Thematische Bibliographien / Jumalat

Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Jumalat“

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 26. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Inhaltsverzeichnis

Zeitschriftenartikel
Dissertationen
Bücher
Buchteile

Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Jumalat" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Zeitschriftenartikel zum Thema "Jumalat"

Vadén, Tere. „Luonnot ja jumalat“. Research in Arts and Education 2004, Nr. 1 (01.12.2004): 20–37. http://dx.doi.org/10.54916/rae.118610.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Sazonov, Vladimir, und Joanna Töyräänvuori. „Jumalad sõjas: jumalik toetus ja sõdade teoloogiline õigustamine muistses Anatoolias ja Põhja-Süürias“. Mäetagused 82 (April 2022): 147–74. http://dx.doi.org/10.7592/mt2022.82.sazonov_toyraanvuori.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

As we can see, divine support, divine intervention, and an ideology of (divine) warfare developed in the Hittite world throughout the whole of Hittite history and became better formulated and more complex with the passing of time, reaching their apex during the New Kingdom Period. If we can observe barely any divine support for Anitta’s deeds in the Text of Anitta, then Ḫattušili I, who ruled 100 years later, already elaborated this phenomenon more explicitly and referred to gods in support of his aggressive politics and military actions (The Annals of Ḫattušili I). The phenomenon of divine support for war can be found in an even more sophisticated and developed manner during the New Kingdom, in the Annals of Tudḫaliya I, in the Manly Deeds of Šuppiluliuma and in the annals written by Muršili II, etc. In some cases, we even have outright theological justification of wars. As we can see, ideology, religion, and theology played an insignificant role in conflict and warfare and especially in the divine support of war in Hittite Anatolia at the time of Anitta in the 18th century BCE. This, however, changed dramatically across the time, and in the Annals of Ḫattušili I, the role of gods increased considerably, and the king began to refer to the gods in justification for his actions (also in war). Later, in the epoch of the New Kingdom, since the time of Tudḫaliya I, and especially since Muršili II, the role of the gods became even more elaborate and sophisticated, and the kings mention several gods or a group of gods, instead of only two or three of them (as was done by Ḫattušili I) which helped them in wars and in military campaigns. We have several pieces of evidence from Hittite sources in which the ruler uses proper theological justification for his military campaign or for the invasion of another country, and the most elaborate of these are the annals of Muršili II. Similar themes of divine support and the occasional theological justification of war are also found in the texts of the vassal kingdoms of the Hittite Empire, with the exception that, on the ideological level, the Hittite kings were the representatives of the gods for the Syrian kings. This is a clear difference between the texts from the core area of the Hittite Empire and the texts from the kingdoms of the Hittite ambit. Many of the wars fought by the major international players of the Late Bronze Age were fought on the battlefields of North Syria, which is why war is a common occurrence in the texts of the peoples based there. Unlike in the Hittite texts, the petitioning of the gods before military undertakings is a common trope in the texts from Ugarit and Alalaḫ. The same may have been true of the other Syrian vassals of the Hittite kings, but fewer texts have remained from them. These petitions were also accompanied by rituals meant to ascertain good fortunes in war. The petitioned deities changed depending on the place of origin of the petitioner and the place that was attacked. Both one’s ancestral gods and the gods of the enemy needed to be respected for a campaign to be successful, and peace could also be made on behalf of the gods of both parties only. In the North Syrian kingdoms, proper conduct of war concerned not only the present but also the past and future generations. A victory or defeat could be decided by the conduct of one’s ancestors, and teaching one’s descendants the proper way to petition the gods for success in war was supremely important. While the storm god was likely the most important deity concerning the theological justification of war among the North Syrian kingdoms, this role of the god is not always clearly formulated in the texts. Goddesses were also petitioned for success in war, but there was a clear difference in how common soldiers and kings apprehended the gods, especially the widely popular warrior goddess Anat. While soldiers and warriors looked to the goddess for success in battle, she functioned as the nursemaid of the king. While the petitioning of divine support for military undertakings was likely shared by kings across the entire ancient Near East, Anatolia and North Syria formed a cultural ambit where influences were readily exchanged both from Anatolia to Syria and from Syria to Anatolia. In the texts from these areas, we can see details and motifs that are particular to either region but also themes that are shared by both areas. It is noticeable that the political relationship of overlord and vassal or subject kingdom can be seen not only in the political correspondence of the kingdoms but also on the ideological level, in the texts that the Hittites wrote for their own gods and the Syrians wrote for theirs. The hierarchical relationships of the kingdoms of Anatolia and North Syria are so ingrained that they influenced the very core of how the divine support of war was formulated in the texts.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Hökkä, Tuula. „”O Jumalan Karitza”“. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Nr. 1 (01.03.2008): 45–61. http://dx.doi.org/10.30665/av.74722.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Kitching, Juta Kõvamees, und Albert Uustulnd. „Kui jumalad nutsid“. World Literature Today 71, Nr. 1 (1997): 187. http://dx.doi.org/10.2307/40152720.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Koistinen, Timo, und Tero Massa. „Jumalan todellisuuden määrittelemättömyydestä“. Teologinen Aikakauskirja 129, Nr. 2 (03.06.2024): 172–92. http://dx.doi.org/10.62442/ta.144583.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mielikäinen, Aila. „Agricolan Rukouskirjan yhtyys“. Sananjalka 61, Nr. 61 (26.11.2019): 130–40. http://dx.doi.org/10.30673/sja.79843.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vanhassa kirjasuomessa on ollut kaikkiaan viisi yksi-kantaista ominaisuudennimijohdosta. Nykykieleen niistä ovat säilyneet vain yhteys ja ykseys. Varhaisin ja yleisin on yhteys, joka saattaa olla tietoisesti luotu johdos. Sitä on ilmeisesti tarvittu kirkollisen kielen termistössä jo ennen Agricolaa, ja siitä on tullut eräänlainen yleisvariantti. Agricolasta lähtien sen rinnalla on joskus käytetty murteiden pitkävokaalista johdosta yhtyys tai tämän alkuperäisempää lyhytvokaalista varianttia (yhdys :) yhtye-. 1500- ja 1600-luvun teksteissä esiintyy muutaman kerran yksyys, mutta vain yhdyssanassa kolm(i)yksyys. 1700-luvulla, siis melko myöhään, tuli kirjasuomeen vielä uudissana ykseys. Johdostyyppien vaihtelu ilmentää murteen ja kirjakielen eroja ja ennen kaikkea yksi-kantaisen termistön tarvetta teologisessa ja lainopillisessa erikoiskielessä. Varianttien valintaa ovat jossain määrin ohjailleet semanttiset ja kontekstuaaliset syyt. Yhteydellä on monia eri merkityksiä abstraktista (esim. ’ykseys’) konkreettiseen (esim. ’yhteisö’). Yhtyys on ollut osin yhteyden synonyymi, mutta sitä on käytetty ei-teologisissa konteksteissa, varsinkin murteista omaksutussa ilmauksessa pitää yhtyyttä ’olla tekemisissä, kanssakäymisissä, sukupuoliyhteydessä’. Yksyys ja ykseys ovat puolestaan kokonaan kirkollisen kielen uudismuodosteita. Yhtyys esiintyy jo Agricolan teoksissa, mutta vain kerran, kun muuten Agricola on käyttänyt johdonmukaisesti yhteys-varianttia. Yhtyys kuuluu ilmaukseen, joka poikkeaa semanttisesti ja syntaktisesti sanan muusta käytöstä: nijn swresta ychtyxesta hywydhesta (Rukouskirja 1544). Tässä kontekstissa sen voi tulkita vain hyvyys-johdoksen attribuutiksi eli yhteinen-adjektiivin vastineeksi: ’niin suuresta yhteisestä hyvyydestä’. Agricolan teksteissä on joitakin muita samansisältöisiä ilmauksia, joissa hyvyyksiä eli ’(Jumalan) lahjoja’ kuvataan yhteisiksi. Ominaisuudennimien adjektiivinen käyttö tunnetaan murteista ja sukukielistä mitan ilmauksissa: polven korkeus ’polven korkuinen’, kämmenen leveys ’kämmenen levyinen’ (samoin paksuus, pituus, suuruus, syvyys). Ilmaustyyppi on tavallinen myös vanhassa kirjasuomessa, sillä ominaisuudennimistä johdetut ekvatiiviadjektiivit tulivat kirjakieleen vasta 1700-luvulla. Ominaisuudennimet ovat tästä syystä olleet syntaktisesti monipuolisemmassa käytössä, esimerkiksi Ljungo 1601 kynärän pituella kaidickalla [’kalikalla’], Lizelius 1776 cohtuesa [: kohdus] vedesä ’sopivassa vedessä’. Kohtuus-johdosta on käytetty mitanilmausten tavoin, ja Agricola on soveltanut vastaavaa ilmaisutapaa myös yhtyyteen, Yhtyyden adjektiivista tulkintaa tukee vielä se, että Ganander on muokannut Hemmingin runomittaisesta tekstistä sanakirjaansa 1787 lause-esimerkin, jossa Jumalaa määrittää kolmyksyys: kolmyxydestä Jumalasta. Tästä ominaisuudennimestä ei ole kuitenkaan sana-artikkelia tai hakusanaa, vaan Ganander on sijoittanut esimerkin hakusanaan kolmyhteinen l. kolmiyhteinen l. kolmiyxynen. Kolm(i)yksyistä hänen sanakirjassaan ei ole muualla eikä siitä ole tietoa muustakaan vanhasta kirjasuomesta. Sen täytyy siis olla Gananderin teorioima ja abstrahoima hakusana adjektiivisesti käytetylle kolmyksyydelle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Vainik, Ene. „Jumala jälgi ajamas“. Mäetagused 58 (2014): 7–34. http://dx.doi.org/10.7592/mt2014.58.vainik.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Paddon, Seija, und Juha Seppälä. „jumala oli mies“. World Literature Today 71, Nr. 3 (1997): 621. http://dx.doi.org/10.2307/40152956.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Valk, Heiki. „Jumala jälgedel: Peko lahkumine“. Keel ja Kirjandus 62, Nr. 3 (März 2019): 165–91. http://dx.doi.org/10.54013/kk736a2.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Aziz, Nooratika, Muhammad Fauzi Uzir Abd Wahab, Mohd Ridzuan Yusof und Mohamad Azhan Yahya. „Penguatkuasaan Kesalahan Tidak Menunaikan Solat Jumaat“. JURNAL UNDANG-UNDANG DAN MASYARAKAT 31 (23.12.2022): 127–37. http://dx.doi.org/10.17576/juum-2022-31-10.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Enakmen Kesalahan Jenayah Syariah memperuntukan hukuman ke atas orang lelaki yang tidak menunaikan solat Jumaat. Namun, peruntukan undang-undang mensyaratkan tindakan hanya boleh diambil terhadap kesalahan tidak menunaikan solat Jumaat selama tiga kali berturut-turut telah menimbulkan isu permasalahan dari aspek penguatkuasaan dan pembuktian. Malah,, peruntukan undang-undang juga menghendaki kesalahan tersebut berlaku dalam kariah tempat tinggal pesalah merumitkan apabila ia berlaku diluar daripada kariah masjid pelaku kesalahan. Kajian ini menganalisis undang-undang substantif yang telah diperuntukkan di bawah Enakmen Kesalahan Jenayah Syariah berkenaan dengan kesalahan tidak menunaikan solat Jumaat serta permasalahannya dan mencadangkan penyelesaian untuk mengastasi isu-isu yang berlaku. Penulisan ini menggunakan kaedah kajian kaedah kualitatif melalui analisis dokumen terutamanya meninjau dari aspek perundangan dan prinsip syariah. Kaedah temu bual turut dijalankan ke atas pengamal undang-undang syariah. Hasil dapatan temu bual ini digunakan untuk menyokong dapatan kajian ini. Hasil kajian mendapati bahawa terdapat elemen yang perlu dibuktikan dalam peruntukan berkenaan baligh atau mukallaf, tiga kali berturut-turut, masjid dalam kariah dan uzur syarie di bawah Enakmen Kesalahan Jenayah Syariah adalah umum dan tidak jelas.Kajian mencadangkan agar elemen terbabit perlu diperincikan agar penguatkuasaan ke atas pesalah kesalahan tidak menunaikan solat Jumaat ini dapat diperkemaskan serta diperkasakan lagi. Seterusnya, kajian turut mencadangkan agar prosedur operasi standard (SOP) turut perlu dibina berhubung dengan proses penyiasatan kesalahan ini agar dapat membantu pihak penguatkuasa agama menjalankan siasatan dengan baik dan menyokong pembuktian pihak pendakwaan di mahkamah kelak. Kajian ini penting dalam usaha memperkasakan lagi penyiasatan dan pendakwaan kesalahan tidak menunaikan solat Jumaat oleh pihak berkuasa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mehr Quellen

Dissertationen zum Thema "Jumalat"

Julku, M. (Maria). „”Jumalan viholliset”:muslimikuvaus kolmannen ristiretken (1187–1192) silminnäkijälähteissä“. Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312202049.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tutkielma käsittelee kirjoittajien tapaa kuvata muslimeita kolmannen ristiretken (1187–1192) silminnäkijälähteissä. Menestykseltään kiistanalainen kolmas ristiretki järjestettiin seurauksena kristittyjen Pyhällä maalla kokemista katastrofeista, sillä muslimijohtaja Saladin oli voittanut Jerusalemin kuningaskunnan armeijan sekä valloittanut suuren osan kaupungeista Jerusalemia myöten. Tutkielman kohteena ovat tapahtumia läheltä seuranneet eurooppalaiset, ristiretkelle osallistuneet kirjoittajat, sekä Jerusalemin kuningaskunnassa asuneet kirjoittajat. Lähdeaineistoksi on otettu mahdollisimman kattavasti ne tunnetut lähteet, joita pidetään tutkimuksessa silminnäkijälähteinä tietyin varauksin. Päälähteinä toimivat seitsemän pidempää kuvausta ristiretkestä ja sen taustatapahtumista, kun taas täydentävinä lähteinä on Pyhältä maalta lähetettyjä kirjeitä, runoelmia ja lyhyempiä kuvauksia. Päälähteet jakautuvat etupäässä Rikhard I Leijonamielen hallintoa tukeviin anglo-normannilaisiin lähteisiin, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Fredrik I Barbarossan ristiretkestä kertoviin sekä Pyhällä maalla syntyneisiin lähteisiin. Muslimikuvausta tarkastellaan kokonaisuudessaan niin käytettyjen termien ja muslimeita koskevan tiedon, kuin näiden tapojen ja tekojen kuvauksen pohjalta. Lähteitä analysoidaan vertailemalla niiden muslimikuvausta, asettamalla lähteet aikansa kontekstiin ja tarkastelemalla kunkin lähteen taustatekijöitä ja kirjoitustarkoitusta. Historiallisen kuvatutkimuksen avulla käsitellään syvään juurtuneiden mielikuvien vaikutusta kuvaukseen erityisesti siitä näkökulmasta, miten mielikuvat muodostivat voimakkaan esteen uuden tiedon omaksumiselle. Negatiivisen muslimikuvauksen piirteitä eritellään universaalin viholliskuvan kautta. Hakemalla vertailunäkökulmaa ensimmäisen ristiretken ajan muslimikuvaukseen havaitaan, millä tavoin kuvaus oli muuttunut 1100-luvun kuluessa. Selkein piirre muslimikuvauksessa on vihamielisen kuvauksen voimakas ilmeneminen ristiretkiliikettä tukevissa lähteissä. Kolmannen ristiretken aikaan tarpeellinen ja voimistuva uuden ristiretken motivointi, kuten myös kristittyjen johtajien glorifioiminen, hyötyivät muslimivihollisen esittämisestä mahdollisimman negatiivisin termein. Ristiretkipropagandaan kietoutuu vahva viholliskuva, ristiretken motivointi esittämällä muslimit kaiken pyhän saastuttajina ja muslimien asettaminen Jumalan välineeksi, jolloin muslimien menestys oli mahdollista nähdä ennalta määrättynä, vain ohimenevänä kristittyjä koettelevana rankaisuna. Muista lähteistä poikkeavan, positiivisemman kuvan muslimeista välittää Pyhällä maalla asuneen kirjoittajan kuvaus, sillä siinä ei muslimeita juurikaan herjata tai tuomita. Poikkeava kuvaus selittyy etupäässä sekä ristiretkipropagandan että uskonkiihkon puuttumisella, sillä teksti on lähtökohtaisesti poliittinen propagandaesitys Jerusalemin kuningaskunnan vaiheista, että mahdollisesti myös kirjoittajan henkilökohtaisilla kokemuksilla. Verrattuna ensimmäisen ristiretken muslimikuvaukseen, on tutkimuksen lähteissä toisaalta räikeimmän virheellisen tiedon määrä vähentynyt, ja vastaavasti oikean tiedon määrä hiukan lisääntynyt. Oikean tiedon esiintyminen on kuitenkin hyvin vaihtelevaa esiintyen rinnakkain väärän tiedon kanssa, mikä kertoo osaltaan mielikuvien pysyvyydestä ja tiedon omaksumisen hitaudesta. Tutkielma osoittaa, miten muslimikuvauksen taustalla vaikuttivat pitkäkestoiset mielikuvat vihollisesta, kirjoittajan subjektiiviset näkemykset ja valinnat sekä ennen kaikkea kirjoittamisen tarkoitus, joka hyvin pitkälti saneli sen, millaisina muslimit haluttiin yleisölle esittää.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Tornberg, J. (Jasmiini). „Halu, neuvo ja Jumalan tahto:normien nimeäminen ja modaalisuus Päivämies-lehden blogikirjoituksissa“. Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905231913.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen normien merkityksellistämistä vanhoillislestadiolaisessa yhteisölähtöisessä normidiskurssissa. Normeilla viittaan niihin sääntöihin, ohjeisiin ja malleihin, jotka ohjaavat vanhoillislestadiolaisen yhteisön jäsenten toimintaa. Tutkielmassani kartoitan, millaisia nimeämisiä normeista ja niiden mukaisesta toiminnasta vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä käytetään. Lisäksi tarkastelen sitä, millaista modaalista ainesta normeihin ja niiden mukaiseen toimintaan kohdistuu. Nimeämisten ja modaalisen aineksen analyysin pohjalta hahmottelen kuvausta siitä, miten normeja merkityksellistetään vanhoillislestadiolaisen yhteisön sisäisessä kielenkäytössä. Tutkimusaineistoni koostuu Päivämies-lehden verkkosivuilla vuosien 2014–2017 aikana julkaistuista blogiteksteistä. Aineistossa on yhteensä 61 tekstiä 27:ltä eri kirjoittajalta. Tutkielmani teoreettisena ja metodisena viitekehyksenä toimii kriittisen diskurssianalyysin näkemys kielen ja sen kuvaaman todellisuuden vuorovaikutteisesta suhteesta. Tarkasteltaviksi kielenpiirteiksi valikoituivat nimeäminen sekä modaaliset kielenainekset, joilla ilmaistaan asiaintiloihin liittyvää mahdollisuutta, välttämättömyyttä sekä toivottavuutta, todenmukaisuutta ja toteutumismahdollisuuksia koskevia arvioita. Kielenpiirteiden analyysissa normeille hahmottui kuusi erilaista merkityksellistämisen tapaa. Normit merkityksellistyivät sisäisenä kokemuksena, ohjauksena, Jumalan tahtona, koettelemuksina, rajoitteina sekä erilaisuutena ja merkkinä uskosta. Normien merkityksellistäminen yhteisön asettamiksi rajoitteiksi hahmottui vahvasti yhteisön ulkopuolella käytetyksi merkityksellistämisen tavaksi, johon yhteisössä suhtaudutaan kielteisesti. Tutkielmani analyysia voidaan pitää edustavana katsauksena normien merkityksellistämisen tapaan vanhoillislestadiolaisessa yhteisölähtöisessä normidiskurssissa. Tutkielman tuloksia voidaan käyttää pohjana normien kielitieteelliselle jatkotutkimukselle. Tuloksia on mahdollista myös verrata muiden tutkimusalojen piirissä havaittuihin vanhoillislestadiolaisiin normeihin liittyviin ilmiöihin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Tähti, S. (Sami). „”Aukkojenko jumala?”:ydinfyysikko K. V. Laurikaisen filosofia filosofi Ilkka Niiniluodon kritisoitavana“. Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201804051433.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Pro gradu -tutkielmani aiheena on selvittää, millaisen vastaanoton ydinfyysikko K. V. Laurikaisen filosofia sai Suomessa. Laurikaisen sanoma ei suuresti kiinnostanut aikansa tieteenharjoittajia. Hänen filosofiansa ainoaksi vastaväittelijäksi tuli filosofi Ilkka Niiniluoto. Työssäni olen analysoinut Laurikaisen filosofiaa ja Niiniluodon kritiikkiä siitä. Lisäksi olen etsinyt Laurikaisen ajattelusta yhtäläisyyksiä muiden suomalaisten filosofien ajatuksiin. Olen tutkinut, muuttuivatko ja kehittyivätkö Laurikaisen käsitykset väittelyn aikana. Lisäksi olen tutkinut, millä argumenteilla Laurikainen vastasi Niiniluodon ”aukkojen jumalan” väitteisiin. Lähdekirjallisuutena olen käyttänyt Laurikaisen kirjallista tuotantoa vuosilta 1967–1997. Niiniluodolta on päälähteenä teos: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Lisäksi olen käyttänyt lähteenä lehtiä, joissa Laurikainen ja Niiniluoto kävivät väittelyään. Lehdistä tärkeimmät olivat Vartija- ja Kanava-lehdet. Laurikaisen ja Niiniluodon debatti alkoi, kun Niiniluoto arvosteli Vartija-lehdessä Laurikaisen kirjat: Fysiikka ja usko (1978) sekä Todellisuus ja elämä (1980). Kaikkiaan Laurikaisen ja Niiniluodon väittelyä aiheesta kesti vuodet 1980–1984. Laurikaisen filosofiassa on nähtävissä vaikutteita useista eri filosofisista suuntauksista. Niiniluoto on vakuuttunut, että Laurikainen edustaa mekanistista reduktionismiä. Filosofi Lauri Snellman puolestaan sijoittaa Laurikaisen filosofian pragmatismiin. Laurikaisen filosofiassa on havaittavissa viitteitä myös dekonstruktiosta ja fysiikan filosofiasta. Laurikaisen filosofia kehittyi tarkastellun ajanjakson aikana selvästi uskonnollisempaan suuntaan. Näkemykseni mukaan enemmän on kuitenkin kyse turhautumisesta: Laurikainen ei saanut tieteentekijöitä ymmärtämään, kuinka vallankumouksellisesta ideasta kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisessa tulkinnassa oli kyse. Laurikainen korosti, että tilastollinen kausaliteetti pakottaa meidät hyväksymään tieteellisessä maailmankatsomuksessa olevan periaatteellisen aukon, mikä taas johtaa materialismin kritiikkiin. Tätä Niiniluoto ei hyväksynyt, vaan puhui ”aukkojen jumalasta”. Laurikainen otti väittelyn enemmän elämän ja kuoleman kysymyksenä. Niiniluoto taas suhtautui väittelyyn enemmän ammatillisesti. Niiniluoto osallistui keskusteluun oletuksella, että Laurikaisella olisi esitettävään ”irrationaalisen” tekijän olemassaololle jokin filosofinen argumentti. Niiniluoto ei kuitenkaan saanut Laurikaiselta kaipaamaansa argumenttia väitteiden taakse. Sen sijaan Laurikainen toteaa kaiken tämän olevan väärinkäsitystä, sillä usko jumalaan tulee ensisijaisesti muuta tietä kuin filosofisen erittelyn kautta. Laurikaisen ja Niiniluodon näkemykset eivät koskaan kohdanneet ja vähitellen keskustelu kuivui kasaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mikkonen, V. (Ville). „”Ja ’suotuisan hetken jumala’ hymyilee meille”:Itä-Karjalan kysymyksen ilmeneminen vuosina 1881–1923 kirjoitetussa Itä-Karjala-kirjallisuudessa“. Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606302592.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kirjoittajien aatteiden, asenteiden ja kiinnostuksen historiaa Itä-Karjalaa kohtaan. Tähän liittyvät oleellisesti Itä-Karjalan kysymys sekä Suur-Suomi-aate, joiden tavoitteena oli Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. Tutkielman päälähteinä ovat aikalaisten kirjoittamat kuvaukset Itä-Karjalasta kuten matkakirjat sekä itsenäistymisen jälkeen heimokirjat. Päätutkimuskysymyksiä tutkielmassa on kaksi. Ensimmäinen on, miten vuosina 1881–1923 kirjoitetuissa Itä-Karjalasta kertovissa teoksissa on perusteltu Itä-Karjalan suomalaisuutta. Tutkimuskysymys jakautuu tarkempiin osakysymyksiin kuten, miten suomalaisten esittämään Itä-Karjalan suomalaisuuteen on suhtauduttu yhtäältä karjalaisten ja toisaalta venäläisten taholta, onko alue aina haluttu liittää Suomeen ja kuinka se tulisi tehdä ja milloin siihen olisi suotuisa hetki? Toinen päätutkimuskysymys on Itä-Karjalasta kertovien teosten suhtautuminen venäläisiin — kuinka karjalaisten kerrotaan eroavan venäläisistä ja kuinka Itä-Karjalaa hallitseviin venäläisiin teoksissa suhtaudutaan. Tähän liittyen tarkastellaan myös, miten suomalaiset kirjoittajat kuvaavat karjalaisten itsensä suhdetta sekä suomalaisiin että venäläisiin. Suomalaiset rakensivat kansallista itsetuntoaan erottautumalla venäläisistä, joten tutkielma selvittää suomalaisen identiteetin ja kansallistunteen kehitystä Suomen rajaseudusta Itä-Karjalasta kertovien huomioiden avulla. Tutkielma tarjoaa aiempaan suomalaisen identiteetin kehityksestä kertovaan historiantutkimukseen Itä-Karjala-kirjallisuuden luoman ja ennen vähälle huomiolle jääneen näkökulman. Autonomian alkuajan kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaan oli puhtaasti tieteellistä. Itä-Karjala kiinnosti kansatieteilijöitä, rakennustutkijoita, historioitsijoita ja eritoten taiteilijoita. Monitahoinen kiinnostus Itä-Karjalaa ja sen kansaa kohtaan sai A. W. Ervastin matkakirjassa vuonna 1881 ensi kertaa poliittisen ohjelmanjulistuksen piirteitä: Itä-Karjala oli suomalainen maakunta ja sen asukkaat karjalaiset olivat suomalaisia. Tutkielmassa käsiteltävän ajanjakson loppua lähetessä Itä-Karjala-kirjallisuus muuttuu selkeämmin venäläisvastaiseksi. Ajanjakson alun matkakirjamaisuus vähenee ja aiempaa selkeämpi propagandamaisuus tulee sen tilalle. Itsenäistymisen jälkeen Itä-Karjalasta kertovia teoksia leimaa selkeämmin Suur-Suomi-aate ja Itä-Karjalan kysymyksen käsittely ratkaisuehdotuksineen. Ratkaisu oli yksinkertainen: Itä-Karjala tulee liittää Suomeen. Mielenkiintoista jatkotutkimusta olisi tutustua jatkosodan yhteydessä kirjoitettuun Itä-Karjala-kirjallisuuteen. Tuon ajan Itä-Karjalan oloista kertovia kirjoja vertailemalla aiempaan alueesta kertovaan kirjallisuuteen saisi mielenkiintoisen käsityksen siitä muuttuiko suomalaisten suhtautuminen karjalaisiin voitokkaana ja hurmosmaisena alkaneen jatkosodan hyökkäyssodan aikana. Olivatko karjalaiset edelleen apua kaipaavia sorrettuja heimoveljiä kuten aiemmin vai kenties vihollisen kanssa vehkeilleitä isänmaan pettureita?

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Ibn, Abī al-Rabīʻ ʻUbayd Allāh ibn Aḥmad Thābītī ʻAyyād ʻĪd. „al-Basīṭ fī sharḥ Jumal al-Zajjājī“. Bayrūt, Lubnān : Dār al-Gharb al-Islāmī, 1986. http://books.google.com/books?id=1OYrAAAAMAAJ.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Isokääntä, M. (Miikka). „Filosofien Jumala ja maapallon kehityshistoria:Thomas Burnetin teoria maapallon synnystä tieteellisen vallankumouksen ajan Englannin ja Ranskan fyysis-teologisessa keskustelussa“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710193002.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Jumaah, Alaa [Verfasser], Thomas [Akademischer Betreuer] Kusserow und Idelfonso Tafur [Akademischer Betreuer] Monroy. „Graphene Based Terahertz Devices / Alaa Jumaah ; Thomas Kusserow, Idelfonso Tafur Monroy“. Darmstadt : Universitäts- und Landesbibliothek, 2021. http://d-nb.info/1238783201/34.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Ma'touq, Jumana [Verfasser]. „Human hand neuromechanics for the design of robotic intelligent upper limb prostheses / Jumana Ma'touq“. Hannover : Gottfried Wilhelm Leibniz Universität Hannover, 2019. http://d-nb.info/1198398698/34.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Muallem, Jumana [Verfasser]. „Upper abdominal surgery in advanced epithelial ovarian cancer diaphragm surgery in focus / Jumana Muallem“. Berlin : Medizinische Fakultät Charité - Universitätsmedizin Berlin, 2019. http://d-nb.info/1202042821/34.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Bus, Jumana [Verfasser], und Bernhard [Akademischer Betreuer] Homey. „Zur Bedeutung der Thermotaxis für die gerichtete Migration humaner Spermien / Jumana Bus. Gutachter: Bernhard Homey“. Düsseldorf : Universitäts- und Landesbibliothek der Heinrich-Heine-Universität Düsseldorf, 2016. http://d-nb.info/1099593433/34.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Bücher zum Thema "Jumalat"

Simonsuuri, Kirsti Katariina. Ihmiset ja jumalat: Myytit ja mytologiat. Helsinki: Kirjayhtymä, 1994.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mika, Waltari. Jumalaa Paossa: Kertomus Jumalan johdatuksesta. Helsinki: Suomen merimieskirkko, 1995.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Pyysiäinen, Ilkka. Jumalan selitys: 'Jumala' kognitiivisena kategoriana. Helsingissä: Otava, 1997.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Risto, Ahonen, und Kvist Hans-Olof, Hrsg. Jumalan kasvot: Jumala ihmisen todellisuudessa. Tampere: Kirkon Tutkimuskeskus, 1995.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Morn, Reed. Andke keisrile mis keisri ja Jumalale mis Jumala. Tallinn: Eesti Raamat, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Isomäki, Risto. Jumalan pikkusormi. Helsinki: Tammi, 2009.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Hotakainen, Kari. Jumalan sana. Helsinki: Siltala, 2011.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Hotakainen, Kari. Jumalan sana. Helsinki: Siltala, 2011.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Lehtinen, Torsti. Runoilijan Jumala. Helsinki: Johnny Kniga, 2003.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Billy, Graham. Rauha Jumalan kanssa. Helsinki: Kuva ja Sana, 1987.

Den vollen Inhalt der Quelle finden

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Mehr Quellen

Buchteile zum Thema "Jumalat"

Abboud, Jumana Emil. „Hide Your Water from the Sun“. In War-torn Ecologies, An-Archic Fragments, 121–38. Berlin: ICI Berlin Press, 2023. http://dx.doi.org/10.37050/ci-27_6.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

This essay is an excerpt from Jumana Emil Abboud’s ongoing journal, which she started keeping in 2010. With the help of photographer Issa Freij, the artist identified spirited water spots in the topography of Palestine, based on her childhood memories and a 1922 study on Haunted Springs and Water Demons in Palestine. The text was written as part of a performance by Abboud at the Khalil Sakakini Cultural Center in 2016.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Clarkson, Persis B. „Nasca and Pampa Jumana Lines and Geoglyphs“. In Encyclopedia of Global Archaeology, 7605–9. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-30018-0_1626.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Clarkson, Persis B. „Nasca and Pampa Jumana Lines and Geoglyphs“. In Encyclopedia of Global Archaeology, 1–5. Cham: Springer International Publishing, 2018. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-319-51726-1_1626-2.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Clarkson, Persis B. „Nasca and Pampa Jumana Lines and Geoglyphs“. In Encyclopedia of Global Archaeology, 5138–42. New York, NY: Springer New York, 2014. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4419-0465-2_1626.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Ryding, Karin. „Morphosyntactic analysis in Al-Jumal fii l-na@w“. In Perspectives on Arabic Linguistics, 263. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 1992. http://dx.doi.org/10.1075/cilt.85.16ryd.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Hole, Kristin Lené. „Decolonial Ecologies in Jumana Manna's Wild Relatives (2018) and Foragers (2022)“. In Decolonial Imaginaries in Palestinian Experimental Film and Video, 37–60. London: Routledge, 2024. http://dx.doi.org/10.4324/9781003474449-3.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

„jumart, n.“ In Oxford English Dictionary. 3. Aufl. Oxford University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.1093/oed/9687017292.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Andrews, Tamra. „U“. In Dictionary of Nature Myths, 214. Oxford University PressNew York, NY, 2000. http://dx.doi.org/10.1093/oso/9780195136777.003.0021.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Abstract Ukko was a god of thunder, clouds, and rain, widely worshipped by the Finns and the most commonly evoked deity in the Finnish epic poem the Kalevala. Ukko replaced the earlier Finnish sky god Jumala as Supreme Deity and assumed a role similar to the Scandinavian Thor. Ukko, too, carried a hammer or, in some areas, a rainbow bow and a lightning arrow. With these weapons, he drove away evil spirits by sending thunder and lightning down to earth.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Taufiq Bachtiar, Mario Rahmat Akbar, Riefki Chiesa Athella und Ania Citraresmini. „Distribusi Kelembapan Tanah Akibat Aplikasi Biochar Pada Tanah Podsolik yang Ditentukan dengan Neutron Probe“. In Prosiding Seminar Nasional Aplikasi Isotop dan Radiasi 2021: Peran Isotop dan Radiasi untuk Indonesia yang Berdaya Saing. Penerbit BRIN, 2023. http://dx.doi.org/10.55981/brin.690.c647.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Pengukuran kelembapan tanah diperlukan untuk manajemen kebutuhan air tanaman pada tanah dengan kandungan liat tinggi dan kandungan bahan organik rendah, seperti Podsolik Merah Kuning (PMK). Penelitian mengenai kelembapan tanah akibat aplikasi biochar dilakukan pada bulan September–Oktober 2021 di Kebun Percobaan Kawasan Nuklir Pasar Jumat PRTAIR-BRIN, Cilandak, Lebak Bulus, Jakarta Selatan yang memiliki karakteristik tanah PMK. Penelitian ini bertujuan untuk melihat distribusi kelembaban tanah pada lapisan olah (10 cm, 20 cm, 30 cm, 40 cm, 50 cm) pada tanah PMK Pasar Jumat akibat dari aplikasi biochar dengan dosis 10 t ha-1 dan 20 t ha-1. Tanah tanpa olah tanah dan tanah dengan pengolahan ditentukan sebagai kontrol. Pengukuran kadar air tanah dilakukan secara aktual dengan menggunakan neutron probe dengan sumber Americium-241/Beryllium. Hasil penelitian menunjukkan bahwa tanah PMK yang menggunakan aplikasi biochar sebanyak 10 t ha-1 menunjukkan kelembaban tanah lebih tinggi pada kedalaman lapisan olah 30 cm dan juga 40 cm bila dibandingkan dengan perlakuan tanpa olah tanah, olah tanah, dan biochar 20 t ha-1. Hasil penelitian ini menyimpulkan bahwa biochar dapat berfungsi dalam mempertahankan kelembaban tanah lebih lama di dalam lapisan olah tanah PMK dan berpotensi untuk penghematan pemberian air untuk tanaman.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

al-Khurāshī, Sulaymān b. ‘Abd Allāh, Hassan Ansari und Jan Thiele. „Kitāb al-tafṣīl li-jumal al-Taḥṣīl“. In Kitāb al-tafṣīl li-jumal al-Taḥṣīl, 1–10. BRILL, 2013. http://dx.doi.org/10.1163/9789004406254_001.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!