Auswahl der wissenschaftlichen Literatur zum Thema „Elokuvaus“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Inhaltsverzeichnis
Machen Sie sich mit den Listen der aktuellen Artikel, Bücher, Dissertationen, Berichten und anderer wissenschaftlichen Quellen zum Thema "Elokuvaus" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Zeitschriftenartikel zum Thema "Elokuvaus"
Rennes, Aleksi. „Bergsonilaisen elokuvateorian jäljillä“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 30, Nr. 4 (11.01.2018): 6–18. http://dx.doi.org/10.23994/lk.69008.
Der volle Inhalt der QuelleÖhman, Mia. „Peili-elokuvan vastaanotto Suomessa“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 32, Nr. 1 (01.04.2019): 27–45. http://dx.doi.org/10.23994/lk.80165.
Der volle Inhalt der QuelleSeppälä, Mikko-Olavi. „Varastettu kuolema (1938) poliittisena elokuvana“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 30, Nr. 3 (26.10.2017): 9–27. http://dx.doi.org/10.23994/lk.66588.
Der volle Inhalt der QuelleKaukio, Virpi. „Rakkaus marginaaliseen paikkaan“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 36, Nr. 2 (17.09.2023): 8–25. http://dx.doi.org/10.23994/lk.136792.
Der volle Inhalt der QuelleÖsterberg, Ira. „Musiikki ja kerronnan tasot Kirill Serebrennikovin elokuvassa Kesä“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 32, Nr. 2 (01.07.2019): 8–26. http://dx.doi.org/10.23994/lk.83447.
Der volle Inhalt der QuelleSalmi, Hannu. „"Älkää milloinkaan kostako!": 1918 - Mies ja hänen omatuntonsa“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, Nr. 1 (21.05.2018): 29–43. http://dx.doi.org/10.23994/lk.70450.
Der volle Inhalt der QuelleKurikka, Kaisa, und Jukka Sihvonen. „Köydenpunojan perilliset: kirjallisuuden ja elokuvan suhteista“. Sananjalka 61, Nr. 61 (26.11.2019): 243–61. http://dx.doi.org/10.30673/sja.70047.
Der volle Inhalt der QuelleFrigård, Johanna. „Värin lumous Villilintujen parissa -elokuvassa“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 35, Nr. 1-2 (22.04.2022): 9–28. http://dx.doi.org/10.23994/lk.116475.
Der volle Inhalt der QuelleHupaniittu, Outi. „Kuviteltu vuosien 1916-1919 katkos ja kesä 1918 - suomalaisen elokuva-alan varsinainen kohtalonhetki“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, Nr. 1 (21.05.2018): 12–28. http://dx.doi.org/10.23994/lk.70449.
Der volle Inhalt der QuelleAntola, Laura. „Hämähäkkimiehen seikkailut ”totuuden jälkeisessä” ajassa“. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 33, Nr. 3-4 (11.12.2020): 77–91. http://dx.doi.org/10.23994/lk.100441.
Der volle Inhalt der QuelleDissertationen zum Thema "Elokuvaus"
Kettunen, E. (Eveliina), und I.-M. (Iida-Maria) Kurki. „Disney-elokuvat tunnekasvatuksen apuna“. Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905071623.
Der volle Inhalt der QuelleKujala, J. (Jukka). „Miesopettaja itsenäisyyden ajan Suomessa elokuvan ja omaelämäkerran mukaan“. Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514286971.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Viime vuosien opettajapuheessa suomalaista miesopettajaa on sivuttu muun muassa lukumääräisen vähyyden, rikostaustaepäilyjen ja palkkauspolitiikan yhteydessä. Tämä kasvatushistoriallinen tutkimus tarkastelee narratiivisessa kehyksessä suomalaisten miesopettajien omaelämäkertoja ja heitä esittäviä elokuvia. Tarkasteltava jakso on ollut maan itsenäisyyden aika. Miesopettajien omaelämäkertojen kerronnassa kuvastuvat rehellinen elämänasenne, pyrkimys palvella ja miellyttää. Vanhemmalla sukupolvella korostuvat näkemykset yhteistyöstä ja talkoohengestä. Sodan jälkeistä aikaa esittelevässä kerronnassa kasvavat ristiriidat työpaikoilla ja työn ulkopuolisessa elämässä. Kaikki opettajapolvet mainitsevat opettajan työn arvostuksesta, mutta arvostuksen merkitys vähenee peruskoulua kohden tultaessa. Suomalaista koulunpitoa on muisteltu ja tarkasteltu lähdeaineistossa niin idyllin kuin konfliktin perspektiivistä. Elokuvien osalta konfliktivoittoisuus on merkitsevää. Ristiriidoille löytyy usein soviteltu ratkaisu. Useat elokuvat kritisoivat koulua kollektiivisena kasvatus- ja koulutusyhteisönä. Koululaitoksen negatiiviset kaiut siirtyvät valkokankaalle monien elokuvajaksojen välityksellä. Opettajakunta näyttäisi elokuvien mukaan olevan kaksijakoista. Toiset tukeutuvat kasvattavassa ja opettavassa vallankäytössään vankkaan laitosinstituutioon. Toinen elokuvan näyttämä opettajaryhmä sen sijaan ymmärtää yksilöllisen opetus- ja kasvatustavan merkityksen. Katsotun elokuva-aineiston perusteella jää vaikutelma, että yleisen koulupuheen arvot ja tavoitteet näkyvät valkokankaalla. Välillä elokuva myös kritisoi koulun arvomaailmaa. Tarkasteltavalla ajanjaksolla esikuvallinen opettajuus on muuttunut kristillisyyden sävyttämästä esimerkistä kohti demokratian muovaamaa moniarvoista kasvattajaa. Mikäli elokuvaa tarkastellaan tekijälähtöisesti, on suomalaisen elokuvan ohjaajakunnalla melko negatiivinen näkemys miesopettajistaan. Naiskäsikirjoittajien kynän jälki on myös värittänyt mieskuvauksia. Omaelämäkertojen tekstit sen sijaan eivät elokuvatekstejä vahvista, sillä opettajien kerronnassa ei ole virkaintoista paloa opetustehtäviin eikä oppilaiden perusteetonta kurittamista. Tutkimuksessa tarkastelin miesopettajaa historiallisessa kontekstissa elokuvalähteitten ja omaelämäkertojen mukaan. Miesopettajien roolimalli- ja esikuvaopettajuuden yleinen himmeneminen sodan jälkeen näkyy lähteiden valossa. Opettajan ammatti on Suomessa yhä enenevästi naisten ammatti. Nykyhetken tasa-arvosäädösten tulkinta ja palkkauksen jälkeenjääneisyys varmistavat kehitystä. Merkitykset ja piilo-odotukset, joita miesopettajalle on suomalaisessa koulujärjestelmässä asetettu, siirtyvät enenevästi naiselle. Tutkimuslähteiden valossa on mahdollista nähdä miesopettajan tarpeellisuutta koulussa. Samalla on myös nähtävissä kyseenalaisia käytänteitä, joita sukupuolellinen auktoriteettimuodostus voi pitää sisällään. Miesopettaja ammatissaan on joutunut toimimaan yhteiskunnan ja koulupalveluita kuluttavan väestön vahvan velvoitteen ja kontrollin alaisena. Tämä on vaikuttanut usein kaksijakoisen minäkuvan muovautumiseen. Opettajan siviilielämä ja työelämä ovatkin usein olleet ristiriitaisia
Rannanpää, H. (Henna). „”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit“. Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501161020.
Der volle Inhalt der QuelleSödö, M. (Milla). „”Nää oot runnoilija. Ookko nää taijjekoulusa? Sieltä nää löyvvät ihmisen”:Oulun seudun murre Miss Farkku-Suomi -elokuvassa“. Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704061435.
Der volle Inhalt der QuelleBücher zum Thema "Elokuvaus"
Piispa, Lauri. Elokuva historiassa, historia elokuvassa. Turku: k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2009.
Den vollen Inhalt der Quelle findenFrazier, Kevin. Pyhän kirjan varjo. Helsinki: Like, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle findenPantti, Mervi. Kansallinen elokuva pelastettava: Elokuvapoliittinen keskustelu kotimaisen elokuvan tukemisesta itsenäisyyden ajalla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.
Den vollen Inhalt der Quelle findenMeri, Lauri. Tauno Palo. Helsingissä: Otava, 2008.
Den vollen Inhalt der Quelle findenHeiskanen, Outi. Elohuvia: Elokuvateatterien kotimainen kulta-aika. Helsingissä: Otava, 2009.
Den vollen Inhalt der Quelle findenBagh, Peter von. Lajien synty: Elokuvan rakkaimmat lajit : esittelyssä 147 genre-elokuvan helmeä. Helsinki: W. Söderström, 2009.
Den vollen Inhalt der Quelle findenBagh, Peter von. Elokuvan ilokirja. Helsingissä: Otava, 1990.
Den vollen Inhalt der Quelle findenTimonen, Lauri. Matti Ijäksen elokuvat. Helsinki: Like, 2013.
Den vollen Inhalt der Quelle findenLaine, Jarkko. Elokuvan jälkeen: Runoja. Helsingissä: Otava, 1986.
Den vollen Inhalt der Quelle findenTimonen, Lauri. Aki Kaurismäen elokuvat. Helsingissä: Otava, 2006.
Den vollen Inhalt der Quelle finden