Dissertationen zum Thema „Bryophytic species“
Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an
Machen Sie sich mit Top-28 Dissertationen für die Forschung zum Thema "Bryophytic species" bekannt.
Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.
Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.
Sehen Sie die Dissertationen für verschiedene Spezialgebieten durch und erstellen Sie Ihre Bibliographie auf korrekte Weise.
Yonzone, Sachina. „Isolation and biochemical characterization of L-myo inositol-1-phosphate synthase from asterella khasiana (Griff.) Grolle and Sphagnum junghuhnianum Doz. & Molk. of Darjeeling hills“. Thesis, University of North Bengal, 2018. http://ir.nbu.ac.in/hdl.handle.net/123456789/2772.
Der volle Inhalt der QuelleWalters, Stephanie E. „The microbial decomposition of six species of New Zealand bryophytes“. Thesis, University of Canterbury. Plant and Microbial Sciences, 2001. http://hdl.handle.net/10092/6878.
Der volle Inhalt der QuelleKassel, Marlene. „Effects of climate change on freezing damage in three subarctic bryophyte species“. Thesis, Umeå universitet, Institutionen för ekologi, miljö och geovetenskap, 2017. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-130700.
Der volle Inhalt der QuelleDahlerup, Nina. „Effects of site quality and surrounding landscape on bryophytes and brackets on logs in woodland key habitats“. Thesis, Linköping University, Department of Physics, Chemistry and Biology, 2010. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-54183.
Der volle Inhalt der QuelleA tool for management and conservation of valuable forests in Sweden are WKH:s. In this study WKH:s different in size, connectivity, amount of dead wood and quality of logs were investigated for species richness of bryophytes and brackets on coniferous logs. The aim was to clarify which scales and features that was important for the diversity of species as well as for individual species. The results showed that the amount of dead wood was most important on the site scale, and some species were affected at the landscape scale, a positive effect of valuable tracts. On the scale of individual logs, factors such as diameter, sun exposure, succession stage, contact with ground and ground bryophytes cover was most important. Red-listed species preferred logs with large diameter and late successional stages. The conclusion was that the quality of the substrate and the amount of dead wood was most important, but the amount of WKH:s on the landscape scale was also important for some species.
Meek, Sarah. „Functional traits as drivers of bryophyte species distribution along a tropical elevation gradient“. Thesis, University of Cape Town, 2011. http://hdl.handle.net/11427/26658.
Der volle Inhalt der QuelleMansouri, Katayoun. „COMPARATIVE ULTRASTRUCTURE OF APICAL CELLS AND DERIVATIVES IN BRYOPHYTES, WITH SPECIAL REFERENCE TO PLASMODESMATA“. OpenSIUC, 2012. https://opensiuc.lib.siu.edu/dissertations/484.
Der volle Inhalt der QuelleRudolphi, Jörgen. „Bryophytes, lichens and dead wood in young managed boreal forests /“. Uppsala : Dept. of Ecology, Swedish University of Agricultural Sciences, 2007. http://epsilon.slu.se/200788.pdf.
Der volle Inhalt der QuelleBlöcher, Rolf. „Molecular evolution, phylogenetics and biogeography in southern hemispheric bryophytes with special focus on Chilean taxa“. [S.l.] : [s.n.], 2005. http://deposit.ddb.de/cgi-bin/dokserv?idn=973439440.
Der volle Inhalt der QuelleKöchy, Martin, und Sven Bråkenhielm. „Separation of effects of moderate N deposition from natural change in ground vegetation of forests and bogs“. Universität Potsdam, 2008. http://opus.kobv.de/ubp/volltexte/2008/1662/.
Der volle Inhalt der QuelleTodd, Catherine Mary. „The feeding ecology of certain larvae in the genus tipula (Tipulidae, Diptera), with special reference to their utilisation of Bryophytes“. Thesis, Durham University, 1993. http://etheses.dur.ac.uk/5699/.
Der volle Inhalt der QuelleZinko, Ursula. „Plants go with the flow : predicting spatial distribution of plant species in the boreal forest“. Doctoral thesis, Umeå : Ekologi och geovetenskap, Univ, 2004. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-315.
Der volle Inhalt der QuelleLöbel, Swantje. „Metapopulation and metacommunity processes, dispersal strategies and life-history trade-offs in epiphytes“. Doctoral thesis, Uppsala universitet, Ekologisk botanik, 2009. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-106847.
Der volle Inhalt der QuelleSenarelagd disputation från: 2009-09-26, Lindahlsalen, EBC, Villavägen 9, 75236 Uppsala, Uppsala, 10:00
Suurkuukka, H. (Heli). „Spatial and temporal variability of freshwater biodiversity in natural and modified forested landscapes“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526207087.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Luonnollisen ja ihmisen aiheuttaman biodiversiteettivaihtelun ymmärtäminen hoito- ja suojelutoimissa on tärkeää pienvesien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tarkastelen väitöskirjassani järvien rantavyöhykkeen pohjaeläinten ajallista ja paikallista vaihtelua sekä latvapurojen eliöyhteisöjen (pohjaeläimet, sammalet, piilevät) vasteita ihmisen aiheuttamaan fysikaaliseen muutokseen rantametsässä ja purouomassa. Tarkastelen myös ajallisen vaihtelun eroja luonnontilaisten ja ihmisvaikutteisten latvapurojen eliöyhteisöjen välillä. Osoitan, että järven rantavyöhykkeen pohjaeläinyhteisöt vaihtelevat eniten yksittäisten näytteiden välillä ja pienessä määrin eri rantojen välillä, mutta ajallinen vaihtelu ei heikennä tulosten luotettavuutta muiden kuin harvinaisten lajien osalta yhteen vuoteen rajoittuvassa näytteenotossa. Purotutkimuksissa osoitan, että useiden vesieliöryhmien lajirunsaus muuttuu ihmisen aiheuttaman rantametsän muutoksen seurauksena, mutta luonnontilaista rantametsää ei silti voida pitää yksiselitteisesti myös puron suojelutason mittarina, koska se ei välttämättä turvaa eliöiden lajistollista eheyttä suhteessa alkuperäiseen alueelliseen lajistoon. Rantametsän ja uoman fysikaalisiin rakennepiirteisiin perustuvaa nopeaa luokittelumenetelmää voidaan käyttää eliöyhteisöltään monimuotoisimpien ja metsätalouden voimakkaimmin rasittamien purojen tunnistamisessa. Eliöyhteisöltään lievemmin muutettujen purojen luotettavaan erotteluun luokittelun pitäisi kuitenkin sisältää tarkempaa tietoa metsäojitusten aiheuttamasta liettymisestä, joka on tulosteni perusteella haitallisin metsätaloudesta johtuva puroyhteisöjä rasittava tekijä. Havaitsin myös metsätalouden rasittamien purojen tilanarvioinnin toistettavuuden olevan luonnontilaisia puroja heikompaa, joten metsätalouden rasittamien purojen pidempiaikainen seuraaminen tuntuu välttämättömältä luotettavien tilanarvioiden tuottamiseksi
Grönroos, M. (Mira). „Metacommunity structuring in stream systems:disentangling the roles of regional and local processes“. Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526209562.
Der volle Inhalt der QuelleTiivistelmä Eliöyhteisöjen rakenteeseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden hoidon ja suojelun kannalta. Kaksi merkittävää tekijää yhteisörakenteen säätelyssä ovat ympäristötekijöiden aiheuttama valinta ja levittäytyminen. Tutkin väitöskirjassani näiden kahden tekijän suhteellista merkitystä puroeliöiden metayhteisöjen rakentumiselle. Metayhteisöllä tarkoitetaan joukkoa paikallisia yhteisöjä, joiden välillä yksilöt kykenevät levittäytymään. Käytin neljää aineistoa, jotka oli kerätty yhteensä kolmelta valuma-alueelta Pohjois-Suomesta. Pienille lajeille, kuten piileville, sammalille ja pohjaeläimille, levittäytymisen mittaaminen suoraan ja kaikille yhteisön lajeille vertailukelpoisella tavalla on hyvin vaikeaa. Tässä väitöskirjassa tavoitteeni oli selvittää, kuinka hyvin epäsuoria menetelmiä voidaan käyttää levittäytymisen merkityksen selvittämisessä. Käytin kolmea erilaista niin sanottua spatiaalista muuttujaa kuvaamaan levittäytymisen potentiaalisia vaikutuksia: (1) alueellisen lajipoolin kokoa, (2) tutkimuspaikkojen spatiaalista sijaintia ja (3) paikkojen välisiä etäisyyksiä. Yleisesti ottaen tulokset osoittivat, että paikalliset ympäristötekijät selittivät yhteisörakenteen vaihtelua paremmin kuin mikään spatiaalisista muuttujista. Saadut tulokset viittasivat siihen, että valuma-alueen sisällä purojen piilevien, sammalten ja pohjaeläinten yhteisörakenteen ei pitäisi olla rajoittuneen levittäytymisen muokkaamaa. Joissain tapauksissa jokin levittäytymistä kuvaava muuttuja kuitenkin selitti suhteellisesti suuremman osuuden yhteisörakenteen vaihtelusta. Tämä tulos tuo esille yhden spatiaalisten muuttujien käyttöön liittyvän merkittävän haasteen: samankaltaiseen tulokseen voi johtaa sekä voimakas että rajoittunut levittäytyminen. Väitöskirjassani esittelen ja testaan myös uudenlaista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on erottaa, onko merkitsevä spatiaalinen signaali voimakkaan vai rajoittuneen levittäytymisen aiheuttamaa. Tämä uusi menetelmä viittasi siihen, että erittäin pienillä spatiaalisilla mittakaavoilla, kuten saman purojakson sisällä, puropohjaeläinten yhteisörakenne voi olla voimakkaan levittäytymisen muovaamaa. Käytin myös niin kutsuttua dekonstruktiivista lähestymistapaa. Jaoin koko yhteisön pienempiin ryhmiin niiden lajiominaisuuksien perusteella (esim. ravinnonotto, levittäytymistyyppi, vartalon koko). Saadut tulokset antoivat muun muassa viitteitä siitä, että aktiivisesti levittäytyvien eliöiden metayhteisöjen rakentuminen saattaa olla passiivisesti levittäytyviä lajeja riippuvaisempi paikallisista ympäristötekijöistä. Yhteenvetona totean, että metayhteisötasolla levittäytymisen merkityksen selvittämiseksi on käytettävä samanaikaisesti hyvin monenlaisia menetelmiä, sillä jokaisella menetelmällä on puutteensa ja siten eri menetelmiä tarvitaan täydentämään toisiaan
Berglund, Håkan. „Biodiversity in fragmented boreal forests : assessing the past, the present and the future“. Doctoral thesis, Umeå University, Ecology and Environmental Science, 2004. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-220.
Der volle Inhalt der QuelleThe aims of this thesis are to (1) analyze the predictability (indicators) of plant and fungal species diversity in old-growth forests, and (2) assess the history and biodiversity of woodland key habitats (WKHs) and their potential to maintain species diversity in fragmented boreal forest landscapes.
Predictability was explored in Granlandet nature reserve, an unexploited landscape composed of discrete old-growth Picea forest patches of varying size isolated by wetland, reflecting conditions of insular biota at stochastic equilibrium. Data from 46 patches (0.2-12 ha) showed that most species were rare. However, species richness and composition patterns exhibited a high degree of predictability, which strengthen the possibility to apply biodiversity indicators in old-growth forest stands. Area was a key factor. The increase in species richness starts to level out at 2-3 ha. Large patches host more Red-list species in their interiors than do small ones, i.e. stand size is an important qualitative aspect of old-growth habitat. Nestedness emerged in relation to area but also in equal-sized plots. Structural complexity and habitat quality were important for species richness and compositional patterns, and small habitats of high quality could harbor many rare species. Monitoring of wood-fungi on downed logs showed that species diversity on downed logs changed over periods of 5-10 years and that the occurrences of annual species were unpredictable. It is suggested that monitoring of species with durable fruit bodies (mainly polypores) is likely to be a feasible approach to obtain comparable data over time.
Assessments of biodiversity of WKHs were performed in two areas with contrasting histories of forest exploitation, namely in south boreal and north boreal Sweden. Analyses of the history of 15 south boreal WKHs showed that fire-suppression, selective logging until mid-20th century and abandonment by modern forestry has shaped their forest structure. These WKHs are not untouched forests, they lack key structural components and harbor few Red-list species. Artificial interventions to restore natural processes and patterns are needed to further increase their suitability for threatned species. Modeling analyses of species richness in 32 WKHs in north boreal Sweden, some of which have not been isolated by modern forestry until recently, indicated an excess of crustose lichen species, i.e. WKHs may face delayed species extinctions. By contrast, the results indicate that wood-fungi have tracked the environmental changes. Differences in substrate dynamics between epiphytes on living trees and species growing on decaying logs may explain the diffeence between species groups. The results indicate that population densities of Red-list species were low, which may result in further depletion of species diversity.
Continuing species declines and extinctions are likely if not conservation of WKHs are combined with other considerations in th managed forest landscape. Both WKHs and their surroundings must be managed and designed to maintain biodiversity over time. For a successful future conservation of boreal forest biodiversity monitoring of WKHs must be combined with monitoring of refeence areas.
Affeld, Kathrin. „Spatial complexity and microclimatic responses of epiphyte communities and their invertebrate fauna in the canopy of northern rata (Metrosideros robusta A. Cunn.: Myrtaceae) on the West Coast of the South Island, New Zealand“. Diss., Lincoln University, 2008. http://hdl.handle.net/10182/771.
Der volle Inhalt der QuelleMandl, Nicole. „Bryophyte and macrolichen diversity of the Purdiaea nutans forest in southern Ecuador and its relationship to soil, climate and vegetation structure“. Doctoral thesis, 2007. http://hdl.handle.net/11858/00-1735-0000-0006-AD0D-1.
Der volle Inhalt der QuelleNabbout, Samar Jacques. „Antioxidant and antiradical activity of selected species of division Bryophyta“. Master's thesis, 2008. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-291049.
Der volle Inhalt der QuelleBlöcher, Rolf. „Molecular evolution, phylogenetics and biogeography in southern hemispheric bryophytes with special focus on Chilean taxa /“. 2004. http://hss.ulb.uni-bonn.de/diss_online/math_nat_fak/2004/blocher_rolf/index.htm.
Der volle Inhalt der QuelleAlves, Cristiana de Maia. „On the use of higher taxa in biodiversity assessment and conservation of bryophyte species“. Master's thesis, 2014. https://repositorio-aberto.up.pt/handle/10216/78287.
Der volle Inhalt der QuelleAlves, Cristiana de Maia. „On the use of higher taxa in biodiversity assessment and conservation of bryophyte species“. Dissertação, 2014. https://repositorio-aberto.up.pt/handle/10216/78287.
Der volle Inhalt der QuelleBlöcher, Rolf [Verfasser]. „Molecular evolution, phylogenetics and biogeography in southern hemispheric bryophytes with special focus on Chilean taxa / vorgelegt von Rolf Blöcher“. 2005. http://d-nb.info/973439440/34.
Der volle Inhalt der QuelleHolz, Ingo. „Diversity and Ecology of Bryophytes and Macrolichens in Primary and Secondary Montane Quercus Forests, Cordillera de Talamanca, Costa Rica“. Doctoral thesis, 2003. http://hdl.handle.net/11858/00-1735-0000-0006-B682-0.
Der volle Inhalt der QuelleProcházková, Martina. „Predikční modelování potenciálního výskytu vybraných druhů mechorostů na území Národního parku České Švýcarsko“. Master's thesis, 2019. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-404868.
Der volle Inhalt der QuelleTENČÍK, Aleš. „Vliv pastvy na diverzitu mechorostů společenstev suchých trávníků v CHKO Český kras“. Master's thesis, 2018. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-376287.
Der volle Inhalt der QuelleKaufmann, Stefan. „Vascular plant and cryptogam diversity in Fagus sylvatica primeval forests and comparison to production stands in the western Carpathian Mountains, Slovakia“. Thesis, 2018. http://hdl.handle.net/21.11130/00-1735-0000-0003-C123-B.
Der volle Inhalt der QuelleRůžičková, Anna. „Studium druhové bohatosti a složení společenstev mechorostů na velmi malé prostorové škále v souvislosti s in situ měřeným mikroklimatem“. Master's thesis, 2021. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-445969.
Der volle Inhalt der QuelleWeigelt, Patrick. „The Macroecology of Island Floras“. Doctoral thesis, 2013. http://hdl.handle.net/11858/00-1735-0000-0023-9956-B.
Der volle Inhalt der Quelle