Thematische Bibliographien / Kommunistiset puolueet

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Kommunistiset puolueet“

Autor: Grafiati
Veröffentlicht am 25. Juli 2024
Zuletzt aktualisiert am 31. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Inhaltsverzeichnis

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Kommunistiset puolueet" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Kommunistiset puolueet"

1

Savonen, Tuomas. „Koodisanana proletaarinen internationalismi“. Työväentutkimus Vuosikirja 35 (20.12.2021): 55–70. http://dx.doi.org/10.37456/tvt.109576.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Yhdysvaltain kommunistisen puolueen pitkäaikainen, suomalaissyntyinen pääsihteeri Gus Hall oli malliesimerkki proletaarisen internationalismin edustajasta. Kansainvälisen kommunistisen liikkeen yhtenäisyys oli hänelle kaikki kaikessa, tosin sillä edellytyksellä, että yhtenäisyys toteutui Neuvostoliiton määrittelemissä puitteissa. Hallin neuvostomielisyys juonsi lapsuusvuosista, kun hän jo alle kymmenvuotiaana poikasena seurasi innolla lokakuun vallankumouksen etenemistä. Opinnot Neuvostoliitossa Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa vahvistivat nuoren Hallin neuvostomielisyyttä 1930-luvun alussa, ja sitä vahvisti entisestään Hallin johtaman puolueen hänen pääsihteeri kaudellaan Moskovasta saa-ma taloudellinen tuki, jonka käytöstä hän pääsi varsin itsevaltaisesti päättämään. Puoluejohdon kapeakatseinen neuvostomielisyys oli kuitenkin omiaan eristämään kommunistisen puolueen amerikkalaisen politiikan valtavirrasta ja kansalaisjärjestökentästä, ja puolue ja sen pääsihteeri jäivätkin Yhdysvaltain poliittisessa elämässä marginaalisen kuriositeetin asemaan.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Kolehmainen, John I., und Matti Lackman. „Taistelu talonpojasta: Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin, 1918-1939“. American Historical Review 92, Nr. 2 (April 1987): 436. http://dx.doi.org/10.2307/1866706.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Laakkonen, Anna. „Suomen sisällissodan merkitys Punaisessa Karjalassa 1920−1937“. Väki Voimakas, Nr. 31 (01.06.2018): 245–64. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122440.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Artikkeli tarkastelee Suomen sisällissotaa osana Neuvosto-Karjalan johtavan suomenkielisen sanomalehden, Karjalan Kommuunin ja sen seuraajan Punaisen Karjalan retoriikkaa vuosina 1920−1937. Mitä Suomen sisällissodasta kirjoitettiin ja kuinka aihetta käsiteltiin? Artikkeli luo katsauksen aiheen käsittelyyn koko lehden ilmestymisaikana ja tarkastelee myös sitä, kuinka sisällissotaa käytetiin hyväksi viholliskuvan rakentamisessa valkoista Suomea kohtaan. Aineistona on käytetty Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehteä, joka ilmestyi Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920−1937. Lehti toimi Karjalan Työkansan Kommuunin äänenkannattajana. Olennaisena osana oli myös sosialistisen maailmankuvan levittäminen Neuvosto-Karjalan suomea ymmärtävien asukkaiden joukkoon sekä viholliskuvan rakentaminen kapitalistisia maita kohtaan. Aineiston läpikäynnissä on hyödynnetty laadullisen sisällönanalyysin keinoja. Sisällissotateemaa on peilattu sekä Suomen kommunistisen puolueen näkökulmasta että neuvostolehdistön päämäärien kautta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Mertanen, Tomi. „Kulttuuria kaikelle kansalle“. Työväentutkimus Vuosikirja 36 (22.12.2022). http://dx.doi.org/10.37456/tvt.119721.

Der volle Inhalt der Quelle
Annotation:
Käsittelen tässä artikkelissa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) kulttuuripolitiikkaa sodanjälkeisistä vuosista kommunismin romahtamiseen saakka. Valotan SKDL:n ja SKP:n kulttuuripolitiikan suuria päämääriä eri aikakausina tarkastelemalla niiden kulttuuripoliittisia linjoja yleisellä tasolla. Artikkeli perustuu SKDL:n ja SKP:n tuottamiin julkaisuihin, liitto- ja edustajakokouspöytäkirjoihin sekä puolue- ja kulttuuriohjelmiin. Sodan jälkeen perustettu SKDL otti nopeasti keskeisen aseman suomalaisessa kulttuuripolitiikassa. Kansandemokraatit toimivat kulttuurin alalla aktiivisesti, mistä parhaana esimerkkinä on sen vuonna 1947 laatima kulttuuriohjelma – ensimmäinen suomalaisten poliittisten puolueiden laatima kulttuuriohjelma. Sen edistykselliset ja monelta osin muiden puolueiden aatemaailmaa ravistelleet linjaukset synnyttivät laajan kulttuuripoliittisen keskustelun. SKDL:n ja SKP:n kulttuuripoliittiset tavoitteet pysyivät miltei samoina vuosien 1945–1990 välisenä aikana, eroja syntyi lähinnä painotuksissa. Vuoden 1947 ohjelman kieli oli varsin neutraalia, vuonna 1964 se oli selvästi radikaalimpaa ja 1970-luvun alussa marxilainen retoriikka saavutti huippunsa kielenkäytössä. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen sanamuodot lievenivät huomattavasti ja lähenivät sodan jälkeistä aikaa. Näin kävi myös itse tavoitteille. 1960- ja 1970-lukujen yksityiskohtaisista ja ajoittain varsin radikaaleista tavoitteista siirryttiin jälleen laajempiin linjoihin. Ohjelmien keskeisiä vaatimuksia olivat demokratian ja valtiojohtoisuuden lisääminen kulttuurin eri aloilla, taiteilijoiden ja taiteen aseman parantaminen, joukkoviestinten demokratisoiminen sekä työväenkulttuurin aseman kohentaminen. Kaikki esillä pidetyt teemat juonsivat vasemmiston sosia­listisesta maailmankatsomuksesta. Kaikkia ajamiaan kulttuuripoliittisia teemoja SKDL ja SKP eivät saaneet toteutetuksi. Moniin epäkohtiin saatiin muutoksia, mutta ne eivät juuri koskaan vastanneet täysin alkuperäisiä tavoitteita. Vaikka SKDL ja SKP toimivat kulttuuripolitiikassa erittäin aktiivisesti, pystyivät muut puolueet yhdessä estämään kaikkein radikaaleimmat uudistukset. Silti SKDL:n ja SKP:n kulttuuripolitiikkaa voi luonnehtia melko onnistuneeksi aina 1970-luvun lopulle saakka. Tuohon asti ne toimivat kulttuuripolitiikassa lähes poikkeuksetta aloitteentekijöinä ja saivat muut puolueet muuttamaan asenteitaan. SKDL:n ja SKP:n aloittaman ja ylläpitämän keskustelun pohjalta saatiin aikaan monia nykypäivänä itsestään selviltä tuntuvia uudistuksia muun muassa taiteilijoiden asemaan sekä kulttuurihallintoon. Vasta 1980-luvulla SKDL ja SKP ajautuivat syvään kriisiin, joka esti tehokkaan toiminnan niin yleis- kuin kulttuuripolitiikan alalla.
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

„matti lackman. Taistelu talonpojasta: Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin, 1918–1939 [The Struggle for the Peasant: The Finnish Communist Party's Attitude toward the Peasant Question and the Peasant Movements, 1918–39]. Summary in English. (Scripta Historica, Number 10; Acta Societatis Historicae Ouluensis.) Oulu: Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. 1985. Pp. 446“. American Historical Review, April 1987. http://dx.doi.org/10.1086/ahr/92.2.436.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Dissertationen zum Thema "Kommunistiset puolueet"

1

Leppänen, Veli-Pekka. „Kivääri vai äänestyslippu? : suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964 - 1970 /“. Helsinki : Edita, 1999. http://www.gbv.de/dms/sub-hamburg/300558414.pdf.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Lackman, Matti. „Taistelu talonpojasta Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918-1939 /“. Oulu : Pohjoinen : Oulun historiaseura [jakaja], 1985. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/58487760.html.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Beyer-Thoma, Hermann. „Kommunisten und Sozialdemokraten in Finnland 1944-1948 /“. Wiesbaden : O. Harrassowitz, 1990. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb366781524.

Der volle Inhalt der Quelle
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Bücher zum Thema "Kommunistiset puolueet"

1

Hakanen, Yrjö, und Emmi Tuomi. Kolme kirjainta: SKP:n yhdeksän vuosikymmentä. Helsinki: TA-Tieto, 2008.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
2

Iivonen, Jyrki. Neuvostoliiton ylin puolue- ja valtiojohto: Luettelo Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ja Neuvostoliiton valtionhallinnon ylimpien elinten jäsenistä. Helsinki: Ulkopoliittinen Instituutti, 1987.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
3

Graf, M. Vaarallinen Suomi: Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Viron KGB:n silmin. Jyväskylä]: Minerva, 2004.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
4

Uola, Mikko. Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953. Helsinki: Minerva, 2013.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
5

Leppänen, Veli-Pekka. Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944-1951. [Helsinki]: SKP:n Helsingin Piirijärjestö, 1994.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
6

Edustajakokous, Suomen Kommunistinen Puolue. SKP:n toiminta jatkuu: SKP:n toimintaa jatkavan edustajakokouksen asiakirjat. Helsinki]: SKP, 1994.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
7

S, Lebedeva N., Rentola Kimmo, Saarela Tauno, Institut vseobshcheĭ istorii (Rossiĭskai︠a︡ akademii︠a︡ nauk), Federalʹnai︠a︡ arkhivnai︠a︡ sluzhba Rossii und Rossiĭskiĭ gosudarstvennyĭ arkhiv sot︠s︡ialʹno-politicheskoĭ istorii., Hrsg. Komintern i Finli︠a︡ndii︠a︡: 1919-1943. Moskva: Nauka, 2003.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
8

S, Lebedeva N., Rentola Kimmo, Saarela Tauno, Institut vseobshcheĭ istorii (Rossiĭskai︠a︡ akademii︠a︡ nauk), Federalnaia arkhivnaia sluzhba Rossii und Rossiĭskiĭ gosudarstvennyĭ arkhiv sot︠s︡ialʹno-politicheskoĭ istorii., Hrsg. Komintern i Finli︠a︡ndii︠a︡: 1919-1943. Moskva: Nauka, 2003.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
9

Paastela, Jukka. The Finnish Communist Party in the Finnish political system 1963-1982. Tampere: University of Tampere, Dept. of Political Science and International Relations, 1991.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
10

Matero, Eero. Breznevin opissa. Espoo: Myllylahti Oy, 2012.

Den vollen Inhalt der Quelle finden
APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen
Mehr Quellen
Die Auswahlen zum Thema "Kommunistiset puolueet" für konkrete Quellenarten können Sie auch interessieren:
Bücher
Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!

Zur Bibliographie