Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Kielitaito“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Inhaltsverzeichnis
Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Kielitaito" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Zeitschriftenartikel zum Thema "Kielitaito"
Heikkilä, Mirva. „”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa”“. Aikuiskasvatus 40, Nr. 4 (16.12.2020): 384–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100557.
Der volle Inhalt der QuelleTervola, Maija. „Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen“. Puhe ja kieli, Nr. 2 (05.10.2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.65094.
Der volle Inhalt der QuelleTervola, Maija. „Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen“. Puhe ja kieli, Nr. 2 (05.10.2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75368.
Der volle Inhalt der QuelleHonko, Mari, Sari Ahola und Tuija Hirvelä. „Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä“. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 31 (31.10.2021): 114–52. http://dx.doi.org/10.5128/lv31.04.
Der volle Inhalt der QuelleKotilainen, Lari, und Inkeri Lehtimaja. „Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa - osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen“. Puhe ja kieli, Nr. 3 (10.01.2020): 221–39. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76602.
Der volle Inhalt der QuelleHuhta, Ari. „Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä“. AFinLA-teema, Nr. 14 (16.06.2022): 62–79. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111273.
Der volle Inhalt der QuelleHuhta, Ari, Taina Tammelin-Laine, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki und Elina Stordell. „Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella“. Aikuiskasvatus 37, Nr. 3 (05.09.2017): 190–204. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88429.
Der volle Inhalt der QuelleAhola, Sari. „Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta“. Puhe ja kieli, Nr. 4 (31.12.2020): 203–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.103307.
Der volle Inhalt der QuelleMasonen, Virpi. „Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa“. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, Nr. 23 (2013): 187–209. http://dx.doi.org/10.5128/lv23.08.
Der volle Inhalt der QuelleHonko, Mari. „Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä“. Puhe ja kieli, Nr. 4 (08.01.2018): 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Der volle Inhalt der QuelleDissertationen zum Thema "Kielitaito"
Issakainen, O. (Olga). „Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksien erottaminen kielitaidon puutteesta“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905031591.
Der volle Inhalt der QuellePiri, O. J. (Olli-Juhani). „Morfosyntaktiset objektivirheet oppijansuomessa:korpuspohjainen kuvaus suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuuden kehityksestä“. Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012339.
Der volle Inhalt der QuellePääkkönen, E.-R. (Emma-Riikka). „Varhaisen ja varhennetun kieltenopetuksen merkitys kielitaidon kehittymisen edistäjinä sekä niiden toteutus Suomessa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906112520.
Der volle Inhalt der QuelleKorkealehto, K. (Kirsi). „”Ajattelin, että opettaja on opettavinaan ja me ollaan oppivinaan, mutta tässähän oppii oikeasti!”:suullisen kielitaidon kehittyminen Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuistradenomiopiskelijoiden englannin monimuotokurssilla“. Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410101925.
Der volle Inhalt der QuelleNiemi, H. (Hannu). „Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen:korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta“. Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287046.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla. Virkamiesruotsin merkityssisältöjä ja toteutumista tutkittiin kartoittamalla eri koulutusohjelmien ruotsin kielen opintojaksojen suunnittelua, opetuksen toteuttamista, opiskelijoiden kielitaidon testaamista, kielitaidon arviointia ja arvosanan määräytymistä. Tarkastelun viitekehyksen muodostivat kielilainsäädäntö, opettajan ajattelun hyödyntäminen tutkimuksessa sekä kielitaidon arviointi. Tutkimustulosten arvioinnin apuna käytettiin opetussuunnitelmien arviointiin tarkoitettua CIPP-mallia. Lisäksi tutkimuksen pohdintaosassa esitetään korkeakoulututkintoon kuuluvia virkamiehen kielitaitoa ja sen osoittamista koskevia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Empiirinen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeilla yliopistojen kielikeskusten ruotsinopettajilta (n = 24), ja ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajilta (n = 19) sähköpostitse kyselytutkimuksilla ja aineistoa täydennettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla (n = 8). Kyselytutkimuksessa selvitettiin korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä erityisalojen ruotsin ja virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja taitotasovaatimusten toteutumisesta. Eri puolilla Suomea sijaitsevat kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa on fenomenografisen tutkimuksen ja sisällön analyysin sovellusta. Tulosten mukaan korkeakoulututkintoon kuuluvien ruotsinopintojen suunnittelu oli etupäässä opettaja- tai oppilaitoskohtaista. Virkamiesruotsia ja erityisalojen ruotsia oli vaikea erottaa toisistaan, ja ne tarkoittivat monien ruotsinopettajien mielestä samaa asiaa opintojakson opetuksessa ja sen loppukokeissa. Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia. Korkeakouluissa virkamiesruotsin osuuteen kuuluvaa luetun ja puhutun ymmärtämistä ei testattu erillisillä standardikokeilla. Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1. Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. Pohdintaosassa esitetään jatkotoimenpiteitä korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen madaltamiseksi