Einloggen

Thematische Bibliographien / Kirjat / Zeitschriftenartikel

Zeitschriftenartikel zum Thema „Kirjat“

Um die anderen Arten von Veröffentlichungen zu diesem Thema anzuzeigen, folgen Sie diesem Link: Kirjat.

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 25. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Machen Sie sich mit Top-50 Zeitschriftenartikel für die Forschung zum Thema "Kirjat" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Sehen Sie die Zeitschriftenartikel für verschiedene Spezialgebieten durch und erstellen Sie Ihre Bibliographie auf korrekte Weise.

1

Koskimaa, Raine, und Linda Lahdenperä. „Lastenkirjallisuuden digitalisoituminen“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 3 (17.10.2017): 74–93. http://dx.doi.org/10.30665/av.66382.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Lapsille julkaistaan yhä enemmän digitaalista kirjallisuutta. Kirjasovellukset ja ”rikastetut kirjat” on kuitenkin suureksi osaksi sivuutettu kirjallisuudentutkimuksessa. Monia aikuisille suunnatun digitaalisen kirjallisuuden toiminnallisuuksia pidetään erityisinä ja vain digitaaliselle kirjallisuudella ominaisina piirteinä. Näitä ominaisuuksia on kuitenkin ollut jo pitkään käytössä painetussa lastenkirjallisuudessa (esimerkiksi pop-up-kirjat sekä äänillä laajennetut kuvakirjat). Viimeisen vuosikymmenen aikana lasten digitaalinen kirjallisuus on laajentanut kuva- ja koskettelukirjojen ilmaisumahdollisuuksia hyödyntämällä erityisesti tablettilaitteiden kosketusnäyttöä, audiovisuaalisia mahdollisuuksia ja laskennallista tehokkuutta. Kirjasovellukset ja laajennetut kirjat noudattavat lastenkirjojen perinteitä, mutta myös tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja ja kehittävät koko digitaalisen kirjallisuuden kenttää. Tarkastelemme lasten digitaalista kirjallisuutta leikillisyyden, pelillisyyden ja materiaalisuuden näkökulmista. Huomioimme myös sen, miten kohdeteokset hyödyntävät lukemisen fyysisiä ulottuvuuksia. Kohdeteoksinamme on kolme kirjasovellusta ja kaksi laajennettua kirjaa, joissa kerronnallisuudella ja leikillisyydellä on erilaiset roolit. Keskustelemme myös lasten digitaalisen kirjallisuuden merkityksestä laajemmalle kirja- ja lukukulttuurille, kun se tuo mukanaan piirteitä digitaalisista peleistä ja muusta audiovisuaalisesta mediasta ja synnyttää mahdollisesti uusia lukemisen tapoja.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Helle, Anna, und Kaisa Kurikka. „Meidän ja muiden muuttuvat rajat kirjallisuudentutkimuksessa“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 4 (31.12.2016): 3–5. http://dx.doi.org/10.30665/av.66175.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Suomi viettää itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa vuonna 2017. Luvassa on tapahtumia kaikilla mahdollisilla aloilla, niin myös kirjallisuudessa. Esimerkiksi Yle on tehnyt Kirjojen Suomi -nimisen ohjelmakokonaisuuden, jossa on ilmestynyt muun muassa radio-ohjelmasarja 101 kirjaa. Se esittelee yhden suomalaisen kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Mukana on paitsi itsestään selviä merkkipaaluja myös vähän yllättävämpiä nimiä, mikä on jo ehtinyt herättää kysymyksiä siitä, miksi tietyt kirjat on valittu ja toiset, kenties olennaisemmat, taas on sivuutettu. Millaista käsitystä kansallisesta kirjallisuudesta yleisradioyhtiö 2010-luvun lukijoille tarjoaa? Ylen aihetta koskevan internet-artikkelin otsikkoa mukaillen voidaan myös kysyä, minkälainen kuva Suomesta tämän kirjavalikoiman pohjalta syntyy.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Hakapää, Jyrki. „Kirjat viipurilaisten hyllyillä: kirjahuutokauppojen kertomaa“. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, Nr. 20 (31.03.2020): 246–73. http://dx.doi.org/10.47564/vskst.94581.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Ikonen-Varila, Merja. „Mikä on oikein, mikä väärin?“ Aikuiskasvatus 32, Nr. 4 (01.12.2012): 312–14. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94011.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Ijäs, Ulla. „Kirjat liikkeellä 1800-luvun alun Itämeren alueella“. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, Nr. 1 (04.04.2022): 6–19. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.113459.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tämä artikkeli käsittelee kirjojen liikkumista Itä-Suomessa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Tutkimusaineistona on kolme kirjakokoelmaa tai niistä laadittua perukirjaa: pappi Anton Ulrik Rönnholmin (1787–1862) sekä kauppias Johan Friedrich Hackmanin (1755–1807) ja Johan Sigfrid Ignatiuksen kirjakokoelmat (1749–1831). Kirjakokoelmien kartuttamista ja kirjoihin tehtyjä merkintöjä seuraamalla voidaan havaita ylirajaiset yhteydet ja havainnollistaa aiemmin vähemmän tutkittuja materiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä. Kirjojen liikkeitä tutkimalla osoitetaan, että itäsuomalaiset kirjakeräilijät liittyivät tiiviisti saksankieliseen urbaaniin kosmopoliittiin ryhmään, joka 1800-luvun alkupuolella muotoutui Itämeren ympärysalueella ja keskisemmässä saksankielisessä Euroopassa. Kirjat olivat liikkuva tiedon materiaalinen käyttöliittymä, jonka historiaa tutkimalla saadaan uutta tietoa tiedonkulun sekä materian ja ihmisten liikkumisesta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Hämäri, S. „Politiikkaa vai harhaluuloja?“ Aikuiskasvatus 44, Nr. 2 (19.06.2024): 149–51. http://dx.doi.org/10.33336/aik.146366.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Salaliittoteorioiden politiikat kokoaa yhteen, miten salaliittojen kaltaiset uskomukset muokkaavat yhteiskuntaa ja kuinka niitä käytetään politiikan teossa Suomessa ja maailmalla. Vaikka aiemmat kirjat salaliittoteorioista tarjoavatkin lukijalle lavean kuvan ilmiöstä, yhteiskuntatieteilijä Ari-Elmeri Hyvönen ja uskontotieteilijä Niko Pyrhönen tuovat keskusteluun uuden näkökulman: salaliittouskomusten kasvavan roolia politiikassa ja niiden vaikutuksen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Risku-Norja, Helmi, Elli Korpela und Marja-Liisa Vieraankivi. „Farms as learning environment – experiences from school-farm co-operation“. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, Nr. 23 (31.01.2008): 1–9. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76979.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Maalle oppimaan - maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen verkosto Suomessa ja Virossa onyhteistyöhanke, jossa on kehitetty paikallistason yhteistyötä koulujen ja maatilojen välillä.Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä kiinnittämällä huomio erityisesti lapsiin ja nuoriin.Hankkeen toivotaan lisäävän heidän tietouttaan kulttuurin ja luonnon keskinäisestävuorovaikutuksesta, vahvistavan siteitä koulun ja sen lähiympäristön välillä sekä luovan uusiatoimintamalleja maaseutulähtöiseen kestävän kehityksen kasvatukseen.Suomessa hankkeen tutkimusosiossa on tarkasteltu paikallistason koulumaatilayhteistyöntoteutettavuutta, sen soveltuvuutta maatilojen toimintaan ja koulujenopetussuunnitelmaan sekä mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä molempia osapuoliahyödyttävällä tavalla, opetussuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti. Tutkimukseen osallistuikymmenen luokkaa peruskoulun alaluokilta. Koulut lähimaatiloineen sijaitsivat Vihdissä,Forssassa, Tammelassa ja Jokioisilla. Koululaiset vierailivat maa- tai metsätilalla opettajan jamaatilayrittäjän yhdessä suunnitteleman ohjelman mukaisesti ja osallistuivat tilan arkipäivään.Tutkimusaineisto kerättiin tarkkailemalla toimintaa, haastattelemalla mukana olevia opettajia jayrittäjiä sekä opettajien päiväkirjojen avulla.Tulokset osoittavat, että paikallistason koulu-maatilayhteistyö on kiinnostavamahdollisuus sekä maatiloille että kouluille. Maatilayrittäjälle yhteistyö on ennen kaikkeaoivallinen tilaisuus suhdetoimintaan. Tutkimukseen osallistuville tiloille maksettiin oppilaidenlukumäärään perustuva korvaus vaivannäöstä. Oppilaat puolestaan saivat mieleenpainuviaelämyksiä maatilalta ja oppivat omakohtaisten kokemusten kautta maatilan arjesta ja työtavoista.Opetus maatilalla oli helposti hyödynnettävissä koulun useissa oppiaineissa jaaihekokonaisuuksissa. Opettajat pitivät koulu-maatilayhteistyötä erittäin myönteisenäkokemuksena, joka kannattaisi kirjata koulun opetusohjelmaan. Opettajien mukaan oppilaatoppivat maatiloilla elämästä tavalla, jota eivät mitkään kirjat tai koulussa annettava opetus voikorvata.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

Hatavara, Mari, Sari Kivistö und Saija Isomaa. „Monitieteistä tekstianalyysia, teoreettista kunnianhimoa, uusia tutkimussuuntauksia“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 4 (31.12.2016): 82–83. http://dx.doi.org/10.30665/av.66185.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkimuksen historia alkaa vuodesta 1950, jolloin Unto Kupiaisesta tehtiin silloisen Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjallisuudenhistorian professori. Huumorista väitellyt Kupiainen suhtautui varauksellisesti oppilaitoksen siirtämiseen pääkaupungista Tampereelle, sillä kalliinpaikan lisä laski yhdellä pykälällä, vaikka kirjat ja viski maksoivat Tampereella yhtä paljon kuin Helsingissäkin. Myös oppilaitoksen ripeä kasvu huoletti Kupiaista, sillä vaarana oli, että ”Tampereellekin muodostettaisiin Suomen vesipöhöinen kulttuuripää”. Huoli osoittautui sentään turhaksi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Torninoja-Latola, Jaana. „"Minäkeskeisyyden pyhät kirjat" — Oman identiteetin etsintää Sylvi-Kyllikki Kilven ja Aira Sinervon nuoruuden päiväkirjoissa“. Väki Voimakas, Nr. 23 (02.11.2023): 115–46. http://dx.doi.org/10.55286/vv.138360.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tässä artikkelissa tutkimuksen kohteena ovat Sylvi-Kyllikki Kilven (os. Sinervo, 1899-1987) ja Aira Sinervon (1914-1968) nuoruuden päiväkirjat. Niiden avulla pyrin hahmottamaan sitä, miten työläisperheestä lähtöisin olevat, oppikoulua käyvät tytöt hahmottivat omaa itseään ja maailmankatsomustaan. Kiinnitän huomiota myös kirjoittajien tapaan käsitellä päiväkirjoissaan perhettään, ympäristöään, yhteiskuntaa ja omaa asemaansa näiden piirissä. Samalla kontekstoin kirjoittajien näkemyksiä heidän oman aikansa yleisiin käsityksiin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Marttinen, Heta. „Melkein kielletty, merkein kierretty“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 3 (17.10.2017): 6–21. http://dx.doi.org/10.30665/av.66378.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Toripulu Puluboi, Veera Salmen Puluboi ja Poni -romaanisarjan (2012–2017) toinen kertoja ja keskushahmo, kieltäytyy käyttämästä R-kirjainta. Perusteena tälle on se, että pulujen kielessä R on ruma ja kielletty kirjain, jo itsessään kirosana. Pulun kerronnassa R kierretään korvaamalla se L-kirjaimin. Keskittymällä ensisijaisesti sarjan ensimmäiseen osaan, Puluboin ja Ponin kirjaan (2012), artikkelissa tarkastellaan Salmen romaaneille ominaista kerrontakeinoa yhtäältä kielellisten ja sosiaalisten tabujen, toisaalta kokeellisuuden ja menetelmällisen kirjoittamisen viitekehyksessä. Ensinnäkin analyysi osoittaa, ettei R ole ainoastaan kielletty kirjain, vaan jopa tabuoitu: kielto näyttäytyy näennäisestä motivoimattomuudestaan ja mielivaltaisuudestaan huolimatta huomattavan kategorisena ja sen rikkomista pahoitellaan syvästi. Toiseksi artikkelissa luetaan Puluboin ja Ponin kirjan rinnalla osittain vastaavanlaiseen kirjainkorvaukseen perustuvaa Olli-Pekka Tennilän runoteosta Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (2012) ja kehitellään ajatusta ”paralleelipoetiikasta” (kokeellisen) kirjallisuuden lukemisen ja tulkinnan moodina. Luenta paljastaa, kuinka koomisen pintansa alla Puluboin kerronnassakin ilmenee samankaltaista kielellistä potentiaalia kuin Tennilän kielitietoiseen kokeelliseen lyriikkaan: molemmat kartoittavat kielen semanttisia rajoja ja mahdollisuuksia sekä leikittelevät kielen pienimmillä distinktiivisillä elementeillä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

11

Rai, Ram Kumar. „Ancestral Rites, Clans and Cultures of Khambus of Khambuwan“. Shikshya Sandesh 6, Nr. 1 (31.12.2023): 83–91. http://dx.doi.org/10.3126/ss.v6i1.63099.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

The aim of this study is to investigate the khambus of Nepal with the focus on the ancestral rites clan and culture. The Khambu Rais or Rais are one of the most ancient indigenous ethnolinguistic groups of Nepal. who used to live in wallo kirant and majh kirant for particular reason. khambus are nature worshippers. Culture is something that people actively create, and it soon helps to shape a population’s sense of self. The myths, tales, shared origin, and cultural history helped to validate and solidify the group’s identity. In this article, stated about khambus and their traditional culture and rituals, despite the fact that they currently incorporate various mainstream religions and rituals. Khambuwan is called majh Kiratand wallo Kirat. khambus called Kirat Rai. Kirata is a generic term for Mongoloids and thus was used in numerous Sanskrit and classical texts as well as some Indian epigraphs. ‘Rai’ is a derivative of Raja. This title is said to have been conferred on the Khambu chiefs by Prithivinarayan shah after the Gorkha conquest of Khambuwan, Although the Khambu are typically thought of as a single organization, a look at their background would show that they actually consist of countless smaller groupings known as thars. Based on their social structure. The Khambu are examined for their differences and similarities in this essay. The Khambu society’s cultural facets can be revealed by an effort to comprehend the intricate nature and operation of the thars and rituals. This study, Philosophy. Uses interpritivism because it retains the purpose of understanding and interpret a research perspective on the sources and factor about khambu society and it’s culture and clan. Nature of Sources of data will be qualitative. Fact will be analysis by primary and secondary sources. Finding of this essay is khambu are still existence with unity in diversity clan by culture.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

12

Suominen, Seppo. „Novel genre explaining borrowings from the public libraries“. Informaatiotutkimus 42, Nr. 3-4 (16.12.2023): 5–19. http://dx.doi.org/10.23978/inf.127439.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tutkimuksessa selvitetaan kirjan lajityypin vaikutusta paperisten kirjojen lainausmääriin Helsingin alueen (Helmet) kirjastoista vuosina 2014−2021. Neljännesvuosiaineistossa on listattu sata eniten lainattua aikuisille lukijoille tarkoitettua kirjaa. Havaintojen lukumäärä on 3000. Tilastollisena menetelmänä käytetään regressioanalyysiä, koska siten saadaan selville eri muuttujien vaikutuksia, kuten paperikirjan vähittäishinnan, lehdissä julkaistujen kritiikkien ja Finlandia-palkintojen sekä kirjailijan oman julkaisuhistorian vaikutuksia. Myös kirjoittajan kansallisuus tai asuinpaikka on otettu huomioon. Lajityyppi (genre) ei vaikuta lainausmääriin, kun muut asiaan vaikuttavat tekijät on otettu huomioon.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

13

Rai, Puspa Raj. „Functions of Nachhung (Shaman) in the Chamling Rai in Eastern Nepal“. Patan Pragya 7, Nr. 1 (31.12.2020): 230–42. http://dx.doi.org/10.3126/pragya.v7i1.35247.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Rai is an indigenous people and decedent of Kirati dynasty, inhabitant of eastern part of Nepal. It is known as Kirat Pradesh before the unification of Nepal. Now, Kirat Pradesh is became political word in Nepal for name of province number 1 but not endorse till present. The Chamling Rai society is comprised different interdependent parts and units as like religion, culture, economy, polity, educational etc. Kirat religion is a part of Rai community constituted by the different units and interdepended among different parts. The Chamling word Nachhung (shaman) is called priest of the Kirat religion. So, this article focuses on the Nachhung who is the Rai priest, shaman and healer as functional unit of theRai society. The main research questions if how the Nachhung plays function as the being part of Rai society and contribute to existence of Rai society as whole. It explores the interdependence of Nachhung on other parts like rite and ritual, marriage, feast and festival, community, health, social and religious activities.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

14

Keightley, Emily. „Book review: Ene Kõresaar, Epp Lauk and Kristin Kuutma (eds), The Burden of Remembering: Recollections and Representations of the 20th Century, SKS Kirjat: Helsinki, 2009; 252 pp.: 29.00“. European Journal of Communication 25, Nr. 2 (Juni 2010): 182–86. http://dx.doi.org/10.1177/0267323110363629.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

15

Tumbahang, Mohan Kumar. „Cultural Specific Language in Kirat Yaakthung Mundhum“. Dristikon: A Multidisciplinary Journal 9, Nr. 1 (31.12.2019): 63–74. http://dx.doi.org/10.3126/dristikon.v9i1.31157.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

This article attempts to discuss the various forms of the Kiraat Yaakthung Mundhum language employed in the various ritualistic performances. It has applied the qualitative research design in which the study attempts to gather non-numerical data explicitly referring to the meanings, concepts, definitions, or characteristics. Written documents related to the Kirat Yaakthung Mundhum are not adequate for having the ideas about the linguistic variations because the Mundhum is mostly based on oral tradition of recitation. The Limbu priests locally known as 'Saambaas' recite the diverse forms of the Mundhum depending on types of rituals they are performing. Basing on the available voice records, empirical knowledge, and written Mundhum documents, the paper has been prepared. After the analysis, the study has revealed that the elements of ethnographies of communication play a crucial role to bring about the distinctiveness in the level and meaning of the Mundhum utterances. This study may be helpful for those who are interested in the structure of the ritual language.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

16

Paavilainen, Kukka. „Freud, Morelli ja kerronnan kudelma“. Tahiti 13, Nr. 1 (10.05.2023): 36–60. http://dx.doi.org/10.23995/tht.128840.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja Della Pittura italiana (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon Unien tulkinnan (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani taidemaalarin kerronnallisia keinoja ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen museoiden puutarhoissa puoli vuotta aiemmin maalanneen Ellen Thesleffin (1869–1954) teoksia jäljittääkseni mielikuvia, joita Morellin kirjan lukeminen on saattanut Freudissa synnyttää. Pohdin lisäksi, saiko Freud vaikutteita Morellilta, kuten hän kertoi esseessään ”Michelangelon Mooses” (1914), sekä miten vaikutteet näkyivät Freudin varhaisissa julkaisuissa. Ehdotan lopuksi luovan kirjoituksen katkelmia aineistoksi taiteilijan teosta edeltävien mielikuvien tutkimiseen, korjaan taidehistorian alalle syntyneen väärinkäsityksen erottelemalla freudilaisen lipsahduksen sairauden oireesta ja osoitan Freudin erottaneen Mooses-veistoksesta kirjoittaessaan empiirisen havainnoinnin psykologisesta havainnoinnista. Morellin ja Freudin tarkastelutapojen leikkauspiste tarjoaa teoreettisen lähtökohdan tarkastella tutkivan taiteilijan syntyvän teoksensa äärellä harjoittamaa empiiristä havainnointia ja siitä seuraavan kokemuksen tulkintaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

17

Kronberg, Janika. „Kirjad laagrist“. Keel ja Kirjandus 60, Nr. 10 (Oktober 2017): 787–94. http://dx.doi.org/10.54013/kk719a4.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

18

Subba, Nawa Raj. „The Philosophical Analogy of the Saksak Mundhum to Greek Mythology of Genesis Man's Ages and Its Allegorical Notation“. IAR Journal of Humanities and Social Science 3, Nr. 03 (30.06.2022): 24–29. http://dx.doi.org/10.47310/iarjhss.2022.v03i03.004.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Who was it that gave birth to existence and the universe? Curiosity is something that everyone has. It's an age-old question with no clear answer. We're reviewing myths for new information based on existing knowledge. Our forefathers and mothers wondered about this as well. It is impossible to know indeed what they were thinking. However, we discovered their expertise through folklore. Literary writers created stories with simile, sarcasm, and metaphors with symbolic significance from knowledge and wisdom. Shamans are singing the lyrics. In this way, people passed down creation stories. People of gold and Silver have been described by Kirat Saksak Mundhum, as has Greek mythology of human creation. According to legend, the two men did not succeed and clashed with the Creator. Then there's the story of a guy built of clay, ash, sky water, and a crucifix in Mundhum. Greek mythology has more bronze, heroic, and even iron men. The myth provides crucial information if we take it as a message. Since the Man of Gold and Silver period, the Kirats and Greeks have lived together. Kirat split off and went east after the Bronze Age or Bronze Man. As a result, Saksak mundhum lacks ages of bronze, Heros, and Iron Man, as Greek mythology describes. Per the mythological study, the Kirat community in Nepal and India who believe in mundhum is a mixed-age group. Accordingly, philosophical analogy and evidence imply that it was made present by Gold, Silver, Alloy, and Iron Age humans.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

19

Karkulehto, Sanna, und Tomi Kakko. „Kirja-arvostelut“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 1 (01.06.2017): 83–87. http://dx.doi.org/10.30665/av.64295.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Sanna Karkulehto: Näkyvää sukupuolta tutkiva lukemisto. Viola Parente-Čapková, Heidi Grönstrand, Ritva Hapuli ja Kati Launis (toim.): Nainen kulttuurissa, kulttuuri naisessa Tomi Kakko: Kauhulla optimismin tyranniaa vastaan Tapani Kilpeläinen: Silmät ilman kasvoja. Kauhu filosofiana

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

20

Stepanov, Andrei, und Liisa Bourgeot. „Kirja-arvostelut“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 3 (02.10.2016): 106–10. http://dx.doi.org/10.30665/av.66171.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Andrei Stepanov Tšehovin moderni Tintti Klapuri: Chronotopes of Modernity in Chekhov Liisa Bourgeot Ääni ja hiljaisuus Mandelštamin runoissa Jussi Hyvärinen: “Sana, palaa musiikkiin”. Musiikki Osip Mandelštamin maailmankuvassa 1908–1925

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

21

Arminen, Elina, und Viola Parente-Čapková. „Kirja-arvostelut“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 4 (31.12.2016): 84–89. http://dx.doi.org/10.30665/av.66186.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Elina Arminen Ylirajaisen kirjallisuudentutkimuksen metodologiaa. Heidi Grönstrand, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä ja Mikko Pollari: Kansallisen katveesta. Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta Viola Parente-Čapková Avantgarden energiasokeudesta jälkifossiiliseen kokeellisuuteen Antti Salminen: Kokeellisuudesta. Historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

22

Rudels, Freja, Lea Rojola und Outi Oja. „Kirja-arvostelut“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 1 (03.04.2017): 82–90. http://dx.doi.org/10.30665/av.66197.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Freja Rudels Fagerholm genererar innovativa läsningar Kristina Malmio & Mia Österlund (eds): Novel Districts. Critical Readings of Monika Fagerholm Lea Rojola Tunteiden paluu Anna Helle ja Anna Hollsten (toim.): Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa Outi Oja Runo on kutsu, joka koskettaa Siru Kainulainen: Runon tuntu

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

23

Riikonen, H. K., und Jani Ylönen. „Kirja-arvostelut“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 2 (03.07.2017): 82–93. http://dx.doi.org/10.30665/av.66205.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

H.K. Riikonen Suursiivousta suomalaisen proosan kamarissa Markku Eskelinen: Raukoilla rajoilla. Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa Jani Ylönen Kirjallisuuden ja posthumanismin herkkä mutta tärkeä suhde Clarke, Bruce & Manuela Rossini (toim): The Cambridge Companion to Literature and the Posthuman H. K. Riikonen Tutkimukselle ja kirjallisuudelle omistettu elämä Yrjö Varpio: Tämä on vielä elettävä. Elämää yliopistomaailmassa ja kirjailijoiden parissa

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

24

Nykänen, Paula. „Kirja pornosta“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 28, Nr. 2 (01.02.2015): 76–78. http://dx.doi.org/10.23994/lk.121225.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

25

Heinonen, Visa. „Kirja-arvio“. Kulutustutkimus.Nyt 18, Nr. 1-2 (18.06.2024): 73–76. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.145547.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

26

Ghimire, Ram Kumar. „Abolition of 'Kipat' Land Tenure System: The Context and Consequences“. Tribhuvan University Journal 27, Nr. 1-2 (30.12.2010): 113–20. http://dx.doi.org/10.3126/tuj.v27i1-2.26394.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

'Kipat' was tenure of land existing mainly in Eastern part of Nepal. Thiswas a communal land holding by the Kirats of the then Majh and Pallo Kiratarea. After the unification of the modern Nepal, late king Prithivi Narayan Shah also established the type of tenure in the same manner as it was in the control of the Kirat tiny state. The land tenure system of Kirat was communal. The land wasnot saleable to other persons who were not the progeny of the first user andmaker of the Pakho-Banjo to arable land. It might be given as Dan; theJ immawala might give it by Pajani. The land ultimately was the property of King,and King could make and change on the holding for social use. Kirat area was not the conquered part of Nepal but it was annexed in Nepal by negotiation between the Kirata and the ruler of Nepal. Limbu, Rai and Khumbu devoted land to the king to win mercy and obtain the ranks like Subba, Majhiya, Jimi etc. Mahesh Chandra Regmi claims that Tamang, Sherpa, Kumhal and Lepcha had also this form of tenure. Similarly, Tamang of East No. 1 and 2and Majhi-Bote of Palpa and Achham had tiny Kipat land. But Sherpas of eastern Nepal had no such tenural land. The Rana rulers had also continued the Kipatland tenure system. After the dawn of democracy, the overall pattern of governance changed. In this context, different segments of people raised issues of political and social change. The change of land tenure system was also one among them. The UN agency FAO started to lead for positive changes on land issues. In the 60s, like most of others LDCs, Nepal had adopted the state-led land reform program. In this context, the Land Reforms Act, 1964 was proclaimed. The Land Act was amended many times; Kipat was abolished by the 2ndamendment of the Land Act. The consequences of the Kipat abolition did not show greater influence in social setting, national polity and economy. Some minor effects were shown in this context. Kipatias were from ethnic group. Their main occupation was traditional but after the first and second War, they joined British army in a large number. Some of the Kirat started to go to the India for extra earning. When the income rose, they started to migrate to Tarai. Kipatias could sell their parental land as they need not tie up with the parental land. The abolition of this tenure did not create any kind of problem in social setting. The political power was not centered on some handful persons due to the' Kipat' system. 'Kipat' was not like the Jimindari system, and there was no master servant relationship between peasants and Jimmawals. Generally, the decision wasmade in Kipatia society by social consensus, but not by any order of Jimmawal. The land-holding pattern was not in big scale in 'Kipat' tenure, so there was less room for the distributional effect. The data were not proper so how muchland was changed to Raikar after the abolition of 'Kipat' is some how unknown. The overall effect was not substantially shown due to the abolition of 'Kipat' tenure. So, it can be said that due to the abolition of 'Kipat' tenure administrative reform was made but not economic reform. After the abolition of 'Kipat', land was not distributed or consolidated. Holding pattern was not changed. 'Kipat' land was not so highly productive land. Mostly 'Kipat' was in hilly region and the quality of the land was not so good. By this, it can be projected that extra revenue from 'Kipat' abolition is not significant.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

27

Kurman, George, und Vaino Vahing. „Machiavelli kirjad tütrele“. World Literature Today 66, Nr. 1 (1992): 170. http://dx.doi.org/10.2307/40148034.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

28

Saastamoinen, Kari. „Liberalismin musta kirja“. Tiede & edistys 39, Nr. 4 (01.04.2014): 366–72. http://dx.doi.org/10.51809/te.105169.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

29

Ilmonen, Mervi. „Suuri pieni kirja“. Yhdyskuntasuunnittelu 58, Nr. 3 (16.02.2021): 51–56. http://dx.doi.org/10.33357/ys.102714.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

30

Therman, Cecilia. „Kirjaa, jaa ja erittele“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 1 (01.03.2011): 54–64. http://dx.doi.org/10.30665/av.74826.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

31

zülfi cennet, Mehmet. „KIRAAT FARKLILIKLARININ DİLBİLİMSEL İMKÂ“. Ekev Akademi Dergisi, Nr. 87 (01.01.2021): 363–86. http://dx.doi.org/10.17753/ekev2096.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

32

Saarivuori, Vera. „Onko kirjan aikakausi ohi?“ Aikuiskasvatus 26, Nr. 3 (15.09.2006): 257. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93707.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

33

Martin, Margareta, Leena Krohn und Inari Krohn. „Älä lue tätä kirjaa“. World Literature Today 69, Nr. 2 (1995): 400. http://dx.doi.org/10.2307/40151291.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

34

Yüksel, Yakup. „KIRAAT FARKLILIKLARININ MEÂLLERE YANSITI“. Ekev Akademi Dergisi, Nr. 66 (01.01.2016): 619. http://dx.doi.org/10.17753/ekev578.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

35

Rajendra Prasad Chapagaee. „Cultural Assimilation Creating Third Culture in Sumnima“. Interdisciplinary Journal of Management and Social Sciences 3, Nr. 2 (31.12.2022): 78–86. http://dx.doi.org/10.3126/ijmss.v3i2.50264.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Sumnima, a psychological love story between Aryan boy and Kirati girl raises some cultural and philosophical issues of cultural reality of Nepal. Cultural values in Nepal are conflicting but there is a unique understanding and co-ordination between the differing cultural and religious philosophies. Sumnima stands for Kirat's cultural philosophy and Somadattafor Aryan philosophy. Sumnima thinks body to be more important than soul. She believes on materialism, living life and real world. She wants to live with nature discarding all sorts of artificialities and formalities. She does not believe in the life after death. Sumnima is a symbol of materialism whereas Somadatta is of spiritualism. A blind follower of Aryan dogmatic principles, he is guided by Aryan religious, spiritual and cultural philosophy. He believes on eternity and immortality of soul. In course of time, he realizes the importance of Sumnima's culture, her philosophy of life and world. He is serious about his spiritual goals but succumbs to the charms of materialistic world. His son, an Aryan boy, marries Sumnima's daughter, a Kirati girl. Marriage between a boy and a girl of two opposite cultures signifies cultural assimilation and harmonization along with the unity in diversity. It connotes cultural liberalization and reformation in the ancient cultures of Nepal. Abstract ideas of Aryan culture and factual ideas of Kirat culture are integrated to create a new culture that brings the philosophy of materialism and spiritualism, or body and soul together. Cultural liberalism defeats the cultural and religious orthodoxy.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

36

Terämä, Emma. „Book review - kirja-arvostelu“. Finnish Yearbook of Population Research 50 (14.03.2016): 127–28. http://dx.doi.org/10.23979/fypr.55592.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

37

Suutela, Hanna. „Kirja on hyvä väline“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 28, Nr. 1 (01.01.2015): 80–81. http://dx.doi.org/10.23994/lk.121219.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

38

Kulovesi, Erkki. „Kirja-arvosteluja — Book reviews“. Studia Celtica Fennica 15 (15.05.2019): 120–43. http://dx.doi.org/10.33353/scf.82235.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

39

Elsayed, Duha, und Tanja Toropainen. „Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa“. Sananjalka 62, Nr. 62 (30.10.2020): 156–75. http://dx.doi.org/10.30673/sja.91088.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa Tässä artikkelissa puheena on se, miten Ruotsin vallan aikana julkaistujen suomenkielisten teosten nimiösivuilla, esipuheissa sekä omistus- ja jälkikirjoituksissa ilmaistiin kirjan tekijä tai tekijät. Artikkelissa käsitellään kirjallisuutta 1540-luvulta vuoteen 1809. Aineisto sisältää 218 Ruotsin vallan aikaista suomenkielistä kirjaa. Aineistossa on mukana teoksia eri kirjallisuustyypeistä (uskonnollinen kirjallisuus, lakikirjallisuus, valistus- ja neuvokirjat ja kaunokirjallisuus). Vaikka eri kirjallisuustyypeissä on eroja, voidaan todeta, että valtaosassa Ruotsin vallan ajan suomenkielisistä teoksista joku tekijöistä on mainittu ja että kokonaan anonyymit julkaisut ovat poikkeuksellisia. Anonyymiys yleistyi joksikin aikaa 1700-luvun alkupuolella, mikä saattaa olla seurausta siitä, että kartettiin teosten leimautumista harhaoppisiksi. Teosten käännöstaustaa ei yleensä salailtu, vaan sitä saatettiin nimiölehdillä erityisesti korostaa. Vaikuttaa siltä, että muunkielisen taustan dokumentointi toimi kirjan markkinointikeinona ja vahvisti tekijän brändiä oppineena kirjoittajana. Martti Lutherin nimi rakensi luottamusta ja ilmeisesti paransi myös teosten myyntiä. Nimiölehdillä ja esipuheissa esiintyvien tekijyyttä kuvaavien verbien perusteella käy selväksi, että monet ajan suomenkieliset teokset syntyivät kompilaattorin työn tuloksena. *********** Authorship issues in literature written in Finnish during the Swedish rule This article describes how the author or authors were indicated in the labels, forewords, inscriptions and epilogues of the literary works published in Finnish during the period of the Swedish rule in Finland. The article covers literature published in Finnish from the 1540’s until 1809. The corpus consists of 208 books which represent various types of literature (religious, legal and educational literature, handbooks, and fiction). Although there are differences between the types of literature, it can be stated that in most of the works in our corpus, at least one of the authors was named and totally anonymous works were merely an exception. In the beginning of the 18th century, though, there was a peak in the anonymousness, which may be due to the author’s wish for the book not to be stigmatized as heresy. A book’s origin as a translation was usually not concealed. This fact could actually be stressed on the label page and thus used as a marketing tool or a means of creating the author’s brand as an expert. Martin Luther’s name was mentioned in order to build confidence and to promote sales. On the basis of the verbs that were used to describe authorship on the label pages, it is clear that many works published in Finnish in this era were a result of a compilator’s effort.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

40

Pitt, Alexandra, Ulrike Koll, Johanna Schmidt und Martin W. Hahn. „Aquirufa ecclesiirivi sp. nov. and Aquirufa beregesia sp. nov., isolated from a small creek and classification of Allopseudarcicella aquatilis as a later heterotypic synonym of Aquirufa nivalisilvae“. International Journal of Systematic and Evolutionary Microbiology 70, Nr. 8 (01.08.2020): 4602–9. http://dx.doi.org/10.1099/ijsem.0.004319.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Two bacterial strains, 50A-KIRBAT and 50C-KIRBAT, were isolated from the same freshwater creek located near Salzburg, Austria. They showed 16S rRNA gene sequence similarities to Aquirufa nivalisilvae of 100 and 99.9 %, respectively. A genome-based phylogenetic reconstruction with amino acid sequences of 119 single-copy genes suggested that the new strains represent two new species of the genus Aquirufa . Pairwise calculated whole-genome average nucleotide identity (gANI) values ranging from 85.4 to 87.5 % confirmed this conclusion. Phenotypic, chemotaxonomic and genomic traits were investigated. Like strains of other Aquirufa species, 50A-KIRBAT and 50C-KIRBAT grew aerobically and chemoorganotrophically, were rod-shaped, red-pigmented and motile, most likely by gliding. They could be distinguished by slight differences in the chemotaxonomic features. We propose to establish for strain 50A-KIRBAT (=CIP 111735T=LMG 31080T) as type strain the name Aquirufa ecclesiirivi and for strain 50C-KIRBAT (=CIP 111736T=LMG 31501T) as type strain the name Aquirufa beregesia. Furthermore, the relationship between the type strains of Aquirufa nivalisilvae (59G-WUEMPELT) and Allopseudarcicella aquatilis (HME7025T) was investigated. Results of polyphasic analyses, especially a gANI value of 97.6 %, as well as the genome-based phylogenetic reconstruction, suggested that Allopseudarcicella aquatilis is a heterotypic synonym of Aquirufa nivalisilvae . According to rule 24b of the International Code of Nomenclature of Prokaryotes we propose to classify strain HME7025 as Aquirufa nivalisilvae and provide an emended description for the latter.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

41

Voutilainen, Liisa. „Jaetut empaattiset tunteet kirjallisuuspiirissä“. Puhe ja kieli, Nr. 1 (29.05.2022): 69–90. http://dx.doi.org/10.23997/pk.119694.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Kaunokirjallisuuden lukeminen on liitetty empatiakykyyn. Tässä artikkelissa kysyn, miten kirjallisuuden herättämät empaattiset tunteet ilmenevät kirjallisuuden sosiaalisessa vastaanotossa. Tutkimuksen aineistona on yhteisöllisessä asuinkorttelissa järjestetyn kirjallisuuspiirin kokoontumisten (4) videonauhoitukset ja menetelmänä keskustelunanalyysi. Kuvaan kolmea vuorovaikutuksellista keinoa, jolla kirjan henkilöihin kohdistuvaa empatiaa jaetaan ryhmässä: piiriläisten kannanottoja, kirjallisuuspiirin vetäjän ymmärrysehdokkaita sekä topikaalisia siirtymiä kirjan ulkopuoliseen maailmaan. Tutkimus ehdottaa, että yksilön tunteiden tavoin myös empatiaa voidaan ilmaista ja jakaa kollektiivisesti. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmassa tutkimuksessa kuvattua kirjallisuuspiirin keskustelujen institutionaalista luonnetta toisaalta analyyttisen puheen ja toisaalta oman lukukokemuksen ja kirjan ulkopuolisen maailman kuvailun vaihteluna.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

42

Kivijärvi, Antti, Tuija Huuki, Harry Lunabba und Tarja Tolonen. „Vastine Anna Anttilan kirja-arvioon“. Elore 26, Nr. 2 (11.12.2019): 97. http://dx.doi.org/10.30666/elore.88113.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

43

Kajander, Anna. „Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa“. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 20, Nr. 2 (12.05.2020): 136–42. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.90686.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Anna Kajanderin kansatieteen väitöskirja "Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Hanna Snellman (Helsingin yliopisto). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/310595

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

44

Sihvonen, Tanja. „Pieni suuri kirja Internet-etnografiasta“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 28, Nr. 3 (01.03.2015): 86–87. http://dx.doi.org/10.23994/lk.121235.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

45

Toomeos-Orglaan, Kärri. „Kirillitsas kirja pandud seto jutusõ’“. Mäetagused 70 (April 2018): 67–90. http://dx.doi.org/10.7592/mt2018.70.toomeos_orglaan.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

46

Ilvonen, Antto. „Keskusteleva kirja polveilee ja provosoi“. Aikuiskasvatus 26, Nr. 3 (15.09.2006): 266–67. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93715.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

47

Hyötyläinen, Mika. „Kirja-arvostelu: Maankorkoteoria kaupunkien aikakaudella“. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 57, Nr. 4 (23.12.2019): 80–84. http://dx.doi.org/10.33357/ys.88637.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

48

Yamphu Rai, Hom. „Kirat and Bhote: A conspectus“. Patan Pragya 10, Nr. 01 (31.12.2022): 65–73. http://dx.doi.org/10.3126/pragya.v10i01.50588.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Anthropologists and Nepali cultural historians and literates, including Tibetologists and South Asian cultural historians have commonly conceptualized Himalayan peoples and their civilization as an “Indo-Tibetan Interface ∕ ” Consequently, the Himalayan peoples have been explained within very generic terms given by their neighbors, scholars, and then state administrators such as Kiratiand Bhote. This review article also shows that using such generic terms Kirati and Bhote are a little problematic because these terms have been used in a way that emphasizes many differences as if they have nothing in common. In his review article, I argue that understanding Kirati and Bhote people requires a perceptive of common racial, religious, cultural, and historical origin, rather than dichotomizing them. Thus, Bhote and Kirati might have come to be used as ethnic names in the same sense and purpose as Edward Said (1978) identified how Westerners used “binary grammar” to describe “the Orient” to them. Thus, it will not result in pinpointing any ethnic group, present or in past. I argue that both Kirati and Bhote are not specific ethnonyms and not the only ones of this kind and are referential terms of a most general kind, perhaps like paharia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

49

Leete, Art. „Arhailisest ja sekundaarsest kirjast ning kultuurimuutustest“. Mäetagused 07 (1998): 38–44. http://dx.doi.org/10.7592/mt1998.07.art.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

50

ÇAKICI, İrfan. „KIRAAT OLGUSUNUN ORTAYA ÇIKIŞI VE GELİŞİMİ“. Journal of Turk-Islam World Social Studies 18, Nr. 18 (01.01.2018): 164–86. http://dx.doi.org/10.16989/tidsad.1544.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!