Einloggen

Thematische Bibliographien / Kuhn

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Kuhn“

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 4. Juni 2021

Zuletzt aktualisiert am 11. März 2023

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Kuhn" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Inhaltsverzeichnis

Zeitschriftenartikel
Dissertationen
Bücher
Buchteile
Konferenzberichte
Berichte der Organisationen

Zeitschriftenartikel zum Thema "Kuhn":

1

Tuboly, Adam Tamas. „Kuhn, Kuhn, Kuhn: New Wine into Old Bottles?“ Journal for General Philosophy of Science 48, Nr. 4 (06.02.2017): 601–4. http://dx.doi.org/10.1007/s10838-016-9359-3.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Gyimesi, Zoltán. „Thomas S. Kuhn gondolatainak szerepe a földrajztudomány történetének kontextualista elbeszélésében“. Tér és Társadalom 25, Nr. 1 (01.03.2011): 81–100. http://dx.doi.org/10.17649/tet.25.1.1774.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

A tudományos tudás filozófiai és történeti vonatkozásai elengedhetetlenek a nemzetközi társadalom-földrajzi szakirodalomban érvényesülő, episztemológiailag különböző irányzatok pluralizmusának érdemi megértéséhez. Ezeknek az irányzatoknak a világos és megfelelő közvetítése nélkül a feltehetően posztszocialista állapotban lévő hazai társadalomföldrajzban uralkodó filozófiai identitásválság csak fokozódhat. Thomas S. Kuhn és a társadalomföldrajz találkozása jó esettanulmányt képez a tudománytörténet-írás kontextualista megközelítéseinek bemutatásához. Kuhn gondolatait a tudományos diskurzusok vitáiban folyamatosan kontextusán kívül értelmezték újra, és az aktuális tudományos érdekeknek megfelelően mozgósították fogalmait. A „kvantitatív forradalom” olyan pozitivista narratívát konstruált, amely Kuhn „tudományos forradalmának” kifejezésére és a paradigmák progresszív sorára leegyszerűsített „kuhni modellre” támaszkodott, mindez pedig a múlt újraírását szolgálta a jelen álláspontok érdekében. Később, a „forradalom” kritikai újraértelmezése során a „modell” tudománytörténeti alkalmasságát alapvetően elvetették, annak ellenére, hogy Kuhn több gondolata eredetileg anti-pozitivista és erősen kritikus volt. Ugyanakkor éppen a kritikai átértékelések közepette jelentek meg az első kontextualista gondolatok, melyek nagyon hasonlítottak Kuhn eredeti elképzeléseire az analógiák heurisztikus jelentőségéről, a szemléletek inkommenzurabilitásáról, a pedagógia és a képzés szerepéről a tudósközösségben, de leginkább a prezentista történetírás éles kritizálásáról. A tanulmány célja, hogy bemutassa Kuhn szövegbeli, szemléleti és történelmi kontextusát az angolszász és a magyar interpretációk kritikai elemzésével, hogy ismertesse a kontextualista és szociológiai megközelítéseket a magyar földrajzosok számára a történeti elbeszélés szempontjából.

3

MAUDLIN, Tim. „Kuhn édenté“. Revue Philosophique de Louvain 94, Nr. 3 (01.08.1996): 428–46. http://dx.doi.org/10.2143/rpl.94.3.541797.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Solé, Carlota. „Thomas Kuhn“. Papers. Revista de Sociologia 51 (01.01.1997): 289. http://dx.doi.org/10.5565/rev/papers.1871.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Daly, Christopher. „Thomas Kuhn“. International Philosophical Quarterly 44, Nr. 2 (2004): 268–70. http://dx.doi.org/10.5840/ipq200444212.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Read, Rupert. „Thomas Kuhn“. International Studies in Philosophy 35, Nr. 4 (2003): 162–63. http://dx.doi.org/10.5840/intstudphil200335429.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Pajares, Frank. „Thomas Kuhn“. Philosophers' Magazine, Nr. 2 (1998): 30. http://dx.doi.org/10.5840/tpm1998275.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Wheatley, G. A. „Heinrich Kuhn“. Physics World 8, Nr. 1 (Januar 1995): 22. http://dx.doi.org/10.1088/2058-7058/8/1/18.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Munz, Peter. „Kuhn traduced“. Social Epistemology 17, Nr. 2-3 (Januar 2003): 247–52. http://dx.doi.org/10.1080/0269172032000144243.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Kuukkanen, Jouni‐Matti. „Rereading Kuhn“. International Studies in the Philosophy of Science 23, Nr. 2 (Juli 2009): 217–24. http://dx.doi.org/10.1080/02698590903007204.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mehr Quellen

Dissertationen zum Thema "Kuhn":

1

Rose, Uwe. „Thomas S. Kuhn: Verständnis und Mißverständnis : zur Geschichte seiner Rezeption /“. Saarbrücken : VDM Verlag Dr. Müller, 2008. http://d-nb.info/989094111/04.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Patrício, Maria Júlia de Oliveira Cyrino. „A ciência normal em Thomas Kuhn : apresentação, críticas e respostas dadas por Thomas Kuhn“. Universidade Estadual de Londrina. Centro de Letras e Ciências Humanas. Programa de Pós-Graduação em Filosofia, 2016. http://www.bibliotecadigital.uel.br/document/?code=vtls000205978.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

O trabalho apresentado teve como o objetivo mostrar como se desenvolve a filosofia de Thomas Kuhn, mais precisamente, sua estrutura científica. De inicio faço uma análise sobre a ciência normal para mostrar como ela funciona no meio científico de acordo com os pensamentos de Kuhn. Porem, quando Karl Popper, Paul Feyerabend e Larry Laudan chegam as conclusões que Kuhn nos mostra em Estruturas das Revoluções Científicas, ás criticas começam a aparecer. Portanto, as críticas perante a ciência normal de Thomas Kuhn são aprofundadas e por fim, a necessidade da resposta de Kuhn sobre as críticas dadas e uma sua tentativa de explicar que ele pode estar correto em suas colocações. Concluimos que as críticas que foram dadas pelos filósofos foram pertinentes já que muito do que foi colocado ainda não havia sido pensado e talvez não teria sido se não fosse levado em consideração todas as críticas dadas por cada um e as críticas ficam ainda mais pertinentes, principalmente pelo recuo nítido que as vezes Kuhn consegue dar com sua retórica; deixando assim, alguns espaços sem soluções e os cientistas acabam por continuar seguindo os manuais de Kuhn.
The work presented has as objective to show how it develops the philosophy of Thomas Kuhn, more precisely, its scientific structure. At first do an analysis of normal science to show how it works in the scientific community according to Kuhn's thoughts. However, when Karl Popper, Paul Feyerabend and Larry Laudan reach the conclusions that Kuhn shows us Structure of Scientific Revolutions, ace critical start to appear. Therefore, the criticism before the normal science Thomas Kuhn are deepened and finally, the need of Kuhn's response on the criticism given and his attempt to explain that he may be correct in their placements. We conclude that the criticisms that have been given by philosophers were appropriate since much of it was placed had not been thought of and perhaps would not have been if it were not taken into account all the criticism given by each and criticisms are even more relevant, especially the sharp decline that sometimes Kuhn can give with his rhetoric; thus leaving some areas without solutions and scientists eventually continue following the Kuhn manuals.

3

Castro, Ricardo Motta Veiga Themudo de. „Thomas Kuhn e o relativismo“. Master's thesis, Faculdade de Ciências e Tecnologia, 2008. http://hdl.handle.net/10362/9625.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Dissertação para obtenção do Grau de Mestre em História e Filosofia das Ciências
Esta tese procura discutir a legitimidade das afirmações de Karl Popper que consideram Thomas Kuhn um filósofo relativista. As suas acusações estão fundamentadas no seguinte raciocínio: relativismo é a defesa da irracionalidade e esse fenómeno é corporizado pelas filosofias que caracterizam a dinâmica da ciência fundamentada em procedimentos de escolha arbitrários. Por esse motivo, Popper desenvolveu vários critérios para distinguir as teorias racionais das irracionais. Contudo, contrariamente às posições assumidas por Popper, as teorias de Kuhn cumprem os seus requisitos de racionalidade, logo a sua filosofia não pode ser considerada redutora e simplesmente relativista. As suas teses não só respeitaram os critérios de Popper como ainda enriqueceram o conhecimento sobre a actividade científica. Kuhn apresentou uma conceitualização denominada neste estudo por realidade-nicho, com base nela é possível sustentar que conciliou as posições relativistas com as realistas.

4

O'Loughlin, Ryan J. „Thomas Kuhn and Perspectival Realism“. Ohio University / OhioLINK, 2017. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=ohiou1492101047707282.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Lautenschläger, Ronald [Verfasser], Klaus A. [Akademischer Betreuer] Kuhn, Klaus A. [Gutachter] Kuhn und Claudia [Gutachter] Eckert. „Pseudonymization in Biomedical Research / Ronald Lautenschläger ; Gutachter: Klaus A. Kuhn, Claudia Eckert ; Betreuer: Klaus A. Kuhn“. München : Universitätsbibliothek der TU München, 2019. http://d-nb.info/1183909950/34.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Hallé, Christian. „Thomas Kuhn et l'approche logico-normative“. Thesis, National Library of Canada = Bibliothèque nationale du Canada, 1997. http://www.collectionscanada.ca/obj/s4/f2/dsk3/ftp05/mq25316.pdf.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Kuhn, Florian [Verfasser]. „Ermüdungsschädigung in gealterten Gasturbinenschaufeln / Florian Kuhn“. Kassel : Universitätsbibliothek Kassel, 2014. http://d-nb.info/1060771578/34.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Teixeira, Sandro Juarez. „Significado e referência em Quine e Kuhn“. reponame:Repositório Institucional da UFPR, 2013. http://hdl.handle.net/1884/30412.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Resumo: O objetivo desta dissertação é compreender as relações que podem ser estabelecidas entre as teorias acerca da linguagem em dois autores, Willard V.O. Quine e Thomas S. Kuhn, principalmente em torno das questões significado e referência.O primeiro capítulo visa apresentar alguns elementos da tradição empirista que podem ser úteis à compreensão das ideias filosóficas de Willard Quine e Thomas Kuhn. Para a apresentação deste breve painel, dois autores foram escolhidos: David Hume e Rudolph Carnap.O segundo capítulo procura apresentar os desenvolvimentos filosóficos de Quine a partir de seu embate com o empirismo tradicional. O destaque foi dado à crítica de Quine ao mentalismo. Para Quine, uma vez que a referência é totalmente inescrutável somente o comportamento linguísitico deve ser parâmetro para o desenvolvimento de nossas teorias de linguagem.O terceiro capítulo dedica-se à apresentação das ideias de Thomas Kuhn a respeito da linguagem. A incomensurabilidade semântica é a principal idéia a ser apresentada. Nesse capítulo, se procurará mostrar como o projeto kuhniano se distancia do naturalismo quineano. Por fim, o capítulo quatro procura apresentar brevemente o embate entre o descritivismo semântico kuhniano e algumas ideias centrais das teorias causais diretas da referência. O ponto central do embate é a disputa pela defesa da fixidez ou não da referência.

9

Lefcoe, Andrew H. „Kuhn's paradigm in music theory (Thomas Kuhn)“. Thesis, National Library of Canada = Bibliothèque nationale du Canada, 1999. http://www.collectionscanada.ca/obj/s4/f2/dsk1/tape9/PQDD_0027/MQ50536.pdf.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Hadfield, Patrick R. H. „Cyanogenesis in bracken (Pteridium aquilinum (L.) Kuhn)“. Thesis, University of Edinburgh, 1986. http://hdl.handle.net/1842/13972.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mehr Quellen

Bücher zum Thema "Kuhn":

1

Schmahmann, David. Nibble & Kuhn. Chicago: Academy Chicago Publishers, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Kuhn, Friedrich. Friedrich Kuhn. [Zug]: Kunsthaus Zug, 1993.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Kuhn, Sebastian. Sebastian Kuhn. Bielefeld: Kerber, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Kuhn, Marianne. Marianne Kuhn. Aarau: Aargauer Kunsthaus, 1991.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Dick, Lois Hoadley. Isobel Kuhn. Minneapolis, Minn.: Bethany House Publishers, 1987.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Bird, Alexander. Thomas Kuhn. Chesham: Acumen, 2000.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Schmahmann, David. Nibble & Kuhn. Chicago: Academy Chicago Publishers, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Manuel, Jaramillo U. Juan, Hrsg. Thomas Kuhn. Santiago de Cali: Universidad del Valle, 1997.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

H, Otero Mario, Cheroni Alción und Universidad de la República (Uruguay). Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación., Hrsg. Kuhn, hoy. [Montevideo, Uruguay]: Departamento de Historia y Filosofía de la Ciencia, Instituto de Filosofía, Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación, 1997.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Schmahmann, David. Nibble & Kuhn. Chicago: Academy Chicago Publishers, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mehr Quellen

Buchteile zum Thema "Kuhn":

1

Rorty, Richard. „Kuhn“. In A Companion to the Philosophy of Science, 203–6. Oxford, UK: Blackwell Publishers Ltd, 2017. http://dx.doi.org/10.1002/9781405164481.ch31.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Hattiangadi, J. N. „Kuhn Studies“. In Freedom and Rationality, 191–205. Dordrecht: Springer Netherlands, 1989. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-009-2380-5_12.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Otte, Michael. „Kuhn revisited“. In Soziologische Ausflüge, 202–23. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften, 1996. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-322-87289-0_20.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Schuhmann, Karl. „Helmut Kuhn“. In Edmund Husserl: Briefwechsel, 1991–2003. Dordrecht: Springer Netherlands, 1994. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-0745-7_122.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Schroeder, David. „Steve Kuhn“. In From the Minds of Jazz Musicians, 20–25. New York, NY : Routledge, 2018.: Routledge, 2017. http://dx.doi.org/10.4324/9781315282572-5.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Demmerling, Christoph. „Kuhn, Thomas Samuel“. In Metzler Philosophen Lexikon, 475–80. Stuttgart: J.B. Metzler, 1995. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-03642-1_157.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Gass, Saul I., und Guillermo Owen. „Harold W. Kuhn“. In Profiles in Operations Research, 529–46. Boston, MA: Springer US, 2011. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4419-6281-2_29.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Khare, C. P. „Actiniopteris dichotoma Kuhn.“ In Indian Medicinal Plants, 1. New York, NY: Springer New York, 2007. http://dx.doi.org/10.1007/978-0-387-70638-2_41.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Rose, Uwe. „Kuhn, Thomas Samuel“. In Kindlers Literatur Lexikon (KLL), 1. Stuttgart: J.B. Metzler, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05728-0_9676-1.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Boumans, Marcel, John B. Davis, Mark Blaug, Harro Maas und Andrej Svorenčik. „Kuhn and Lakatos“. In Economic Methodology, 103–34. London: Macmillan Education UK, 2016. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-137-54557-2_5.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Konferenzberichte zum Thema "Kuhn":

1

Srour, M., L. Bushmann, S. T. Maughan, M. Reddy, R. Shah und R. P. Nayak. „A Case of Mounier-Kuhn Syndrome“. In American Thoracic Society 2019 International Conference, May 17-22, 2019 - Dallas, TX. American Thoracic Society, 2019. http://dx.doi.org/10.1164/ajrccm-conference.2019.199.1_meetingabstracts.a5434.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Rjimati, M., Z. Biaz, M. Serraj, M. Elbiaze, M. C. Benjelloun und B. Amara. „Mounier-Kuhn syndrome: about 4 cases“. In ERS International Congress 2022 abstracts. European Respiratory Society, 2022. http://dx.doi.org/10.1183/13993003.congress-2022.1267.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Cui, Hong, Jingjing Zhang, Chunfeng Cui und Qinyu Chen. „Solving large-scale assignment problems by Kuhn-Munkres algorithm“. In 2nd International Conference on Advances in Mechanical Engineering and Industrial Informatics (AMEII 2016). Paris, France: Atlantis Press, 2016. http://dx.doi.org/10.2991/ameii-16.2016.160.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Black, K., und V. G. Esguerra. „Mounier-Kuhn Syndrome: An Unusual Case of Chronic Cough“. In American Thoracic Society 2020 International Conference, May 15-20, 2020 - Philadelphia, PA. American Thoracic Society, 2020. http://dx.doi.org/10.1164/ajrccm-conference.2020.201.1_meetingabstracts.a3182.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Panoskaltsis, Vassilis P. „The Temperature Dependent Generalized Kuhn Model for Asphalt Concrete“. In Geo-Denver 2007. Reston, VA: American Society of Civil Engineers, 2007. http://dx.doi.org/10.1061/40924(308)7.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Pillai, Sophia, und Deniz Kesebir. „A Case Of Mounier Kuhn Syndrome In A Teenager“. In American Thoracic Society 2012 International Conference, May 18-23, 2012 • San Francisco, California. American Thoracic Society, 2012. http://dx.doi.org/10.1164/ajrccm-conference.2012.185.1_meetingabstracts.a2750.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Sidorova, N., A. Zeldner und V. Osipov. „The Paradigm of Law (In Honor of Thomas Kuhn)“. In International Scientific Conference "Far East Con" (ISCFEC 2020). Paris, France: Atlantis Press, 2020. http://dx.doi.org/10.2991/aebmr.k.200312.090.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Kalnas, Jonas. „Case Report: Mounier-Kuhn Syndrome (Tracheobronchomalacia) Misdiagnosed As Occupational Asthma“. In American Thoracic Society 2011 International Conference, May 13-18, 2011 • Denver Colorado. American Thoracic Society, 2011. http://dx.doi.org/10.1164/ajrccm-conference.2011.183.1_meetingabstracts.a4786.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Lakshminarayana, Pradeep H., und Matthew E. Woodske. „Mounier Kuhn Syndrome: Role Of Imaging In Recurrent Pulmonary Infections“. In American Thoracic Society 2011 International Conference, May 13-18, 2011 • Denver Colorado. American Thoracic Society, 2011. http://dx.doi.org/10.1164/ajrccm-conference.2011.183.1_meetingabstracts.a5405.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Park, Ju Yeop, und Young Seok Bang. „ANALYSIS OF UCB-KUHN CONDENSATION TESTS BY MARS-KS CODE“. In Second Thermal and Fluids Engineering Conference. Connecticut: Begellhouse, 2017. http://dx.doi.org/10.1615/tfec2017.mst.017400.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Berichte der Organisationen zum Thema "Kuhn":

1

Bishop, Alan. Lewis-Kuhn Lab Overview 11-3-16. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), November 2016. http://dx.doi.org/10.2172/1330648.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Dale, Magnar. Thomas Kuhn: “But I didn't say that!”. University of Stavanger, 2015. http://dx.doi.org/10.31265/usps.222.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Artikkelen kritiserer framstillingen av T. Kuhns vitenskapsloso i boka Annerledestenkerne (Universitetsforlaget 2009) av Per Arne Bjørkum. Jeg viser også at de vitenskapshistoriske og biograske opplysningene oftest er mytiske eller feilaktige, og ikke bygger på de mange studier av paradigmeskifter som er publisert etter Kuhns historiske vending. Dermed gir boka heller ikke historisk grunnlag for sin påstand om at forskere som kommer med noe genuint nytt, som regel utsettes for sterkt sosialt press og utstøtelse.

3

Wildschut, Jeroen. Tulpen zonder gas : Hoe ver kun je komen zonder een warmtepomp? Bleiswijk: Stichting Wageningen Research, Wageningen Plant Research,Business unit Glastuinbouw - Bollen, 2020. http://dx.doi.org/10.18174/527867.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Lindberg, Lars. Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa. Nordens välfärdscenter, November 2021. http://dx.doi.org/10.52746/dciy2946.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Miten erilaiset mallit yksilöllisen tuen järjestämiseksi, kuten henkilökohtainen budjetti, voivat vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen toimeenpanoa? Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan rahasummaa tai varoja, jotka määritellään henkilölle hänen tarpeenarvioinnissaan tunnistettuun tarkoitukseen. Budjetin varat voi käyttää tarvitsemiinsa palveluihin. Henkilökohtainen budjetti on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollossa useassa maassa. Pohjoismaissa henkilökohtainen apu on ensisijainen esimerkki tämänkaltaisista ratkaisuista, mutta myös muita malleja on kokeiltu ja otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkiksi valinnanvapausjärjestelmiä ja enemmän mahdollisuuksia palvelunkäyttäjille valita palveluntuottaja. Raportissa esitellään Pohjoismaissa käytettäviä malleja yksilöllisen tuen järjestämiseksi vammaisille henkilöille ja kokemuksia niistä. Kartoitus on toteutettu Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen ja suomalaisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Raporttia tullaan hyödyntämään tausta-aineistona, kun vammaisten palveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan Suomessa.

5

Viljanen, Ari, Kirsti Kauristie, Tiera Laitinen, Adnane Osmane, Minna Palmroth, Emilia Rintamäki, Mikko Savola, Roope Siirtola, Jonas Suni und Lucile Turc. Äärimmäiset avaruussäämyrksyt, niiden vaikutukst ja varautuminen. Finnish Meteorological Institute, September 2022. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361638.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Tässä hankkeessa kerättiin tietoa äärimmäisen voimakkaiden avaruussää-myrskyjen vaikutuksista erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Selvitykseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto (HY, Avaruusfysiikan tutkimus) ja Change in Momentum -yritys. Raportissa esitellään laajasta kirjallisuustutkimuksesta kerättyä tietoa voimakkaista myrskyistä ja tietokonesimulaatioiden tuloksia. Raportin loppuosassa käsitellään avaruussäämyrskyihin liittyviä suoria ja välillisiä yhteiskunnallisia riskejä, kuvataan verrokkimaiden kansallisten riskiarvioiden tuloksia jaesitellään varautumisharjoituksiin soveltuva äärimmäisen avaruusmyrskyn skenaario. Kirjallisuustutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota avaruus-säämyrskyjen aiheuttamiin ongelmiin sähkönjakelujärjestelmissä niiden laajojen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Nopeat vaihtelut Maan magneetti-kentässä synnyttävät jakelujärjestelmiin haitallisia geomagneettisesti indusoituneita (GI) virtoja. Äärimmäisten myrskyjen aikaan saattaa esiintyä jopa kolme kertaa suurempia magneettikentän aikaderivaattoja Euroopassa mitattuihin arvoihin verrattuna. Haittavaikutuksille altis alue ulottuu Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Meidän tulee siis varautua myrskyjen aiheuttamiin välillisiin vaikutuksiin esim. kansainvälisten toimitusketjujen ongelmien seurauksena, vaikka Suomen sähkönjakelujärjestelmän GI-virtojen sietokyvyn tiedetään olevan hyvä. Koska geomagneettisia myrskyjä riittävän tarkasti kuvaavat aikasarjat ovat verrattain lyhyitä (<150 vuotta), tilastollisissa arvioissa esiintymistodennäköisyyksille esiintyy vielä paljon vaihtelua. Kirjallisuudessa annetut arviot yleisesti vertailukohteena käytetyn vuoden 1859 Carrington-myrskyn kaltaisen ääritapahtuman todennäköisyy-delle seuraavan 10 vuoden sisällä vaihtelevat välillä 0,5–20 %. Hankkeessa testattiin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Vlasiator-simulaatiota avaruussäämyrskyjen mallinnuksessa erityisesti satelliittien toimintaympäristöön liittyen. Suurteholaskentaa vaativa Vlasiator on maailman ainoa mallinnustyökalu, joka kattaa koko lähiavaruuden ja kuvaa tarkasti avaruusplasman ionien vaikutuksen myrskyjen kehittymiseen. Simulaatiot osoittivat, että äärimmäisten myrskyjen aikaan geostationaariset ja navigointi-satelliitit menettävät ajoittain magnetosfäärin antaman suojan Auringon hiukkaspurkauksia vastaan. Geostationaaristen satelliittien hiukkasmittausten perusteella HY:n tutkijat arvioivat myös, että korkeaenergiaisten elektronien vuot saattavat olla äärimmäisissä tilanteissa 1–3 kertaluokkaa suuremmat kuin aiempien myrskyjen aikana mitatut satelliittiteknologialle ongelmia aiheuttaneet vuot. Tässä hankkeessa vuosina 2021–2022 tehtyjä Vlasiatorajoja ja muuta tutkimustyötä tarkennetaan ja laajennetaan Suomen Akatemian rahoittamassa “Preparing for the most extreme space weather” -hankeessa vuosina 2020–2023.

6

Kaatrakoski, Heli. Verkostotyötä ja yhdessä oppimista: kehittämässä sakkorangaistusvankien sijoittamistoimintaa vankilan ulkopuoliseen kuntoutukseen. University of Stavanger, Oktober 2022. http://dx.doi.org/10.31265/usps.247.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Tutkimuksen kohteena on Rikosseuraamuslaitoksessa (RISE) kehitteillä olevaa uusi toimintamalli: päihdeongelmaisten sakkorangaistusvankien sijoittaminen vankilan ulkopuolisiin kuntoutuslaitoksiin. Keskiössä on RISEn työntekijöiden kokemukset ja näkemykset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tutkimuksessa kartoitetaan: 1. Näkemyksiä vankien ulkopuolisesta sijoituksesta 2. Uuteen toimintamalliin liittyvää osaamisen kehittämistä 3. Ulkopuoliseen sijoitustoimintaan liittyviä haasteita ja hyviä käytäntöjä 4. RISEn keskeiset toimijat ulkopuolisessa sijoitustoiminnassa sekä niiden välisiä haasteita ja hyviä käytäntöjä 5. Rikosseuraamusalan tulevaisuus Tutkimuksen käsitys toiminnasta ja oppimisesta perustuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan ja sen pohjalta kehitettyyn kehittävän työntutkimuksen metodologiaan. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin RISEn eri yksiköissä. Haastattelut (N=26) toteutettiin kahdessa osassa: kesäkuussa 2021 (N=10) sekä tammikuun ja maaliskuun 2022 välillä (N=16). Sakkovankien ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen liittyvää kehitystyötä pidettiin tärkeänä, mutta sen tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta kyseenalaistettiin. Toisella haastattelukierroksella monet haastateltavista ilmaisivat tyytyväisyytensä kehittämistyön etenemiseen. Erityisesti huomioitiin henkilökunnan sitoutuminen hankkeeseen, eri yksiköiden välinen yhteistyö, uudet keskustelunavaukset sekä asiakasprosessin vahvistuminen yhteisenä työnkohteena. Monet haastateltavista painottivat jatkuvan oppimisen tärkeyttä hankkeen aikana kuin myös onnistunutta työskentelyä RISElle uudella ja epätyypillisellä ketterällä tavalla. Keskeiset hyvät käytännöt ja haasteet liittyivät vankeihin tai heidän ilmaisemiinsa näkemyksiin toiminnasta, sääntöihin ja normeihin (esim. lainsäädäntö, hankkeen tavoitteiden muuttuminen, työkulttuuri), työnjakoon (esim. rajoja ylittävä työskentely, hankkeen työnjaollinen organisointi) ja välineisiin (esim. kommunikointi ja viestintä). Aineistosta nousseet osaamisen kehittämisen teemat olivat (1) osaamisen kehittämisen tarpeet (2) informaali oppiminen, (3) yhteistyö ja yhteisöllinen oppiminen sekä (4) jatkuva oppiminen, ketteryys, kokeilukulttuuri ja ratkaisukeskeisyys. RISEn keskeisiksi verkoston jäseniksi ulkopuolisessa sijoitustoiminnassa nostettiin: vankiterveydenhuolto, kunnat, päihdekuntoutuslaitokset, kolmannen sektorin toimijat ja ulosottolaitos. Toisella haastattelukierroksella kuvattiin vahvistunutta ja onnistunutta yhteistyötä eri verkoston jäsenten kanssa. Haasteina tuotiin esiin muun muassa se että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole ollut alusta asti mukana toiminnan suunnittelemisessa, verkoston jäsenten vaikea tavoitettavuus, kuntoutuslaitosten tarjoamat hoitomuodot, jotka eivät tarkoituksenmukaisia sakkovangeille tai niitä on rajoitetusti tarjolla. RISEn johdon toivottiin osallistuvan verkostojen rakentamiseen. Tuloksista analysoitiin jännitteet, jotka ilmaisevat keskeiset kriittiset pisteet toiminnassa. Osaamisen kehittämiseen ja informaalin oppimiseen liittyvät analysoidut jännitteet olivat seuraavanlaiset: - itsenäinen ote työhön ja oppimiseen – organisaation rooli oppimisen tukemisessa - ei-perinteinen ketterä oppiminen – hierarkkiset ja siiloutuneet organisaatiorakenteet Verkostoitumiseen ja yhteistyöhön liittyvät jännitteet olivat: - yksilön vastuu ja kontaktit – systeeminen verkostoituminen jossa johto mukana - alueellinen kehittäminen – valtakunnallinen kehittäminen Yleisesti toiminnan kehittämiseen liittyvä jännite oli: - ylisektoraalinen kehittämisen tarve – yksipuolinen kehittäminen (oikeusministeriön vastuu) Haastateltavien pohdinnat rikosseuraamusalan tulevaisuudesta olivat pääasiassa myönteisiä. Heidän esiin tuomansa tulevaisuuteen liittyvät pääteemat olivat: sakkovankihankkeen tulevaisuus, vastuuvirkamiesmalli ja lähityö, verkostotyö ja kansainvälisyys, osaamisen kehittämisen tarpeet, digitalisaatio, vankiryhmät ja heidän tarpeensa sekä rangaistusten ja yhteiskunnan avoimuus. Tutkimus- ja kehittämisehdotuksiksi nousivat: (1) Sakkovankitematiikkaan liittyvä pitkittäistutkimus, joka kohdistuu sekä RISEn henkilöstön että verkoston jäsenten kokemuksiin ja kehittämisehdotuksiin ja (2) Naiserityisen työn/palvelujen kehittäminen ja tutkiminen.

7

Hellström, Lisa, und Linda Beckman. Att främja hälsa och förebbygga ohälsa bland ungdomar : En nationell och internationell kartläggning över initiativ och insatser. Malmö universitet, 2020. http://dx.doi.org/10.24834/isbn.9789178771103.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Med denna rapport vill vi förmedla hopp till unga, öka kunskapen, med-vetenheten och minska skammen kring psykisk ohälsa. Unga uttrycker själva att de vill ha mer kunskap om psykisk hälsa och skolan lyfts ofta som en bra plattform. Många unga vet inte vart de ska vända sig för att få hjälp med psykiska besvär och de har behov av att bli lyssnade på. När-varande vuxna som lyssnar behövs, dock saknar många vuxna kunskap om psykiska besvär och diagnoser kopplat till psykisk ohälsa.Psykisk hälsa bland unga är en viktig samhällsfråga som de senaste åren har fått mer uppmärksamhet i samhällsdebatten. Flera satsningar har gjorts av civilsamhällesaktörer och offentliga aktörer. Samtidigt visar den internationella kartläggningen att det är svårt att påvisa långsiktiga effek-ter av alla de satsningar som görs. Det kan finnas flera orsaker till detta. Det finns dock insatser som verkar mer lovande och här finns en möjlighet för beslutsfattare att göra skillnad för ungas psykiska hälsa. Förutom att bespara unga onödigt lidande är dessa insatser ofta samhällsekonomisktkostnadseffektiva, eftersom de på sikt leder till minskat vårdsökande och bättre förutsättningar för unga att klara skolan och i förlängningen arbets-livet. Sådana satsningar går även i linje med Barnkonventionen artikel 24 om alla barns rätt till bästa möjliga hälsa, som sedan 2020 är lag i Sverige. Utifrån kartläggningen har vi följande rekommendationer 1. Rusta unga med färdigheter om psykisk ohälsaUnga bör få tillgång till de kunskaper och färdigheter som enligt forsk-ning visat sig lovande för att främja psykisk hälsa och förebygga ohälsa. Internationellt ges flera av dessa insatser inom ramen för sko-lan. De behöver utveckla sina färdigheter i hur man tolkar och förstår sina egna känslor och sin kropp och vad som är vanlig livssmärta, hur man kan hantera den och när man behöver kontakta vården. Därför bör ett nationellt initiativ som når alla barn tas för att främja barn och ungas kunskap och färdigheter om psykisk hälsa för att rusta dem för livet. Det bör även inkludera information om vart man kan vända sig om man behöver ytterligare stöd eller vård. Unga ska vara delaktiga i utformningen av ett sådant initiativ. 2. Ge vuxna kunskap och verktyg om psykisk hälsa – för att underlätta stöd till ungaBarn och unga behöver närvarande vuxna som har förmågan att lyssna, fånga upp och vägleda dem. Det är inte ovanligt att vuxna i barns och ungas närhet upplever osäkerhet och saknar kunskap om psykiska besvär och diagnoser. Därför behöver vuxna, framförallt föräldrar och yrkes-verksamma som jobbar nära unga, få bättre kunskap och verktyg för hur de ska möta unga på ett bättre sätt. Satsningar på att höja föräldrars kun-skap om psykisk hälsa bör göras, exempelvis i form av föräldrastödspro-gram och folkbildning. Lärare bör även ges grundläggande kunskaper om psykisk hälsa inom ramen för lärarutbildningen. 3. Insatser bör följas upp under en längre tidInsatser för att främja psykisk hälsa bör planeras, implementeras och ut-värderas med långtidsuppföljningar (>12 månader). Detta för att bättre kunna bedöma de långsiktiga effekterna och för att kunna utveckla och anpassa insatserna efterhand.

8

Rosol, Marit. Leuchtturm statt AfE-Turm : hegemoniale Kämpfe im Umzugsprozess der Goethe-Universität Frankfurt. Goethe-Universität, Institut für Humangeographie, November 2012. http://dx.doi.org/10.21248/gups.27459.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Annotation:

Im Kontext des Bildungsstreiks 2010, bei welchem die Leitung der Frankfurter Goethe-Universität das von Studierenden friedlich besetzte Casino auf dem IG-Farben-Campus polizeilich räumen ließ, formulierten wir als Studierende am Institut für Humangeographie eine Protestnote, in der wir uns vor allem für ein selbstbestimmtes und kritisches Lernen aussprachen. Das in der Folge entstandene autonome Projektseminar ist aus unserer Unzufriedenheit mit den im Vorlesungsverzeichnis angebotenen Seminaren motiviert und darüber hinaus mit dem Wunsch verbunden, aus den „klassischen“, frontal organisierten Seminarstrukturen auszubrechen und andere Formen des Arbeitens zu erproben. Der vorliegende Projektbericht ist der Nachweis, dass dies am Institut für Humangeographie möglich ist. Für diese Möglichkeit sind wir dem Institut im Ganzen und den Vielen, die trotz enger Zeitbudgets die Rahmenbedingungen ermöglichten, zu Dank verpflichtet. Zugleich ist dieser Bericht allerdings auch der Nachweis, dass der Autonomie unter gegebenen Bedingungen Grenzen gesetzt sind, dass sich autonome Initiativen an der Universität in einem „kontrollierten Möglichkeitsfeld“ (Schreibwerkstatt des AK Kritische Geographie 2011) bewegen. Um unsere Arbeit entsprechend der Studienordnung in die heilige Kuh der bolognareformierten Abschlüsse – den Credit Points – eintauschen zu können, mussten diverse formale Voraussetzungen erfüllt werden. Dazu gehörte, dass wir einen vorgegebenen workload erbringen mussten und am Ende ein zu bewertendes Ergebnis stand. Schließlich war eine mit den nötigen Befugnissen ausgestattete Person erforderlich, die jene zu beurteilen und zu bescheinigen in der Lage war – der Dank geht in diesem Falle an Bernd Belina. Wesentlich wichtiger aber war für uns seine inhaltliche Begleitung des Seminars. In Absehung akademischer Statusgruppenunterschiede und einer „klassischen“ Seminarleiter_innenposition nahm er als zwar erfahrenerer aber gleichberechtigter Diskussionsteilnehmer an unseren Debatten teil und gab uns manche hilfreiche Anregung. Ein ähnlicher Dank geht an Sebastian Schipper, der uns in den Untiefen der Diskursanalyse ein guter Lotse war. Bereits zu Beginn des autonomen Projektseminars einigten wir uns darauf, ein gemeinsames Endprodukt zu erstellen, welches auch Anderen, die sich mit dem Umzug und dem organisatorischen Umbau der Goethe-Universität kritisch auseinandersetzen, als Material zugänglich sein sollte. Dieser Wunsch erfüllt sich dankenswerterweise darin, dass unser Abschlussbericht hier im Forum Humangeographie publiziert ist. Zugleich hat aber auch diese Möglichkeit ihre Grenzen. So dürfen unsere Inhalte zwar veröffentlicht und zur Diskussion gestellt werden, aber nur unter der Bedingung, dass ein_e Professor_in des Instituts die Publikation begleitet und die Verantwortung für die formale und stilistische Richtigkeit trägt. Zudem ist der Anlass dieser Publikation, unsere Ergebnisse zur Diskussion zur Verfügung zu stellen und damit auch dem neoliberalen Geist an der Goethe-Universität etwas entgegenzusetzen. Unter Bedingungen der neoliberalisierten Lehre und Forschung verwandelt sich eine solche Publikation aber auch zum affirmativen Eintrag im Lebenslauf. Unter den gegenwärtigen Strukturen können wir dem nichts als unsere Reflexion und Kritik entgegenstellen. Die Erkenntnis, dass wir uns in solcherlei kontrollierten Möglichkeitsfeldern bewegen, hat im Verlauf des autonomen Projektseminars zu Diskussionen um die auftretenden Widersprüche geführt. So war es bspw. für einige weniger problematisch als für andere, dass die Publikation eine_n professorale_n Betreuer_in benötigt. Ein anderer Diskussionspunkt war der Zwang, ein den akademischen Standards entsprechendes Endprodukt zu erstellen, welches zudem bewertet werden musste. Während für einige die Möglichkeit wichtiger war, dass die Veranstaltung überhaupt stattfinden konnte, empfanden es andere als starke Einschränkung einer selbstbestimmten Arbeitsweise. Am Ende bleibt die Erkenntnis, dass Kompromisse unabdingbar sind, wenn eigener Anspruch und kontrolliertes Möglichkeitsfeld aufeinanderprallen. Ergänzt werden diese „äußeren“ Widersprüchlichkeiten durch „interne“ divergente Interessenspositionen. Auch hier waren Kompromisse unabdingbar. Diese spiegeln und reproduzieren zugleich gesellschaftliche Machtverhältnisse als interne Gruppendynamiken. Trotzdem liegt der zentrale Vorteil unseres Projektseminars gegenüber einer „klassischen“ Universitätsveranstaltung gerade darin, dass wir permanent versuchten, solche Widersprüchlichkeiten und machtförmigen Kompromisse offenzulegen und zu diskutieren. Schließlich wollen wir mit dem vorliegenden Bericht zeigen, dass Studierende in der Lage sind, erkämpfte und zuerkannte Freiräume zu nutzen und diese mit Inhalten zu füllen. Wir wollen Andere dazu ermuntern uns zu folgen. Auch Ihr werdet an die Grenzen der kontrollierten Möglichkeitsfelder stoßen und einen Weg finden (müssen), mit diesen umzugehen oder sie zu überwinden. Nichtsdestotrotz lohnt sich der Aufwand!