. Sokrates umiera jako ofiara złożona Artemidzie – Wielkiej Matce, a jednocześnie realizuje mit bohaterski. Mit ten na płaszczyźnie jungowskiej psychoanalizy oznacza uwolnienie się świadomego ego spod władzy nieświadomości reprezentowanej przez archetyp Wielkiej Matki. Kontekst mityczno-psychologiczny pozwala nadać nową interpretację dyskusjom, które zapisał Platon w dialogach powiązanych ze śmiercią Sokratesa. Przede wszystkim w nowym świetle stawiają one Sokratejską majeutykę, jako służbę Artemidzie, a także rozważania o nieśmiertelności duszy oraz opowiadane przy ich okazji mity eschatologiczne, które zapisał Platon na kartach Fedona.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

31

Blaza, Marek. „Matka Boża w teologii prawosławnej“. Studia Bobolanum 29, Nr. 1 (01.09.2021): 23–45. http://dx.doi.org/10.30439/sb.2018.1.2.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

W niniejszym artykule zostało podjęte zagadnienie dotyczące osoby Matki Bożej w teologii prawosławnej. Najpierw poruszono kwestię tytułów, które przypisane zostały Maryi, omówiono też treści sześciu spośród Dwunastu Wielkich Świąt roku liturgicznego, w których Bogurodzica zajmuje poczesne miejsce. Na końcu zaś naszej refleksji przeszliśmy do święta Poczęcia św. Anny i związanego z nim katolickiego dogmatu o Niepokalanym Poczęciu Najświętszej Maryi Panny. W tym kontekście ukazaliśmy, jak teologia prawosławna ustosunkowuje się do tego katolickiego dogmatu. Jako źródło naszej refleksji posłużyły nam przede wszystkim teksty liturgiczne, jak również orzeczenia pierwszych siedmiu soborów powszechnych, które są traktowane przez prawosławnych jako jedyne miejsce możliwości ogłaszania dogmatów. Analizując refleksję na temat osoby Maryi w teologii prawosławnej, najpierw trzeba podkreślić, że oparta jest ona przede wszystkim na liturgicznym życiu Kościoła, zgodnie z zasadą lex orandi, lex credendi. Prawosławne prawdy wiary o Bogurodzicy formułowane są w świetle tekstów liturgicznych, których autorami byli częstokroć Ojcowie Kościoła. Ponadto teksty te wynikają bezpośrednio z treści biblijnych, zwłaszcza Ewangelii, jak i apokryfów opisujących dzieciństwo lub kres doczesnego życia Matki Bożej. Sam układ świąt związanych z Maryją każe chrześcijaninowi przebywać pielgrzymi szlak wraz z nią, od Jej narodzenia do jej zaśnięcia. Wyraźnie też widać, że poczesne miejsce wśród świąt maryjnych zajmuje zwiastowanie. To w tym właśnie wyda- rzeniu znajduje się źródło doniosłości powołania Maryi z Nazaretu jako Matki Boga. Dlatego św. Jan Chryzostom nazwał zwiastowanie „Świętem Korzenia”. Widać zatem, że wątek inkarnacyjny w teologii jest bardziej doceniany i rozbudowany w refleksji teologicznej na Wschodzie niż na Zachodzie, który koncentruje się jedynie niemal na Misterium Paschalnym Chrystusa. Jednak Maryja łączy w sobie oba te wątki w swojej postawie, które można zawrzeć w trzech słowach: fiat, magnificat, stabat. Mariologia prawosławna, choć w dużym stopniu jest podobna do katolickiej, nie przyjmuje treści dogmatów o Niepokalanym Poczęciu i Wniebowzięciu Najświętszej Maryi Panny. Po pierwsze: z prawosławnego punktu widzenia, to nie papież, a jedynie sobór powszechny może ogłosić dogmat, który domaga się potem przyjęcia go przez lud Boży (recepcja). Po drugie, treść obydwu tych dogmatów zbudowana jest na antropologii św. Augustyna, która w swej istocie różni się od antropologii Ojców greckich.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

32

Wasilewska, Jolanta. „Matka Boska Szkaplerzna w ikonografii“. Archiwa, Biblioteki i Muzea Kościelne 106 (20.12.2016): 315–31. http://dx.doi.org/10.31743/abmk.12108.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

33

Starnawski, Witold. „Matka głupich? Filozoficzne aspekty nadziei“. Paedagogia Christiana 24, Nr. 2 (03.11.2009): 113. http://dx.doi.org/10.12775/pch.2009.032.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

34

Walewander, Edward. „Matka Kolumba Białecka (1838-1887)“. Seminare. Poszukiwania naukowe 2010, Nr. 28 (30.06.2010): 285–90. http://dx.doi.org/10.21852/sem.2010.28.22.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

35

Stępniewska, Alicja. „Sylwia - matka papieża Grzegorza Wielkiego“. Vox Patrum 44 (30.03.2003): 363–73. http://dx.doi.org/10.31743/vp.8084.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Das im Aufsatz dargestellte Bild der hl. Silvia, der Mutter des Papstes Gregor des Grossen setzt sich sowohl aus Informationen aus literarischen QueHen zusammen - stammend vom Gregor persónlich und von seinem Biographen Johann Diakon - als auch aus der Tradition, die sich in der Ikonographie ausdriickt und besonders mit zwei Orten in Rom verbunden ist: Clivius Scauri (Kirche S. Gregor) und Kleiner Aventin (Kirche S. Saba), bekannt durch Aufenthalt und Kult der Heiligen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

36

Barton, Ruth. „Cultural baggage – Pirjo Hokkanen’s Matka“. Short Film Studies 4, Nr. 1 (01.04.2014): 35–38. http://dx.doi.org/10.1386/sfs.4.1.35_1.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Discussing the place of the short film within a national cinema, Martin McLoone asks whether this art form is uniquely placed to explore questions of the national. I ask the alternative question: how imperative is familiarity with a national cinema to an understanding of a short film such as Matka?

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

37

Puric, Biljana. „Matka, a heterotopia of deviation“. Short Film Studies 4, Nr. 1 (01.04.2014): 43–46. http://dx.doi.org/10.1386/sfs.4.1.43_1.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Described as the epoch of space, the twentieth century saw much of its cultural and film theory immersed in questions related to this phenomenon. Matka, with its careful spatial organization, encourages an interpretation that revisits and contests the familiar opposition between nature and culture through the concept of heterotopia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

38

Langkammer, Hugolin. „Dziewicza Matka. Rzeczywistość czy ideologia“. Ruch Biblijny i Liturgiczny 41, Nr. 6 (31.12.1988): 471. http://dx.doi.org/10.21906/rbl.2008.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

39

Pahl, Irmgard. „Noc paschalna – „Matka wszystkich wigilii”“. Ruch Biblijny i Liturgiczny 52, Nr. 2 (30.06.1999): 130. http://dx.doi.org/10.21906/rbl.2236.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

40

Dybski, Henryk. „Teoktysta – matka św. Teodora Studyty“. Rocznik Teologii Katolickiej 13, Nr. 2 (2014): 239–59. http://dx.doi.org/10.15290/rtk.2014.13.2.15.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

41

Ceritbinmez, Ferhat, und Ahmet Yapıcı. „Kompozit Malzemelerin Delinmesinde Matkap Nokta Açısının ve ÇCKNT'lerin Etkisi“. Academic Perspective Procedia 3, Nr. 1 (25.10.2020): 180–88. http://dx.doi.org/10.33793/acperpro.03.01.40.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

End&uuml;stride malzemelerin cıvata, per&ccedil;in ve pim bağlantıları ile montajlanması veya &uuml;zerlerine delikler oluşturmak i&ccedil;in matkap ile delme y&ouml;ntemi kullanılmaktadır. Kompozit malzemelerin delinmesi esnasında &ccedil;apaklanma, delaminasyon ve malzeme yarılması g&ouml;r&uuml;lmektedir. İşleme parametreleri, delinen malzemenin mekanik &ouml;zellikleri ve matkap nokta a&ccedil;ısı delik kalitesini etkileyen en &ouml;nemli fakt&ouml;rlerdir. Bu &ccedil;alışmada cam elyaf takviyeli polimer (CETP) kompozit plakalara nano boyutta katkı maddesi eklenmesinin mekanik &ouml;zelliklerine ve matkap y&ouml;ntemi ile delinmesine etkisi araştırılmıştır. Tabakalı cam elyaf kompozit malzemelere nano partik&uuml;l ilavesinin malzemenin dayanımında etkili bir rol oynadığı ve delik kalitesine etki ettiği g&ouml;r&uuml;lm&uuml;şt&uuml;r. Sabit fener mili devri değerleri kullanılarak yapılan delme işlemlerinde; tezgah ilerlemesi arttık&ccedil;a &ccedil;apaklanmanın arttığı, matkap nokta a&ccedil;ısının artması ile delik &ccedil;apının arttığı tespit edildi. 90&deg; ve 140&deg; a&ccedil;ılı matkaplar kullanılarak delinen deliklerin &ccedil;ıkış kısımlarında epoksi tabakasının blok şeklinde cam elyaf tabakasından ayrıldığı g&ouml;r&uuml;ld&uuml;.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

42

Rak, Maciej. „Polish and Slavic dialectal culturemes: Outline of issues“. Etnolingwistyka. Problemy Języka i Kultury 33 (12.10.2021): 25. http://dx.doi.org/10.17951/et.2021.33.25.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

This article surveys Polish publications on culturemes and discusses the research procedure for identifying them. The following units have been recognized as dialectal culturemes: robota ‘work’, ziymia ‘earth’, biyda ‘poverty’, głód ‘hunger’, śleboda ‘freedom’, honór ‘honour’, krzyz ‘cross’, Pán Bóg ‘God’, Pán Jezus ‘Lord Jesus’, Matka Boská ‘Mother of God’, ksiondz ‘priest; father’, pán ‘lord, master’, gorzáłka ‘vodka’, and chlyb ‘bread’. Polish culturemes include: Pan Bóg ‘God’, Pan Jezus ‘Lord Jesus’, Matka Boska ‘Mother of God’, krzyż ‘cross’, praca ‘work’, honor ‘honour’, bohaterstwo ‘heroism’, odwaga ‘courage’, prawość ‘righteousness’, wolność 'freedom', Polska ‘Poland’, Wisła ‘the Vistula river’, Częstochowa ‘the city of Częstochowa’, Kraków ‘the city of Cracow’, Warszawa ‘the city of Warsaw’, bieda ‘poverty’, chleb ‘bread’, and wódka ‘vodka’. Slavic culturemes are the least numerous: Pan Bóg, Pan Jezus, Matka Boska, krzyż, praca, wolność, honor, chleb, Słowianin ‘Slav’ and wódka.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

43

Herrmann, Linda L., und Mary Brennan. „Hakuna matata“. Journal of the American Association of Nurse Practitioners 30, Nr. 10 (Oktober 2018): 546–47. http://dx.doi.org/10.1097/jxx.0000000000000102.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

44

Slingerland, Wendel. „Hakuna matata!“ TBV – Tijdschrift voor Bedrijfs- en Verzekeringsgeneeskunde 24, Nr. 5 (Mai 2016): 214. http://dx.doi.org/10.1007/s12498-016-0081-1.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

45

Савояров, Никита. „Matka 2008: индивидуальный подход в турбизнесе“. Туризм: практика, проблемы, перспективы, Nr. 2 (2008): 22–23.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

46

Chajko, Grzegorz. „Błogosławiona Matka Kolumba Gabriel, benedyktynka lwowska“. Folia Historica Cracoviensia 15 (28.01.2016): 365. http://dx.doi.org/10.15633/fhc.1484.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

47

Misztal, Mariusz. „„Najsławniejsza pracująca matka na całej planecie”“. Studia Historyczne 62, Nr. 1 (245) (13.07.2021): 101–10. http://dx.doi.org/10.12797/sh.62.2019.01.06.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

W 2019 r. minęła 200. rocznica urodzin królowej Wiktorii. Z tej okazji ukazują się wznowienia klasycznych już biografii2 oraz nowe pozycje dotyczące królowej i jej panowania3. Wśród nich najczęściej jest ostatnio wspominana książka Victoria: The Queen. An Intimate Biography of the Woman who ruled an Empire4, którą napisała Julia Baird.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

48

Życiński, Wojciech. „Matka naszego Pana czy Królowa Męczenników“. Polonia Sacra 16, Nr. 1 (30.06.2012): 5. http://dx.doi.org/10.15633/ps.531.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

49

Block, Wiesław. „Brat – ojciec – matka. Specyfika braterstwa minoryckiego“. Polonia Sacra 18, Nr. 1 (01.01.2014): 25. http://dx.doi.org/10.15633/ps.620.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

50

Onnismaa, Jussi. „Vapaan tahdon matka vaikeuksien kautta voittoon“. Aikuiskasvatus 39, Nr. 1 (05.04.2019): 75–76. http://dx.doi.org/10.33336/aik.80242.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!