Einloggen

Thematische Bibliographien / Aktivistit / Zeitschriftenartikel

Zeitschriftenartikel zum Thema „Aktivistit“

Um die anderen Arten von Veröffentlichungen zu diesem Thema anzuzeigen, folgen Sie diesem Link: Aktivistit.

Autor: Grafiati

Veröffentlicht am 25. Juli 2024

Zuletzt aktualisiert am 26. Juli 2024

Geben Sie eine Quelle nach APA, MLA, Chicago, Harvard und anderen Zitierweisen an

Wählen Sie eine Art der Quelle aus:

Machen Sie sich mit Top-50 Zeitschriftenartikel für die Forschung zum Thema "Aktivistit" bekannt.

Neben jedem Werk im Literaturverzeichnis ist die Option "Zur Bibliographie hinzufügen" verfügbar. Nutzen Sie sie, wird Ihre bibliographische Angabe des gewählten Werkes nach der nötigen Zitierweise (APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver usw.) automatisch gestaltet.

Sie können auch den vollen Text der wissenschaftlichen Publikation im PDF-Format herunterladen und eine Online-Annotation der Arbeit lesen, wenn die relevanten Parameter in den Metadaten verfügbar sind.

Sehen Sie die Zeitschriftenartikel für verschiedene Spezialgebieten durch und erstellen Sie Ihre Bibliographie auf korrekte Weise.

1

Lukinmaa, Pauliina. „Pietarin LHBTIQ+-aktivistien ulkopuolisuudesta ja suhteisuudesta“. Idäntutkimus 31, Nr. 2 (11.07.2024): 41–57. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.142813.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Venäjän lainsäädäntö ja ilmapiiri on kiristynyt 2010-luvulta lähtien vähemmistöjä ja toisinajattelijoita tukahduttavaksi. Samaan aikaan LHBTIQ+-aktivismi on usein määritelty ulkomailla mediassa ja tutkimuksessa uuskonservatiivisen Venäjän liberaaliksi saarekkeeksi. Näiden ääripäiden väliin sijoittuva suhteinen ja valtarakenteisiin kietoutunut aktivistien arki on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Tätä taustaa vasten tarkastelen artikkelissa sitä, miten LHBTIQ+-aktivistit määrittelivät identiteettejään ja toimintaansa – subjektiuttaan – 2010-luvun lopun Pietarissa. Etnografisessa tutkimuksessani lähestyn aktivismia suhteisena toimintana, jonka kautta aktivistit muodostavat subjektipositioitaan. Aktivistit lähtevät kaduille, kyseenalaistavat normeja tai vetäytyvät pienempiin yhteisöihin ja yksityisempiin tiloihin. Lisäksi tarkastelen, kuinka kansainvälisten, yhä hienosyisempien termien hyödyntäminen ja niiden kehitteleminen yhteisöllisesti voi lisätä aktivistien ylpeyttä uuskonservatiivisella Venäjällä marginalisoiduista identiteeteistään. Se vahvistaa heidän kuuluvuuden tunnettaan paikalliseen liikkeeseen, joka on samalla kansainvälisesti verkottunut. Since the 2010s, the legislation and atmosphere in Russia have increasingly suppressed its minorities and dissidents such as LGBTIQ+ (lesbian, gay and bisexual, transgender, and intersex and queer) activists. In this run of events, LGBTIQ+ activism has been defined abroad in media and research as a liberal island in neoconservative Russia. Little attention has been paid to the relative power structures located between these ends in activists’ everyday lives. Against this background, using an ethnographic research approach, I ask how activists formed their subject positions in St Petersburg in the late 2010s. I suggest that by mirroring and balancing, but also hiding and revealing these positions, activists have taken to the streets, questioned norms and retreated into smaller communities and more private spaces. I also show that increasingly more defined collective terms referring to identities have not only increased their sense of pride in Russia but also strengthened their sense of belonging to a local movement.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

2

Sjö, Karoliina. „Pitääkö historian olla jännää, jotta se kiinnostaa – ja minkä kustannuksella?“ Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, Nr. 2 (17.05.2021): 53–57. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.102406.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Viime aikoina hurjaan suosioon kiirinyt toimittaja Maria Petterssonin projekti Historian jännät naiset herättää monenlaisia ajatuksia. Sosiaalisesta mediasta lähtenyt ja lopulta joukkorahoituksen avulla kirjaksi (2020), sittemmin myös podcastiksi, muodostunut projekti nostaa esiin erilaisia aiemmin historian varjoon ja unohduksiin jääneitä naisia ja heidän tarinoitaan. Kirja noudattelee perinteisen kollektiivisen elämäkerran kaavaa ja sisältää lukuisia pienoiselämäkertoja, jotka on jaoteltu teemoittain seitsemään eri kategoriaan, joita ovat: tiedenaiset, hallitsijat, taiteilijat ja urheilijat, aktivistit ja toisinajattelijat, rikolliset ja virkavalta, sotilaat ja vakoojat sekä tutkimusmatkailijat ja seikkailijattaret. Kollektiivisten elämäkertojen historia on lähes yhtä pitkä kuin yksilöelämäkertojenkin ja se ulottuu vähintään antiikin aikaan. Modernin elämäkerran muoto alkoi puolestaan syntyä 1600- ja 1700-lukujen taitteessa, ja jo silloin alkoi ilmestyä myös joitakin pelkästään naisille omistettuja kollektiivisia biografioita. Sittemmin naisia ja heidän historiaansa on käsitelty esimerkiksi erilaisissa tiede- ja tietokirjoissa yhä runsaammin. Vaikka tiede- ja tietokirjat eroavat genreinä toisistaan, saattavat niiden väliset suhteet ja rajamaastot olla monesti myös häilyviä. Historian jännät naiset -teos on tarkoitettu kustantajan mukaan populaariksi tietokirjaksi, ja siitä puuttuvatkin selkeät ja systemaattiset viite- ja lähdetiedot. Yleisen hyvän käytännön mukaisesti tietokirjoihin kuuluu kuitenkin myös lähdeluettelo, joten sen puuttuminen tekee teoksen genrejaottelusta ja teoksessa esiintyvien tietojen todenperäisyyden arvioimisesta ongelmallisia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

3

Kaur, Gurinder. „ASHA between spaces of state, empowerment and culture: A thematic review“. Anthropologia integra 10, Nr. 2 (07.11.2019): 47–50. http://dx.doi.org/10.5817/ai2019-2-47.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Cílem příspěvku je zdůraznit roli státu v posílení postavení žen ve společnosti. Zaměřuje se na komunitní zdravotnice ASHA, což jsou akreditované aktivistky v oblasti sociálního zdraví (Accredited Social Health Status Activist). Článek přináší tematický přehled založený na roli a statutu ASHA jakožto členky neo-liberálního orgánu a zároveň státního zaměstnance pod trvalým dohledem, a mimo to ženy zakotvené v pevné hierarchii byrokracie. Příspěvek je založen na literární rešerši a přehledu zásadních výzkumů provedených v oblasti role a statutu komunitních zdravotníků v různých oblastech světa. Zabývá se představou ASHA jako spojníku a zároveň kontrastu mezi pozicemi aktivisty a zaměstnance, což přináší námět pro studium průniků mezi státem, kulturou a pohlavím.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

4

Foster, Raisa. „Toiseuden moninainen kokemus“. Aikuiskasvatus 42, Nr. 1 (24.03.2022): 50–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.115553.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Vammaisuutta on 2000-luvulta lähtien alettu ymmärtää yksilöllisen vajavaisuuden sijasta sosiaalisena konstruktiona, joka syntyy ihmisten ennakkoluuloista erilaisuutta kohtaan. Kriittinen yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus pyrkii purkamaan ableistisia eli vammaisuuteen perustuvia syrjivien rakenteita ja arvoja. Vammaisten omat moninaiset kokemukset jäävät kuitenkin tutkimuksissa yhä marginaalisiksi tai tutkimustulokset eivät välity riittävän vaikuttavasti yhteiskunnan muuttamiseksi. Esitän, että tieteen ja taiteen tiedonmuodostuksen tapoja yhdistelevä tutkimusrunous (poetic inquiry) voi taistelevan tutkimuksen menetelmänä olla aktivismia: tutkimusrunoilla pyritään aktiivisesti yhteiskunnan muuttamiseen ennakkoluuloja ravistelemalla. Ne voivat analyysimenetelmänä auttaa toiseuden moninaisuuden tutkimisessa ilman hierarkkista kahtiajaottelua. Tutkimuksen raportoinnissa runot mahdollistavat moninaisten kokemusten kuulemisen ja ilmaisemisen arvoja ja asenteita muuttavalla tavalla. Artikkeli perustuu taideperustaiseen tutkimushankkeeseen, jossa sitouduttiin taistelevan tutkimuksen periaatteisiin kantaaottavana, toimintalähtöisenä ja osallistuvana tutkimuksena yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Esimerkkeinä käyttämäni tutkimusrunot koostin taiteilija-aktivisti-tutkijana kehitysvammaisten naisten haastatteluista. Niiden avulla on mahdollista puhutella laajempaa yleisöä kuin perinteinen akateeminen tutkimus mahdollistaa ja kutsua vastaanottaja jäsentämään aktiivisesti todellisuutta. Tutkimusrunouden vahvuudet taistelevan tutkimuksen menetelmänä ovat 1) autenttisen kokemuksen kuulemisessa ja välittämisessä, 2) toiseuden moninaisuuden esille tuomisessa ja 3) moninaisten yleisöjen tavoittamisessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

5

Ratilainen, Saara, und Daniil Zhaivoronok. „Feministinen sodanvastainen liike ja mediavälittyneisyyden mahdollisuusrakenne“. Idäntutkimus 31, Nr. 2 (11.07.2024): 21–40. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.142965.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Artikkeli tutkii Venäjän Feminististä sodanvastaista liikettä (FAS), joka perustettiin helmikuussa 2022. Liikettä määrittää aktivistien maastapako ja liikkeen aktioiden sijoittuminen yhtaikaa niin Venäjälle kuin sen rajojen ulkopuolelle. Artikkelin aineistona toimivat liikkeen aktivistien haastattelut ja mediadata. Analyysissa sovelletaan mediatutkimuksen näkökulmia sosiaalisten liikkeiden tutkimukseen hyödyntäen mediavälittyneisyyden mahdollisuusrakenteen (Cammaerts 2012) teoreettista kehystä ja arvioidaan, miten FAS käyttää ylirajaista mediaa pääasiallisena toiminnan kenttänään sotilaallisen kriisin aikana. Tulokset paljastavat, että FAS hyödyntää taitavasti mediatyökaluja jäsenten hankintaan, kansainvälisen mediahuomion kiinnittämiseen ja poliittisten vaatimustensa levittämiseen. Lisäksi liike on käynnistänyt hankkeita, jotka tarjoavat suoraa apua sodan ja poliittisen sorron kohteeksi joutuneille. Se on myös määritellyt diskursiivisesti uudelleen feminismin roolia sota-aikana. Mediaan toiminnan kenttänä liittyy kuitenkin myös merkittäviä haasteita, jotka toisinaan rasittavat aktivistien sisäistä dynamiikkaa ja heikentävät liikkeen ydinsanomia. Analyysi valottaa mediavälitteisen feministisen aktivismin monimutkaisia prosesseja sota-ajan kontekstissa ja Venäjän feministisen liikkeen merkitystä oppositioyhteisöjen ylläpitämisessä voimakkaan repressiivisissä olosuhteissa. This article investigates Feminist Anti-War Resistance (FAR), a transnational project launched by Russian feminists opposing the full-scale invasion of Ukraine since February 2022. Using interviews with activists and media data, it applies the Mediation Opportunity Structure framework (Cammaerts 2012) to assess how FAR has navigated the media landscape to amplify its influence amidst a political crisis. The findings reveal that FAR has skilfully used media tools to recruit activists, garner international media attention and disseminate its agenda. Furthermore, the movement has launched projects providing direct aid to those affected by war and political repression and discursively redefined the role of feminism in wartime. However, the media also present challenges, sometimes straining internal dynamics among activists and diluting the movement’s core messages. The analysis sheds light on the complex processes of mediated feminist activism within a wartime context and its significance for maintaining oppositional communities under oppressive conditions.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

6

Höllering, Frauke. „Die Cannabis-Aktivistin“. MMW - Fortschritte der Medizin 157, Nr. 19 (November 2015): 24. http://dx.doi.org/10.1007/s15006-015-3715-9.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

7

Behnken, Imbke. „„Es geht darum, Mittel und Wege zu finden, daß die Stadt dem Kind zugänglicher, verwertbarer und sinnvoller erscheint““. sub\urban. zeitschrift für kritische stadtforschung 9, Nr. 3/4 (26.11.2021): 263–76. http://dx.doi.org/10.36900/suburban.v9i3/4.719.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Das Buch Das Kind in der Stadt (1978) des Schriftstellers, Architekten, Sozialhistorikers, Ethnographen und Anarchisten Colin Ward ist eine Hommage an Kinder in der Großstadt. Der Autor nimmt hierbei zwei Positionen ein: diejenige des Forschers und diejenige des gesellschaftspolitischen Aktivisten. Als Forscher untersucht er die Entwicklung von Großstädten unter der Fragestellung, wie sie den Lebensraum von Kindern beeinflussen. Dabei betrachtet er das Kind nicht als Opfer großstädtischer Entwicklungen, vielmehr richtet sich sein Fokus auf das aktive Handeln von Kindern, sich ihre städtische Umwelt trotz aller Einschränkungen eigensinnig anzueignen. Der Aktivist Ward wiederum fordert, aus den Erkenntnissen Konsequenzen zu ziehen und stellt Projekte vor, die er als gelungene „exemplarische Modelle“ (1978: 198) würdigt. Dies sind Modelle, die zum einen in Eigenregie von Kindern und Erwachsenen geplant und realisiert werden, und zum anderen nicht nur Kindern zugutekommen, sondern der gesamten Ortsgesellschaft dienen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

8

RENLAND, ASTRID. „Aktivister fra Plata“. Rus & samfunn 3, Nr. 06 (27.01.2010): 11–12. http://dx.doi.org/10.18261/issn1501-5580-2009-06-06.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

9

Wamberg, Jacob. „LIDT AKTIVISTISK DØDSHJÆLP“. K&K - Kultur og Klasse 40, Nr. 114 (20.12.2012): 168–71. http://dx.doi.org/10.7146/kok.v40i114.15714.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Anmeldelse af MIKKEL BOLT: En anden verden. Små kritiskeepistler om de seneste årtiers antikapitalistiske satsninger i kunst og politik og forsøgene på at udradere dem.København, 2011 (Forlaget Nebula), 263 s.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

10

Panke, Diana. „Aktivisten und Mitläufer“. Zeitschrift für Internationale Beziehungen 18, Nr. 2 (2011): 35–62. http://dx.doi.org/10.5771/0946-7165-2011-2-35.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

11

Castro Kösel, Anne. „Fridays for Future – Erfahrungsbericht einer Aktivistin“. Betrifft Mädchen, Nr. 2 (13.04.2022): 52–54. http://dx.doi.org/10.3262/bem2202052.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

12

Laakkonen, Erja, und Arto O. Salonen. „Tutkija ja aktivismi“. Aikuiskasvatus 42, Nr. 1 (24.03.2022): 4–5. http://dx.doi.org/10.33336/aik.115548.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tutkijan tehtävä on auttaa ymmärtämään maailmaa. Tutkimuksen avulla saadaan pitävämpi ote elämästä. Mutta tutkimus avaa myös ikkunoita uusiin mahdollisiin tulevaisuuksiin. Kansalaiset, päättäjät ja globaali tiedeyhteisö tarvitsevat tieteellistä tietoa omien ajatustensa virittäjäksi, vahvistajaksi ja haastajaksi. Miten tutkijana toimiminen ja yhteiskunnallisiin oloihin vaikuttaminen ovat sovitettavissa yhteen. Millaisia rooliristiriitoja syntyy, kun tutkijan työ suuntautuu akateemisten yhteisöjen ulkopuolelle – ja alkaa aktiivisesti muokata yhteisöjä, joissa tutkija elämäänsä elää?

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

13

Saari, Antti, Jan Varpanen und Johanna Kallio. „Aktivismi ja itsekasvatus“. Aikuiskasvatus 42, Nr. 1 (24.03.2022): 37–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.115552.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Kuvaamme artikkelissa erään aktivistiryhmän toimintaa itsekasvatuksena. Ryhmän toiminta edustaa kaupungeissa kasvavaa neljättä sektoria. Ymmärrämme ’itsekasvatuksen’ filosofi Michel Foucault’n ajattelua hyödyntäen itsestä huolehtimisena, jossa ihminen muokkaa ja harjoittaa itseään uudenlaisten tietämisen ja olemisen muotojen tavoittamiseksi. Itsekasvatus ymmärretään samalla niin sanottuna prefiguratiivisena politiikkana, jossa aktivismin keinot eivät aina erotu sen tavoitteista. Tarkastelemamme aktivistiryhmän toiminnassa itsekasvatus saa piirteitä niin liberaalista hallinnasta kuin henkisyyden eri muodoista. Nostamme analyysissä esiin, kuinka aktivistiryhmä kietoo nämä keskenään jännitteiset teemat yhteen Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa kehitettyä U-teoriaa hyödyntämällä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

14

Renland, Astrid. „Kriminalpolitiske aktivister til fjells“. Rus & samfunn, Nr. 01 (13.03.2014): 48–50. http://dx.doi.org/10.18261/issn1501-5580-2014-01-18.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

15

Rønlev, Rasmus. „Aktivistisk journalistik med måde“. Rhetorica Scandinavica 27, Nr. 86 (05.09.2023): 122–40. http://dx.doi.org/10.52610/rhs.v27i86.304.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

I aktivistisk journalistik (‘advocacy journalism’) arbejder journalister aktivt for at fremme en bestemt politisk eller social sag. Praksissen er omdiskuteret fordi den umiddelbart er i strid med den journalistiske objektivitetsnorm. Denne artikel vender opmærksomheden mod to eksempler hvor danske journalister ikke desto mindre har opnået faglig anerkendelse for at tilskrive sociale bevægelser retorisk handlekraft. Det første eksempel er Erik Thygesens mobilisering af den danske kvindebevægelse i 1970’erne; det andet er Jørgen Steen Nielsens forsvar for den unge klimabevægelse i 2010’erne. Artiklen illustrerer hvordan journalister kan balancere mellem journalistik og aktivisme og tilskrive sociale bevægelser retorisk handlekraft uden samtidig at kompromittere deres egen privilegerede handleposition som journalister. Om end Thygesen og Nielsen bevarer en kritisk distance til de sociale bevægelser de dækker, bidrager de ikke desto mindre til at fremme bevægelsernes sag ved at etablere mulige kommunikative relationer mellem mennesker der enten har lille kendskab til eller forståelse for hinanden.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

16

Vuorinne, Anna. „Kurkistuksia visuaalisen aktivismin arkistoihin“. SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti 18, Nr. 1-2 (17.06.2024): 128–31. http://dx.doi.org/10.23980/sqs.146469.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

17

Metz-Göckel, Sigrid. „Anne Schlüter – Pionierin der Frauenforschung und Expertin der Weiterbildungsforschung“. Der pädagogische Blick, Nr. 3 (03.08.2023): 167–78. http://dx.doi.org/10.3262/pb2203167.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

18

Esposito, Karin. „Internationale Bedienstete oder politische Aktivisten?“ Vereinte Nationen 71, Nr. 5 (2023): 208–13. http://dx.doi.org/10.35998/vn-2023-0022.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

19

Lukinmaa, Pauliina. „Venäjän LHBT-aktivismin protestiliikkeen vaiheet“. Idäntutkimus 30, Nr. 2 (05.07.2023): 66–69. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.129152.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

20

ERSÖZ, Aysel. „VANDANA SHİVA’NIN EKOFEMİNİZME KATKILARI ÜZERİNE BİR DEĞERLENDİRME“. Uluslararası Anadolu Sosyal Bilimler Dergisi 6, Nr. 4 (31.12.2022): 1374–85. http://dx.doi.org/10.47525/ulasbid.1176285.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Doğanın yıkımı sonucu dünyanın yaşadığı felaketler en çok da kadınlar tarafından dillendirilmiştir. 1974 yılında kullanılmaya başlanan ekofeminizm kavramı, ataerkillik, modernizm ve çevre tahribatı arasındaki ilişkilere odaklanmaktadır. Ekofeministler için kadınların tahakküm altına alınması ile doğanın tahakküm altına alınması arasında paralellik bulunmaktadır. Onlara göre, kadınların hem doğaları hem de kadın olmalarından dolayı yaşadıkları deneyimleri doğanın uğradığı sömürüyü çok daha iyi anlamalarını sağlamaktadır. Kadınların dünyanın geleceği konusunda yaşadıkları endişeler ise onları çevresel hareketlerin içinde daha fazla yer almaya itmektedir. Ekofeministlere göre; dünyanın karşılaştığı çevresel sorunlardan erkek merkezli bakış açıları sorumludur. Diğer yandan çevresel felaketlerin esas kurbanları da kadınlar ve çocuklardır. Bu nedenle, eko feministler, kalkınma planları yapılırken sürdürülebilirlik ve kadınların konumunun dikkate alınmasının önemini dile getirmişlerdir. Ekofeministlerin en güçlü isimlerinden birisi kuşkusuz Hindistanlı düşünür, aktivist ve entelektüel Vandana Shiva’dır. Shiva; yerli tohum, tarım ve gıda güvenliği, fikri mülkiyet hakları, biyoçeşitlilik, biyoteknoloji, biyoetik ve genetik mühendisliği konularında ekofeminizme katkılar sunmuştur. Bu çalışmada Vandana Shiva’nın özellikle Maria Mies ile birlikte yazdığı “Ekofeminizm” eseri başta olmak üzere, yazarın diğer eserleri ile yazar üzerine yapılan çalışmalar üzerinden teorik bir tartışma yapılmıştır. Shiva, Chipko hareketi ile başlayan çalışmalarıyla dünyanın farklı yerlerinde yaşayan kadınlara ilham kaynağı olmuştur. Derin ekolojiyi savunan Shiva’nın temel bakış açısını “insanların doğanın efendisi olmadığı, olsa olsa onun bir parçası olduğu” gerçeği oluşturmaktadır. O, gezegende yaşayan tüm canlılar arasındaki karşılıklı ilişkilere dikkat çeken, onların var olma haklarının kabul edilmesi için uğraş veren bir düşünür ve aktivisttir. Kısaca Shiva, “modernleşme”, “kalkınma” ve “ilerleme” kavramlarının doğal dünyanın tahribatındaki rolü üzerine güçlü eleştiriler getirerek, bundan en fazla kadınların etkilendiği gerçeğini söylemeye devam etmektedir.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

21

Magga, Ole Henrik. „Samisk aktivist i 40 år“. Samtiden 115, Nr. 02 (05.01.2007): 72–82. http://dx.doi.org/10.18261/issn1890-0690-2006-02-08.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

22

Olavinen, Iris. „Palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismi vuosina 1988-1992“. Työväentutkimus Vuosikirja 37 (11.01.2024): 76–81. http://dx.doi.org/10.37456/tvt.142516.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

23

Gümüsay, Kübra. „Sprache ist mächtig“. TUP - Theorie und Praxis der Sozialen Arbeit, Nr. 2 (28.04.2020): 84–89. http://dx.doi.org/10.3262/tup2002084.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Ein Interview mit der Journalistin und politischen Aktivistin Kübra Gümüsay zur Bedeutung von Sprache und freiem Denken für eine vitale demokratische Öffentlichkeit. Ein sensibler Umgang mit Sprache ist unter anderem notwendig, um systematische Ausgrenzungen und Abwertungen von bestimmten Menschengruppen zu beenden.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

24

June, Raymond. „Paradoxes of Professionalisation among Anti-Corruption Activists in the Czech Republic“. Czech Sociological Review 43, Nr. 1 (01.02.2007): 111–32. http://dx.doi.org/10.13060/00380288.2007.43.1.07.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

25

Kermik, Jüri. „Charlotte Perriand—Designerin, Fotografin, Aktivistin [Charlotte Perriand—Designer, Photographer, Activist]“. Journal of Modern Craft 5, Nr. 3 (November 2012): 347–50. http://dx.doi.org/10.2752/174967812x13511744764723.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

26

Nissen, Anne-Sofie Elbrønd, und Nanna Kann-Rasmussen. „Bibliotekarer som aktivister i Danmark og Sverige“. Nordic Journal of Library and Information Studies 3, Nr. 1 (16.06.2022): 44–60. http://dx.doi.org/10.7146/njlis.v3i1.131853.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

This article concerns differences in the types of conflicts related to librarians acting as activists in Denmark and Sweden. The conflicts in Denmark are limited and mainly of internal character while the conflicts in Sweden are debated in more broadly in the field. Through the Orders of Worth framework by Boltanski & Thévenot the article analyses interviews with both Danish and Swedish librarians. The analysis shows that activism in Denmark is considered an appropriate description for library work that involves doing more than making materials available in working towards social justice. In Sweden, the understanding of activism is more problematic and the Swedish informants in the article do not see themselves as activists, nor the library’s work for social justice as activism. The article shows that Danish librarians work strategically with activism through partnerships. In contrast, the Swedish librarians justify their work by focusing on work done for the good of society or certain groups, since this is considered the best possible position in order to avoid conflict, as the library institution itself also is justified from this perspective. Finally, the article discusses the cultural policy-climate in both countries and shows, that libraries and the cultural field in general have been low on society’s agenda in Denmark, while there is an ongoing ideological conflict in Sweden between left- and rightwing political actors and between national and local levels of government. Overall, the article shows that the difference in the conflicts related to activism in libraries in Denmark and Sweden must take the cultural policy climate in each country in to account, but that it is important for the understanding of the conflict to discuss how actors justify their work for social change.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

27

Berlis, Angela. „Mediale Trauer um einen streitbaren religiösen Aktivisten“. Kirchliche Zeitgeschichte 31, Nr. 2 (07.12.2018): 363–80. http://dx.doi.org/10.13109/kize.2018.31.2.363.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

28

Lenk, Olive. „Unser Umgang mit dem Klimanotstand“. Klimawandel 32, Nr. 1 (Juni 2020): 41–45. http://dx.doi.org/10.30820/0941-5378-2020-1-41.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Der Artikel befasst sich mit der Bewegung Fridays-For-Future (FFF) aus der Perspektive einer Aktivistin. Im Mittelpunkt steht das Spannungsverhältnis zwischen der FFF-Generation und ihren Eltern, womit automatisch auch auf die verschiedenen Meinungen und Positionen zum Thema eingegangen wird. Wie zum Beispiel zu Schule schwänzen, Vorbildfunktionen und eco-shaming.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

29

UYAR, Saime. „AKTİVİST SANATÇI BANKSY VE DUVARDAKİ DİRENİŞİ“. SOCIAL MENTALITY AND RESEARCHER THINKERS JOURNAL 7, Nr. 50 (01.01.2021): 2415–29. http://dx.doi.org/10.31576/smryj.1050.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

30

KARAASLAN ŞANLI, Halise, und Elif BOZKURT. „Aktivizm ve Halkla İlişkiler Üzerine Çarpışan Paradigmalar: Anti-Aktivist Söylemden Aktivist Halkla İlişkilere Uzanan Yolun Haritası“. Ankara Üniversitesi Sosyal Bilimler Dergisi 13, Nr. 1 (02.02.2022): 63. http://dx.doi.org/10.33537/sobild.2022.13.1.6.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Türkçe iletişim yazınındaki çalışmalarda “aktivizm” ve “halkla ilişkiler” kavramlarının bir kesişimsellik noktasında kullanılmasına birkaç makale dışında ve ayrıntılı bir şekilde ne yazık ki rastlanmamaktadır. Oysaki sürekli gelişen, yeni perspektifler ve teorilerle zenginleşen iletişim ve halkla ilişkiler literatüründe özellikle son yirmi yıldır “aktivist halkla ilişkiler” üzerine yoğun tartışmalar yürütülmektedir. Bu tartışmaların bir sızma şeklinde Türkçe literatüre de dahil edildiği görülebilmektedir. Özellikle genç kuşak halkla ilişkiler akademisyenlerinin dijitallik, dijital aktivizm, dijital kampanyalar ve halkla ilişkiler odağında gerçekleştirdikleri araştırma ve tez başlıklarından bu tür bir yönelişin açığa çıktığı görülebilmektedir. Bununla birlikte, aktivizmin halkla ilişkiler alanı içinde konumlandırılmasının eksik kaldığı, farklı halkla ilişkiler teorileri ile aktivizm ilişkisinin tam olarak ifade edilmediği iddia edilebilir. Daha çok İngilizce halkla ilişkiler literatürüne dayanan bu makalenin amacı, aktivizmi halkla ilişkileri literatürü içine yerleştirerek anaakım, birleştirici ve eleştirel halkla ilişkiler teorilerinin aktivizmle ilişkisini haritalandırmak ve alandaki boşluğa bir nebze de olsa katkı sunmak olarak tanımlanabilir. Makale kapsamında, halkla ilişkilerin kurumsal olarak ilk ortaya çıkışından günümüze kadar aktivist hareketlere yaklaşımı, ana akım halkla ilişkiler kuramlarından eleştirel halkla ilişkiler kuramlarına doğru tarihsel bir dönüşüm içinde ve değişen paradigmalar çerçevesinde ele alınacaktır. Makalede, aktivizm ve halkla ilişkiler literatürüne dair genel bir çerçeve sunulmasının ardından, alanın ilk yıllarında yaygın kullanılan işlevsel bakış açısı, ardından son yirmi yıla damgasını vuran mükemmel halkla ilişkiler yaklaşımı ve eleştirel/kültürel gelenek başlıklarına yer verilecektir.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

31

Theune, Lukas. „Keine Razzia für Adbusting. Bundesverfassungsgericht stärkt Unverletzlichkeit der Wohnung einer antimilitaristischen Aktivistin“. Kritische Justiz 57, Nr. 1 (2024): 154–58. http://dx.doi.org/10.5771/0023-4834-2024-1-154.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Mit Beschluss vom 5.12.2023 hat das Bundesverfassungsgericht beschlossen, dass der Durchsuchungsbeschluss des Amtsgerichts Tiergarten gegen eine Aktivistin, die bei einer adbusting-Aktion gebustet wurde, rechtswidrig war. Es stärkt damit die Unverletzlichkeit der Wohnung aus Art. 13 GG in Fällen bagatellhafter Kriminalität allgemein und in Fällen des Aktivismus an der Grenze des Strafbaren im Spezifischen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

32

Hansen, Lise Lotte. „Essay/anmeldelse: Ulønnet arbejde og feministisk kamp“. Tidsskrift for Arbejdsliv 21, Nr. 4 (09.01.2020): 82–84. http://dx.doi.org/10.7146/tfa.v21i4.118069.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

33

Hofmann, Julia, und Julia Walter. „Klassismus“. Wirtschaft und Gesellschaft 47, Nr. 4 (05.02.2022): 575–85. http://dx.doi.org/10.59288/wug474.97.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Aumair, Betina/Theißl, Brigitte (2020). Klassenreise. Wie die soziale Herkunft unser Leben prägt. Wien, ÖGB Verlag. ISBN: 978-3-99046-429-8 Altieri, Riccardo/Hüttner, Bernd (Hg.) (2020). Klassismus und Wissenschaft. Erfahrungsberichte und Bewältigungsstrategien. Marburg, BdWi-Verlag. ISBN: 978-3-939864-28-8 Seeck, Francis/Theißl, Brigitte/Aktivist*innen der Solidarischen Aktion Neukölln, Aktivist*innen der Solidarischen Aktion (2020). Solidarisch gegen Klassismus. Organisieren, intervenieren, umverteilen. Unrast Verlag. ISBN: 978-3-89771-296-6

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

34

Budniok, Jan, und Andrea Noll. „Occupy Ghana. Widerstand von unten oder ein Sit-in des 1%?“ Urbaner Protest im globalen Süden 69, Nr. 1 (01.01.2019): 37–55. http://dx.doi.org/10.3790/soc.69.1.37.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Zusammenfassung Ausgelöst durch Energieengpässe, entstanden in Ghana 2014 mehrere neue Protestgruppen, unter ihnen Occupy Ghana. Die Aktivist*innen von Occupy Ghana prangerten nicht eine neoliberale Wirtschaftskrise an, sondern eine Krise der Demokratie, des öffentlichen Lebens und der Ethik. Mit ihren Aktionen brachten sie ihre Frustration und ihre Wut über die Regierung zum Ausdruck. Kritiker aus der Regierungspartei hielten Occupy Ghana für Aktivist*innen der Oberklasse bzw. der oppositionellen Elite. Die Aktivist*innen selbst beanspruchten für sich, der ghanaischen Mittelklasse zu entstammen, aber legitime Forderungen aller Ghanaer*innen zu repräsentieren. Der Artikel analysiert, wer die Kerngruppe von Occupy Ghana bildet und mit welchen Aktivitäten, Formen und Praktiken des Protests und des Widerstands die Aktivist*innen arbeiten. Bei Occupy Ghana kooperieren zwei Generationen: Erstens eine Gruppe älterer Aktivist*innen aus der ghanaischen Mittel- und Oberklasse, die sowohl über finanzielle Ressourcen und juristische Kenntnisse als auch über Erfahrungen im politischen Protest verfügt. Sowie zweitens eine Gruppe jüngerer Aktivist*innen, die insbesondere Fähigkeiten im Bereich der neuen sozialen Medien hat. Schlagwörter: Mittelklasse, Ghana, soziale Bewegung, Occupy, Protest Abstract In 2014, constant power cuts in Ghana triggered the emergence of several new pressure groups, one of them was Occupy Ghana. Occupy Ghana did not denounce a neoliberal economic crisis but a crisis of democracy, a general crisis of public life and of ethics. With their actions, the activists of Occupy Ghana expressed frustration and anger about the government. While the activists of Occupy Ghana claimed to belong to the middle class and to represent legitimate claims of all Ghanaians, members of the ruling party at that time accused them to be part of the political opposition and the elite. This article analyses who the activists of Occupy Ghana are, as well as their forms and practices of protest and resistance. Two different generations work hand in hand: A group of older activists, members of the Ghanaian middle and upper class, who dispose not only of financial resources but also of juridical and economic knowledge as well as of experiences with political protest. And a group of younger activists who know in particular how to use social media to the movement’s advantage. Keywords: Middle class, Ghana, social movement, Occupy, protest

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

35

YÜKSEL, Erdi. „Alexander ARBAÇAKOV, Luba ARBAÇAKOVA, Shor Shamanic Epic Folktales, Winchester, Moon Books, 2019, 140 s.“ Ege Universitesi Turk Dunyasi Incelemeleri Dergisi 22, Nr. 1 (30.06.2022): 203–7. http://dx.doi.org/10.32449/egetdid.1020248.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Şor kahramanlık destanları Türkoloji, folklor, etnografi gibi alanlarda çalışan çok sayıda bilim insanının araştırmalarına konu olmuştur. Bir Şor Türkü olan çevre aktivisti Alexander Arbaçakov ve folklor araştırmacısı, şair ve ressam olan Luba Arbaçakova’nın yayına hazırladığı Shor Shamanic Epic Folktales [Şor Şamanik Kahramanlık Anlatıları] eseri de Şor Türklerinin edebî zenginliğini ortaya koyan çalışmalardan biridir. Çalışmada Şor destan geleneğinden iki destan metni derlenmiştir.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

36

Löw, Neva. „Wenn Gewerkschaften und Refugee Aktivist*innen aufeinandertreffen“. Forschungsjournal Soziale Bewegungen 34, Nr. 1 (01.03.2021): 178–81. http://dx.doi.org/10.1515/fjsb-2021-0015.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

37

Duda, Igor. „„Radim sve što treba.” Aktivisti u mjesnim zajednicama u Jugoslaviji 1970-ih i 1980-ih“. Journal of contemporary history 52, Nr. 3 (19.11.2020): 731–58. http://dx.doi.org/10.22586/csp.v52i3.10609.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Uvođenje mjesnih zajednica kao samoupravnih jedinica unutar općine bilo je oblik jačanja društvenoga samoupravljanja i socijalističke izravne demokracije u Jugoslaviji te, prema marksističkoj teoriji, dio procesa odumiranja države. Začetke donosi Ustav iz 1963., no tek Ustavom iz 1974. mjesne su zajednice postale obavezan oblik samoupravnoga organiziranja građana. Zamišljene kao svojevrsne proširene obitelji, umnogome su ovisile o inicijativi odozdo i djelovanju aktivista. Rad donosi teorijske pretpostavke i praktične aspekte aktivističkoga djelovanja u mjesnim zajednicama u raznim dijelovima Jugoslavije, a na temelju analize uspostavljaju se karakteristični tipovi aktivista koji su određeni generacijskim, klasnim i interesnim odnosima. Podaci se ponajviše crpe iz onodobne literature, specijaliziranoga lista Mjesna zajednica i arhivskoga gradiva.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

38

Teune, Simon. „Beziehungsformen“. Paragrana 32, Nr. 2 (01.12.2023): 59–77. http://dx.doi.org/10.1515/para-2023-0027.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Abstract In sozialen Bewegungen hat Kunst immer wieder eine zentrale Rolle gespielt: als Ausdruck der in der Bewegung organisierten Erfahrung, als Repräsentation ihrer gesellschaftlichen Position oder als Identifikations- und Mobilisierungsangebot für Anhänger*innen und Sympathisant*innen. Gleichzeitig sind die Kämpfe sozialer Bewegungen ein wiederkehrendes Motiv der Kunst. Sie sind Sujet und Inspiration, Motivation und Treiber künstlerischer Auseinandersetzung mit der Welt. So einfach sich die Gegenüberstellung von Kunst und Bewegungen, Künstler*innen und Aktivist*innen zunächst liest, so unbefriedigend wird sie, sobald man sich empirisch mit dem Themenfeld beschäftigt. Wo hört Politik auf, wo fängt Kunst an? Wann werden Künstler*innen zu Aktivist*innen in sozialen Bewegungen?

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

39

Järvinen, Satu, Anna-Kaisa Hokkanen, Sara Komulainen und Katri Jurvakainen. „Ylätaso – asiakkuudesta yliopistoyhteisön jäsenyyteen“. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 21 (29.12.2020): 125–34. http://dx.doi.org/10.30675/sa.96100.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Katsausteksti tarkastelee yliopistomaailman tehokkuus- ja suoritusvaatimuksia opiskelijoiden näkökulmasta esitellen niiden vastapainoksi opiskelijoiden luoman hitaan ajattelun tilan: Ylätaso – keskustelusarja kasvatuksesta (2018–2020). Ylätaso-hanke on tietoinen pyrkimys pois yliopiston asiakassuhteesta kohti yliopistoyhteisön täysivaltaista jäsenyyttä opiskelija-aktivismin ja epävirallisen yliopistopedagogiikan kehittämisen kautta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

40

Eckert, Andreas. „Afrikanische Intellektuelle und Aktivisten in Europa und die Dekolonisation Afrikas“. Geschichte und Gesellschaft 37, Nr. 2 (Juni 2011): 244–74. http://dx.doi.org/10.13109/gege.2011.37.2.244.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

41

Talvitie, Riikka. „Produktiivinen mimesis“. Musiikki-lehti 51, Nr. 2 (16.08.2021): 153–61. http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.110853.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Tasa-arvon edistämiseksi käytetyt poliittiset, aktivistiset ja tutkimukselliset keinot eivät ole tehonneet taidemusiikin säveltämisen kohdalla vastaavalla tavalla kuin muilla taiteen aloilla. Kirjoittaja Riikka Talvitie ehdottaa Luce Irigarayn produktiiviseen mimesikseen viitaten säveltämisen tapaa, jonka avulla olisi mahdollista tarkastella kysymystä sukupuolesta ja representaatiosta musiikillisen materiaalin tasolla.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

42

Brait, Romana. „„Man hatte so sehr das Gefühl des Endes einer wirklich sehr großen Bewegung“ - Über die politische Aktivistin Marie Jahoda“. Wirtschaft und Gesellschaft 49, Nr. 1 (15.05.2023): 207–12. http://dx.doi.org/10.59288/wug491.171.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Im vierten Band der Marie Jahoda Edition steht die politische Aktivistin Jahoda im Zentrum. Politisch geprägt von der Aufbruchsstimmung für eine bessere Gesellschaft im Roten Wien, wurde sie 1936 vom austrofaschistischen Regime illegaler politischer Aktivitäten für die inzwischen verbotene Sozialdemokratische Partei beschuldigt und inhaftiert. Jahoda beeindruckt retrospektiv mit einer Verteidigungsstrategie, die die Ermittlungen von Justiz und Polizei erschwerte sowie Verbündete schützte. Die Justiz war im Dollfuß-Schuschnigg-Regime eine maßgebliche Institution für die Verfolgung Oppositioneller. Durch die Verschärfung bestehender Rechtsbestände sowie die Schaffung neuer strafrechtlicher Grundlagen wurden gegen politische Oppositionelle häufig harte Strafen verhängt.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

43

Rantala, Tuomas. „Vihtori Kosolan nopea nousu ja tuho“. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 23, Nr. 4 (19.12.2023): 66–69. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.141581.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Jukka-Pekka Pietiäisen kirjoittama elämäkerta on ensimmäinen tieteellinen kokonaisesitys Lapuan liikkeen johtajasta Vihtori Kosolasta (1884–1936). Elämäkerta piirtää kuvan maalaisliittolaistaustaisesta aktivistista, joka ajautui oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen keulakuvaksi ja josta rakennettiin kuvaa Jumalan valitsemana talonpoikaisena kansanjohtajana. Pietiäinen osoittaa, että kansanjohtajaksi Kosolasta ei ollut ja että tosiasiallisesti Lapuan liike oli enimmäkseen muiden kuin talonpoikien ohjaksissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

44

SANCAR, Gaye Aslı. „AKTİVİST HALKLA İLİŞKİLER BAĞLAMINDA WWF DÜNYA SAATİ KAMPANYA ÖRNEĞİ“. Erciyes İletişim Dergisi 5, Nr. 1 (30.01.2017): 2–18. http://dx.doi.org/10.17680/erciyesakademia.291883.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

45

KIZILTOPRAK, Ayşe Amine TUĞ. „TÜRK KARŞITI AKTİVİST BİR FİKİR ÖNDERİ OLARAK LORD BYRON“. Journal of Social Sciences 62, Nr. 62 (2023): 242–55. http://dx.doi.org/10.29228/sobider.67640.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

46

Tang Kristensen, Jens. „Nedslag i de tidlige danske kunstnergruppers kollektive identitet fra 1930-1957“. Peripeti 17, Nr. 31 (08.03.2020): 196–202. http://dx.doi.org/10.7146/peri.v17i31.119198.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Siden 1930erne og frem til 1950erne med stiftelsen af Situationistisk Internationale i 1957 har en række danske kunstnergrupper bevidst anvendt kollektivismen som en subversiv aktivistisk og kunstnerisk strategi i kampen mod kapitalisme, imperialisme og totalitarisme. I Danmark kan den kollektive strategi føres tilbage til stiftelsen af Corner-gruppen i 1932, om end reminiscenserne herfra kan følges helt frem til tiden efter 2. Verdenskrig.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

47

Christensen, Tina Wilchen. „Forrest eller bagerst i demoen – aktivist i Ungdomshusbevægelsen“. Norsk antropologisk tidsskrift 20, Nr. 04 (14.01.2010): 236–50. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-2898-2009-04-03.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

48

Finkbeiner, Von Florian. „Der Aktivist als „besserer“ Forscher? Göttinger Antwort auf Berliner Kritik“. Forschungsjournal Soziale Bewegungen 31, Nr. 3 (25.09.2018): 93–97. http://dx.doi.org/10.1515/fjsb-2018-0069.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

49

BAYKAN, Barış Gençer. „Governmental Activism in Turkey“. Alternatif Politika 15, Nr. 2 (11.05.2023): 240–63. http://dx.doi.org/10.53376/ap.2023.09.

Der volle Inhalt der Quelle

Annotation:

Birbiriyle çekişmeli bir mücadele yürüten devlet ve toplumsal hareketler uzun süre ayrı iki alan olarak incelenmiştir. Literatürde yoğunlukla toplumsal hareketlerin devleti ve onun kurumlarını şekillendirmesi ele alınırken devletin bazı unsurlarının da toplumsal hareketler gibi davranması gündeme gelmektedir. Özellikle yerel yönetimlerin tepeden inmeci politikaları/projeleri kabul etmeyerek kent hareketleri ile eşgüdüm halinde, protesto dahil çeşitli toplumsal hareket yöntemlerini kullanarak hak aradıkları çekişmeli bir mücadele yöntemini benimsedikleri gözlemlenmektedir. Yerel Yönetimler bünyelerinde toplumsal hareketlerde kısıtlı olan bazı kaynakları da barındırabilmektedirler. Bu makalede Kamu Yönetimi, Yerel Yönetimler ve Toplumsal Hareketler literatürlerini kesen bir araştırma alanı olarak aktivist belediyeciliğin Türkiye’deki tarihsel arka planı, hangi siyasi, ekonomik ve toplumsal koşullarda şekillendiği ve güncel dinamikleri incelenecektir. Yerel yönetimlerin neden aktivizme yöneldiği, bu tür bir aktivizmin hangi konularda yoğunlaştığı ve hangi eylem repertuarlarına başvurduğu ve hangi devlet kurumlarını neden muhatap aldığı incelenecektir. Aktivist belediyeciliğin merkeziyetçi ve kalkınmacı eğilimlerden, yerel demokrasinin yükselişinden ve son olarak da toplumsal hareketlerin sonuç alıcı etkinliğinden kaynaklandığı öne sürülecektir.

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

50

Laborde, Denis. „Glauben und Wissen. Die Pariser Prozesse gegen politische Aktivisten aus dem Baskenland“. Historische Anthropologie 9, Nr. 2 (August 2001): 254–69. http://dx.doi.org/10.7788/ha.2001.9.2.254.

Der volle Inhalt der Quelle

APA, Harvard, Vancouver, ISO und andere Zitierweisen

Wir bieten Rabatte auf alle Premium-Pläne für Autoren, deren Werke in thematische Literatursammlungen aufgenommen wurden. Kontaktieren Sie uns, um einen einzigartigen Promo-Code zu erhalten!