Thematische Bibliographien / Leikit

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Leikit“

Autor: Grafiati
Veröffentlicht am 25. Juli 2024
Zuletzt aktualisiert am 30. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Inhaltsverzeichnis

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Leikit" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Leikit"

1

Varjakoski, Hanna. „Iällä leikittelyä tv-sarjoissa Vuosia nuoremmaksi ja Meidän tarina“. Gerontologia 34, Nr. 1 (24.02.2020): 43–58. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.83560.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkeli analysoi kahta suomalaista televisiosarjaa, joissa muuttumisleikin avulla muokataan osallistujista joko nuoremman tai vanhemman näköisiä. Tutkimus lähestyy aineistoa leikin näkökulmasta ja tarkastelee millä eri tavoin analysoitavissa tv-sarjoissa muokataan (muuttumis)leikin nimissä ikääntyviä ruumiita sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyväksyttyihin muotoihin sekä rakennetaan elämän jälkipuoliskoon liittyviä kulttuurisia odotuksia, joista ikääntymisen väistämättömyydet on pitkälti pyyhitty pois. Leikin ambivalenssi luonne nousee pintaan etenkin käsiteltäessä raskaita ja ehkä pelottaviakin aiheita, kuten omaa ikääntymistä ja elämän rajallisuutta, sekä arvotettaessa ”vanhalta” näyttävää ruumista ”rumaksi” ja ongelmalliseksi tavalla, joka voi satuttaa ja loukata. Tämän lisäksi artikkeli pohtii, millaisia uusia näkökulmia leikin käsite voisi avata tapoihin, joilla ymmärrämme ikää, koska tv-sarjojen muuttumisleikeissä on kyse myös iällä leikittelystä. Tutkimuksessa ikä avautuu leikin käsitteen kautta jatkuvasti liikkeessä olevana ja muuntuvana. Leikki mahdollistaa uusia iän esittämisen ja tekemisen tapoja, leikittelyn eri-ikäisyyksillä ja liikkumisen iän jatkumolla edes takaisin.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Heljakka, Katriina, und Pirita Ihamäki. „Verkottunut esineleikki osana esiopetusta“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, Nr. 2 (15.09.2018): 29–49. http://dx.doi.org/10.23994/lk.75048.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Tutkimuksessa selvitetään esikouluikäisten lasten suhdetta nykyajan verkottuneisiin älyleluihin. Olemme erityisen kiinnostuneita Lelujen Internetiin liittyvästä opetuksellisista arvoista, opetuksellisesta sisällöstä ja niillä tapahtuvasta leikistä, jonka kautta leikkivälineet on mahdollista nähdä osana suomalaisessa esikouluympäristössä tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Lelujen Internetin kanssa toimiessaan lasten on ajateltu oppivan eri asioita niin lelujen fyysisiä kuin etenkin niiden digitaalisia käyttömahdollisuuksia hyödyntäen. Tutkimuksemme selvittää yhtäältä, millaisia monimediaalisia leikin muotoja Lelujen Internetiin kytkeytyvät leluhahmot tukevat ja toisaalta, millaisia oppimisen mahdollisuuksia niihin sisältyy. Yksi tapaustutkimuksemme päätavoitteista on tarkastella, millaisia oppimislupauksia leluvalmistajat lelujen internetiin liittävät ja toisaalta, miten nämä lupaukset täyttyvät lasten käyttäessä leluhahmoja osana leikkiään. Tutkimukseemme sisältyy kolme osa-aluetta: leluvalmistajien antamat lupaukset lelujen opetuksellisista ominaisuuksista, esikouluikäisten lasten vanhempien ja opettajien asenteet teknologisia ominaisuuksia sisältäviä älyleluja kohtaan ja esikouluikäisten lasten oma näkemys näiden lelujen sisältämästä opetuksellisesta potentiaalista. Lähestymistapamme on monitieteinen ja eri menetelmiin perustuva. Tutkimuksemme käsittää kolme eri aineistoa. Se sisältää Lelujen Internetiin lukemiemme hahmolelujen opetuksellisten ominaisuuksien kartoituksen lelunvalmistajien näkökulmasta, esikouluikäisten lasten vanhempien ja esikouluryhmän kahden opettajan lomaketutkimushaastattelut ja kahdenkymmenen esikouluikäisen lapsen kanssa tehdyt ryhmähaastattelut esikouluympäristössä suoritetuista lelutestaustilanteista. Tutkimuksessa kysymme, mihin opetustarpeisiin tarkastelemamme lelut vastaavat ja millä tavoin ne sopivat osaksi suomalaisessa esikouluopetuksessa käytettyä muodollisen mutta leikin kautta toteutuvan oppimisen ympäristöä. Tutkimuksemme osoittaa, miten lelut sopivat leikillisen oppimisen välineiksi, kun esikouluopettajat ottavat nämä leikkivälineet osaksi suunniteltua ja ohjattua opetusta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Von Boehm, Jukka. „Leikin loppu luokkahuoneessa“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 2 (01.06.2010): 25–39. http://dx.doi.org/10.30665/av.74792.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Saarikoski, Petri, Markku Reunanen und Jaakko Suominen. „”Leiki pöpiä – Kalle parantaa”“. Tekniikan Waiheita 37, Nr. 3 (23.10.2019): 6–30. http://dx.doi.org/10.33355/tw.86772.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkeli käsittelee 1980-luvun alkupuoliskolla ilmestynyttä, Pekka Tolosen laatimaa Kalle kotipsykiatri -ohjelmaa, joka julkaistiin aluksi Apple II -mikrotietokoneelle Prosessori-lehdessä syyskuussa 1982. Sen tunnetuin variantti on MikroBitin ensimmäisessä numerossa keväällä 1984 ilmestynyt Commodore 64 -versio, jota oli kääntämässä Jyrki J. J. Kasvi. Ohjelma tunnetaan paitsi lukuisista koodivirheistään, joita yritettiin korjata useaan otteeseen, myös kotitietokoneharrastajien sitä kohtaan tuntemasta laajasta kiinnostuksesta. Artikkelissa käydään läpi psykiatriohjelman herättämää aikalaiskeskustelua ja sen merkitystä laajemmin osana aikansa ohjelmointikulttuuria, jota tukeneista medioista tärkeimmäksi nousivat kotitietokonelehdet. Teemme myös tarkemman, rakenteellisen analyysin Kalle kotipsykiatrin ohjelmakoodista.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Gunnars, Kristjana, und Birgir Sigurðsson. „Óskastjarnan: Leikrit í fjórum þáttum“. World Literature Today 73, Nr. 4 (1999): 760. http://dx.doi.org/10.2307/40155188.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Bischoff, Angelika. „Leidet die Niere, leidet das Herz“. MMW - Fortschritte der Medizin 163, Nr. 13 (Juli 2021): 12–17. http://dx.doi.org/10.1007/s15006-021-0136-9.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Schnetzer, P., F. Stucki, D. Heim, H. Naegeli und D. Demuth. „The reclassification assistant: Drug reclassification made easy“. Schweiz Arch Tierheilkd 161, Nr. 6 (05.06.2019): 395–98. http://dx.doi.org/10.17236/sat00212.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Isaacson, Lanae Hjortsvang, und Elías Snæland Jónsson. „Fjörbrot fuglanna: Leikrit í tuttugu atriðum“. World Literature Today 74, Nr. 2 (2000): 419. http://dx.doi.org/10.2307/40155736.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Ott, Christina. „Leidet die Blase, leidet auch das Sexualleben“. Uro-News 26, Nr. 6 (Juni 2022): 8–9. http://dx.doi.org/10.1007/s00092-022-4931-0.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Guðlaugsson, Janus. „Leiðin til lýðheilsu: forvarnir og heilsuefling“. Læknablaðið 2018, Nr. 04 (04.04.2018): 169. http://dx.doi.org/10.17992/lbl.2018.04.179.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Mehr Quellen

Dissertationen zum Thema "Leikit"

1

Sohlo, T. (Tuuli), und M. (Mia) Somero. „Leikisti vai oikeesti?:leikin merkitys esi- ja alkuopetuksessa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131508.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Tässä tutkimuksessa tutkimme leikkiä ja sen merkitystä esi- ja alkuopetuksessa. Lisäksi meitä kiinnosti vuorovaikutustaidot ja niiden kehittyminen leikin avulla. Tulevina opettajina halusimme myös perehtyä aikuisen rooliin leikin ohjaajana ja hyvän ilmapiirin rakentajana luokassa. Tutkimuksemme perustuu kirjallisuuteen, missä aluksi perehdymme leikin eri teorioihin. Tässä tutkimuksessa tutustumme moniin eri leikin ja vuorovaikutustaitojen teoreetikoihin, mistä ehkä tunnetuimmat ovat Lev Vygotsky ja Jean Piaget. Leikkiä määritellessämme koemme tärkeäksi eritellä ohjatun leikin ja omaehtoisen leikin. Näitä molempia muotoja käytetään esi- ja alkuopetuksessa ja on puhuttu paljon siitä, minkä verran näitä leikkimuotoja tulisi opetuksessa olla. Avaamme tässä osiossa myös erilaisia leikkimuotoja, kuten roolileikit, sääntöleikit ja luovat leikit. Asetimme tutkimukseemme kolme tutkimuskysymystä: 1. Mitä leikki on alkuopetuksessa? 2. Mitä vuorovaikutustaitoja lapsi oppii leikkiessä yhdessä muiden kanssa? 3. Minkälainen vaikutus opettajalla on leikin ohjaajana ja luokan ilmapiirin rakentajana? Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä elämässä tarvittavia taitoja, joita harjaannutetaan leikin kautta. Tämän takia tutkimme tarkemmin myös niiden kehittymistä. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan laaja-alaisten osaamistavoitteiden kautta vuorovaikutustaitoja ja niitä tulisi harjoitella jokaisessa oppiaineessa. Teoriaosuudessa syvennymme sekä esiopetuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin, missä huomiomme kiinnittyy erityisesti leikin painottamiseen opetuksessa. Vertailemme tässä sekä uusia ja vanhoja että esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia leikin osalta. Aiheemme on ajankohtainen ja etsiessämme vastauksia tutkimuskysymyksiin löysimme paljon tärkeää tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä tulevaa opettajan uraa varten. Leikin sisällyttämisellä opetukseen on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle ja motivoitumiselle. Samalla vuorovaikutustaidot pääsevät harjaantumaan ja ne ovatkin tärkeimpiä taitoja mitä koulussa voidaan opettaa tulevaa elämää varten.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Sohlo, T. (Tuuli). „Leikisti vai oikeesti?:leikin merkitys esi- ja alkuopetuksessa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705031653.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Tässä tutkimuksessa tutkimme leikkiä ja sen merkitystä esi- ja alkuopetuksessa. Lisäksi meitä kiinnosti vuorovaikutustaidot ja niiden kehittyminen leikin avulla. Tulevina opettajina halusimme myös perehtyä aikuisen rooliin leikin ohjaajana ja hyvän ilmapiirin rakentajana luokassa. Tutkimuksemme perustuu kirjallisuuteen, missä aluksi perehdymme leikin eri teorioihin. Tässä tutkimuksessa tutustumme moniin eri leikin ja vuorovaikutustaitojen teoreetikoihin, mistä ehkä tunnetuimmat ovat Lev Vygotsky ja Jean Piaget. Leikkiä määritellessämme koemme tärkeäksi eritellä ohjatun leikin ja omaehtoisen leikin. Näitä molempia muotoja käytetään esi- ja alkuopetuksessa ja on puhuttu paljon siitä, minkä verran näitä leikkimuotoja tulisi opetuksessa olla. Avaamme tässä osiossa myös erilaisia leikkimuotoja, kuten roolileikit, sääntöleikit ja luovat leikit. Asetimme tutkimukseemme kolme tutkimuskysymystä: 1. Mitä leikki on alkuopetuksessa? 2. Mitä vuorovaikutustaitoja lapsi oppii leikkiessä yhdessä muiden kanssa? 3. Minkälainen vaikutus opettajalla on leikin ohjaajana ja luokan ilmapiirin rakentajana? Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä elämässä tarvittavia taitoja, joita harjaannutetaan leikin kautta. Tämän takia tutkimme tarkemmin myös niiden kehittymistä. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan laaja-alaisten osaamistavoitteiden kautta vuorovaikutustaitoja ja niitä tulisi harjoitella jokaisessa oppiaineessa. Teoriaosuudessa syvennymme sekä esiopetuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin, missä huomiomme kiinnittyy erityisesti leikin painottamiseen opetuksessa. Vertailemme tässä sekä uusia ja vanhoja että esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia leikin osalta. Aiheemme on ajankohtainen ja etsiessämme vastauksia tutkimuskysymyksiin löysimme paljon tärkeää tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä tulevaa opettajan uraa varten. Leikin sisällyttämisellä opetukseen on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle ja motivoitumiselle. Samalla vuorovaikutustaidot pääsevät harjaantumaan ja ne ovatkin tärkeimpiä taitoja mitä koulussa voidaan opettaa tulevaa elämää varten.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Siltala, N. (Niina). „Kielenkehityksen tukeminen inarinsaamenkielisissä kielipesissä leikin kontekstissa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811293161.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin inarinsaamenkielisissä kielipesissä käytettäviä pedagogisia menetelmiä, joilla tuetaan lasten kielenoppimista leikin kontekstissa. Tutkimuskysymykseni on: ”miten inarinsaamenkielisissä kielipesissä tuetaan lasten kielitaitoa leikissä tai leikin kautta”. Tutkielmassani tarkastelen kysymystä erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykseen sisältyvät ohjatut leikit ja pelit, kasvattajan rooli vapaan leikin aikana sekä pedagogisen toimintaympäristön merkitys kielipesässä. Tutkielmani teoria koostuu kahdesta osasta: saamelaispedagogiikasta sekä leikin teoriasta. Saamelaispedagogiikan osuudessa kirjoitan saamelaispedagogiikan arvoista, saamelaisen varhaiskasvatuksen toteutuksesta sekä kielipesistä. Leikin teoriaosuudessa avaan leikin kehittymisen vaiheita, leikkiä pedagogisena menetelmänä sekä pedagogisen toimintaympäristön merkitystä leikissä. Itse tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelin henkilöä, joka on ollut inarinsaamenkielisessä kielipesässä töissä sen perustamisesta alkaen. Tutkimustulosten mukaan inarinsaamenkielisissä kielipesissä on käytössä useita erilaisia pedagogisia menetelmiä, joilla kielenoppimista tuetaan leikin kontekstissa. Erilaisia kuvakortteja ja pelejä käytetään ohjatuissa tuokioissa, ja näillä tuokioilla on useimmiten selkeät kielelliset tavoitteet. Vapaan leikin aikana kasvattajat sanoittavat lasten leikkejä saameksi. Kielipesissä pedagogisena toimintaympäristönä nähdään myös kielipesän aitojen ulkopuolinen maailma. Tutkimuksen läpileikkaavana teemana sekä teoriassa että tutkimustuloksissa on kasvattajan keskeinen rooli lasten kielenoppimisessa
Taan kandidaattuđhâstuvâst mun tuuđhâm pedagogilijd vuovijd, maid kevttih anarâškielâlijn kielâpiervâlijn tuárjuđ párnái kielâoppâm sierâ konteevstâst. Muu tutkâmkoččâmuš lii: ”Maht anarâškielâlijn kielâpiervâlijn tuárjuh párnái kielâtááiđu sierâin tâi sierâ peht”. Tuđhâstuvâst mun suogârdâm koččâmuš eromâšávt pargei uáinust. Tutkâmkoččâmuš ana sistees stivrejum sierâid já speelâid, šoddâdeijee rooli rijjâ sierâdem ääigi sehe pedagogilii toimâpirrâs merhâšume kielâpiervâlist. Tuđhâstuv teoria šadda kyevti uásist: sämipedagogiikâst sehe sierâ teoriast. Sämipedagogiik uásist mun čálám sämipedagogiik áárvuin, sämmilii arâšoddâdem olášutmist sehe kielâpiervâlijn. Sierâ teoriauásist mun čielgiim sierâ ovdánemmuddoid, sierâ pedagogilii vyehin sehe pedagogilii toimâpirrâs merhâšume sierâst. Jieš tutkâmuš lii kvaliteetlâš tutkâmuš, já amnâstuv nuurrâmvyehin mun kevttim teemasahhiittâllâm. Mun sahhiittâllim ulmuu, kote lii lamaš anarâškielâlii kielâpiervâlist pargoost ton vuáđudem rääjist. Tutkâmpuátusij mield anarâškielâlijn kielâpiervâlijn láá kiävtust maaŋgah sierâlágán pedagogiliih vyevih, moiguin tuárjuh kielâoppâm sierâ konteevstâst. Jieškote-uvlágán kovekoortah já speelah kiävttojeh stivrejum puudâi ääigi, já tain puudâin láá táválávt čielgâ kielâliih ulmeh. Rijjâ sierâdem ääigi šoddâdeijeeh sännejeh párnái sierâid sämikielân. Kielâpiervâlijn pedagogilâš toimâpirâsin annoo meid kielâpiervâl aaiđij ulguupiälááš maailm. Teeman čoođâ tutkâmuš sehe teoriast já tutkâmpuátusijn lii šoddâdeijee tehálâš rooli párnái kielâoppâmist
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Mustonen, S. (Saaramari). „Varhaisen kiintymyssuhteen ja leikin merkitys lapsen sosiaaliselle kehitykselle“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612013160.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Kandidaatintyöni tavoitteena on selvittää, miten kiintymyssuhteella on merkitystä lapsen sosiaaliselle kehitykselle sekä miten leikki edesauttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä. Sosiaalisuus tarkoittaa sitä, että ihminen viihtyy sosiaalisissa tilanteissa muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisuudessa korostuu emotionaalisen kiintymyssuhteen merkitys lapselle. Sosiaalisuus nähdään sosiaalisten taitojen pohjana. Sosiaaliset taidot ovat opittua käytöstä, joita lapselle tärkeät aikuiset ohjaavat. Ne ovat perusta onnistumiselle sosiaalisissa suhteissa. Varhainen vuorovaikutus muokkautuu varhaislapsuudessa lapsen ja aikuisen välille. Tällöin lapsi oppii vuorovaikutuksessa elämässä tarvittavia taitoja. Varhaisessa vuorovaikutuksessa olennaista on, miten lapsen ilmeisiin ja eleisiin vastataan sekä miten aikuinen osoittaa lapselle hoivaa. Varhainen vuorovaikutus toimii pohjana lapsen ja aikuisen välille syntyvälle kiintymyssuhteelle. Kiintymyssuhde ennustaa lapsen muodostamia käsityksiä sosiaalisesta maailmasta. Turvallinen kiintymyssuhde edesauttaa lapsen suotuisaa kehitystä. Tämä vaikuttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehitykseen. Turvallisesti kiintyneet lapset ovat sosiaalisia ja empaattisia. Aikuisen kohtelu lasta kohtaan voi vaikuttaa lapsen sosiaalisiin taitoihin heikentävästi, mikä voi ilmetä esimerkiksi puutteina vuorovaikutuksessa. Turvattomasti kiintyneellä lapsella voi esiintyä sosiaalisia ongelmia ja aggressiivista käyttäytymistä. Lapselle saattaa muodostua kielteinen käsitys ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Leikki on aktiivista toimintaa. Leikillä on merkitystä lapsen terveelle kehitykselle ja itsetietoisuudelle. Leikki on välttämätöntä lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta. Sen avulla lapsi pyrkii ymmärtämään sosiaalista maailmaa sekä luomaan käsityksiä itsestä ja muista. Leikki kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja, sillä leikki on aina sosiaalista toimintaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Karevuo, T. (Tiina). „Leikin kehykset:lasten vertaiskulttuurin ja varhaiskasvatusympäristön vaikutukset lasten leikille“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312072.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Vuonna 2016 voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat kasvattajia tukemaan lapsen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omassa yhteisössään sekä tukemaan lapsen toimintaa vertaisryhmässä. Tutkimuksissa leikki näyttäytyy lapsille omana toiminnan kenttänä ja isona osana vertaiskulttuuria. Leikki sosiaalisena tilanteena on lapsille tärkeä toiminnallinen konteksti, jossa opitaan arkielämässä tarvittavia taitoja, sosiaalisia normeja, tutkitaan fysiikan lakeja ja luodaan vertaissuhteita sekä lasten omaa kulttuuria. Vertaisryhmässä toimimista ja leikkiä on osattu jo pitkään arvostaa erityisesti tulevaisuuden oppimisen ja sosiaalisten taitojen kannalta. Modernin maailman eriytyneet yhteisöt, kuten instituutiot ja harrastusryhmät, ovat kuitenkin jo lapsille tärkeitä keskinäisen toiminnan tapahtumapaikkoja. Näissä vertaisryhmien merkitys lapselle itselle korostuu. Kasvattajalle on siis yhä merkityksellisempää tuntea lasten leikin ja vertaiskulttuurin moniulotteisuutta. Kirjallisuuskatsaukseni on aihetta läpileikkaava tietolähde erityisesti varhaiskasvattajille, mutta myös muille lasten kanssa toimiville. Tarkastelen vertaiskulttuuria ja varhaiskasvatusympäristöä lasten toimintaan vaikuttavina kehyksinä leikin kontekstissa. Tutkielmani taustateoriana toimii Goffmanin kehysanalyysi, jonka avulla jäsentelen varhaiskasvatuksen toimijoiden toiminta- ja ajattelumalleja. Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän vertaiskulttuuri ja varhaiskasvatuksen formaali kulttuuri muodostavat lasten toiminnan ja leikin kehykset. Lasten vertaiskulttuurin käsitys lapsena olemisesta ja toimimisesta voivat erota formaalin kulttuurin ohjaamasta huomattavasti. Lapset toimivat näiden kulttuurien välissä hakien omaa paikkaansa yhteisössä ja toteuttaen omia tavoitteitaan. Lapsille merkittävinä tavoitteina näyttäytyvät osallisuus, ryhmään kuuluminen sekä toimintaan vaikuttaminen. Lapset pyrkivät aktiivisesti rakentamaan ja määrittelemään omia ja toisten toiminnan mahdollisuuksia monin, kyseenalaisinkin, keinoin. Leikissä vertaiskulttuuri vaikuttaa leikin rakentumiseen sekä rooleihin ja toisaalta leikkijän roolit määrittävät hänen paikkaansa yhteisössä. Aikuiset eivät aina ymmärrä lasten tilannekohtaisia kehyksiä ja varhaiskasvatuksen käytännöt saattavat rajata lasten toiminnan mahdollisuuksia paljonkin. Lasten havainnointi ja tieto lasten vertaiskulttuurien piirteistä auttaa kasvattajia kehittämään käytäntöjä lasten vertaiskulttuurin positiivisia puolia tukeviksi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Huebsch, Chris, und Karsten Petersen. „Directory Zugriff leicht gemacht - LDAP“. Universitätsbibliothek Chemnitz, 2002. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:bsz:ch1-200200798.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Blumtritt, Ute, Henriette Rösch und Michaela Voigt. „Open Access-Zeitschriften leicht gemacht“. Saechsische Landesbibliothek- Staats- und Universitaetsbibliothek Dresden, 2014. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:bsz:14-qucosa-148688.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Über die Publikationsfonds der DFG, mit denen Gebühren für Veröffentlichungen in Open Access-Zeitschriften für sächsische Wissenschaftlerinnen und Wissenschaftler bezuschusst werden können, berichteten wir im letzten Heft. Daneben bieten die drei Hochschulbibliotheken in Chemnitz, Leipzig und Dresden jeweils auch die Möglichkeit, selbst Open-Access-Journale herauszugeben. Open Access-Zeitschriften ermöglichen ohne Umwege direkten und kostenfreien Zugriff. Deshalb unterstützen Bibliotheken weltweit Wissenschaftlerinnen und Wissenschaftler auch bei der Herausgabe eigener Open Access-Zeitschriften.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Silva, Rúben Dias. „Leiria, capital da cultura 2027“. Master's thesis, Universidade de Lisboa, Faculdade de Arquitetura, 2018. http://hdl.handle.net/10400.5/17141.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Dissertação de Mestrado Integrado em Arquitetura, com a especialização em Arquitetura apresentada na Faculdade de Arquitetura da Universidade de Lisboa para obtenção do grau de Mestre.
Leiria, Capital da Cultura 2027 pretende abrir uma discussão sobre o obsoleto estado de uma série de espaços centrais na cidade de Leiria. Com a falta de orientação e investimento no centro, deparamo-nos neste momento com inúmeras falhas na estrutura urbana da cidade, fisicamente parada no tempo. Torna-se relevante refletir sobre estes espaços, expectantes e com capacidade de constituir a base da regeneração urbana da cidade, agora que Leiria se prepara para a hipótese de se tornar Capital Europeia da Cultura em 2027. Esta investigação manifesta-se no desenvolvimento prático de uma proposta urbana, paisagística e arquitetónica que agarra em locais centrais na cidade, reinventando-os como um só numa conceção contemporânea, de uma arquitetura transformativa e relacional, de encontro e de partilha, na procura pelo espaço ritual dos nossos tempos e na intenção de colocar Leiria no mapa cultural.
ABSTRACT: Leiria, Capital da Cultura 2027 intends to start a discussion about the current obsolete condition of a series of central sites in the city of Leiria, Portugal. With a lack of orientation and investment, we now come across to an innumerable list of flaws in the city’s urban structure, physically stopped in time. It becomes important to think about these sites, expectants and with the ability of being the basis for the urban regeneration of Leiria, at the same time as the city prepares itself for the chance of becoming European Capital of Culture in 2027. This investigation expresses itself through the practical development of an urbanistic, landscape and architectural proposal that combines these central sites in one only, reinventing them in a contemporary conception of an architecture of transformation and relation, meeting and share, searching for the ritual place of today and with the intention of placing Leiria in the cultural map.
N/A
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Saastamoinen, R. (Riikka). „Luokanopettajien näkemyksiä omaehtoisesta leikistä perusopetuksessa“. Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201401171051.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Omaehtoisella leikillä tarkoitetaan lasten itse keksimää ja toteuttamaa leikkiä, johon aikuinen ei vaikuta lainkaan. Leikin tapahtumat etenevät tällöin lapsen tai lapsiryhmän muodostaman mielenkiinnon pohjalta. Lapset oppivat vapaan leikin aikana huomaamattaan monia taitoja, joista on hyötyä arkielämän tilanteissa. Esimerkiksi keskittymiskyky sekä ilmaisu-, yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät omaehtoisen leikin kautta. Opetussuunnitelmassa leikki mainitaan kuitenkin vain työtapojen yhteydessä: käytettävien työtapojen tulisi antaa edellytyksiä ja rohkaista lasta omaehtoiseen leikkiin. Vapaalle leikille jää aikaa usein vain ulkona vietetyillä välitunneilla, mikä on suuri muutos esiopetuksesta perusopetukseen siirtyville lapsille. Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani oli selvittää luokanopettajien näkemyksiä omaehtoisesta leikistä, sen käytöstä ja hyödyistä koulussa. Lisäksi tutkin opettajien arvioita oppilaiden leikkimisestä kouluaikana ja kouluympäristön motivoivuudesta leikin näkökulmasta. Tutkimuksen aineistonkeruun toteutin keväällä 2013 sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 50 kainuulaista opettajaa. Lomake koostui strukturoiduista monivalintakysymyksistä ja kahdesta avoimesta kysymyksestä. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien suhtautuminen omaehtoiseen leikkiin oli positiivista: se nähtiin tärkeänä osana etenkin alkuopetusikäisten lasten koulupäivää. Vastanneista opettajista noin puolet kertoi antavansa leikkiaikaa myös oppitunneilla. Omaehtoisen leikin nähtiin vaikuttavan myönteisesti esimerkiksi kouluviihtyvyyteen ja luokkahenkeen. Oppilaita koskevista hyödyistä mainittiin eniten sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä leikin vaikutus jaksamiseen ja keskittymiseen. Opettajalle omaehtoisesta leikistä nähtiin olevan hyötyä oppilaiden havainnoimisessa ja oppilaantuntemuksen kehittämisessä. Kyselyyn vastanneet opettajat kertoivat oppilaiden leikkivän välitunneilla, mutta yli puolet kertoi heidän koulullaan olevan myös oppilaita, jotka eivät leiki. Opettajien arvion mukaan oppilasmäärältään pienillä kouluilla oli vähemmän leikkimättömiä lapsia kuin isoilla. Noin puolet vastanneista oli havainnut leikkimisen vähentyneen verrattuna aiempiin ikäpolviin. Syyksi leikkimisen vähentymiselle nähtiin etenkin sähköisten laitteiden lisääntynyt käyttö ja lasten varhainen aikuistuminen. Opettajat olivat pääasiassa tyytyväisiä koulupihan leikkivälineisiin, mutta luokkaympäristössä useita leikkivälineitä oli vain alle puolella vastanneista. Monet opettajat olivat kiinnostuneita luokkaympäristön kehittämisestä leikin näkökulmasta. Koska tutkimuksen vastaajamäärä jäi pieneksi, tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää laajasti. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia näkemyksiä kainuulaisten opettajien suhtautumisesta omaehtoiseen leikkiin ja heidän arvioista oppilaiden leikkimisestä. Tutkielman tarkoituksena onkin herättää keskustelua leikin tärkeydestä kouluarkeen liittyen.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Pellikainen, J. (Janne). „Esiopetusikäisten lasten leikki kouluvalmiuden tukijana“. Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312051984.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esiopetusikäisten lasten leikki tukee kouluvalmiutta. Tutkimuksessa selvitettiin aluksi mitä lapset esiopetuksessa leikkivät ja tätä tietoa verrattiin kouluvalmiuden teoriaan. Koska leikkiä ja kouluvalmiutta on yhdessä tutkittu vähän, kohdistuu tämä tutkimus tärkeään ja vähän tutkittuun aiheeseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttiin leikkiin, sen kehitykseen ja leikin ja lapsen kehityksen väliseen suhteeseen sekä aikuisen rooliin leikissä. Näin luotiin perustaa leikin ymmärtämiselle. Esiopetusikäisen lapsen kehityksessä tapahtuu niin fyysistä kuin henkistäkin muutosta. Teoriaosassa tarkasteltiin myös esiopetusikäisen lapsen kehitystä ja toimintaa. Lisäksi teoriaosassa määriteltiin kouluvalmiutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosalla luotiin pohjaa leikin ja kouluvalmiuden välisen yhteyden tarkasteluun. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja luonteeltaan pohjaa fenomenografiaan. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen kahdessa oululaisessa esiopetusryhmässä. Haastatteluihin osallistui kahdeksantoista lasta, 11 poikaa ja 7 tyttöä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin tavalla, jossa yhdisteltiin sisällönanalyysin sekä fenomenografisen analyysin menetelmiä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että leikki tukee monipuolisesti lapsen kouluvalmiutta. Leikissä lapsi toimii lähikehityksen vyöhykkeellä, jossa oppimista ja kehitystä tapahtuu. Kouluvalmiuden kannalta merkittäviä taitoja ja kykyjä tarvittiin myös leikeissä. Tärkeimmäksi alueeksi erottui sosiaalisten valmiuksien tukeminen. Leikissä lapsi harjoitteli sosiaalisia taitojaan ja nämä katsottiin myös kouluvalmiuden kannalta merkittäviksi. Leikki tuki myös motoristen valmiuksien kehittymistä. Lapset leikkivät luonteeltaan sellaisia leikkejä, jotka tukivat niin hienomotorisia taitoja kuin karkeamotorisiakin taitoja. Kognitiiviset valmiudet saivat tukea etenkin erilaisten pelien kautta. Lapsen havaintokyky ja pitkäjänteisyys harjaantuivat ja nämä ovat tärkeitä koulussa keskittymisen kannalta. Tutkimuksella saatiin ajankohtaista ja suuntaa antavaa tietoa leikin kouluvalmiutta tukevasta puolesta ja sen mahdollisuuksista. Aiheesta on vain vähän tutkimustietoa, joten tutkimukselle oli tarvetta ja se lisäsi ymmärrystä aiheesta. Kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritä yleistyksiin, mutta tutkimuksen tulokset antoivat suuntaa siihen, että leikki tukee kouluvalmiutta laajemmassakin mittakaavassa kuin näissä kahdessa esiopetusryhmässä. Tulokset haastavat opettajia pohtimaan leikin merkitystä lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Mehr Quellen

Bücher zum Thema "Leikit"

1

Lehtonen, Tuomas M. S. Lopun leikit: Uskon, historian ja tieteen eskatologiat. Helsinki: Gaudeamus, 1999.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Mäkilä, Jarmo. Jarmo Mäkilä: Boys' games = Poikien leikit = Jungenspiele. [Pori]: Porin taidemuseo, 2012.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Juri, Nummelin, und Teerijoki Elina, Hrsg. Retrovauvat: Suomalaista lasten historiaa. Helsinki]: Ajatus Kirjat, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Sivonen, Henna-Kaisa. Kasarikirja. Jyväskylä: Atena, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Jónsdóttir, Una Margrét. Allir í leik: Söngvaleikir barna. Reykjavík: Æskan, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Hollmén, Roope. Juuret Karjalassa. Helsinki]: Facto, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Einarsson, Jón Benjamín. Get ekki beðið: Leikþættir. Reykjavík: [höfundur], 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Karhunen, Eeva. Kotina suojeltu talo: Arkea, elämää ja rakennussuojelua Suomessa ja Saksassa. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, 2007.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Laxness, Halldór. Norðanstúlkan: Leikrit. 3. Aufl. Reykjavík: Vaka-Helgafell, 1986.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Steinsson, Guðmundur. Brúðarmyndin: [leikrit]. Reykjavík: Svart á hvítu, 1987.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Mehr Quellen

Buchteile zum Thema "Leikit"

1

Wild, Gerhard. „Leiris, Michel“. In Kindlers Literatur Lexikon (KLL), 1. Stuttgart: J.B. Metzler, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05728-0_4208-1.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Ihring, Peter. „Michel Leiris“. In Kindler Kompakt Französische Literatur 20. Jahrhundert, 68–69. Stuttgart: J.B. Metzler, 2016. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05533-0_8.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Schindler-Tschirner, Susanne, und Werner Schindler. „Summieren leicht gemacht“. In essentials, 9–12. Wiesbaden: Springer Fachmedien Wiesbaden, 2019. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-658-25502-2_2.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Wild, Gerhard. „Leiria, Mário Henrique“. In Kindlers Literatur Lexikon (KLL), 1. Stuttgart: J.B. Metzler, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05728-0_4206-1.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Gabrisch, Jochen. „Veränderungen leicht gemacht“. In Die Besten managen, 19–49. Wiesbaden: Gabler, 2010. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-8349-8592-7_2.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Proksch, Dorian. „Traumjob leicht gemacht“. In Dein Top-Studium, 111–31. Wiesbaden: Gabler Verlag, 2012. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-8349-4109-1_13.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Rankel, Roger. „Menschenkenntnis leicht gemacht“. In Das OSKAR-Prinzip, 89–113. Wiesbaden: Gabler Verlag, 2004. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-8349-9169-0_8.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Sasse, Günter. „Woran leidet Werther?“ In Goethe-Jahrbuch, 245–58. Stuttgart: J.B. Metzler, 2000. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-02710-8_21.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Schmidt, Mario, Hannes Spieth, Joa Bauer und Christian Haubach. „Widerstandspunktschweißen leicht gemacht“. In 100 Betriebe für Ressourceneffizienz – Band 1, 230–33. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2017. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-53367-3_49.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Sondermann, Horst. „Materialtausch Leicht Gemacht“. In Cinema 4D® · Tipps und Tricks für die Architekturvisualisierung, 83. Vienna: Springer Vienna, 2010. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-7091-0188-9_24.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Konferenzberichte zum Thema "Leikit"

1

Veiga, Anabela. „DIAPIR MUDSTONE PROPERTIES, LEIRIA, PORTUGAL“. In 15th International Multidisciplinary Scientific GeoConference SGEM2015. Stef92 Technology, 2011. http://dx.doi.org/10.5593/sgem2015/b12/s2.033.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Hartlieb, S., C. Reisenauer und B. Schönfisch. „Intravaginale Laserbehandlung der leicht- und mittelgradigen Belastungsinkontinenz“. In 62. Kongress der Deutschen Gesellschaft für Gynäkologie und Geburtshilfe – DGGG'18. Georg Thieme Verlag KG, 2018. http://dx.doi.org/10.1055/s-0038-1671422.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Librelotto, Lisiane Ilha, Paulo Cesar Ferroli und José Manuel Couceiro Barosa Correia Frade. „Developing Sustainable Ceramic Products – Case Studies In Portugal“. In ENSUS2023 - XI Encontro de Sustentabilidade em Projeto. Grupo de Pesquisa Virtuhab/UFSC, 2023. http://dx.doi.org/10.29183/2596-237x.ensus2023.v11.n1.p173-184.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
This article shows some projects developed as part of a design course. The chosen theme is ceramic design, and the research (field and documentary) was carried out with a focus on companies in the industrial subsectors of utilitarian and decorative ceramics in Portugal. The main objective of this article is to communicate a set of proposals that were developed within the scope of ceramic design in the Leiria district, covering the municipalities of Leiria, Batalha, Marinha Grande and Caldas da Rainha, all located in the central region of the country. The projects were developed by Product Design students – emphasis on ceramics and glass at the School of Arts and Design of the Polytechnic Institute of Leiria (Portugal). The ceramic market, especially for faience, is quite vast in the region and there are thousands of products and factories that produce objects in this material. The emphasis on sustainability (economic, social and environmental) provided the differential applied to the projected products.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Pinhal, Ana Filipa Pinto. „Implementação do SIG no município de Leiria: reflexões“. In Virtual cities and territories. Coimbra: Department of Civil Engineering of the University of Coimbra and e-GEO, Research Center in Geography and Regional Planning of the Faculty of Social Sciences and Humanities of the Nova University of Lisbon, 2011. http://dx.doi.org/10.5821/ctv.7772.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Lee, Young-Jin, Min-Kyu Park und Seok-Jo Go. „Development of smart actuator for leight-weight modular robot“. In 2010 International Conference on Control, Automation and Systems (ICCAS 2010). IEEE, 2010. http://dx.doi.org/10.1109/iccas.2010.5670243.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Potapenko, I., S. Bykova und I. Ogorodnichuk. „Application of Leiko network for construction of scans“. In APPLICATION OF MATHEMATICS IN TECHNICAL AND NATURAL SCIENCES: 12th International On-line Conference for Promoting the Application of Mathematics in Technical and Natural Sciences - AMiTaNS’20. AIP Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1063/5.0033953.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Sousa Matos, Rute, und Paula Simões. „Landscape Urban Structure Design - S. Romão Sportive Park, Leiria Polis, Portugal“. In The 6th International Virtual Conference on Advanced Scientific Results. Publishing Society, 2018. http://dx.doi.org/10.18638/scieconf.2018.6.1.503.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Zenker, R., K. Voigt, A. Jonietz, A. Bergmann und H. Riemenschneider. „Bewertung und der Bedarf eines leicht verständlichen automatisierten Patientenbriefs nach Krankenhausaufenthalt“. In Das Soziale in Medizin und Gesellschaft – Aktuelle Megatrends fordern uns heraus 56. Jahrestagung der Deutschen Gesellschaft für Sozialmedizin und Prävention (DGSMP). Georg Thieme Verlag KG, 2021. http://dx.doi.org/10.1055/s-0041-1732768.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Bucksch, Jens, und Chiara Dold. „Leicht Bewegt – Entwicklung eines Interventionstools zur Sitzzeitreduktion in und mit Unternehmen“. In Gemeinsame Jahrestagung der Deutschen Gesellschaft für Sozialmedizin und Prävention e.V. (DGSMP)*, des Deutschen Netzwerks Gesundheitskompetenz e. V. (DNGK) und des Nationalen Aktionsplans Gesundheitskompetenz (NAP). Georg Thieme Verlag, 2023. http://dx.doi.org/10.1055/s-0043-1770399.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Monteiro, Silvia, Maria Lizete Heleno und Manuel Ribeiro. „EXPECTED BEHAVIOR OF HIGH LEVEL STUDENTS OF LEIRIA (PORTUGAL) TO EARTHQUAKES“. In International Technology, Education and Development Conference. IATED, 2016. http://dx.doi.org/10.21125/inted.2016.0740.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Berichte der Organisationen zum Thema "Leikit"

1

Johnson, Joshua B., J. Edward Gates und W. Mark Ford. Notes on foraging activity of female Myotis leibii in Maryland. Newtown Square, PA: U.S. Department of Agriculture, Forest Service, Northern Research Station, 2009. http://dx.doi.org/10.2737/nrs-rp-8.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Bugge, Kjell-Erik. Vraaggericht werken leidt tot vitale, toekomstbestendige en duurzame werklocaties : Highlights. Saxion, März 2019. http://dx.doi.org/10.14261/ce3c9c67-4beb-4bab-b00304c92f503823.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Tebbutt, John M. The NIST LEIDIR prototype - inserting hypertext links into the POMS using information retrieval:. Gaithersburg, MD: National Institute of Standards and Technology, 1999. http://dx.doi.org/10.6028/nist.ir.6321.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Götz, Konrad, Ueli Haefeli und Daniel Meierhans. Thematische Synthese «Wasserkraft und Markt» des NFP «Energie». Swiss National Science Foundation (SNSF), Dezember 2019. http://dx.doi.org/10.46446/publikation_nfp70_nfp71.2019.6.de.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Wasserkraftwerke müssen künftig noch mehr Strom produzieren. Bei schmelzenden Gletschern könnten neue Stauseen entstehen, und auch die Erhöhung von Staumauern birgt Potenzial. Allerdings leidet die Branche wirtschaftlich. Es braucht neue ökonomische Ansätze – und gleichzeitig mehr Ökologie.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Götz, Konrad, Ueli Haefeli und Daniel Meierhans. Thematische Synthese «Mobilitätsverhalten» des NFP «Energie». Swiss National Science Foundation (SNSF), September 2019. http://dx.doi.org/10.46446/publikation_nfp70_nfp71.2019.5.de.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Wie kann der hohe Anteil des Verkehrs am Schweizer Energieverbrauch so stark reduziert werden, wie dies für die Transformation des Energiesystems nötig ist? Die Synthese leitet aus den mobilitätsbezogenen Ergebnissen des NFP Energie die zentralen Herausforderungen ab und verdichtet sie zu Handlungsempfehlungen.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Scheerer, Silke, und Manfred Curbach, Hrsg. Leicht Bauen mit Beton – Grundlagen für das Bauen der Zukunft mit bionischen und mathematischen Entwurfsprinzipien (Abschlussbericht). Technische Universität Dresden, Institut für Massivbau, 2022. http://dx.doi.org/10.25368/2022.162.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Reinforced concrete is the most widely used building material today. It can be produced universally and cheaply almost anywhere in the world. However, this is accompanied by high CO2 emissions and considerable consumption of natural resources. In the DFG Priority Programme 1542, a wide variety of approaches were therefore investigated to find out how the material can be used more efficiently and thus how concrete construction can be made fit for the future. This final report on SPP 1542 “Concrete Light“ (funded from 2011 to 2022) presents the most important results.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

Kieslinger, Daniel, und Carolyn Hollweg. Newsletter April 2022. BVkE, EREV, Inklusion jetzt!, April 2022. http://dx.doi.org/10.54953/sgiy5388.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Unter dem Eindruck der Bilder aus den zerstörten Städten in der Ukraine fällt die Beschäftigung mit alltäglichen Themen oft nicht leicht. In großer Solidarität auch mit den geflüchteten Menschen, die in den Einrichtungen der Kinder- und Jugendhilfe ankommen, gilt es hier aus einer inklusiven Haltung heraus zu handeln. Wie inklusive Praxis aussehen kann, lesen Sie in dieser Newsletterausgabe. Es stellt sich die Modelleinrichtung Leinerstift vor, die sich mit einer inklusiven Wohngruppe auf den Weg zur Umsetzung des SGB VIII macht, Anne Monjoie vom Caritasverband für die Diözese Rottenburg-Stuttgart stellt sich unseren Fragen und Irina Kunz vom Landkreis Göttingen teilt ihre Erfahrungen mit der Methode Videografie.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

Evertsen, Cecilie. På leit etter læringsmiljøet i barnehagen: En synteserapport fra Læringsmiljøsenteret ved Universitetet i Stavanger. University of Stavanger, 2015. http://dx.doi.org/10.31265/usps.221.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Nasjonalt senter for Læringsmiljø og atferdsforskning fikk i oppdrag av Utdanningsdirektoratet å utvikle et kunnskapsgrunnlag om læringsmiljø i barnehagen vinteren 2014. Utdanningsdirektoratet ønsket at Læringsmiljøsenteret ved Universitet i Stavanger skulle utarbeide en synteserapport som hovedsakelig sammenfattet skandinavisk forskning og omhandlet arbeid med læringsmiljø i barnehagen, med utgangspunkt i fire hovedfokusområder (Relasjoner, pedagogisk ledelse, hjem–barnehage-samarbeid og organisasjon og ledelse). Videre hadde Utdanningsdirektoratet tre følgende hovedproblemstillinger som de ønsket belyst: 1. Hva viser skandinavisk forskning om arbeid med pedagogisk ledelse, relasjoner, hjem–barnehage-samarbeid og organisasjon og ledelse? 2. Hvilke føringer og anbefalinger gis for arbeid med læringsmiljø i barnehagen, da på de fire områdene? 3. Hvilke fremtidige forskningsbehov er det på feltet? I januar 2015 startet Læringsmiljøsenteret arbeidet med synteserapporten, og arbeidet ble avsluttet i oktober 2015.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Kieslinger, Daniel, und Judith Owsianowski. Newsletter Inklusion jetzt! März 2023. BVKE, EREV, Inklusion jetzt!, März 2023. http://dx.doi.org/10.54953/gwlk2822.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Nun naht der Frühling und die Natur beginnt mit zögerlichen Knospen, sich neu zu entfalten. Auch wenn sie zwischendurch wieder leicht von Schnee verdeckt wird, so ist doch nicht zu übersehen, dass neue Entwicklungen bevorstehen. Und wieder einmal zeigt sich das ebenso in der Inklusionslandschaft von Kinder- und Jugendhilfe. Viele öffentliche Träger sind beschäftigt mit den Vorbereitungen für den Einsatz der Verfahrenslots*innen zum Beginn 2024 oder bereits früher. Die Diskussionen zu Themen rund um den Reformprozess des SGB VIII werden weiter vorangetrieben und im Projekt Inklusion jetzt! schließen wir mit dem März das dritte Jahr spannender Themen und Veranstaltungen ab und gehen in ein weiteres ereignisreiches Jahr. In diesem Newsletter möchten wir einiges mitteilen, das uns dabei begegnet und beschäftigt.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Jaudzims, Susanne, und Axel Oberschelp. Internationale Wissenschaftlerinnen und Wissenschaftler an deutschen Hochschulen: Von der Postdoc-Phase zur Professur. Deutscher Akademischer Austauschdienst (DAAD), November 2023. http://dx.doi.org/10.46685/daadstudien.2023.09.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Das Projekt „Internationale Wissenschaftlerinnen und Wissenschaftler an deutschen Hochschulen: Von der Postdoc-Phase zur Professur (InWiDeHo)“, das der Deutsche Akademische Austauschdienst (DAAD) in Kooperation mit dem Deutschen Zentrum für Hochschul- und Wissenschaftsforschung (DZHW) von April 2022 bis August 2023 durchgeführt hat, hat untersucht, welche fördernden Rahmenbedingungen und welche Hindernisse für wissenschaftlich Tätige aus dem Ausland mit dem Karriereziel Professur an deutschen Universitäten bestehen. Hierzu wurden 21 Interviews mit internationalen Postdocs und neu berufenen Professorinnen und Professoren geführt und im Rahmen einer qualitativen Inhaltsanalyse ausgewertet. Zudem wurden Interviews mit Mitgliedern von Universitätsleitungen und Gruppendiskussionen mit Mitarbeitenden relevanter Universitätseinrichtungen durchgeführt, um die Perspektiven weiterer Akteure einfließen zu lassen. Die vorliegende Publikation fasst zentrale Ergebnisse des Projekts InWiDeHo zusammen und leitet hieraus praxisrelevante Empfehlungen für Verantwortliche in Universitäten und in der Hochschulpolitik ab.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Die Auswahlen zum Thema "Leikit" für konkrete Quellenarten können Sie auch interessieren:
Zeitschriftenartikel Dissertationen Bücher
Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!

Zur Bibliographie