Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Maapallo“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Inhaltsverzeichnis
Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Maapallo" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Zeitschriftenartikel zum Thema "Maapallo"
Helle, Anna, und Kaisa Kurikka. „Kirjallisuuden(tutkimuksen) kuvitteluvoima“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 2 (03.07.2017): 3–4. http://dx.doi.org/10.30665/av.66198.
Der volle Inhalt der QuelleRosenberg, Mikko. „Kasvatus monilajiseen empatiaan“. Aikuiskasvatus 40, Nr. 3 (24.09.2020): 176–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98363.
Der volle Inhalt der QuelleHaila, Yrjö. „Maapallon elämän vaiheet“. Tiede & edistys, Nr. 4 (01.04.2016): 338–42. http://dx.doi.org/10.51809/te.105239.
Der volle Inhalt der QuelleSilvennoinen, Heikki. „Maapallon kestokyvyn rajat on saavutettu“. Aikuiskasvatus 35, Nr. 2 (15.05.2015): 147–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94138.
Der volle Inhalt der QuelleSalonen, Arto O., und Marjatta Brady. „Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen“. Aikuiskasvatus 35, Nr. 1 (15.02.2015): 4–15. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94118.
Der volle Inhalt der QuelleFoster, Raisa, Arto O. Salonen und Katja Sutela. „Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota“. Kasvatus 53, Nr. 2 (22.04.2022): 118–29. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.115918.
Der volle Inhalt der QuelleVäänänen, Niina. „Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna“. Aikuiskasvatus 40, Nr. 3 (24.09.2020): 239–46. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98370.
Der volle Inhalt der QuelleIsopahkala-Bouret, Ulpukka. „Jatkuva oppiminen on lupaus paremmasta tulevaisuudesta“. Aikuiskasvatus 42, Nr. 4 (16.12.2022): 268–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.125282.
Der volle Inhalt der QuelleLummaa, Karoliina. „Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 1 (03.04.2017): 68–77. http://dx.doi.org/10.30665/av.66194.
Der volle Inhalt der QuellePecoraro, Maria, Miia Grénman, Roni Lappalainen, Juulia Räikkönen, Ilari Sääksjärvi und Outi Uusitalo. „Planetaariset rajat: Kirjallisuuskatsaus kulutuksen ja biodiversiteetin välisistä yhteyksistä“. Kulutustutkimus.Nyt 17, Nr. 1-2 (11.12.2023): 9–33. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.127427.
Der volle Inhalt der QuelleDissertationen zum Thema "Maapallo"
Hautala, J. (Jenna). „Boreaaliset suot maapallon hiilinieluina“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901181080.
Der volle Inhalt der QuelleIsokääntä, M. (Miikka). „Filosofien Jumala ja maapallon kehityshistoria:Thomas Burnetin teoria maapallon synnystä tieteellisen vallankumouksen ajan Englannin ja Ranskan fyysis-teologisessa keskustelussa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710193002.
Der volle Inhalt der QuelleTurunen, H. (Helka). „CO₂-balance in the athmosphere and CO₂-utilisation:an engineering approach“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294877.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Väitöskirjatyössä sovelletaan insinööritieteissä käytettyjä metodeja ja tietämystä määriteltäessä ilmakehän CO₂-tase sekä antropogeenisten hyötykäyttökohteiden merkitys teollisissa prosesseissa ja globaaleissa CO₂-virroissa. Lisäksi pohditaan uusien CO₂-hyötykäyttösovellusten kaupallistamiseen liittyviä rajoitteita. Näitä aiheita on tutkittu käymällä läpi tieteellistä kirjallisuutta ja tekemällä laskelmia. Insinööritieteistä tutun taselaskennan avulla tarkastellaan ilmakehän CO₂-virtoja. Sen pohjalta määritetään numeerisesti maapallon CO₂-kantokyky. Tuloksista johdetaan suoria ja epäsuoria toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voidaan lieventää ilmakehän CO₂-ylikuormaa. Kartoitusmenetelmän avulla selvitetään hyötykäytön kannalta edulliset CO₂:n aineominaisuudet. Kemiantekniikan näkökulmasta ominaisuudet, jotka parantavat aineen- ja lämmönsiirtoa, ovat kiinnostavimpia. Nämä ominaisuudet tulevat esille silloin, kun fluidi on ylikriittisessä olomuodossa. Termodynaamisia laskentamenetelmiä sovelletaan esimerkkiseosten olomuodon eli faasin määrityksessä. Tulokset osoittavat, että jopa verraten yksinkertaiset menetelmät antavat tietoja, jotka auttavat ymmärtämään laboratoriokokeiden faasikäyttäytymistä. Teollisen mittakaavan kemiallisten prosessien kehityksessä ja suunnittelussa termodynamiikan hallitseminen on keskeinen edellytys. Jos CO₂:n kiinnostavia ominaisuuksia toivotaan hyödynnettävän teollisesti, korkeapaineisten systeemien termodynaamisen teorian hallinta sekä aineominaisuuksien määrittäminen kaikille systeemiin osallistuville komponenteille ja niiden seoksille nousee merkittävään asemaan. Läpikotainen teorian ja teknisten perusteiden hallitseminen ei vielä takaa menestyksellistä teknologiansiirtoa pienestä suureen mittakaavaan. Lisäksi tarvitaan myönteinen ja kannustava yhteiskuntajärjestelmä. Mikäli tavoitellaan vielä rohkeampaa kehitysnäkymää, tilannetta, jossa luonnon tavoin CO₂-prosessien energianlähteenä käytettäisiin auringonvaloa, havaitaan, että tämäkin askel edellyttäisi termodynaamista menetelmäkehitystä. Keskeinen termodynaaminen konsepti on työ. Työ siirtää energiaa ympäristön ja systeemin välillä. Tämä on määritelty jo klassisessa mekaniikassa; kappaleen siirto tietystä paikasta toiseen. Kemiantekniikassa työlle on kehitetty käyttökelpoisia kaavoja paine–tilavuus–lämpötila-systeemeihin. Mikäli työn elementit kyettäisiin määrittelemään auringonvalon fotoenergialle, avaisi se uusia näkymiä reaktiokemiaan. Silloin termodynamiikan sijaan voitaisiin ehkä mieluummin puhua 'photodynamiikasta'. Ilmaston lämpeneminen on ongelma, jonka lieventämiseen tarvitaan useanlaisia toimia. Etsittäessä tietä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, insinöörit voivat avustaa suunnan löytämisessä hyödyntämällä tieteenalallaan käytettyjä metodeja ja teorioita sekä tarpeen vaatiessa kehittää niitä edelleen uusille alueille
Bücher zum Thema "Maapallo"
Jarkko, Aarniala, Lille Sten 1900- und Holmberg Nils A. 1911-, Hrsg. Favell: 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympäri 1933-1934. [Helsinki?]: Merikustannus, 1985.
Den vollen Inhalt der Quelle findenSfairopoiia: Pallojen ja ympyröiden koneistot vanhalla ajalla. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2009.
Den vollen Inhalt der Quelle findenFavell: 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympari 1933-1934. Merikustannus, 1985.
Den vollen Inhalt der Quelle findenMaapallon Seuraavat 100 Vuotta: Elamasta on kysymys (The Next One Hundred Years: Shaping the Fate of Our Living Earth - in Finnish). Kirjayhtyma, 1992.
Den vollen Inhalt der Quelle finden